Vapaus, April 2, 1921

              V A P A U S •sia riitakysymyksiä Etu-, Keski- ja I- |WiIsocin 14 pykälän johdosta. Ko-'ratkaisematta, d uskalleta katsoa sil jhallitus tähän voimatekijään? Toisin
itä Aasiassa. Mielettömiä laivasto-ko Saksa oli innostuksen vallassa ja mäctä samään. Sitä%on katsottava|saattaisi ol|^a, jos sen tietäisi. Sak-__
Canadan suomalaisen, työväestön'Mennul^ia Amerikan Yfadysvällois !se, jrritä siJIöin kutsuttiin maan hai- silmästä siJmään; entente on voitta-isan hallitus ei ole vieläkään käsittä- 5
äänenkannattaja, ilmestyy Sudbu-isa, mikä ennustaa uutta yhteentör-jlitukseksi vannoutui WilsonJlle ja hä- -• "
ryssa,^ Ont., joka keskiviikkona ja ;mäystä vanhan ja uuden mailman im nen 14 ponnelleen. Tuli sitten Ver-
:perialististen johtovaltain, Englan- i^iJlesin rauha. Ennen VersailJes-rauita; uhkaavina väikkj-y Saksan kan-jnin
ja Yhdysvaltain välillä. , haa tuli'Brockdorff-Ranzaun-retki, isälle sanat: vae victis! imperialismi
•| Ententekapitalismin Idässä ja tulivat suuret puheet chyväksymättö jei haikaile käj-ttää mitään riistokei-iKaakkois-
Europassa luomat valta-myydestä> ja «kuivuneesta kädesiä>. noja.
lauantaina.
HENRY PURO, toimittaja
ifuiniiHiiiiniinniiiiiiiHiiiHminiiiiniinmnnHtniimuuiuiUiiniiiijiinij
nut; Saksan hallituksen tähanastisil
la keinoilla ei ententen valtaa murre
Ilmotushinta 60c palstatuumalta.
— Alin hinta kertailmotuksesta 75c.
—Kuolemanilmotukset $2.00 (muis-tovärsyistä
60c kultakin lisäksi). —
Kihlaus- ja aviol: ilmot alin hinta
§2.00, nimenmuutosilm. (muuten
kuin avioliittoilmotusten yhteydessä
$2.00 kerta. — Avioeroilm, $2.00
kerta (2 kertaa $3.00. .... Syntymä-ilm.'$
2.00 kerta. — Halutaan tieto­ja
osoteilmotukset $1.00 kerta (3
kertaa $2.00) — Kaikista ilmotuk-sista,
joista ei ole sopimusta, tulee
rahan seurata mukana.
VAPAUS
(Librerty) ikunnat natisevat liitoksissaap. Lu-
The only organor Finnish Work-!jat vastavallankumoukselliset ja kim IS^roÄÄLay 'ali-"^"^-" valkoiset i ä ä . « ovat su-
Saturday. lanneet vallankumouksen aunngon-
= r - - -j—^--=-_rrz^-:^ . =:-=:=. paistcessa. Ratkaisun asemasta on
. Advertising rates 50c per_ col, j,y^jn,attavissa entistä pahempia e-
I S f e Ä c . " D Ä o n ° Ä ripurahuubia, yh..i,t,ö„ ahmasta
adv^rtiseraent. The Vapaus is thejvälien jäykistymistä, elpymisen ase-best
advertising medium among thelmasta jatkuva rappeutuminen, tai
Finnish People in Canada. suorastaan elävänä mätäneminen.
(Puolan kohtalo!) ~_
Voittajien ja heidän uhriensa epä­toivoiset
yritykset ryhtyä taloudel­liseen
yhteistyöhön olivat turhat. Ei
ollut hyötyä kansainvälisistä kokouk
sista, eikä niiden laatimista valtiolli­sista
saippuakuplista.
Kaikki turhat kapinat ja puolinai­set
vallankumoukselliset ratkaisut
vaativat, seuraten johdonmukaisuu­den
rautaista lakia, köyhälistöltä y-hä
päättävämpää ja suorempaa, val­lankumouksellista
esiintymistä, lo­pullista
ratkaisua.'
Ja siksi ovatkin kaikki vallankumo
uksellisten ^vastoinkäymiset uusien
vallankumousyritysten, vallankumo­uksellisen
voiman keskittymisen ja
vallankumouksellisen tilanteen käi^r,
jistymisen parhaita vaikuttimia.
Puolalais-venäläisestä sodasta on
aiheutunut köyhälistöjoukkojen mie-alan
jyrkentyminen, heidän) luopu-nilsörfsa
ppportunistisis.^. Johtajis^
taan on saanut uutta vauhtia ja suu
ria. kpmmufiistisi^'puolueita ön perus
" '^Sakt^; aloitta karkelon, ;:5veitsi ja
Ranska jatkavat sitä ja Italia seuraa
siskojensa esimerkkiä. Ja tämä piiri
ei ole vielä valmis. Saksassa ilme­nee
uuiia solmukohtia entisten sisäis
ten ja ulkomaisten pulmien lisäksi.
