Vapaus, June 30, 1930

              153 ^ 1930
SUOMEEN
-SflomeD
Maanantaina, kesäk. 80 p:nä -— Mon., June 30
eräät ovat Ioi»issa. Hän tahtoisi aut­taa,
mutta hän auttaa siten, että an­taa
yh(leUe Jbeistä ja jättää sellai­set
ilman, jotka oovat suurimmas­sa
puutteessa."
Sitten kirjoituksessa tehdään sel­koa
frangilainen edullisuudesta dol-
Jarilalnoihin verraten ja sanotaan
doUarilainoista mon. seuraavaa:
"Miksi sitten piti ottaa niin ra­sittavia
lainoja ja sitoutua sen eh­toihin
25 v. ajaksi? Prof. Hannes
NeQYOStOUU
LÄÄKINTÄAVUN JÄÄRJES-TÄMINEN
PELLOILLA
lOMESTA
VALTIOPETOSJUTTUJA
VIIPURIN HOVISSA
Gabherd kyllä kirjoitu "Pellervos­sa"
.varoittavan klrjotuksen pienvll-jelijöille.
etteivät .sitä tekisi, mutta
yhtä kaikki nämä lainat menivät
hyvin kaupaksL Syy oli se, että
näiden lainain ottajat oUvat kaikki
jrfppijs,»^; tarpeessa olevia eikä sillä
hetkellä ollut muita pitkäaikaisia
lainoja saatavissa: osuuskassat al­koivat
antaa omista varoistaan yksi-tjrisiä
pitempiaikaisia, kiinnitettyjä
lainoja vasta sitten kun dollari lai­nat
olivat loppuneet, ja tietysti ei-iät
ne paljon_riittäneet olisikaan i l ­man
dollari lainoja. Heikkona toi.
veena dollari lainain .saajille oli
myös saada lainansa muunnetuksi
edullisempaan. Tästä puhuttiin pal­jon
silloin kun lainoja annettiin Ja
siihen uskotuinkin tai ainakin toi­vottiin,
vaikka oli situoduttu lainan
ehtoihin 25 v. ajaksi."
Sitten kirjoituksessa sanotaan, et­tä
frangilsdnasta pääsivät osallisik-
Canadan DoUarista
lähetyskulut: ;
«lie $20.00, 60.
S50 00—?7y.9i> 1«
c K k a i ^ l t a seuraavalta ai-
JddtA dollarilta. _
^ . o U m a t U .umman .««ruu-at
f3.50 lähetykseltä.
• o*tet.*«u Kursa
Smksta. ^ .
äSi lähetykset osotteelU.
VAPAUS,
I,. 69. SUDBUBY. _a»t.
Uävapiletteja fnyydaan.
tltiu^akaa vilettiasioUa
juausw^ - si sellaisetkin, joUca olisivat voineet
# fflödeDe ottavat raliaTälltyfc- suoriutua ilman lainaakin. Ja lo.
y » Ä i BRANCB —
1196 St. Antoine St.,
VAPAUS
•MÄT ARTHVR BRANCB
m Bay Street,
yort Arthur, Ontarft.
AARO KIVINEN
Krklsiu! JUke. Out.
lOHN VUORJ
£autb Porcupine, On .
CBARLES HAAPANEN.,
OfiniÄtoPPBi Timmioa, Önt.
^ :ÖBTWIRTA, ^ .•
Bro«Tiew Ave., Toronto, Ont
DAVID HELIN,
BtittalmnniBa Keskt-OntarioaM
Terveysasiain kk. on antanut
kaikille lääkintäelimille määräyk­sen
ryhtyä kiinnittämään huomio­ta
'lääkintäavun järjestämiseen
pelloilla ensi sadon korjuukamppai-lun
aikana. On laadittav^ valmiik­si
suunnitelmat, joissa päähuomio
on kiinnitettävä ensiavun antoon
pelloilla, lastenseimien ja- tarho­jen
turvaamiseen lääkintäavulla
jne. Lääkintätyontekijät tulevat
järjestämään suurimmilla Jcollek-tiivisilla
ja neuvostotiloilla yhteis­kunnallisen
ruokailun, sekä muita
terveydellisiä toimenpiteitä.
FRIDJOF NANSENIN M AA
Tiedeakatemian yleisessä koko­uksessa
on tehty päätös Frans-Joo­sefin
maan nimen muuttamisesta
Fritjof Nansenin maaksi.
puksi kirjoittaja sanoo
"Minua hämmästytti suuresta,
kun hallitus ehdotti frangilalnan
saajille avustusta sen sijaan että en-
MAATALOUS
ysymys Suomen
maataloudessa
ouden velkakysymys huo-pahoin
porvaristoakin. Val-maatalouden
alalla anka-
1 ja samalla voimakas lasku-niin
tuotteiden kuin tuotan-den
hintoihinkin nähden.
olosuhteitten vallitessa
talonpojat entistä helpom-ittämään
omaisuutensa .velko­ja
nämäkin alkavat pelätä,
It he saa omaansa pois.
Inmnallisneuv. Liina äsket-iti
"edistyspuolueen" pu9lue-
Juessa esitelmän maatalouden
oyksestä, on asiaa sen
ryhdytty vilkkaasti kä-
-Jemään tämän piskuisen puolu-
Ittskuudessakin. Joku aika sitten
puolueen pää-äänenkannatta-
Helsingin Sanomat, kyssrmykses-
«P»Un, jossa m.m. sanottiin;
uBmallisneuvos Linna mainitsi,
^ ^ i n a i avustus kuin valtio tu-
;|ntamian niille, jotka Osuus-
Keskuslalnarahaston hank-ranskalaisesta
frangilainas-
«avat kiinnityslainoja, on väärää
ja sellainen jako on kuhi
iä. Kun olen osuuskassan j ä -
amerikalaisen dollarilainan
tunnen ainakin omalla alu-pJot
tässe, ne ovat sellaiset
fcmialilfineuvQs Linnan sancm-tässä
täytyy yhtyä, mutta tah-jatkaa,
että tässä tapaukses-arpa
lankesi vähemmän
«alle. Taikka toista ver-
. ttyttäen tämä lahja On sel-
=kuin jos joku. jolla on toisel-
Mtajnista, sattuisi erämaassa nä-muutamia
ihmisiä, joiden
sikädessä olisi pitänyt toimittaa mo
nille muille vaikeassa asemassa ole­ville
'edes tällaisia lainoja. Dollari
lah^n saajille tajELS piisi pitänyt an­taa
tilaisuus miitmtaa lainansa täl­laisiksi.
