Canadan uutiset, January 15, 1920

              ai:
^-fiiililiili
C A N A D .
CÄNÄiarmtTIÖE*, PORT ARTHTJR, ONT?/'cSTAT5i,>rorst. TaminiK. 15 p. 1920,
» u o m a l a i n e h i sanomalehti Canadassa,
i l m ö s t y y : j o k a i s e n i Torstaina. .
• ; Kustantaja.
The Canacfaf News l=^ubllshing Co.
E r i c k J . Korte,Juilkjvcenlioitaja.
,T. H . H i r v i , Toimilttaja.
T^LAUSHINN1^T5:
Caiiaclaau: $2.00 lioko'| vuodelta,
^1.60 9 kuula^udeltal '$1.2o .puolelta
-vuolleita, 65 s e n t t i ä 3 kiuukaudelta ja
25 f i e n t t i ä kuukaudeltai^
Y h d y s v a l t o i M n i j a Suomeen: $2.50
k o k o vuodella j a $1.50 j>uok.lta h i o -
deita- ^
I L M O I T U S H I N N A T :
40•sGn^tiiä'WlstatuumaUa k e r r a n ju-laistuna.
P i t e m p i a i k a i s i l l e liImoituksil-
)€ kolitxiullinön^ alemius. I l a l u l a a n i i e -
To- j a nim^onmuuttoiliMotukset 75 sent­tiä
kerta. $2.00. kol\ne kertaa.
jlnioituk&et !?2.00 kerta^
kertaa. Avioliitto-! jai kililaus- i l n i o i -
tukset $2.00 kerta. Kuo]cnilmoituk.set
$2.00, m u i s t o v ä r e y l l ä $2.25. Syntymä­ilmoitukset
- $1.50.: A,vioei:oilnioit.ukset
S2.00. , 1
P ö j t ä k i r j a t , liliselvit>ksot. kcräys-lueu-
elor, m^nto-ilmoituki^et y. .m. 25
Historian valossa.
Silmäys pariin nyky-ajan bolshe-vikitilanteeseen
valoa luovaAn
meniieisyyden murroskausien
kokemukseen. .
J > o l s l ) O v i k i e n y s t ä v i e n p i i r i s sä
kuulee useiu lausuttavan sen mie­l
i p i t e e n , e t t ä a a t t e i t a vastaan ei
voi t a i s t e l lM kuularuiskuilla. Tä­mä
o n k y l l ä s i u i r t j k s i o.saksi totta,
inuttn j o s v i l v o l l i s e i i n e t a i s t e l e v at
teitä v a s t a a n .sekä a a t t e i n että
k u u l a n i i - s k u i n , e t t e te s i l l o i n voi
i l i y ö s k i i ä n heila m e n e s t y k s e l l i ­sen
t U ä tuumalta.!. ^ i f •
^ U u t i s i e n joukltoön 'a|ijotuifrta llinoi-uikaista
pcrltäänVlu senuiä rivillä. •
P i e n i m n i ä n k i n ilmoitukJ^on hinta, on
•hO senttiä. P o s t i s s a tui*iailnioiluksia
$3,00^kolme V e s t i . v a s t l i s t a a a i i i o a s t a a n a a t t e i l ­l
a t a i s t e l e i n a l l a . j M a a i l m a n k a n ­sa
11 v a 1 l a t V O i s i v a t t e h d ä r a u h an
b o U h e x i k i - V e n ä j ä n kanssa., m i l l o in
l i y V i i n s ä . nmtt<i. seil 1 a i n e n r a u h a u -
l o t t u i s i a i n o a s t a a n k u u l a i n i i s k u i -
l i i i i : a a t t e i i l e n t a i s t e l u t u l i s i edel­s
i h y v ä k s y t ä v e l a k s i ituntematiomilia..
:
n^alta.
P o l i i t t i s e t ilmoilukbet .'>1.00 tuu­K
a i k k i l i i k k e e n e aijoitiliitt; kii-joet, t i ­laukset
ja rchiati ovat lahotettavat
o s o i t t e e l l a : >
C A N A D A N UUTIjS^T.
P o r t A r t h u r . i \ Out., Canada.
Bolshevismin historia^Saksassa
.ia Unkaris.sa viime vuonna, .sa­moin
kuin' liolsh«vistinen pröpa-gandat.
yö kaikkialla, o.soittaa spl-viisti,
että. ne maat, .jotka omaksu­vat
bolshevismin aatteet, joutuvat
Hosli^)van,; intcrnationalisen i-yh-män
vallan alaiseksi. Kansojen
vastenmielisyys alistua vieraan
vallan alle on ollut sutu'ena apiuia
bolshevismin levenemisen elikäise-misessä.
ja siinä suhteessa Ovat
aatteet taistelleet aatteita vas­taan.