Taloudellinen ahdinko ^2);. valtipn
raha-asioitten huonontuminen liittä-yät
m puolilta yh)«en kdyhälistön
ja virkamiehistön ja johtavat ne .tais­teluun
valtion haaksirikkoista Alusta
vastaan, joka kaikkiin heidän häta-merkkeihiniä
antflÄ BAman vastaulc-sen:
piemme ymmällä Iteöfejn, ja jo­ka,
kun kysyjät käyvät ääneklf^l;»-
Tuli sitten allekirjoittaminen; Ver
saillesista päästyä tuli Spaa. Muistan
vielä kuvauksen, jota silloinen halli­tus
Jilapäisissä lehdissään toitötteli,
miten «hövijuna» — niinsanoaksem-me
~ lähti Potsdamin asemalta kan­taen
Saksaa ja sen onnea. Sillä an-
Siinä tosiasiat jota ei käy sivuutta­minen
silmää ummistamalla ja jos
uskaltaa niitä avoimesti' tarkastella
käy selväksi, miten tässä tilanteessa
on meneteltävä, Me sanomme: so­dan
kautta ei ainoastaan muuttunut
mailman poliittinen tasapainotila, se
teeksiantoa ja ymmärtämystä! Jajtoi mukanaan muutä;^ Ennen sotaa
. TILAUSHINNAT:
Canadassa $3.50 vuosikerta; $2.00
puoliv. ja $1.26 3 kk^
Yhdysvalloissa, $5,25 vuosikerta,
$2.75 puoliv. ja $1.60 3 kk., 1 kk.
75c.
Suomeen: $5.25 vuosik. ja $2.75
6 kuukautta.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset.
»'OHhVÄpallden -konttori ja toiipitus .on
Liberty Building, Lörne Öt.,' Puhe-linlQ38.
Fostib^otei Box j39,'':. Sudbury,^Ont.
Jos cttp joilloin/tahansa ^aa val­tausta
ensimaiseen kirjeeseenne;; kin-jottakaa
uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella nimellä.
J. V. KANNASTO, liikkeenhoitaja.
Registered at the Post Office De­partment,-
Ottawa, BB second class
matter.
1921' - ratkaiseva vuosi
Iroroouksen toipumisvuosi täynnä mai
Aloita vallankumouksellisia tilai­suuksia.
Ja kuten kaikkma sen tärkeimpinä
"hikinä» on Saksa sen vuoden lopus-fi
§feii vgllöD^HJnouksen jf vastaval-
* PlIolalfti^-venftlftiTiQnf feota' .|i?rätti
feassakln säHgÄn JSÄRvän,!, ti',
lanteen. " Vallatlkumoukselliset toi-voivat
jo vöivtjnaa ipoistaa -raja-ai­dat
Saksari -ja-^^rtäjän kansan ^vä-
Jiltä.
Se, että-NeuvoBtö^VönfiJä ja sen
KöttMTJunlBtlfen vallankumous ei voi­nut
saavuttaa Saksan j-ajoja, heiken­si
oäaltaan saksalaisten proletaarien
.^vallankumouksellista päättäväisyyttä
ja aiheutti sen, että vallankumous
. aillä kertaa ei puhjennut.
Kapp-pätvien yhteydessä oli vai-
. lankumouskysymys jälleen esillä.
Vaadittiin käytännöllistä toimintaa.
Tuloksena öli: askel eteenpäin,
kaksi askelta taapäin.
Yhtä laihaan tulokseen päättyi
vallankumousliike Italiassa, joka al­koi
tuotantolaitosten valtaamisella.
^iiellä täyllä on huomattavissa vai-lanliuROMsIiikkeitä,
jotka pysähtyvät,
• alkuunsa /a ylevät köyhälistön taak-
8ep8li),>j(aS9l{9) l^btOkobdastaan.
Paikoittain ilmenee kansanjoukko-
' ien. t»nto siitä» ^ttä sen ^ i ^ i s i pelas-
, ',tautua.3iiapitali?inin, BUosta^2iUitt&.fi?,
. nayt^' i^^^te'> " kammoksuvar
--ioiiUvSd äuiuheutta». (onftB. klaiöfiä
^ m i\U m\^my mi |^i»>letari-
"a?>tti» l»hUnottäiiiätia el ole yh­tään,
yhteiskuntaluokkaa, joka kyke-
' nisi ohjaamaan ihmiskunnan pois ka
' Taloudellinen ahdinko kaikkialla,
Ei missään lupausta, ottil se loppuisi
samalla kuin vanha vuosii
1920 oli voimattoman vastavallan- ittibsi, tuklrii hei<Jän suunsa nyrkll-löän.
Ja ulkoapäin huutaa englantilais-ranskalainen
imp^tqalisn)) hajoavan
valtiolaivan peräml§he|jg! «ällP^elug
kunnat on hajeli^tt^sj ,|aH9ft!§i-nert,
iöiperialigmi on häYfte^tHVft je-rinpohjinlr
^ • VuOj^lÖ^V asettaa S ^ s a i i ^ ^
elle :ky8ymykslä>;jpita^^^
ta puolinaisella tiivalia ja joiden raf-i
kaJ9« on välttämätön. Mitäari isyrl
jätietä ei. ole. \ '
Myönnyttelyjen aika Ofl mennyt.