Mutta kun kerran suoranaista a-vustusta
on toisille annettu, sopisi
sitä, jos tahdottaisiin olla tasapuo­lisia,
antaa toisillekin . ^ m . ottamp,l-la
osaa dollarilainan pääoman kuo­letukseen,
joka monille, ehkäpä saa
sanoa kaikille, tämän lahian ottajil­le
on erittäinkin tänä aikana valkea
tehtävä. Jos ei valtiovalta tässä mi­tään
tekisi, voi se olla lujasti mie­lipahaa
herättävä."
. Vääriniösltysten välttämiseksi kir­joituksessa
edelleen kerrotaan, et­tei
frangilainallakaan saatu maa­talouden
luottoky&ymystä järjeste­tyksi
niin, että siitä olisi liiennyt
paremmassakin asemassa oleville ra­haa.
Mutta tätä lainaa olivat etUr
oikeutettuja saamaan ne, jotka oli­vat
tilanneet uutta amerlkalaista
lainaa, joka jäikin saamatta. Kaik­keni
ahtalmmissa oloissa elävät oli­vat
pyrkineet osallisiksi enslmälsestä
dollarilalnasta. ja frangilalna jäi
näin toisten käytettäväksi,
Helsingin Sanomain kirjoittaja on
ilmeisesti ijoku pikatuporvarillinen
pienviljehjä, joka el ollenkaan tun­ne
kapitalistisen talousjärjestelmän
liikuiman lakeja, jo Ihmettelee asi­ain
kehitystä mahdollisesti niiden
juläapuhciden perusteella, jolta on
kuullut i»rvarillisten maatalousmies-ten
' ja muiden porvarillisten politl-koitslja^
i pitävän. Näissä puheissa
esitetään aina heikkojen ja hätään
joutuneiden avustamistakin, mutta
elämän kylmä todellisuus paljastaa
usein puheet toslaslaln kanssa risti­riitaisiksi.
Lopuksi tulee kirjoittaja siihen oi­keutettuun
johtopäätökseen, että
valtipn taholta on avustettava dol-lalrilalnain.
pttajiakin ja niiden joh­dosta-
pulaan Joutuneita, kun ker­ran
frangllalri^^stakln osallistuneet
ova^ saaneet hvioJennuksl«L J^s ,näln
el tapahtuisi, sanoo jtirloitt^ja. asian
herättävän laajasU ^tellp^ihaa. Sil­lä
el kysymys kuitenkaan 'paljoa .yie-lä
paranisi. Plenvlljelij^ikin ,täy-tj^
y oppia entistä paremmin .yhteis­voimin
huolehtimaan eduistaan. Sil­loin
vältytään tällaisista mielipa­hoilta.
.
Yibteistolminnan ayuUa (työväes­tön
kanssa voi plentalonpolka va-mutua
velkakahleistaan.
MERENKULKUA SUOMEN.
L A H D E L L A JÄRJES­TETÄÄN
Leningrad 30. — Leningradissa
on alkanut neuvostoHittolais-suo-malainen
Suomenlahden merenkul­kua
käsittelevä konferenssi. Kon.
ferenssi on kutsuttu koolle v. 1923
solmitun Suomen ja Neuvostolii­ton
välisen merenkulkusopimuksen
10 kohdan johdosta.
MERI-ELÄINTEN PYYNTI
Gostorgan suuret moottorialuk-set
ovat olleet Vienanmeren tie.
noilla hylkeen ja mursun pyynnis­sä
yli 2 kk. 21 päivänä saapui
Port-Vladimiriin "Lengostorga"
tuoden täyden lastin hylkeen- ja
mursun nahkoja j a rasvaa, ryhteen-sä
4,300 kpl. Seuraavana päivänä
saapui samaan satamaan laiva —-
"Lensovet" niinikään täydessä las,-
tissa. Laivoissa olevat nahkat vie­dään
Moskovaan valmistettavaksi
ja rasvan ottaa nahkasyndikaatti.
Myöskin ovat merieläinten pyyntiä
harjoittamassa olleet laivat —
"Murmanets" ja "Smolhii".
25 VUOTTA
Viipurin hovissa oli t.k. 12 pnä
käsiteltävänä "valtiopetosjuttu",
jossa sy>-tettyinä ovat vaatetustyön-tekijättäret
Amalia Matintytär Us^
ki, Leminpitäj. Hyviirilän kylästä
ja Helmi Saara Matintytär Hiltu-.
nen Helsingin kaupungista sekä
:yömjehet Onni Albert Vest ja V i i .
io Erland Augustinpoika Luukko-len
Kotkan kaupungissa. Syytet-yjen
kuulustelun päiityttyä ilmoit-
;i kanneviskaali jättävänsä asian
Däätettäväksi. Hovioikeus ilmoitti
intavansa a.siassa päätöksensä myö-lemmin
ja määräsi myöskin tähän
jsti vapaudessa olleet syytetyt van»-
mittavaksi j a passitettaviksi Viiptf-
.-in lääninvankilaan.
Landenille 1 v. 6 kk. kurituc
huonetta
Viipurin hovi on nyttemmin an­tanut
päätöksensä Hiitolan pitäjän
Hannilan kylästä kotoisin olevaa
työläisnaista Alma Maria Lande,
nia vastaan ajetussa "'valtiopetos­jutussa".
Hovioikeus katsoi selvi­tetyksi,
että Landen on "valtiope­toksen
aikomuksessa ottanut osaa
kommunistisen järjestön toimin­taan"
ja tuomitsi hänet valtio­petoksen
valmi-steluista 1 v. 6 kk»
ivuritushuonceseen ja menettämään
kansalai.sluottaniuksensa 5 vuodek­si
yli vapausrangaistusajan.
