Canadan uutiset, March 16, 1922

              |3 CSJSMfMH VmHBET, PORT aJRTHU®, DNt;, CANADA', Torst. MaaliskV äe pf. 1922 r- NUMERQ ir.
CANADAN UUTISET
fluomalalnea Sanomalehti Ganadassa,
ilmestyy j(^kaiseiia Torstaina, i
Kustantaja
The Canada New8 Publishing Co.i
Erick J.' Korte, Lilkk^'enhoitaja.
Lauri Maunu, Toimittaja.
TILAUSHINNAT:
Ganadaan: $2.50 koko vuodelta,
$1.50 puolelta vuodelta, 75c. • 3 kuu­kaudelta
ja 25! senttiä kuukaudelta.]
Yhdysvaltoihin. ja Suomeen: $3.50
koko vuodelta ja $2i00 puolelta vuo-delta.
Gandan suuret mineraalialueet.
ILMOITUSHINlNAT:
50 senttiä palstatuumalta kerran ju«
iaistuna. Pit^mpiaikalallle ilmoltukall•
Ie kohtuullinen alennus. Halutaantie-
, to- j a nimenmiiuttoilmotukset 75 sent­t
i ä Kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-ilmoitukset
$2'.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- .ja r kihlaus-ilmol-tuksiBLGOc
palstatuumalta. Kuolonil-moituksot$
2;5J3, muisto värssyllä $3.00.
Syntymäilmojtukset $1.50. Avioeroil-moitukset
$2.00. '
Pöytäkirjat,! tiliselvitykset, keräys-luetteloti
luej^to-ilmoltukset y. m. 30
senttiä tuumalta.
UutLsten joukkoon aijotulsta ilmoi­tuksista
peritiiän. 15 sent|tiä. riviltä.
Pienimmänkiu ilmoituksen hinta on
r»0 senit. Positissa tulevia ilmoituksia
iii liyväk.sytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, li'^
lauksct ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella: |
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, i Ont., Canada
Canadan yutleiata lainattaessa on
lähde mainittava.
Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uu­si
osoite. .'
CANADAN UUTISET
(The. Canada Nevvs)
Tlio Finnishi Newapaper in Canada.
Published overy Thursday by
The Canadaj News Publishing Co.
Erick Jj. Korte, Maöager.
Lauril Maunu, Editor. :
Daily News Bldg., Port Arthur, Ont,
^ CANADAN UUTISET
i s wclcomed apd rcad in every Finnish
Jiome in the I|)ominion. It is the (Hily
d i r c G t advertisinff medium for those
inanutacturers |and merchants vvho
Avisli lo create and build a profitablo
and i)onnanent demandl for thelr prod-
UctB and uvQrohandise by the large and
cverRro\ving Finnish population resid-liig
in Canada. Place your trial ad^
vortiscnient and get results.
Advortising rates 50c per inch.
Politlcal advs. $1.00 per inch.
Advortisempnts must reach our of-f
f f o \Vednesday noon to appear on
T]iursday's issue.
Subscviption pricejiai Canada $2:50
per year, United St^ates and other
countrics $3.50 per year in advance.
Entered asj second cl aas ma il mat-ter,
Dee. 1, 1^15, at the f ost Of f Ice at
Port Arthur, pntario, Canada.
THE AIM OF THE CANADAN
UUTISET.
TP help prcserve the ideals and
sacred .tradftl;ons of this, ouri adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe Its laws and inspire others to
respect and obey them: To strive
unceasingly jto quicken the public's
duty: In ali vvays to aid
s country ygreater and
sense of cIvic
in making th
'Maan kaikissa osissa ou kai-vosliikkeen
vilkasturaista viime
aikfoinU ollut liaväittävissä. Mah­dollisesti
se loistava saavutus, 30-
hon Ontarion maakunta on pääs­syt
metallituotannossa, on jotain
vaikuttanut koko maan kaivos-toiminnan
elpymiseen. Ontario
tuottii viime vuonna kultaa 14,-
624,085 dollarin arvosta ,ia sen e-dellisenä
vuonna 11,680,043 dolla­rin
arvosta. Mineraalien kokor
naistuotanto viime vuonna oli
48,128,387 dollaria. ' Edellisiin
vuosiin verraten se osoittaa suur­ta
vähennystä ja johtunee etu­päässä
nikkelituotannon ennen-kuiililmattoman
suuresta piene­nemisestä.