Onhan jo koetettu kaikellaisia väli­muotoja
«Bosiatistisestas) tasavallasta
porvarilliseen tasavaltaan asti. «Yhr
teistyö», porvareitten kanssa on osot-tautunut
mahdottomaksi.
Kysymys esiintyy vuoden alussa
muodossa rmonarkia!^^'v1aiko taistelu
neuvostotasavallan; puolesta ja siir­tyminen
kommunistiseen järjesttyk-s
e e n . . •
Köyhälistöllä oh sisäisesti sangen
laho ja rikkinäinen vastustaja. Se
elää yhteiskunnassa, joka on joko it­se
saanut maistaa tappion koko kar­vauden,,
kuten työväestökin, tai jos­ta
«voitto> taisteluketällä Olisi mier-kinnyt
samaa kuin yhteiskunnallinen
onnettomhus. * >i > i
•i^Vupäer 1Ö21 -^rvehklj^iin; ^on
Saksan köybäistöh kirjptetj^ya; Ön
nea' rätkaise^mlfei vuodelle ivifji...,
lMarx.:h,wqJiWVltt9& >#(wS^^^
mlhMn Baksan i l a ä i s i l Wi>yksis
tä BelViä ilman työväen .vallankumpf
usta |a ulkoisisfta ilman mailmanval-lanRumousta.
Tätä mielipidettä ön
kakgi sukupolvea pitänyt pilkkanaan
pitalismin kurimuksesta, ja estiimään franz Mehring teki eiiken lisäylrsen,
kun «hovijuna» oli lähtenyt, tullut
Spaahan, allekirjoitettiin kaikki en-tenteij_
8anelun mukaan^. —^
Asema nykyään on aivan sama.
Millainen oU hallituksemme kanta
vielä viikko sitten? Hallitus julisti
virallisesti seuraavaa:
«Saksan eduille on tärkeintä saa­da
tietää korvausvelkansa suuruus
mahdollisimman pian. Sillä on sopi­muksen
mukaan oikeuskin saada tie­tää
se ennen 1 p. toukokuuta 1921.»
Ja viikkoa jälkeenpäin tuli se,
jonka kaikki tiesivät tulevan; enten-te
määräsi korvlaussumman kokonais
määräii ja Saksan hallitus on ällis­tynyt.
Muistan vielä viikko sitten
itse saksalaiskansallisten sekä tässä
talossa, että lehdissään " huutaneen:
«Korvaussumma on kiinteästi mää­rättävä;
meillä on oikeus vaatia si­tä
!j Nyt olemme saaneet tuon tie­don
ja silloinkos tulee selityksiä ja
vastaväitteitä vanhalla' nuotilla: Tuo
han. ^loukkaa, Saksani- valtakunnan
kurihiaa jä tuhoo sen taloullelliset e-linehdot^
panemme «jyrkkm' vasta-lauseitf
» .tuo on «vallan' värinkäyt­töä^;'
täten mäili^^ böläh^viömi sLa
tuulta purjeis^ pelotellaan' enteri
teä ja lopuksi lyödään kulunut valt­ti:
«mahdoton hyväksyä»!
, vielä tahtoisin tehdä erään huo­mautuksen.
Tokihan on meillä, niin
kuin sanotaan, parlamentarismi, s.t.
hallitus on^ tahi sen pitäisi olla tä­män
talon enemiraistöpuolueen mu­kainen.
Mutta edustaja Schifferin
hallituspuolueen riimessä antama se­lostus
eroaa huomattavasti hallituk­sen
eilen ahtamasta. Pitäisikö sen
olla jonkinlaista diplomaattista avus­tusta?
Ja minä sanon: jos Saksas­sa
olisi parlamenttarlsmi, niinkuin
vakuutetaan, niin ei kävisi laatuun,
(BttSenemmistöpuolue näin tärkeässä
tytymyksessä antaisi julistuksen, jo­ka
orf'ij|8ttriid8.s§ft hallituksen julis­tuksen
kanssa. " > •
Edelleen: kyayisiar herroilta| /
• Kehen luulevat he, näiden en' len->
«•t-^i^en ja Saksan välisten neuvottelujen
aikana-sattuneiden t^^ jäi
keen voivansa tuolla-'julistuksellaan
va%rtt»a?:^^., - • / • „ j ^ i .
^^El riiltlri
selityksellä, ei «mahdotonta hyVäk-^
syä» selityksellä, ei säksalaiskanaS»!-
listen suunsoitolla Völdä ehään en-tenteen
vaikuttaa. Jöpä edustaja
Mailerinkin julistus: mikään halli­tus
ei tule tuollaista allekirjoitta-maan>-
kaikuu kuuroille korville.
Hallituksen osana on ollut suurel­la
hopulla harpata vararikosta toi­seen.
Tuo. hallitus on niin sanoakse­ni
negatiivinen Faust:,se• heilahtelee
erehdyksestä petokseen ja vilpistä
rypiessään se taas hari^asti haluaa
puhdistuvansa. Siten, eikä miten­kään
muuten on hallituksen kantaa
arvosteltava; Asiat ovat otettavat
sellaisina kuin ne ovat.