Oikeuden puheenjohtajana toimi
tälläkin kerralla pormestari Kannis­to
ja yleisenä syyttäjänä viskaali
HelUors. Perho esiintyi tällä kerral- Jj.
la Ilman avustajaa. Yleinen syyttäjä jd luUCllllllit
jätti oikeudelle kaksi kirjallista lau­suntoa,
joista ensimälsessä pyrittihi Metsästäjiä on ollut maailmassa
osoittamaan, mikä on Komhitem ja niin kauan kuin Ihmisiäkin. Aluksi
toisessa, että "OppcH-tunistlen Ue" on saattoi Ihminen taistelussaan vUU.
samanlainen kuin Venäjällä paine-j petoja vastaan ja ravlnnonhankUi.
tUn Suomen kommunistisen puolueen
"Kommunisti" nimisen kuukausijul­kaisun
huhtikuun numerossa ollut
ku-joitus. Syyttäjä väitti Perhon
käyttäneen sanottua lehteä lähde-
KAAAIEA ÖINEN PALO SALMISSA
Talkejoella on toukokuun 27 p
pidetty Ivano-Vosnesenskin kau-punginneuvoston
juhlaistunto, jo­hon
ottivat osaa v. 1905 muodoste­tun
ensimäisen työläisedustajain
neuvoston jäsenet sekä kaupungin
työläiset, jotka olivat läheisissä
tekemisissä mainitun neuvoston
kanssa. Täysistunto päätti että pai­kalle,
jossa ensimäisen työläis­edustajain
neuvosto vuonna 1905
piti istuntonsa, on järjestettävä
kaupungin kulttuurin ja levonpuis-to.
ORENBURGIN PIIRIKUNTA PAL.
KITTU
Neuvostoliiton Maa-asiain kk. on
tehnyt päätöksen, jonka multaan
OreiAurgin piirikunta palkitaan 100
traktorilla ja 500 tuhannen ruplan
arvoisella maanviljelyskoneiden niää-rällä.
Palkinto annetaan syystä, että pii.
rikunta on täyttänyt kevätkylvö,
suunnitelmansa ensimäiseksi ja" en­nen
määräaikaa ylittämällä sen n.
27 prosentilla.
10,000 NUORISOLIITTOLAISTA
KOLLEKTIIVEIHIN
Ukrainan nuoi<soluton K K on
tehnyt päätöksen 10,000 nuorisoliit­tolaisen
mobilisoimLsesta ja lähettä­misestä
kollekttivisiin talouksiin po-
Uittisen valistustyön ohjaajaksi ja
punanurkkien hoitajiksi. Kaikki mo­bilisoidut
nuorisoliittolaiset tulevat
ensin käymään V K K : n järjestämän
poliittisen valistustyön seminaarin.
Tämän jälkeen kiinnitetään heidät
mainittuun työhön vähintäin kah­deksi
vuodeksi.
T.k. 7 päivän vastaisena yönä klo
23 aikaan syttyi Salmin pitäjän O-rusjärven
kylässä talollisen VasUl
Pantsun omistama" asuinrakeniius
tuleen. Talo oli tavallista karjalsds-ca
rakennetta, jossa kaikki asumuk­set,
eläinsuojat ja ulkorakennukset
olivat saman katon alla. Kun tuli
syttyi keskiyöllä talonväen nukku­essa,
ennätti se saada niin suuren
vallan, että kaikki nukkumassa ol­let
eivät ennättäneet pelastautua,
vaan jäivät tulen saaliiksi talon lap­set
13-vuotias Maria, lO-vuotias Vee­ra
ja 7-vuotiaS Santeri. Lisäksi sai
kohne lasta ja heidän äitinsä palo­haavoja,
yksi lapsista niin pahoja,
että hänet heikassa tilassa vietiin
Salmin sairaalaan hoidettavaksi.
Kun talo sijaitsi tiheässä asumus-ryhmässä
oli koko kylä suuressa vaa-rassa,
mutta kylän asukasten yhtei­sillä
ponnistuksilla saatiin tulen laa­jeneminen
ehkäistyksi. Palossa tu­houtui
myös kolme vasikkaa.
kirjanaan ja ottaneen siitä suoranai­sia
lainauksia ja toisin paikohi kir­joitusta
vähän muovaillen. Piti erit-tähi
raskauttavana asianheiarana s i ­tä,
<^!tä kirjasessa hyökätään anka.
rasti hoipertelijoita vastaan. Tämän
llsäkM luki syj'ttäjä Helsmgin työ­väen
vaallkomitean kiertokirjeen,
jossa kehoitettiin levittämään Perhon
kustantamaa kirjasta, tahtoen täl­lä
kirjeellä väittää, että vaallkoml-tea
on todellisuudessa sen kustantaja
ja levittäjä. Vaati Perholle rangais­tusta
rikoslain 16 luvun 8§:n mukaan
valtioisetokseen viettelemisestä.
Toveri Perho esitti oikeudelle kir-jalli-
sen vastineen, jossa osoitettiin,
että kyseessä olevassa kirjasessa el
ole mitään sellaista, joka voitaisiin
katsoa valtiopetokseen viettelemisek­si.
Lisäksi vastasi hän suullisesti
syyttäjän tässä Istunnossa esittämiin
lausuntoihin, valittaen sitä, että ne
esitettiin nyt vasta, joten hän el ol­lut
valmistautunut niihin vastaa­maan
kirjallisesti. Mainitsi, että y-lelslakkokysymysta
jota hänen jul­kaisemassaan
kirjasessakin käsltel.
lään, on aikoinaan laajasti pohdit­tu
sanomalehdissä ja on hänen laa­timansa
kh-janen niistä tavallaan
yhteenveto. Kielsi käyttäneensä läh-dekirjana
mitään Venäjällä painet­tuja
lehtiä. Jos jotain yhtäläisyyt­tä
niissä mahdollisesti onkin, niin
saattaa se aiheutua siltä, että Ve­näjällä
painettuihin lehtiin on otettu
lainauksia Suomen sanomalehdistä,
eikä suinkaan päinvastoin. Jätti puo­lestaan
asian oikeuden päätettäväk­si,
pyytäen syytteen kumoamista ja
vapaalle jalalle pääsyä. '
Raastuvanoiekus antamallaan pää­töksellä
katsoi tulleen toteennäyte­tyksi,
että Perhon kustantamassa kir­jasessa
on kehoitettu yleisöä, käyttä­en
esimerkkhiä marraskuun 16 päU
vän lakkoa, panemaan toimeen po­liittisia
lakkoja, luodakseen niiden
avulla vallankumouksellisen tilanteen
ja tämän avulla väkivaltaisesti ku­mota
voimassaoleva yhteiskuntajär­jestys.