Mutta bolshevismi A"enäjäl-lä.
ja kaikkialla jni.ssä. se on ilmen­nyt,
nojautuu pääasiallisesti .soti-laalli.
seen ylivaltaan. Ja kuula-ruiskuja
vastaan voidaan menes­tykset
li.sest i taistelh) ainoastaan
kuula )'uiskuiHa.
ENGLANTIIN?
VIROLAISTEN RAUHAN­NEUVOTTELUT.
Canadan Uutisista lainattaessa-on
lähde nriainittava. ' tjiii
Oaoitonuiutoksesta' tuloe. ilmoittaa
lehdon k o n t t o r i i n s^^iävanlva, e t t ä uusi
osoite. 1
Tho
CANADÄffljUTISET
(The Canada N4WS)
F i n u i s i i N<;\vsi)aper i n Ganada.
J^uhliished" everyl T i m r s d a y by
The Canada".News Publishing Co.
. lOrick J . • K o m \ iManaseiv
.h'' 11. H i r v i . Editor.
D a i l y Novj-ö Bldp:,:v P o r t A r t h u r , Onr.
CANADAUI UUTIjSET
is wolcomed and r e a d j i n e v e r y F i n n i sh
home i n t he Dominion. is t h e only
(lii-ect advertising- mediii n for thos.e
m a n u f a c i u r e i v andi merchants who
Avlsh to c r c a to and.h\uilld ,.proi'iiabic
and permanGnt. tiemand for i l i e i r prod-ucts
and- m-e?-cliandise by t ho l a r g e and
ever j;ro\ving P i i | | i i s h po^ulation resid-ing
in Caiiadq.l VPlac-e your t r i a l ad-
VfM-ti.semei^T.^.a.nd jrot results. . • :
. Advei-tivSing •ates.40c. per ineh.
PoLiiicnl ndvRi. .$1.00 por iucoh.
Ad v-oi-tis-hmen! s i i n i s t vc-.ach :our of-
1 ice \\'edi\rsday ncon io apiioar on
Tluiisday^^v issue.
Si]'l>s(-rii)iion pri^f^-in Canada. $2.00
per- yi^ar, . i : n i t o c r States . a nd other
<;ovin^rios :i;2,ö() p e r y c n r i n . advance.^^ -
\
Entered as, secpnd cjass maii mat-ter,
Dec-I. 1915, ät t ^ e i P o ö t Office a<
Port Arthur, Ontaribl^anada.
THE AIM OF T H E C A N A N D AN
UUTISET.,
The help ^pre^erve th|e! ideals and
sacred traditiona' of this. our adopted
country, the Dominion of jCanada: To
observe i t s laws' a n d Vnspire others to
respect and ob'ey them: . To strive
unceasingly ,to quicken . the public's
sense of ciyic duty: : In ali >Svays to aid
in -makir^g- this country greater a nd
better than we found it.
•— Ti-i lUnrik Ramsay, joka on
ä.^kottäni palannut Suomrrn Kng-l
a U l i i n i e.k.e i n ä 11 ä ä n. ,: t.n t e m niä 11 ä
matkalla, on kertonut Suomen
b-^hdille vaikutelmi.4tcian. että
-En g] a im issa. l iJi ai ut a an miel ellä än
ti(-!toja . .Suomen olpisl|a. ^Mielen-:
kiintoa pitänit yluämiuaa vireil­lä
s a n o m a l e l K b ' t . i.jpi^'''",»' Suomen
nimi tulee laliiuisesti niaiuil-uksi
v.^ltiolli.stc^n asiliiii .-^'Jiteyde.-^.sä.
Vall ioni laina l|ankkeiilila ei kuiten­kaan
ole p a l j o n edelk^tyksiä, sillä
en^Hantilainein ranamaailma ei
kaikesta huolimaltaJuota: Suomen
niioreen valtioon.Lainojen saan-
1 i a v a i k' en t h i a. i 1 sii k .si.: J'] n o-i a nni n
oma piiäomanitarv•e( il jna' se seikka.
leeiikin jatkuina.iii,.- siihen asti.
kunnes boKhfvikit kat.soisivat so-vei.
iaaksi ottaa liudelleen kuula-ruiskut
käyiänröön. Ja siellä, mis-sii
lieidiin. aatteensa, eivät voisi
\-oi {t a;i. alaa. s ie 11 ^i t u r va iu uisi va t
he kuuhiruiskuihin. kuten OV<i t u-si-
asti ennt ukin tehneet. .Xiin kau­an
kuin "-holshevisnii. nykyisessä
Mioudossaau on vallalla A^enäjällä,
on i a i s t e h i se n j at 1 ä n s i - ma a i lm an
välillä vättämätön. •
N y kyisi ä a se maa V enä jä 1 la on
usein veri'aitu Kanskan -vallanku­in
o ukseen; IvoIsliäkin kukistumis-ta
on verrattu Keski-P^iu-opan val-tojoii
sotajoukkojen epäonnistu­in
i see 11 a i keessa an pai a i it t a a. Bo u r-bonit
iv<inskan valtaistuimelle.