Kim terveesti asioita arvostelem­me,
on meidän sanottava: Ententes-sä
vallitsevat imperialistiset voimat.
oli ryhmitys: keskusvllat, ympärys­vallat.
Ei tuo ryhmitys ole miten-kään._
njmtJt«uaiitvXaltioita pirstomal­la
ja rajoja muuttamalla, mutta sota
on luonut vallan uuden historialli­sen
vaiheen jolloin imperialistinen
valtaa vastaan, vaan jolloin koko
vastaa vastaan, vaan jolloin koko
mailman sorrettuja kansoja vastassa
ovat sortajat johtajinaan nykyiset
ententen vallat.
Kun täten arvioi tilanteen niin nä
kee myös pelastustien, eikä tee epä­toivoisia
harppauksia, epäile .ja pel­kää,
souda ja huopaa niinkuin hal­lituksemme.
Näkee tien ja saa voi­maa
astua sille tielle. Mikä se tie
on? Kaikki mailman sorretut nou­sevat
mailman kaikkia sortajia vas­taan
ja koko mBilman sorrettujen johtaja
voima joka ne nyt kokoo ja joh­taa
taisteluun on Neuvosto-
• ^ V e n ä j ä
Te: äärimmäisen oikeiston, heixat!
Teidänkään riveissänne ei nyt näyt­tämäni
tie ole "vallan • tuntematon.:
Onhan esimerkiksi eaust. 'Hoetzsch,
jolla, vaikkakin On sai^saläiskansalli
nen, ön valoisatkin hetkensä, kirjot-tanut
Kreuzzeitung-Rundschaussaan
29 p. jouluk.' 1920 seuraaVaa:
«Tämän vuoden päättyessä on neu
vostohallitus sotilaallisesti ja poliit­tisesti
sellaisessa asemassa jota vuo­den
alussa ei saattanut kuvitella­kaan.
Kansainvälinen tilanne on
kääntynyt täydellisesti sen eduksi.
Sisäisesti se näyttää olevan vankka,
ainakaan ei mailma tällä 'hetkellä
näe, mitään, mikä sen voisi kaataa,
se on siis nykyisessä ulkopolitiikassa
Otettava huomioon järjestettynä voi­matekijänä.
»
Ja katsauksessaan, joka vasta ei­len
julkaistiin kirjoittaa hän:
«Sen \— Neuvosto-Venäjän — so,-
tilaailinen\äsema on; Wrangelin tap­pion
jälkeen faainiö ja Parisin nvi^
navaltioideii^^''t}inhujst^
Öy^t sille i ^ ^ ^
Behän meriilaGö;,^; «?^tei, sitä S pttä
RanBkäktd eä.keiti^nyt toiveet Qsoel
lUen. eelfiiäftjbiinisi^n menestpolsektä.
NäiA !Bdullis?Bsa niin •sotilaallisesi;
kuin poliittisessakin asemassa ollen
käy se .liyt .Viimeistä neuvottelua
Englannin kanssa.
«Ja vielä eräs luonteenomainen
piirre: se esiintyy tämän suunnitel­man
toimeenpanossa — sopimukses­sa
Englannin ja Venäjän välillä —
yhdenveri^isena Englannin kanssa».
Nyt kysyn herroilta, jotka mui­noin
aina nim herkästi käyttivät ne­rokasta
välihuudahtustaan: «menkää
Moskovaan!»'voitteko osoittaa mi­nulle
vallan mailmassa, joka ainoa­na
ententen kapitalismin vihollisena
ei ole notkistanut niskaansa. Se on
ainoa mailmanppliittinen voima, jo
ka tähän hetkeen asti on ententen
kaikkivaltiaita vastustanut ja yhä
seisoo. Hetkellf, jolloin te vam huu
nyt, että ohi on jo aika, jolloin Neu­vosto-
Venäjästä ja sen olemassaolos­ta
pelattiin noppaa.
Oli aika) jolloin Saksankin halli­tuksella
näytti olevan aavistus Neu­vosto-
Venäjän merkityksestä. Men­neenä
kesännähän näytti siltä, kuin
hallitus olisi mielinyt neuvotella Ve­näjän
kanssa; he luulivat täten voi­vansa
sotkea kortit pelatessaan en­tenten
kanssa.' Kortit. lyötiin"~Sak-san
käsistä ja nyt ei hallitus usko
Venäjän- voivan ^auttaa; se on muka
vain elävä ruumis. Siinä se salpa,
jonka hallitus aidolla on asettanut
itsensä ja mailman vankimman val­lan
välille.
fiyvät naiset ja herrat! Ellette
meitä uskoisikaan on teidän toki ol­tava
niin viisaita, että uskotte sen mi
tä vihollisemme sanovat. Mainitsen
teille eräästä artikkelista joka 13
tammik. t.v. oli johtavana' kirjotuk-sena
«Tempsissä», lehti puhuu Eng­lannin
ja Venäjän suhteita järjeste­levän
kongressin aikaan saamisesta
m. m.: .
«Mutta sopiihan kongressin puit-,
teitä laajentaa ja me sanomme avoi­mesti:
työ saattaa tulla täydelliseksi
vain siinä tapauksessa, että Saksa­kin
saa kongressissa sijansa,» —Luu
letteko ehkä, että se on lempeyttä
Saksaa kohtaan. Ententen selvä
pyrkimys on antamalla • Saksalle si­jan
konferenssissa taidokkaasti es­tää
se lähtemästä sille tielle, jota
Saksan kansan sorretun osan edut
vaativat.