Tämän johdosta oikeus tuo­mitsi
toveri Perhon valtiopetokseen
vietteemllsestä rikoslain 16 luvun
8 5 :n mukaan kahdeksi vuodeksi ku­ritushuoneeseen.
, , «wTrt J*äätöksen Johdosta Ilmoitti toveri ^^^^^^.^.^Yll^IIt^lSI^^^^ tyytymättömyyttä: 'Hänet'
MATTAVASTI TUONTIVOIT- passitettiin takatshi lääninvankilaan.
TOINEN
TulUhallituksen tilastokonttorm
antamien viime kuukauden uiko-maankauppaa
koskevien ennakkotie­tojen
mukaan oli tuonnin arvo 518,9
mllj. mk. vastaten 422.5 mllj. mk.
huhtikuussa ja 819.2 milj. mk. viime
vuoden toukokuu.ssa. Tammi—touko­kuun
aikana oU tuonnin arvo 1,914.5
milj. mk., vastaten 2,717.7 milj.
markkaa viime vuoden vastaavana
aikana.
Viennin arvo oli toukokuussa 478.6
milj. markkaa viime vuoden vastaa­vana
aikana.
Viennin arvo oli toukokuussa 478.6
mUj. mk., oltuaan viime huhtikuussa
323.5 milj. mk. ja viime vuoden tou­kokuussa
497.7 mllj. mk. Tammi­toukokuun
aikana oli viennin arvo
1,645,9 milj. mk. oltuaan viime v.
vastaavana aikana 1,553.3 milj. mk.
taistelu tasasuhtalsemmafcsi. Useissa
maaliman osissa on metsästys vielä
nykyäänkin välttämätöntä, sillä jos
vIHlelälmet saisivat lisääntyä rau-hassa.
tappaisivat ne ihmiset suku­puuttoon:
toisin jialkoln on met­sästys
ja eränkäynti Ihmisten tär­kein
tai ainoakin xavlnnonhankkl-mlstapa.
Vuonna 1920 päätl kaksi amerik­kalaista
luonnontutkijaa ottaa Jäi-leen
käytäntöön vanhan jousi- ja
nuolUnet-sästystavan. ja he lähtivät
karhunpyyntUn Oregonin metsiin
asestettulna aivan samoin kuin eng­lantilaiset
jousimiehet CrecjTi tals-telussa.
Heitä onnisti erinomaisesti,
ja he kaatoivat kymmenkunnan
kontiota, jouko.ssa valtavan uros­karhun,
joka painoi melkein puoli
tonnia. Sellainen urheiluinto on kul-tcnkln
harvinaista, ja useimmat
njetsästäjät käyttävät nykyaikaisia
ampuma.aselta. Mutta ampumatark-kuudestoan
huolimatta metsästäjä
useinkaan el yol saada mitään saa­lista,
Jollei hän kykene huomaamat­tomasti
pääsemään ampumamatkan
päähän siitä otuksesta, jonka hän
tahtoo kaataa.
Tämän saavuttamiseksi on ole­massa
monta eri tapaa. Metsästäjä
saattaa hiipiä ampumamatkalle
toisin sanoen ryömiä eteenpäin vas­tatuuleen
siten, ettei otus voi vai­nuta
pensaiden ja kivien takana
piilevää metsästäjää. Tällä tavalla
harjoitetaan saksanlilrven pyyntiä
Skotlannin ylänkömallla, ja sen on
epällemäUä ''Jaloa" urheilua, sillä
siinä metsämies saa koetella taito-afin
Ja, kestävyyttään otuksen terä.
vlä aisteja vastaan.
Muuan/ toinen tapa pn se, että
metsästäjä väijyksissä ollen antaa
saaliin lähestyä ampumamatkan
päähän. Tällä tavalla kaadetaan
tiikerejä, leopardeja Ja multa pc-toeälhnlä.
Leopardeja ammuttaessa rakenne­taan
puuhun lava, jota InUassa ni­mitetään
machan'lksl. Sitten sido­taan
houkutuseläin sopivan ampu­mamatkan
päähän, Ja metsästäjä
lavalle pllloittautuneena odottelee
kär.slvälllscstl saallstaifn. Toukok.
v. 1926 muuan metsästäjä valvoi 11
yötä voidakseen ampua peloLttavan
Ihmlssyöjäleopardin, Joka 7 vuotta
oli uhmannut kalkkia metsästäjiä
Ja tänä aikana surmannut 125 Ih-mistä.
Arkoja eläimiä, kuten esim. Jänik­siä,
voidaan houkutella ampumamat­kan
päähän jäljittelemällä niiden
äjinfcelyä. Salametsästäjillä on ta-pana
piiloutua tiheään .pensaaseen
Ja matkia Jänlk-scn^ tai 'kanllninpo-
Jan hätähuutoa. Samalla tavalla
NUORIA SURUTTOMIA"'H ARTO- pyydystävät Pohjols-Amerlkan Dog-nassaan
turvautua vain vlekkau-teensä
ja alkeellisiin klvlaselsUn.
Mutta sitä mukaa kuin ihminen ke.
hittyl, hän keksi parempia aseita ja
tuli viisaammaksi, ja siten muuttui jen jalkoihin hän sitten tarttuu Ja
Englan-dakseen
hiipiä läheUe etelä-amerlk-kalalsta
Rhea-strutsla. Joka on erit-täin
{M-ka J» valpas lintu. Espanjan
diLrvlseiidullla (Slarlsmas) käytetään
apuna hevosta sorsia ammuttaessa.
Hevonen kulkee hitaasti eteenpäin
ikäänkuhi se olisi laitumella, ja sen
suojassa metsästäjä lähestyy saa-listaan.
Kiinassa saadaan sorsia kiinni si­ten,
että pyyntlmles veden alle pai­nautuneena,
pitäen hengltyspuUce»
veden pinnalla, lähestyy hitaasti
pahaa aavistamattomia sorsia, Joi-
Toveri Perholla on jo aikaisemmin
kahden .vuoden linnatuomio, jonka
Helsingin raastuvanoikeus antoi vii­me
vuonna T. Tiedonantajassa olleit­ten
kirjoitusten johdosta. Perho oli
silloin lehden va.staava , loimittaja.;
Tämä juttu pn parhaillaan hovlol-'
keudessa.