A'hräläi.syys ci kyllil ole tiiydelli-nen.
mutta on se siksi huomatta­va,
et t ii tiiytyN' ih meteliä: sirä, että
bolshevistisen ])ropag"andan har-
. jo i 11 a j at k ä y 11 ii \- ä t ä t ä \-.ei' ta n s t a,
s i 11 ä 1 i i 111; i \' e r 1 a u s j u 11 r i todista a.
et rä rauha bolshevl.sti.sen Venäjän
kans'>a c i o l e mahdollinen. Kun.
11 a n s k a n t a sa 11; i. o li s a a nu t' ra -
jnnsa tn.rvatuk.si; alotli se attcel-liscn
ristiretken niiiihin Kuropan
maihin.Muna Ivanska taisteli
sek.ii pistimin että aattein; ja pis­timet
olivai aatteita tehokkaam-nial.
i*ian tulivat pienemmät la--
sa vai 1 at., 1\ a n.skan rajoilla huomaa­maan.
: että h 1 rm uh ai linn on sijaan
ei uitu saatu itsehallinloay vaan
sen sijaan r.an.vkalainen sortoval­ta.
Haiiskan tasavallan johtajat,
•hallit.sivat kaikkia niitä alueita,
•missä heidän aa11ecnsa oii saanut
jalansijaa. Aatteet menettivät
•voimansa heti kun tultiin huomaa-^
maa n,. et tä ranska la inen sortoval­ta
ei ollut enti.siä sortovaltaa sie-dettävämiii.
nmt ta pistimet pysyi­vät
yhä edelleen voimas.sa., ja pisti
met pitivät yllä l^-mskan ylivaltaa
Kuropassa siihen a.sti kunnes Na­poleon
i n :.ret lvi' Yenä jä 11 e t uh os
lianskan sostilaalILsen. yiivallan.
Lojnillisesti. kukistettiin . llanskan
ylivalta h]uroi)assa pistinten avul­la,
niiden sotamie.sten:käsissä, jot­ka
ka a t ui va t Leipzi|L'in ja Wa ter­iöön
taistelu is.^a.
l\ak^^ikymmelUä-kolme vuosisa­taa
ennemmin o l i aa ma historialli­nen
draama:näytelty yhtäläiseen
lopputulokseen. Ateenan koTioa-mijita
johtoasemaan Kreikan kan-satf\-
a Itäisessä, liikkeessä seurasi
ensimmäinen Peloponucsön sota.
e t t ä enji:lantiläis a ])ääomaa käy-
.Vselep{)so{)imuksen allekirjoit­tamisen
johdosta Viron ja Neu­vosto
Venäjän viilillä kirjoittaa
Xe-\v '\'ork Times*iii kii-jeenvaih-taja
Riiasta :
Viron päättis solmita rauha Neu­vosto-
Venäjän, kans.sa on johtu­nut
.suureksi osaksi siitä, että vi-r
oi a is e t o v at t u.ska an tn ne et liitto-valtain
häilyvään politiikkaan.
1 ii i 11 o^' a 11 a t. xi\ a ti \' a t V i roa. j a t k a -
maan taisielua bolshevikejä vas­taan,
m ut t a,. sa ma 11 a ki el t iiy tyi vii t
antaniast-a: Virolle tarvittavaa, a-vustiista
ja ja tunnustamasta V i ­ro
n. \ a 11 i o n k a n sa 11 i s t a. i t se n ä i -
syyttä. Mikii on vieläkin paliem-;
pi. vaativat liittovallat virolaisia
s n o j e 1 e m a a n ) u d e n i t s h i n k ä ke ä
pesässään •—- vaatimus, "joka oii
Virolle luonnollisista .syistä täy-dellise.
sti vastenmielinen. Sekä
virolaisten, cttii muidenkin olen
monasti, kuullut sanovan, että liitr
toA-altain • taistelif bol.shevikejä
vastaan. rajoittuu vihai.siin kas­vonilmeisiin,
joi ka eivät bolshevi-kejä
hiilistakaan pelota, ja joista-
Itämei-envaltioille ole mitään a-pu
a. V i)"o 1 a iset o va t o i 1 ee t pa koi-t
e 111 t o 11 a 1 n a a n . rohkeana ske leen.
Ile ikäiinkuin. sanovat Ijittoval-loille:
••[\'latkaa korttinne tai
poistukaa pelistä.'' 'Se on roh­keaa
i)olitiikkaa. nmtta .samalla
viisasta,, menettelyä. .Ehkäpä se
] )a.k o 11 a a. 1 i it t o v a 11 a t luo pum a a n
epävarmasta politiikastaan.