Voitte ottaa oppia myös entisistä
ystävistänne. - Muistan • ajan, jolloin
kaikissa saksalaisissa lehdissä julais-tiih:
Meidät ja Turkin sitoo; kohtalo
yhteen kuoloon asti. Siitä lausees­ta
on tullut tosi, mutta toisessa mie­lessä,
.kuin silloin atveltiin. Kuul­kaahan
mitä ystävänne ja liittolair
senne Enver Pasha.tietää sanoa. Ba­kun
julistuksessa puhuu hän seuraa­vaan
tapaan:
«Tiesin että tulisimme voitetuiksi
mailmansodassa, imperialistisen ren
kaan puristamina. Mutta silti emnie
tunnusta itseämme voitetuiksi, kos­ka
'Tiirkki sulkemalla silmänsä aut­toi
tsaaristisen Venäjän kukistumi­seen
ja siten Neuvosto-Venäjän,
kaikkien sorrettujen auttajan sen
sijalle syntymiseen. Turkki on tä­ten
osaltaan vaikuttanut että Ön a-vautunnt
uusia teitä mailman pelas­tamiseksi.
Sorretujen kannalta pi­dän
tappiotamme voittona». V
V Ei se olekpmmunistin pnhettäV'8^
on vain miehen;puhetta, jpktf avoi­mesti
'tunnustaa, tilanteen sellaisök-
| i , kuin aikaisemm^^
vannut. " ' . ' _
Ja nyt, mitä odotamme tässä ase­massa
ollen; parlamentilta ja hallituk
seita. Kansojen historiassa on niin
sanoakseni kohtalonpäiviä, päiviä, joi
loin kansan kohtalo ratkeie moneksi,
moniksi vuosiksi jopa vuosikymme­niksi.
Selainen oli syyskuun päivi­nä
1876, kun tsaari Aleksanteri tie­dusteli
Bismarkilta, miten hän suh­tautuu
venäläis-itävaltalaiseen selk­kaukseen.
Bismark ratkaisi ja vas­ta
40 vuoden kuluttua näyttäytyi koh
kaisunseuraukset. Eräs toinen koh-talopäivä
oli 9 marraskuuta 1918.
Taas oli Saksäh kansan tahi silloin
Saksan proletariaatin vastattava ky­symykseen:
Venäjää niyötä vaiko
vastaan? Ratkaisu: <Wilsonin , 14
pykälässä pelastus». «Hiiteen Venä­jä!
» Niiltä päiviltä ort peräisin kaik­ki
se minkä nyt näemme. Kammo­sen
aiheuttaman taloudellisen romah
dnksen.
Kapitaismi kukistaa köyhälistön
puolinaiset ja epäröivät yritykset va­pautua
sekasorrosta. Siten tulee
' yleinen anarkia ja taloudellinen hä­viö
vielä täydellisemmäksi ja ihmis­kunta
vääntelehtii sen painon alla.
Kapitalistisen rappeutumisen vyö­hyke
leviää yli koko maapallon. Vuo­den
lopussa tuntuu taloudellinen ah­dinko
kaikissa maanosissa.
Samalla lisääntyy niiden yhteis-kuntakerrosten
luku, joihin puute
ulottaa luisevat sormensa.
Oppimattoman työväen piiristä siir
tyy se työväen parhaimmistoon, ja
runtelee sitä pala palalta. Sitte is­kee
se kyntensä pienporvaristoon,
alempaan keskiluokkaan ja lopulta
porvarillisen valtakoneiston hammas
rattaisiin, alempiin ja keskiluokan
virkamiehiin.
Voimattomuutta ja hätää kaikki­alla,
minne porvarillinen valtiotaito
vain kääntöäkään huolestuneet kas­vonsa.
Neuvostovalta pakoitettiin tosin
perääntymään Puolasta, mutta kapi-talistimailma
ei kyennyt modus vi-vendiin
sen kanssa. Mutta silti se ei
voi toteuttaa sotilaallisiakaan tarko-tuksiaan
sen suhteen.
Itä puhkaisi saarron
että nuoren Ma^tm ennustus oli t)-
teutunUt Saksan historiassa, joskin
päinvastaisella tavalla: porvaristo ei
ollut vakavasti yrittänytkään ratkais
ta kansallisen olemassaolonsa prob­leemia.
Mailmansodan kauhut ovat vah­vistaneet
Marxin ennustuksen toden
peräisyyden. Nykyään vaatii kan­san
fyysillinen olemassaolo ja Sak­san
yhteys sen köyhälistön toimuttaa,
vaatii vallankumousta Saksanmaalla.
Historiallmen pakko esiintyy Saksas
sa äärimmäisen hädän muodossa. V.
1921 on kaikaiseva Gordian solmun.