LAN KÄRÄJILLÄ
PORTTOLAN PITAJÄTÄR PASSI-TETTU
VANKttAAN
VAPAUDEN YKSITYISILLE
TUKUOnil
otosta Vnn"^!^ Vapauden yksityisiin lukioihin, tilauksien
Öyttäkäs oli I ' " " n helpottaaksemme tilauksien välitystä,
'«asaa alla olevaa kaavaketta.
Ved
TAPAUS, Box 69, Sudbury. Ont.
Vapautta osotteella:
Xioi
Osote .
raa S
on
(Merkitkää jos on uusi tai uudistus)
•D lähettäjä
Oaote
Vapaaden tilaiuluiuMt:
^ •^^O. 6 kk. $2.50, 3 kk. $1.75, I kk^ $1.00
ESIMERKILLINEN NEUVOSTO-TILA
Vähän aikaa sitten paljastui Hel­singissä
laatuaan harvinainen rikos.
Rikospoliisi pidätti erään henkilön,
jonka epäiltiin harjoittaneen ammat­timaista
bordellin pitoa eräässä ta­lossa
Liisankadun varrella. Tutki­muksia
alettiin heti suorittaa Ja on
niissä päästy jo nim pitkälle, että on
Heinolan kihlakunnan, Hartolan
välikäräjUlä 2 p:nä kesäk, oU en­simäisen
kerran ; esillä syyte Harto­lan
työväen paikallisjärjestön ilta­massa
23. 2. ja 25. 4. 1930 näytehnän
Nuoria Suruttomia esittämisestä 7
toveria, työläisklrjalllja Otto Oinos­ta,
talollisia Joh. Toivo Järvistä,
Hilma Järvistä, Toivo Forssia, taloll.
poika Toivo Niemistä, talpll. tytär
Ida Niemistä Ja Anna Fors.sla vas­taan,
uskonnpn Ja jumalan pilkasta.
Oikeuden puheenjohtajana toimi
tuomari Olavi Raslnen Heinolasta.
Syyttäjänä Hartolan piirin nimis­mies
Matti Koponen.
Haastetut oivlat saapuneet paikal-
Ie. Ainoastaan Ida Niemiseltä Jätet­tiin
valtakirja Ja työl. kirj. Otto Oi-no-
sesta Joka ohranan toimesta 11
p:nä toukokuuta oli vangittu, oli Vii­purin
läänin vankilan Johtajalta 11-
moltus, että O. Oinosta säilytetään
siellä Ja että Oinonen olisi luvan-
/
Aserbcidjanin suurin neuvostoilla
Karatshalassa on täyttänyt täydel­lisesti
ja aikanaan oman tuotannol-
Usen suunnifcehnansa puuvillan kyl­vössä.
Toufe?kuun 15 p:n mennessä
oli kylvetty kaikkiaan 3,000 hehtaa­ria.
Viime vuonna kylvettiin maini­tulla
tilalla vain 834 hehtaaria ja
kylvöt päättyivät silloin vasta ke­säkuussa.
Kylvöjen nopeaan suori­tukseen
myötävaikuttivat traktori-osaston
hyvä kunto ja se, e t t ä työ­välineitä
oli hankittu riittävästL
Neuvostotilalla havaitaan huomatta­vaa
^työntuottavaisuuden nousua.
78 UUTTA NEL^VOSTOTILAA
käynyt selville, että pidätetty Alma
Viktoria Alkio on syypää mahiit-i^^t ^ Jjgjt^ vainyaltakirjansa, jo-tuun
rikokseen. Erään nuoren 14 j kuitenkaan saapunut. Tuoma-vuotiaan
tytön kertomuksen m u - j a syyttäjän vällUä sukeutui t ä s -
Viljatrastl on päättynyt v. 1931
perustaa 78 uutta neuvostotilaa, joi­den
yhteinen maa-ala tulee ole­maan
5 miljoonaa hehtaaria. Par­haillaan
toimitetaan, viljatrustin ta­holta
maaperän tutkimuksia niillä
seuduin, joihin neuvostotilat tule­vat
järjestettäviksi.
LAHJA XVI PUOLUE.EDUSTAJA-KOKOUKSELLE
kaan on A. harjoittanut liliaista
"ammattiaan" jo muualla asuessaan-kin.
A. oli ottanut kertojan palve­lukseensa
"kotiapulaiseksi" luvaten
hänelle vapaan asunnon ja ruoan
kotiaskareiden suorittamisesta. Myö­hemmin
kuitenkin oli A. väkivaltaa
käsittäen pakottanut tytön seuruste-tä
sanontaa. Syyttäjä: — Olisi Oi­nonen
lähettänyt valtakirjan. Tuo­mari:
— Miksi syyttäjä Ja vankilan
johto el ole valvonut, että valtakir­ja
pllsl tullut, tai Oinonen tuotu vas­taamaan.
Syytetyiltä kysyttiin henkilötietoja
onko käynyt kansakoulua jne. M.m.
lemaan tuomiensa "vieraiden" kans- jjtyseltito montako lehmää ja ha
sa. Tämä menettelytapa oU hänelle l^aata On JJi.e. Vastattiin että kuu-hyvin
kuvaavaa. Paitsi rouva A:ta, !].jvatko nämäkin asiaan. Tuomari:
asui hänen luonaan pari naista, Totta kai sakon suuruutta mää-
"Vierailtaan" jotka olivat tarpeek- rättäfssä.
si humalassa, varasti A. usel9 rahaa
Ja ar/oesineitä.
Varastamansa rahat hän oli pi­tänyt
itse. Alkio joka kieltää kaikki
Syyttäjä vaati juttm päättämistä.
Syytetyt vaativat Jutun lykkäämistä-
Jutun enempi käsittely vällpää-itöksellä
tuli lykättyä syyfekäräjäin
rikoksensa, passitettiin lääninvanki- I5 istuntopäivään Ja ön silloin vastaa-laan
odottamaan oikeuden käsitte-i jjen tuhannen markan sakon uhalla
lyä.