M itään todellista rauhaa Viron
ja Neuvosto-Venäjän. välillä ei
ki r jeen va ib t a ja usk o saatava n ai-kaan,
sillä kansan yleinen mieli­pide
va.stu.'^.taa Venäjään yhtymis-tä..
tai oikeammin bol.shevismin
pyiirtecseen hukkumista.
1 jontoon sanomalehdet ennusta­vat
että Britanlan 'pääministeri
Lloyd (x eo i* j^e suu n n ittelee uuden
valtiollisen: puolueen perustamista
tultuaan huomaamaan a.seuiansa
•• • / .•• - .... - ; ......
sekä unionisiisen että: liberaalisini
puolueen keskuudessa epävar-niak.
si. l^ääministeri tulisi' uuden
puolueen johtajaksi. J)aily .^Fail
arvelee että NVinstön Olmrehillin
hy(3kkäys työväenpnolnetta vas­taan
tapahtui pääminksterintiften
. ja suostumuksella .sillä (••hur<?hil-lin
ja Lloyd (.Jeorg:en tiedetään o-levaii
lähellä toisiaan. l^Un C;Jhu.r-ehi
11. viime ke.sijinä : ••intämäs.sään
puheessa. ehdötfci ^esku.spuoMeen
muodostamista, lau.suu lehti, tie­detään
hä nen tehneen esityksensä
siinä inielessä,^ että pääministeri
tulisi uuden puolueefi johtajaksi,
mutta, pääministeri ei katsonut-
\ o i V a n sa A- a 1 ti oi li st en sy i d en t ä.h -
den avoimesti, ilmoittaa.mielipi­dettään
asiasta.
Lehti viiittiiä, että, piiäministe-rillä
ei ole mitäair-kannatusta o-do
t e tta V issa.. 1 iberaalien tali oi ta., ja
että suuri osa unicfeiist. oiii ty.y-t.
vmätön 'hänen. johtoonsa. Ilän on
tämän vuok.si pakotettu perusta­ma
a n u u d e n p u o 1 lie e n, s i i n ii t: o i -
vossa ,ettii siihen liittyy suurin 0-
sa n n i o n ist e i s t a ja n e 1 i bei*a a 1 i puo-lueen.'
• jäsenet, jot^ka, kiiten ;
('h u reh i 11. pel käii vii t;. työväen puo-•
lueen ^valtaanpääsyä. Äskettäin
])itiiiniissii;in ])uhee.ssa lan.su iki n ;
('hui"ehi 11 ettii palaaminen puolue^
halli n t o o n 1^^. n gi an nissa ni er kitsi s i
hallitnsvallan antamista .tyciväen-
])uolueen kä.sii n. ".joka veisi maan
pei'ikatooii. *'
Viime kesäkuulla ])itämassään
puhees.sa e r ä ä s s ä tilaisuudessa,
jossa toistasataa parlamentin jii-se
n t ä (11 i ! ii s n ii, e h d o t ti C • lm rehi 11,
että on tarpeellista perustaavakl-tuinen
kokoomuspuolue, keskus-puoluee.
vv iiituellii;. Tlän lau.sni; et-iii
nialiillisten ainesi'en on yhdvt-tiivä.
taistellakseen uni"onist(\ja ja!
liberaaleja vastaan, l.^seat liisllii-o
1 i j o i s t a. 1< a 1 m a 11 i v a t - (^1 vd ot n s ta,
Yleensä oltjin siinä^ käsitykse.ssä
että . Loyd <Teorge .tulisi: uuden
keskuspuolueenjolitjaksi. . '. ",
Nykyinen kurssimme
Rahaelähetyksille Suomeen
Postin kautta ia Sähköteitse on
Myös myynuiie panTvki-osoituksia (»^'lekkejä) markoissa yllä-
3-iiainittm ktirssin jälkeen ja erikoisin, kolmen prosentin korkoa
vetäviä matkustajien shekkejä dollareissa, jotka Supnifjssa lu­nastetaan
siellä voimassa olevan dollarin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksillc postin kautta on .Loe. sumjnilta
alle $20.00; sitä suuremmilta summilta mitään kujuja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse on $3.50 kaikilta sumnylta. '
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kantta,) |o^,' ^sähkösano-malähetystä
ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan ja lä|hettäjän/)osoit-teilla
varustettuina osoitteella:
FOHETGN DT^]PAKTi\lENT
HANCOCK, MICH,
Perustettiv vuonna 1874. A^a]\it vii ^3,000,000
Kirjoittakaa suomeksi; meillä on kuusi suomalaista liikkees-
ENGLANNIN TYÖVÄENPUO­LUEEN
BDSRKITYS VALTA-KUNNAN
POLITIIKASSA.
t e t ä ä n luoipndllis'(|sti jOnsi sijassa
siirtoniaiden hyyäk.si, \joihin sitä
ta rv i ta a n rnn sa as t i . S i t ä va s t oi n
v o i s i yksityisillä .liikemiehillä o l ­la
la inamahdollisuuk.<iia tavarava-kuutta
vastaani
EDg:lanuista voidaan Suomeen
tuoda useita , iaryetavaroita ja
enj2:lantilaiset ^taasen odottavat
Suomesta ennenkaikkea ipuiitava-raa.