— Hessen-Nassaun kommunistinen
voiiiiat, jötkk' niul^Muan^kuih saavat
valitti;' eiv^-'jriuuta Voi meiiäfellä;
meii^lifi^e'öÄätf ö « J e n aUekicjoititte
tbnime;i^rrät ymmärtävät'' jmfim- " " ' '
!Ä»in"luÄn kyllinhyvih o Ä
itsestään ' odöttaakseeri • eiitenteltä
muuta kufii tätä. "
Ja Mikä on hallitukfiemme kan^a
ententeen ja impei^alistislin v^^Ttiiän?
Miten se on ylittänyt toisolat Vai­kea
m ^ kuvata. Sen taktiikka
onollutt ^oi niin saa sanoa
«Freiheit^.
Saksan ainoa
lutto
Toveri Levin puhe Saksan valtiopäi'
villa/ 2/2—1921.
Ellei asia, jota täällä nyt käsitel­lään,
olisi niin verisen vakava, niin
saattaisi laskea pilaa tilanteista ja
tapauksista kun .nyt kuulemme esi-t>-
stä Saksan ja ententen välisten suh
teiden kchitti-missetä aselevon jäl­keen.
•
Jlitcn oli ennen aselepoa? , Aina
pieo«a ttparehellisyyden ja suuren
pelkuruuden taktiikkaa
Missään *tuo pieni epStehelti&yys
ei ole ilmennyt ehkä niin 'selvästi,
kuin aseistariisumiskysymyksessä.
Hallitus tunsi tarkoin Versaillesin so
pimuksen määräykset, se on sen al­lekirjoittanut
ja sitoutunut pane­maan
täytäntöön ja sittenkin on kai­kin
mahdollisin verukkein viivyttä­nyt
sitä. Uskooko kukaan ihminen,
että kaikki mitä hallitus on tehnyt
aseistariisumiskysymyksessä on ollut
täysin lojaalisi.. Eikö hallitus tien­nyt,
mitä se. teki ja salli tehtävän
Baijerissa? Eikö se tiennyt itä-
Preussin tapahtumista? Kyllä! Se
tiesi ja tunsi että proletariaatui suo­nen
iskeminen oli sille tärkeämpää,
kuin rauh'ansöpirauksen täyttäminen.
Kun hallitus käsitti rauhanehtojen
merkitsevän Saksan prolc^riaatin
kurjistumista niin ymmärsi se myös
kysymyksessä, mitä se mieluummin
halusi — työläisten tappamista lah-tarijoukkojen
avulla, tahi sen nälki-n
tyrnistä ja kurjistumista entienten
kautta — valita Saksan työläisten
kuoleman. Niin ovat he tehneet.
' Sanon vielä: suuren pelkuruuden
taktiikkaa se on ollut. Problemia,
Tutokysyhiystii ci ole i}iyö3-'i niihin asti vallitsi Ledebourinadus- jonka eteen on jouduttu ja jota suu-kään
ratkaistu. Seuraukiiena on uu-jtamissn joukoissa Saksassa riemu rin piirtein ei kyetä sivuuttamaan
M^ t naiset jä lierratl Te olette
vaiiniit — atAaten ennen —- määrit­telemään
vd^ion voimakeinot, mer-
Irityks^ j& kelpoisuuden puhtaasti
sotiia^i^ten näkökohtien perusteel­la,
f eidän tapuianne oli ennen so­taa
arvioida valtion kelpoisuuden
kenttäsaappaisiin verhottujen, jalko­jen,
valtameriä kyntävien aseistettu­jen
laivojen luvun mukaan ja ehkä
tuomitsitte, jos käyttäisitte samaa
mittaasteikkoa Neuvosto-Venäjään
nähden, sen alamittaiseksi. Sanon
ehkä. Tosiasiat puhuvat toista.
Neuvosto-Venäjä on kestänyt kiitos
sen voiman jonkan valtio sai avuk­seen,
sen voiman, jonka syvimmät
työtätekevät joukot valtion hallin­taan
kiinnittivät. Neuvostp-Venäjä
on kestänyt työläistensä ja talonpoi-kainsa
tahdon, mnostuksen ja alttiu­den
auttamana.
Punainen armeija ei ollut Neuvos­to-
Venäjän ainoa valtiokeino. Näky
mättömien lankojen kudelma suiker­telee
läpi. koko mailman: mailman
vallankumoukselliset työläiset ja sor
retut kansat tähtäävät katseensa,
Neuvosto-Venäjän voiman kahlehti-mana
Itään. Ei neuvosto-ruplia, ei
bolshevistista propagandaa tarvita!
Sorrettujen tahto ja tietoisuus lähen
tää heitä Neuvosto-Venäjään, Näky
niätönnä ojentavat he toisilleen kä­tensä
merten, vuorien ja laaksojen y-li.
Ja tuo mahtava voima, mailman
proletariaatin, mailman sorrettujen
kansojen voima se on ja pysyy val-tavimpana
voimatekijänä mitä sodan
tuhkaläjistä on noussut.
Jatkan.
Smk32.25> Canadan Doliasista |
LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT? J'
40c. lähetyksistä alle $30.00; oOc. lähetyksistä $30—S^o- 60 1
lähetyksistä §40.00—$60,00; 75c lähetyksistä $60.00—$löO,Oö, r :
$100.00 2ÖC, jokaiselta alkavalta saflalta lisää.. _ " " :
Sen jälestä kun olemme viimeksi ilmöttaneet ovat kaikki raha ^
vrälityksemme numeroon 5018 asti maksetut,-samoin sähkösanoma" 1
lähetys numero 5051. ' :
V A P A U S
Torontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan tov. A. T. Hill, 214 Adel-* *
St. West. ' • . - *
IlliS
IIIIIIIR
BRITISH COLUMBIAN.