FRANS PERHO 2 VUODEKSI
VANKILAAN
ioltava saapuvilla, O. Oinosenkin, jos
i.'hilloin on vapaa, tai muuten tuota/
jva vankilasta vastaamaan, josta
'.syyttäjän on huolehdittava. .
T.k. 12 pnä oli Oulun raastuvassa j L U P A A V A *
toisen kerran käsiteltä-vänä Tiedonan j
tajan toimittajaa, Frans Perhoayas-j Anoppi (miniälleen): — Kaar­taan
nostettu .syyte valtiopetokseen : joon tulet varmaankin olemaan tyy-vietteemlisestä.
aiheutuen sen nosta-j tyvainen! — Jo poikasena oli hän
minen sen johdosta, että Perho oli | hyvin tottelevainen-kustantanut
kirja.sen "OijportunLs- ;
Kurskissa rakennettavan keskus-j tien tie", jossa oikeusministeriö o l i ;
sähköaseman työläiset ovat i ^ t t ä - (katsonut olevan valtiopetokseen viet- j
PELKÄSI SITTENKIN
neet lahjaksi XVI puolue-edustaja-kcdcdukselle
suorittaa sähköasCTian
perustuksien valroistiistyöt loppuim
20 päivää ennen määräaikaa eli siis
siihen jÄivään mennessä, jolloin ko­koontuu
edustajakokous.
telyä. Kuten muiste^nee vangittiin \ _ Kylläpä olet hankkinut itselle-toveri
Perho jo ennen kun asia o31, gj Jcomean ja voimakkaan koiran!
ollut ensimäiltäkään kertaa esillä j — Sinun kai ei tarvitse peljätä
raastuvassa j a on h ä n sUtä asti ollut \ mitään varlcaita maatilallasi?
pidätettynä. Raastupaan oli hänet
nyt tuotu vankilasta. . raa!
— E i varkaita, matta — koi-rib-
intlaanlt valkeita amerikkalaisia
jäniksiä. Muuan tutkimusmatkaili­ja
kertoo eräiden vähän tunnettu­jen
Brasilian Intiaanlhehnöjen hou-kutteelvan
hirviä Ja multa eläimiä
samalla tavalla ja sitten surmaa­van
ne nuolilla.
Ihminen käyttää metsästyksessä
apuna myöskin koiria. Pointtereita
Ja settereltä opetetaan siten, että
ne linnun huomattuaan Jäävät .sei­somaan
nikahtamatta, »Ik-sl kunnes
metsästäjä ennättää perille Ja voi
ampua Ilnnun sen lentoon lähties­sä.
Koiria käytetään myö.s pysäh­dyttämään
otuk.sia Ja estämään nii­den
pakoa. Tällä tavalla metsäste­tään
harmaata karhua, Ja siihen
käytetään Alrdale-terrleriä, Joka en­sin
etsii karhun, hyökkää sen kimp­puun
ja pidättelee sitä* siksi kun­nes
metsästäjä ennättää palkalle-
Koiria on käytetty ylimuistoisista
ajoista saakka apuna metsästykses­sä.
Vanhoissa englantilaisissa, 1300.
luvulta peräisin olevissa asiakirjois­sa
kerrotaan, että vintlJkolrlUa a-jettiln
sak.sanhirviä ja että näitä
koiria tarvittiin 4 kpl. samalla ker-
Vielä nykyäänkin käyttävät .sala­metsästäjät
Englannissa lurchers-nlmislä
koiria, jotka ovat syntyneet
vintti- Ja paimenkoiran risteytyk­sestä,
ajamaan kaniineja. Samoja
koiria käytetään myöskin yölliseen
Jäniksien salametsästyk-scen. Pellon
veräjälle asetetaan verkko. Ja koira,
jonka kaulanauhaan on kiinnitetty
sähkölamppu, ajaa sitte jnänik.set
verkkoon.
Haukkoja ja muita ,oetolintuja on
vanhastaan opetettu pikkuriistan,
kuten peltokanojen, jänik.sieh Ja ka­niinien
pyyntiin. Englannin haukka-metsästäjät
ovat aina eniten suosi­neet
muuttohaukkoja, mutta kana­haukkakin
voi helposti ottaa kiinni
ja tappaa kaniineja, fasaaneja Ja
sorsia, huolimatta lyhyistä siivis­tään.
Keski-Aasiassa opetetaan kot­kia
samalla tavalla metsästämään
kauriita ja pienempiä hinrilajeja.
Viime aikoina on Englannls.sa otet­tu
haukkametsästys monin paikoin
uudelleen käytäntöön.
Metsästykseen harjoitettuja eläi­miä
on vielä eräs pieni näätälajl,
as. fretti- Tämä eläin päästetään
kaniinien koloihin, ja se vetää esiin
ksmiinit, jotka ulkopuolella odottava
metsästäjä sitten ampuu tai vangit­see
verkkoon-
Riistan lähelle pääsemiseksi käy­tetään
monenlaisia valepukuja.
Muuan kuvistamme näyttää meille
Paraguay-lntiaanin, on Icoris.
tanut itsensä vihreillä oksilla, voi-vetää
linnut veden alle.
nissa ' Ja monissa muissa maissa
käytetään kuvia houkuteltaessa lin­tuja
_ ampumamatkalle. Tätä met­sästystapaa
suositaan etenkin vesi­lintujen
pyjTinissä, mutta siten voi­daan
pettää myöskin, arkoja metsä­kyyhkysiä.
Skandinaaviossa ja Suo-messa
ammutaan teriä kuvilta, mUcä
on tahokas, mutta samalla hävlttä-vä
metsästystapa.
Metsi^tysaseLsta on mahilttava
pyssy, jousi, bumerangi Ja puhallus-putki.
Joskus tahdotaan kuitenkin
pyydystää saalis elävänä. Ja tätä
tarkoitusta varten Ihminen on kek-slnyt
useita eri pyyntlneuvoja, jols.
ta suopunki kenties on yleisin. Suo-punkl
on ohut vahva j a hyvin voi-deltu
nuora. Jonka toiseen päähän
on tehty Juoksusllmukka.