Kun puutavarain hinta on
v i i m e a i koin a.l noussntil hyvin pal­jon
on Suomella odotettavissa suu
ria, tu 1 oja, s e n A^iennist|i. Verrat-
1 a i n : . paljon ptiutavajraa-; lienee
W.Vtykin Englantiin., Voita kysy­t
ä ä n myöskin erittäinlpaljon Eng­lannissa,
joissa yieisistt toivotaan
voin tuonninlftuomesta alkamista.
Erään hnomattavan lontoolaisen
pankkiirin ' j ilnnbitetaan lausu-n
c p mielipiteenään^ Suomen mar­kan
arvon, laskemisesta, että Suo­nien
markan nykyinen yhä jatku­va
ai en eminc n j oh^uu useista syis-tä,
mutta paijannus xapahtuu var­masti
ensi keväänä tai|kesänä, jol­loin
Suomi ' alkaa sjaada täyden
korvauksen vientikaii^astaan.
;.; Suiti--liritaiiiäh poliittiseii tilan­teen
kehityksessä on työväenptiö-:
1 ueen • käSvHinine^ j a v o i i n i s t u m i -
neii liuohiattayin ilmiö.^^^. V
.sissa piireissä: oi!ä9nyleensä :sitä
i n i e l t i i e t t ä työy
saaiiiaan .Itallitusohjat.käsiinsä
seuraavissa :vaaleissa. ;Kolii^^
viinyb aikoina.taiVahtUnei.ssät
vaaleissa ovat. .työväenpuolueen
ehdokkaat saaheet enemmän ää­niä
kuin molempain vanhain puo-
Ateeiialaiset taistelivat sekä aat- hieiden ehdokkaat yhteen.sä. T i -
lastot osoittavat, et tä paljon enti-
:>-:J>;T':;'.^--:..:;:A:..^^
Kristillis^|i op'pttajan tehtä-yä
on tehdä totuus miellyttäväksi.
tein että keihäin; ja ateenalainen
kansanvaltaisuus-aate kadotti voi­mansa
lifctikun tultiin buomaa-nuHqi.
että valtiot, jotka' liittyi­vät
Ateenaan, joutuivat Ateenan
yliherruuden alaisiksi.' ]\hitta
vaikka ateenalaiset aatteet menet-t
i y ä t k i n ; voimansa, py.syisvätA-teenan
keihäät ja Ateenan sotalai-
^• a t ku i t e n k i n ^ voi tt am at tom ina.
Ateenalla oli sotilaallinen, ylivalta
Kreikassa samoin kuin' Napoleo­nin
aikuisella lianskalla oli soti­laallinen
.ylivalta Europassa, siksi
kunnes ateenalainen suur-armeija
tuhottiin yrittäessään valloittaa
Egyptin. Kun sotilaall inen yli val­ta
oli tuhottu, nousivat Ateenaan
liittyneet valtiot kapinaan Atee­naa
vastaan. Ateenan onnistui
välttää Waterloonsa sen vuoksi, et­tä'Perikles
oli kyllin älykäs ym­märtämään
tulleensa voitetuksi ja
solmisi rauhan sellaisilla ehdoilla,
jotka olisivat Napoleonillekih ol­leet^
hyvin mahdpUiset ennen
Leipzigin t^aistelua. Aatteet olivat
vallankumoukselliselle Ranskalle
ja kansanvaltaiselle Ateenalle ar-vokkana
apuna sotaretkillään,
mutta voittonsa' voittivat ne ase-
PLUMBIN TEOLLISUUS-OHJELlvi^.
siä liberaaleja on, viime aikoina
liittynyt työväen puolueeseen, ja
monet liberaalipuolueehjohtomie-histä
tunnustavat olevansa koko­na
a n e pä toi v oi sei 1 a kanna 11a puo -
lueen tulevaisuuteen nähden, sen­ja
1 kedn ku in puolue jakautui kah­tia
päämin. Lloyd Georgen ja en­tisen
pä ä m i ni s terin Asqui th i n seu­ra
a j iin. |- Liberaalipuolueessa on
yhä enemmän pääsemässä vallalle
se kä.sityskanta että puolueen pe­riaatteet
voidaan panna täytän­töön
ainoastaan työväenpuolueen
välityksellä.
Yksikään yllämainituista kol­mesta
täytevaaleista ei tapahtu­nut
sellaisessa vaalipiiirissä, jossa
varsinainen: työväki olisi muodos­tanut
äänestäjäin enemmistöä, ja
tästä voi päättää että useimmat n.,
k. keskiluokan jäseniltä ovat yh­tyneet
valtiolliseen työväen puo­lueeseen.