TUKEMAAN
iSlllli
eitte («mahdottomuttdeäta»v :hetkellä ten .jäämme odottamaan seuraavaa
jolloui te vain pieksätta;suuta ja si^i ;v;v-),-n^^?.i
Mitä odotamme hallitilalta ...Ja
porvarillisilta ja aosialistiailta puolu­eilta?
Te tulette edelleen, kulkor.
ntaan sitä^tjetä, jonka edust. Schiffer
tänään viittotti.: EdeUeen liehutät-te
«mailmanbolshevismin mörköä»
uskoen siten saavanne ententelta ar­mon
ja anteeksiannon. TämanMn
jälkeen ajelette virvatulia, jäätte en­tiselle
kannalle, -vaikkakin tiedätte
minne politiikkanne johtaa. Eräs
teistä herrat oikeistolaiset, on kirjot
tanut eräälle joukostanne, kenraali
Ludendorffille seuraavat Kioksen
Teopompoksen sanat: Sunrm kaikis­ta
on rehellinen isänmaanrakkaus,
Joka mieluummin hävittää isänmaan,
kuin näkee sen hnrmehtivan proleti^*
riaatin jklhain alla. Nuo sanat väik
kyvät teidän ja hallituksen sOmäin
edessä ja siksi kohotamme me Sak­san
proletariaatille huudon
proletaarit; elämänne on vaarassa,
hienkenne pelissä; auttakaa tove»-
reitanne, kaikki sorrettujen
rintamalle!
(hurjaa kiihkoa ja melua sosialide­mokraattien
ja porvarillisten sivustal
Heitä me kutsumme: ^,
Proletaarit! Taisteluun! Mailma
on voitettavananne!
• g—
WINDS0R1N PALOKUNTALAI-SET
UHKAAVAT LAKOLLA
Windsor — F . P. — Tämän kau­pungin
palokuntalaisten unio on an
tanut kaupungille ultimatuumin, u-haten
julistaa lakon, ellei palokunta­laisten
15 prosentin palkankorotus-
Miten suhtautuu Saksan vaatimukseen suostuta. .
Kuten olette Vapaudesta nähneet on B. G. Federationist huonos. i
I sa taloudellisessa asemassa. Kun Federationisti on melkeimpä ai- •
I noa kunnollinen sanomaliehti koko Canadassa, olisi suomalaistenkin 5
i sitä tilauksilla ja lahjoilla kannatettava. :
i Meillä on myytävänä Federationistin yhden vuosikerran tilaus-1
I ^iil^^J^^iL^^EJ^P^iL^"^^" kortteja $1.50. Välitämme j
j " t i & e t ^ i l m a n prosenttia emmekäliis vöi asiamieliilkkäärima 1
i prosenttia. ;
\. Tilauskorttien lisäksi on meillä $1,00, $2.00 ja $5.00 kortteja, •
1 joita voimme antaa niille jotka iahjottavat Federationistin avu^^
I rahastoon. * ' . '.,, ' :
Odotamme toverit toimintaanne ylläoievassä asiassa, \
Sudbnry, Ont. I
TiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiifiiiiiiiiiiiiiMiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiH
VAPAUDEN
_ ^- Tähän mennessä ovat seuraavat Osastot päättäneet ottaa osaa =
s Vapauden kirjailtamien toiraeenpanpon: •
i SUDBURYN, MONDIN, CREIGHTON, TORONTON, COBALTIN =
= coppER C L ™ ^ FORT F R A N C E S ; TiMMiNnoo. N o f f l ^^
= FORT WILLIAM. QUIBELL, WEBT^RS CRNERS,.B, C, SÖIN: :
= Ä l i i l l i ^ ^ * ^ ^ ^ ^ ^ ^ ' , ^ ' C, MANYBERRIES, B. C. THOR- 5
= S BEAVER LAKEN, COLEMANIN MAKSA- S
S NUT RAHALLA. r
3 Kirjailtamien toimeenpanosta on tähän aneiirtessä KIELTÄYTY- S
S NYT SOUTH PORCUPINE. :
liiiiiiiiimiiiiiiiiiMiiiiiniiiiiiiiiiiiuiiiii iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiif:
;Tähän> mennessä on vasta ; vairf
muutamissa osastoissa pantu toi­meksi
Vapauden kirjailtamat. Nyt
kuitenkin.on jö kevät käsillä^ja mie­het
palannöet tai ainakin kohta.palaa
vatmeteistä kaupunkeihin. Jos siis
iltamista toivotaan mitään tulosta,
pitäisi ne panna toimeksi aivan heti.:
Myöheinmällä ovat miehet, rahatto­mia
eivätkä kykene kirjojen ostoon
edes iltamatikettiensä yhteydessä ja
sen lisäksi, keäätöiden lettua ei ku­kaan
ole erittäin halukas enään kir­joja
hankkimaankaan, syystä ett^
silloin ei taas enään ole aikaa luke­miseen
eikä kauniitten .ilmojen tul­tua
enään haluakaan.