Joltakin vuosia sitten teki muuan
Amerikan taitavimmlsta suopungin-heittäjistä
metsästysretken Afcik-kaan,
ja slllohi hän osoitti, että
suopungllla voidaan Jsrydjrstää lei­jonia
ja vieläpä niinkin valtavia
hirviöltä kuhi sarvikuonoja. On ole­massa
kuvauksia pohjoisamerikka-laisen
vuorileijonan eli puuman, Jo­ka
on eräänlainen llveseläin, pyyn­nistä
suopungllla. Näitä otuksia
pyydystetään eläintarhoja varten e-lävlnä.
'
Etelä-Amerikassa käytetMn suo­pungin
asemesta bolas-nlmlstä veh­jettä.
Sen muodostaa kaksi nah.
ic^an ommeltua kiveä tai raudanpa-laa,
jotka toisiinpa yhdistää pari
metriä pitkä nahka^lhpa. Heittäjä
pitää toista kiveä kädessääp Ja pyö­rittää
toista päänsä ympäriliä, kun-nes
hihna plngolttuu. Jos heitto 0-
suu soalllsecn. kiertyy hihna sen
Jalkojen ympärille niin lujaatl, että
eläin avuttomana kaatuu 'maahan.
Jo vuosituhansia sitten, kun esl-
Isämme eivät vielä olleet keksineet
Jousta, kaivettiin riistan poluille
syviä kuoppia, peitettiin ne oksilla
ja mullalla Ja odotettiin slk.sl, kun­nes
eläin putosi kuoppaan. Senjäl-kecn
otus surmattiin klvikirvelUii
tai nuijilla ja paloiteltiin pllvelt-sillä.
Hyvin varhainen pyyntiväline oli
Intialaisten "kcddah". Jota vieläkin
käytetään vllllnorsiijfl- pyydettäesiSä.
Sen muodostaa vahva aitaus, Jonka
oviaukosta ulottuu kauas metsään
V:n muotoinen johde. Monta sataa
miestä ympäröi nyt norsulauman,
joka sitten hitaasti ajetaan johteen
suulle ja siitä edelleen aitaukseen.
Portti suljetaan Ja lauma on van­gittu.
Satimet Ja loukut. Jota tavataan
monta lajia, ovat ikivanhoja kek­sintöjä.
Sellaisten avulla Kongon
aarniometsien kääpiökansat tappa-yat
norsuja. Puuhun ripustetaan
teräväksi hiottu terässauva tai ket-häänkärki.
Joka on varustettu ras­kaalla
kivi- tai puupalnoUa. Paino
Irtautuu, jos puun alle pingoltettua
nuoraa kosketetaan. Kun norsu
kulkee puun alitse, laukeaa siis
sadin, paino putoaa, Ja keihäs tun-keutuu
eläimen lapaluiden väliin
tai selkään. Pohjols-Amerlkassa
pyydystetään karhuja liha- tai hu-najasyötniä
varustetuilla loukuilla.
Syötin alla j j n vipusin, Ja kuif kar­hu
koskettaa sitä, putoaa raskas
hirsi taittaen karhun selän. Sellai­sia
psrydykslä on käytetty Suomes­sakin.
I
. mi tm
K i r j . E. o—rnen.
Tiilcnkantajat häSrlvat rfHilUd^
ti, laaftinsekoittajat samoin jui-te
asteelta icphosi punainen iminiri.
Syrjästä katselin heidän tyjitijbi
ja lopulta tunsin halua paniis
kinaksi miehen kera, joka ylea huo­lellisesti
valmisti betonipernst^a.
— Kuules mies, virkofn hänellis;
ÄIu viitsi liääriä tupUa iaToIn. . Hi­kihän
;|iinä tulee. Ja y.oith«Q teh­dä
betonisi vähän haurMXDlMa, Jofl
kerran olet urakalla sillä ta­voin
saat eqemmän rahaa. ,
— Niinhiin se on, vastasi >^ h&n
työtään keskeyttämättä, mutta se
ei kävele. Tästä tulee uusi talo;
— U.uusi talo,, kertasip. ^No^
mutta mitäpä se- sitten merkitsee?
Tulkoon uusi tai vanha,..samahan
tuo on. Nuyt olevan ajastasi Jä.
ieliä, koska tähun uuteen talooa
kaikki uhraat.
Hun ei vastannut mitään,, mutta
näytti rupeavan betonityöhönsä en­tistä
huolellisemmin. Bupesin l(ft-selcmaan
ympurilleni ja havaitiin
k^ilfkien työmiesten olevan yhti
innpkkaan työn touhussa. PAniQ
merkille myöskin sen seikan, .että
telineet, nostpraanat Ja .kpikki
muutkin työvehkeet olivat erittäin
varmoilla suojuslaitteilla varuate-tut,
aivan ihmct«)U'ävSn varovilla,
verrattuina niihin, jotlca äskettäin
olivat tiilikasan alle jsurmanneet
nuoren työläisen. Hänen kuole­mansa
olin itse nähiiyt. — 'ju;
kemattomia muita joista päiväleh­tien
palstat tiesivät alati kertoa.
— Jaa, selitti hän työntäen hat­tunsa
pois hikiseltä otsalta. < Se on
nyt niin, että täällä pidetään työ­tehoa
ja elämää arvossa. ;S(eolem.
mc nyt uudella ^Akennnksella.
Yhu ojin ongelman edessä,; Lä^
hestyin työnjohtajaa, toisin sanoen
miestä, joka neuvoi toisia, VmUtta
itsekin 'heilui työpusero yllään tii­lien
muurauksessa.
Ohimenncssäni kysäisin kantti-miehcltfi,
mikä pomo tuo oikeas­taan
pii.
, —- k i tauilä olo mitään pomoja,
vastasi hän. Täällä tekee työtä ku­kin
omasta tahdostansa. Tuo mi^s
on työnneuvoja.
Marssin työnneuvojan luo j a ky­syin
mitä taloa tässä pysytetään.
HUn katsahti minuun niinkuin oli­sin
ollut "ainoa muukalainen Jera-aalemisso"
ja vastasi hiukan jhjr-myijlen:
Me rakennamme työn j?a-
Jatsiu. Katsokaa, tuo muuri v on
kokonaan punatiilestä, cildl ikku­noissa
enää ole tuota, ristin mer1?>
kiu, jonka takana vanhojen talo­jen
asukkaat Icatsoivat. velvoUisua-dcksccn
Icärsiä eläniustä, sensijo^
että . olisivat, siit|l nauttineet. Ja
katflbkaaban tuonne, ettekö ole tuo­ta
vielä huomanneet?
fieurosin katseellani osoitettuun
suuntaan. Näin kaksi koplcasta pu-namarmoripilaria,
joille juuri ko"
hotcttiin mahtavaa pronssista kn-vaa.