Britanian työväenpuo­lue
vastustaa suuria sotavarustuk^
sia ja suosii sovinnollisuutta maan
entisiin vihollisiin näliden, ja ne
ovat juuri ;näraä kaksi kohtaa
työväenpuolueen ohjelmassay jot­ka
saattavat sille kannatusta var-voimin,
ja asevoimatj olivat; sä-j sinaisen työväestön, ulkopuolella
moin syynä nii^eÄ kukistumiseenJ olevissa i)iir§^^^^
i/;vi'.^'.:^v:p:-"-'-^: . : - : . : i ^ '•••::^:.v'^ y^^^^^'}-^
Amerikalaiset sanomalehdet jul­kaisevat
otteita n.'k, Plurabin
suunnitelmasta, sovellutettuna
k-a i Ivk i in V hdysva 11 ai n: teo 1 i.suus-
1 aito ksi i n. joka tul 1 a a n luulta vas-t
i piaklvoin kokqnaisuude.ssaan
j \ i l.k a i sein a a n, ja, jonka- muuta m at
arvelevat t ulevair vaalikysymyk-seksi
Yhdyr*valtaiu tulevissa ylei­s
i s s ä vaaleissa ensi .syksynä. Suun
nitelmassa ehdot-itaan kaikille A-mcrikan
suuriiiimillo teollisuuslai­toksille
samallaista kolmiosaista
k on t roll i a . j onk a rautatiety ölä is-ten
veljcysHitot esittivät muuta­mia-
kuuk. sitte rautateiden • hal­lintoon
nähden käytäntötin otetta­vaksi-.
Suunnitelman mukaan tu­lisi
jiääoma, työväki ja yleisö ole­maan
•'suunnilleen yhtäläisesti' e-du.
slettuina .teollisuusasiain joh-do.
ssa. _
Teolli.suudet .jaetaan suunnitel­massa
neljään luokkaan. - Ensim­mäiseen
luokkaan kuulttvat rau^-
tatiet ja muut yleiset ktdjetusvä-lineet.
Toiseen luokkaan kuulu­vat
teollisuudet, jotka perustuvat
saatuihin myönnytyksiin erityis­ten
- etuoikeuksien, luonnonrikka­uksien
tai monopolien muodossa.
Tähän luokkaan kuuluit suurin o-sa
yleisöä palvelevista korporat-sioneista
ja,kaikki-sellaiset teolli­suudet,
jotka käyttiivät maan
1 u on n o n r i kk a uksi a,'k u t en ka i van-not
ja öljy-, kaasu- j a vesivoima^
lähteet. Kolmanteen ; iiiokkaan
kuuluvat teolli.suudet, jotka eivät
perustu myönnytyksiin erikoisoi­keuksien
tai monopolien muodos­sa;
ja jotka ovat muodpUisesti yk­silöllisiä,
vaan joissa kuitenkin 0-
mistus,jolm johtaa tuotantoa, on
työvoiman ulkopuolella ja niin' ol­len
käyttää niiden työtä, joilla ei
ole m itään osuutta omistuksessa.
Neljänteen luokkaan kuuluvat
yksilöiden omistamat ja.käyttä­mät
», teollisuudjt, kuten maatilat
ja sellaiset' tuotannolliset feolli-suudet,
joita samat yksilöt omis­tavat
ja käyttävät.
Viimeksimainittujen, neljänte'en-luokkiaan
kuuluvi;eh| teollisuuksi­en
hallintoon' 4f*'kuuniiitelmassa
ehdoteta mitään muutoksia, vään,
,jii i s i \- ä 1. n e: edel 1 ee 1 i k i n t ii y de 11 i -
se.sii niitä omista vain ja käyttä­väin
yk.silöiden ;haltimn, l?auta-teid(
Mi ja nm iden yleisren kulje-:
tusvälineiden johtoon ja- hallin­toon
näliden ehdoietaan yleisön,
pääoman . ja työväen kolmi-osai-seii
edustuksen käytäntöiin otta-m
i k i a. Niihin yleisiin teollisuuk-,
siip nähden, jotka perustuvat etu-oikeirksille
.-ja: •lihi)nn.onrikkaviksi-en.
käyttämiselle, (\hdotetcjan. t^t-t
i i : sei lajse t teol lisuudet t u 1 isi ot -
taa - kansallisomaisuudeksi, otta­malla
käytämöön yleisön, pää­oman
' ja työväen kolmiosaisen e-dust
u kseii niiden j o.l 1 d ossa, ja e 11ä •
työtehon tuottamat siiästöt olisi
j a e tt a.^' a siten, e tt ii y 1 e i s ö, p ä ii o m a
ja työväki kukin saisi siitä osan­sa.
Yleisön 'Saama osuus ilmenisi
silloin hintojen alenemi.sen muo­dossa.