Meillä ei ole tarkotuksena noiden
iltamien nimessä nylkeä suuria sum­mia.
Emme siis kiihota että niissä
pitäisi kenenkään kymmeniä dollarei
ta uhrata. Ahioa mitä tpiyonjme, on
se' - että itse kullakin . paiklrakujnnäla
ämhdoUisimmanvvmoni: käy nois^' iU'
taäissa ja siten'antaa niilleikanna-tuksensa
ja töa^ ^vi{»iletin mukana
tai miten, :niilläkiri paikkakunnalla i-sia
järjestetään, kirjaa siitä että oi
muutamia kymmeniä senttejä uhm
nut ja' istunut kuuntelemassa oiijel'
maan, josta yleensä täydytään mak'
saa, tavallisesti säamatia mitään
muuta kuin mahdollisen opin taka'
sm.
Kehotamme osastojen virkailijoitJ
tekemään kaiken mitä vain voival
niin että iltamat tulisivat pidettyä
mahdöllisiniman joutuin.
Vielä on sellaisiakin osastoja, jois­sa
ei ole päätetty iltamien pidosta oi
leukaan, ei ainakaan ole meille mi­tään
ilmotettu. Koettakaahan toi­mia
nopeasti. Muutamia osastoi»
taas on joista on meille ilmotettu että
nuo iltamat tullaan pitämään, mDt-ta
ei ole vielä tilattu kirjoja eikä pi­lettejä.
Tähän asti on vasta tilatta
1300 Pilettiä .ja mielestämme väiun-täinL,
J!0p| pMisi^^^ iltamissa m&
nä kaupaksi.
'. .^vbfv;''.-^'^ilVapauden konttori.^
Karjalan Työkansan Kommuunin
Avustaminen
Karjalan Työkansan Kommuunin
hallituksen TiedOnantotoimisto pyy­tää
meidän kauttamme lausua Kar-''
jalan työläisten puolesta toverilliset
kiitokset niiden suunnitelmien joh­dosta,
joita S.S. Järjestö edustajako
kouksessaan laati Karjalan työläis^
ten avustamiseksi. Erikoisesti lau­suvat
Karjalan toverit toivomukse­naan,
että Amerikalainen suomalai­nen
työväestö alkaisi reippaan ja no
pean toimmnan kirjapainokoneiden
hankkimiseksi, lausuen toivomukse­naan
m.m. että: «jö^keräs onnistuu,
niin ehkä hyvinkin saanirae koneet
tänne kesään.mennessä.»
Karjalan työläisten Kommuuni on
kaikenlaisten puutteiden ahdistama.
Onhan luonnollista, että kädenkään­teessä
"ei voida muutoksia aikaan saa
da siihen tilaan, mikä maassa vallit­see
valkoisten riistännän,sorron ja hä
vityksen seurauksena. Kurjissa plois
sa Karjalan työväestö joutuu maata
uudelleen rakentamaan sosialistisille
perusteiUei Ennenkuin tässä raken­tamistyössä
joudutaan pitemmälle,
niin luonnollisesti kaikilla aloilla koh
dataan ankaraa puutetta. Puutteen­alaisesta
tilanteesta huolimatta Kar­jalan
työväestö tekee sitkeästi raskas
ta, vaivaloista työtäi Onhan toki
tietoisuus siitä,- että kaikki
tukset koituvat itsensä työläistä e-duksi.
Karjalan työläisten saadessa i
käisönä ja puutteenalaisena raken­taa
uutta yhteiskuntaa, meillä ei ole
oikeutta olla vain pelkkinä sivuste-katselijoina,
korkeintaan suusana^
sesti lahsua myöttuntomme, VaiKö
olemme itsekin: puutteenaläisis-a <>•
loissa ja kaukana heistä, niin sitte';
kin voimme edes vähän avustaa J
tä. Ja tuken Karjalan .toverit selir^
vät, voisimme ensialussa' olla sufl^
na apuna siinä, että hankimme
le kirjapaino koneita. Karjalan ^J-mitealle
t>n jq lähetetty yksityis^o^
täinen luettelo kaikista niistä »rj^
painotarpeista, joita he toivovat
tä saavansa suomalaisten tyo.ak-toverilafajana.
; «Olemme kiitolliset tovereiUiJ^
lä Amerikassa, jos onnistutte
maan meille kirjapainokoneita:-^'
takaa siis keräyksenne lähtökonj^
si ja ensimäiseksi päämääräksi J
nämä koneet»', sanotaan meille tm
sa virallisessa tiedonannossa. _ ^
Ja käsitämmehän me sen, et^/
haiten meidän avustukserame^F'
lee Karjalan tovereita juuri sM_^,
tä saamme heUle valJstustyovai^,
tä. Valistustyöhän on maan «»J.
leen rakentamisessa välttämätön^
Karjalaa toverit myös lausu«i
yomuksenaan, että IWW:n toven
vät unohtaisi Karjalan raataj^^
vasta, joka taistelee vaikeissa
sa uuden yhteiskunnan V^^^^.
si toivotaan, että myös