Sen pronssipiirteistä tunsiif'
Ttfurxin olemuksen. Ja pilareissa
näin, auringonvalossa kimaltelevat
kirjaimet, joita en, ihmeellistä kyl­lä,
ollut vielä huomannut: Kaik­kien
niuiden proletaarit, yhtykää!
Kaukaa kuulin tykkien jyskettä.
—- Mitä tuo merkitsee? kysyin
työn neuvojalta.
— Se on mustanvalkoinen, tykis­tö,
vastasi hän, antaen kaukopot-ken
käteeni ja neuvoen katsele­maan
suuntaan, mistä kanuunan
pauke kuului, — No, mitä näet?
kysyi hän kotvan kuluttua. Etk9
näe, että siellä liehuvat mustan-valkoiset
ligut.
— Eivät ne mustanvalkoisfa ole,
vastasi. Siellä on Yhdysvaltojen
tähtilippu, Union Jack tricl^olptri^
ja monia m u i t a . . . Näkyyj>ä Snp-mcnkin
siniriHti. Sen, ettii ne najrt-tävät
mustanvalkoisilta, aiheuttaa
etäisyys, joka himmentää värit. Se
Intiassa srumaavat petoeläimet
vuosittain 21,000 Ihmistä Ja 90,000
kotieläintä ja alkuasukasmetsä.stä-
Jät, n-s. shlkarlt, ovat keksineet
monta keinoa näiden vahlnkocläl-mlen
hävlttäml5ek.sL M.m. heillä on
hyvin yksinkertainen Ja älykäs kei­no
karhujen pyydystämiseksi.
He valitsevat puun, Jossa on tu­keva
vaakasuora oksa 3.5—4.5 m:n
korkeudella maasta. Tähän oksaan
kiinnitetään n. 2,5 m:n päähän run­gosta
syötti, esim. hunajaa tai
hyvää lihaa. Syöttiä vähän korke­ammalle
ja n. 1;3 m. lähemmäksi
runkoa ripustetaan iso kivi vahvaan
nuoraan. Täten syntyy jonkinlainen
heiluri. Joka on kiinnitetty korke­ammalle
pnuhun niin, että kivi riip­puu,
syötin yläpuolella. Syötin hou­kuttelemana
karhu klijxjää puuhun
a astuu oksalle tavolttaak-seen syöt-tiä.
Kivi on nyt sen tiellä Josta
sj-ystä karhu työntää sen etukä­pälällään
syrjään. Mutta kivi hel-lahtaakin
takaisin ja satuttaa kar­hua.
Karhu vihastuu ja antaa Id-velJe
voimakkaamman iskun, mut­ta
saakin siltä samalla Itse vabvem-'
man sysäyksen. Karhu on lilan It­sepäinen
luopuakseen aikeestaan Ja
jatkaa taistelua sljusl, kunnes kivi
lopulta paiskaa sen maahan; tääl­lä
alkuasukkaat odottavat antaak-seen
sille kuoliniskun.
Monissa etäisissä seuduissa, missä
väestö el yksinomaan elä metsästyk­sellä,
on olemassa ammattlmetsäs^
täjiä jokaisessa kylässä. Heidän
tehtävänään pn suojella kylän asu-
Jaimia ja heidän karjaansa pedoilta.
Jollei se onnistu metsästäjille, saat­taa
tapahtua, että asukkaiden on
j^kko paeta kylistään ja muuttaa
rauhallisempiin seutuihin. Tällais­ta
sattuu Intiassa, kun Joniin ve­renhimoisen
tiikerin «n onnistunut
pettää kylänmetsästäjä ja mielin
määrin mellastaa Ihmisten Ja kor
tieläinten parissa.
johtuu luonnpnlacista,
— Eij vastasi hän päätään ;pn;
distaen. Ne ovat mustanvalkoisia
todelli»uudes.sa. Kuoleman värejä.
Siliä nyt kun ne eivät enää jpeita
esirippuna komeilla väreillään
taak.secn kaikkea kurjuutta, Väan
tämä on niiden ede.s.sä, liebuvaii
ne vihdoinkin, vaikkakin vasta lo-pu.<
i.<iaan oikeilla väreillään. .>
SotiIa.sosasto nousi tahdissa paj-kallc.
Hatioihdin, sillä muista
ajan, jollain työmiehiä saavuttiin
rakennuksilla teurastamaan.
Mutta nyt vaihtoivat työmiehet
aivan rauhallisin elein, työaseensa
kivaareihin, marssien pois j a soti­laat
ryhtyivät töihin. Eräs heistä -
antoi kiväärinsä minulle. Aioin
seurata työmiehiä. — Jääka^, sa­noi
työnvalvoja minulle. Nyt o|i
harjakaisten hetki.
Samassa .alkoivat sotOa^li laulaa
Internationalea. .Ja . pniiamen lip­pu,
laskevan auringon valossa hoh­taen
kauneimmin läpikuultavin ve-
.^ivärein, elämän värein, kohoigi jtih-laliisesti
.tankoon. .
Tykkien jyske kaukana kiihtyi.
Kiikarilla katsellen näijt, etfif mps.
tanvalköiifen lippn toimensa jäjlceen
Ijaatui. " t y ö n orjat soirön yöstä
nouskaa!" kailcni sieltä, vpin^k-kaana
kuin msnrskylaulu vuoristcö-sa
j a iKäukkuen säesti entinen mus-tanvalkoinen
tykistö sitä.
Mahtava "eläköön" sai ilmapiirit
tärisemään ja kaikki seisoivat
paljastetuin päin työn palatsin
edessä — punainen, kirlcas^ raketti
kohosi tuli juovana korkeutta JcobtL
LUOTETTAVA SEUTY9
- r - Syön tätanykyä. hjnrin lino-nosti!
> ^
— Kuinka niint JE^ko ainutta oi*
ruokabalaat t l -'^-^
— On kyUS, vaan ei Iqofctof^f;',