Niihin tuotantoa harjoit­taviin
teollisuuksiin nähden, jot­ka
eivät perustu myönnytyksille
erikoisoikeuksu.ui: tai monopolien
muodossa ,elic|otetaan, että sellai­set
teollisuudet olisi vaadittava
tunnustamaan työvoiman merkit-
•seviin sijoitusta, ja että työviiellä
t ui ee olla ])ä äo m a n - ka n ssa . t asa -
\QY t a i ne n oi k eus te o 1 lis n u d en joh­toon,
sekii oikeus, saada päiioman
kanssa ta.savetraineii osa työtehon
tuottamista säästöistä eli voitois--
ta.
. Suunnitelmassa lausutaan; että
yhteiskunnan tekemiä myönny­tyksiä
teollisuuslaitoksille pn pi­dettävä
yhteiskunnan tekeminii
sijoituksina siihen teollisuuteen,
joka näistii myönnyt.yksistä h.yö-tvy.
ja yhteiskunta on oikeutettu
saamaan voittoa sijoituksestaan
paremman palveluksen ja hal­vempien
hintojen muodo.ssa. Sa-moin^
on työtä tekevien yksilöiden
luovaa voi m aa pidettävä sij oitu k-:
.sena. ja niinollen tulee työväen
saada korva'uksena työvoimansa
sijoituksesta sellaisen palkkamää-
Tän, jolla mailman vapailla" mark­kinoilla
voidaan hankkia kunkin
luokka isen työvoiman palvelus, ja
palkan lisäksi tulee työviien saada
osuutensa kaikista säästöistä, jot­ka
työvoima teollisuuden alalla
tuottaa. Pääomanomistajien tulee
saada, osuutensa .sijoitetusta pää­omasta
sijoituksensa turvaamises­sa
ja sellaisen voittomäärän saa­misessa,
mikä kulloinkin katso­taan
maailman markkinoilla riit­täväksi
korvaukseksi sijoitetusta
pääomasta.
Kukin teollisuus 'on saanut al­kunsa
^iitä, että yhteiskunta tar­vitsee
sen teollisuuden\valmista­mia
tuotteita. 'Missä yhteiskunta
ei ole tehnyt minkäänlaisia eri-,
koisiAyönhytyksiä, .suojelefe ylei­sön
eluja 'kysynnän ja tarjonnan
l a k i,. j a' y le i söi 1 ä c i ole niit ä än.; pe -
iMi.stuslaillista; oikeutta j'iistää
päiioman omisvajilta s-ijuiiuksi-aan.
.MuHa jos ylei.sö maksaa e-nemmän
kuin sen määriin, minkii
piiäonian omistaja 011. öikeut*'tin
saamaan sijoituksestaan kohtuuU
lisena voittona, maksaa yleisö ta-
A- a r o i s t a: 1 i i a n k o r k e i t a hi n to j a j a
oinTsUija"* saa" »Mienmiän'.kuin liiui.
on oi ken teit n saa maaiv. Työväel­lä
on oikeus saada ty<>stään pai ve­lliksensä
arvon mukainen korva-n
s. jo ta oi k e u 11 a n .N; k y i n e n i.)a 1 k -
kajäi-jestelmä" ei kuitenkaan ota
huomioon. ^ Tämän järjestelmän
k' orja ami se ksi,' j ossa pa 1 ka t ei vii t
aina ole, suoritetiur .palve*luksen
mukaiset, ja jossa päiloinanomis-
•tajat useinkin saavat kohtuutto­mia
voittoja., ehdotetaan Plumb
in teollisim.sjärjestelmän käytän-töiin
ottamj.sia.
kää iji si i h e n e lii 11 iii n lm o mi o t a .k i i n
niniimär-tä. Ja kenenkiiiin teke-miit
)ii vallankumousta. ]\le näcm--'.
ni(^ ennenpitkää työmiesten edus-
1 Ijia rantateiden johdossa, rauta-tei-<
l(Mi, jotk'a ovai yksityisni.
nieniiemnj(' hiilikaivoksien jou).u-;.:
van yjhteniii^^Qn johdon alaiselisi. :
jossa työntekijä on.mukana. Toir }
.sei teollisuudet 'seuraa^•at jiilessä
niyöheiumin'. — kypmtyään.
I Täiiiä kf^hitysprosessi oii.tisein
"ini valtaavana ilmiönä, jon-
\sitviskohtiin luiluan ?^vven-j
MITÄ TAPAHTUU ENGLAN­NISSA?
Muuan Englannissa oleskeleva
suomalainen: kuvailee kirjeessään
sikäläisiä oloja .seuraavasti: :.
Talouselämän demokratisoitumi­nen
— talouselämän .ikaiisanvalta
— tapahtuu Englannissa tasai,ses-.
ti,mutta varmasti. Sodan aikana
on. työntekijä: inelkeiii. kaikkien
t e o 11 isuu ksi en ai ai 1 a oli ut muka na
työehtoja miiäräämässä. Ilman
työntekijän osanottoa tähän toi­mintaan
ei Englanti olisi voinut
keskittää voimiaan ]\Iolokin vaa­ti
m u ksien m u k aa n. Sodan äi kana
perustettiin ensimäinen koko maa­ta
käsi ttii vä teoll isuusneu vos to.
Tällainen neuvosto kokoonpantu­na
. yhtä .suuresta työnantajaT ja
työntekijäedustajasta on nyt 51
teoll i.suudessa. Neuvosto pohtii
etupäässä työolojaj työehtoja kos­ke
V i a ky sy m yksiä. Se saa tt aa työ n
antajan ja työnt. läheiseen koske^
tuksceii: ja auttaa teollisuutta- ja
sen etua yleensä. Se hävittää en­nä
kko 1 u n 1 o j a . j a V i h ami e 1 i syy tt ä i
Englannissavplikin v. 1914 eneniy
män tulenarkoja aineksia; teolli-suudesfia
kuin nykyään. Viha-inielisyys
eri luOkkien viilillä lauh
tuu ja yhteiskuntarauhalle raken­tuu
uudet perusteet. Työntekijä
näkee teollisuuden menestyksessä
oman mencstyksensä ja työnanta-ja
ymmärtää entistä paremmin
työntekijää ja hänen vaatimuksi­aan.
Luovuttuaan kerran, siitä
käsityksestä, ettii hänen on valta
teollisuudessa ^rnääräta kaikesta,
alkaa työnantaja kypsyä otta­maan
työntekijän rinnalleen yhä
useammista asioista neuvottele/
maan. Yhteiskunnan perinpohjai­nen
uudistuminen kypsyy kenen-dcs^
ka y
• tya. Samoinkuin Englanti ensi.-,
maisenaHfehittyi teollisuusmaaksi,
samoin, siitä: olen vakuutettu. ,se:
ensimäisehä voittaa teollisunsyh- •
teiskunnajn, kapitalismin: varjo­puolet.
•Kiun muualla tehdään, ku-
.mouksia, n i in täällä luodaaniiutta
•=lienkeä: i ' •
f
Täällä tekevät työväen johtajat
tosiaan työtä toisten johtotivhtieiv
alkl . kuin tehtiin meillä emien
-vuotta 1918. Viikko .sitten pitivät .
eräät t.yiväen puolueen johtavat .
miehet huomattavia ^ esitelmiä.
'C"lyne,s i)uhui siitä, että työväen­liike
ei ole mikään materialismiin
vetoava ja hajautuva, se -vetoaa,
ihmkseen .kokonaisuutena: ihmi- .
;see-n taloudellisena, iilyllisenä ja
henkisenä 'olentona. Samana päi- -
vänä.'lIienders.son kelioitti luotta­ma
cjtifi' eliemmän vakaumuksen
kuin uhkauksen voimaan;,'; Edel­leen
Tljoni!a,s samana päiviinä te­roitti
mieliin, ettii työväen liike ei '
saa Ollia luökka-liikV, sen täytyy .
kO|Ota kannattajansa kaikista luo- .
ki-stla. ''^ /
Ij^jluitatjelakon jälkeen on tilan- :.
ne ihmeellisesti selvennyt. Lakko
iiiei-kitsi sitä, että Englannissa ei-synnjy
vallankumousta. Thomas
to'siaankin, asettuessaan lakon
johtoon, jota hän vastusti, Iriskasi
ohjakset pois bolshevikien käsis­tä.'
Ile ovat jo lakon jiilkeen vai- "
cnneet.. jKukaan ei puhu direct
aetionista. Kaikki tahtovat säi-lyttää
yliteiskuntarauhan.. Tämä .
ei merkitse vielä sitii. että la^^koja
ei saitltaisi s.yntyä. Ne ovat, rau>- '
tatielaikkoa valtavammatkin.mah-dollisiä
millä hetkellä hyvänsä.
i\rutta I ne ovat vain siinä tapauk­sessa
mahdollisia, että Jiallitu.sdo-pett|
aa kaiken sodanaikaisen teqly
listiuden .kontrolloimisen, palaai •
täydjellisen' vapaakauppapolitii-*
kankann^jle, johon äärimmäinen
oikeisto täällä kuten Suomessakin,
vaatii. Ja ne ovat inahdollisia.
jos, Imllitus, unoktaa rautSatielakon
ope|ukset ja uskoo voivansa s kes­t
ä ä iTrade-Unionien painostuksen.
Trade Unijot ovat sellainen voi-
/ma, joka jhiujlistaa,'mutta, niin ili-;
meelliselt;ä; kilin se timtuukin, ei .
stirJ9 yhteiskunt|aa. —. Turun/San. ^
:,v';.-rM m
kr.