Ottawassa pidettiin äskettäin
kaivösinstituutin vuosikokous ja
siinä 1 luettiin useita kaivostilan-netta'
käsitteleviä julkaisuja.
Poilvkcuksetta niissä kaikis.sa oli
optimistinen sävy. ^ Jotkut käsit-t(^
livät nykyisiä tilannetta ja toi-
.set loivat katsauksia tulevaisuu-l
«' en I a r k oi 111 k s el la r o h k ai s t a m e ^
tallinetsintää yhä suuremiuassa
miMakaavassa. Eräs sanomaleiir
ti käsitteli suureii metallialueen
käytäntöön ottamisen mahdolli­suuksia
Hudson Bayn alueella.
Seudulla, joka alkaa järvialueen
ja Hudson. Bayn seutujen veden­jakajasta
lähtien, on ehkä enem-miin
mineraaleja kuin missään
muussa osassa maapalloa. Täliän
esi-cambrialaiseen vyöhykkee-
,seen i kuuluu m. ni. Cobaltin lio-pea-
alue ja Porcupinen kultasuo­net.
Canada a on aina totuttu pitä­mään
maanviljelysmaana. Tosi­asia
-jkuitenkin on, että rautatiet
nykyaikana kuljettavat enem-uiä
n ' m i n er a a le j a k u i n ni a a n v i 1 j e-lystuotteita.
.Miaanviljelykseen
soveltuva . alue ei mahdollisesti
kohoa yii viidentoista prosentni
kokonaispinta-alasta, jota vastoin
mineraaliHuotannon käytettävänä
on: yhdeksän ky mment ä • pi'osent-tia.
Maakunta- ja liittohallitus
tulevat, epäilemättä puolestaan
tekemään kaikkensa metalliiiet-sinnän
ja kaivostyön kohottami­seksi.
Valitettavasti liian pieni
osa maan asukkaista on selvillä
niistä suunnattomista rikkauk­sista;
jotka. esiin kaivama ttomina
ja, ! kehittämättöminä lepäävät
(.'anadan maankuoren alia.
vistunut ja Canada on ollut pa-koitettu
avaamaan nusia markki-noita
muualla ja lähettämään ul­komaille
kaupallisia asiantunti­joita.
Ainoa tulos l*inanssiministerin
Amerikan-matkasta supistui siis
siihen, että nykyi-sen hallituksen
täytyy ajaa talouspolitiikkaansa
entistä latua pitkin voimatta toi­v
o a - m i n k ä ä n l a i s e n .s:o piimi ksen
laatimista Y'Jidysvaltain kanssa
nykyhetkellä.
Eng^lanniin kokoomushallituksen
kohtalo ratkaistavana.
. Viimeaikoina saapuneet tiedot
viittaavat Suur^'Britannian pää­ministeri
Lloyd Georgen kokoo­mushallituksen
hajaantumiseen.
S e on pa lv e 11 u t • s a m a a, t a r k o i t u s -
ta kuin Canadankin. viime vaa^
leissa tai)|)ion kär.slnyt hallitus,
jolia oli järjestynyt .samoille pe-rus*^
t,eille, lopettanut työnsä ja
better than wc found It.
— Suomalaisten kuukausi- ja
V i i k k o j u i'lv a 1 su j en. Ma a i I m a n,
Suomen valehden ja Suomen
LMieiluIehc^en lyksityisnumeroita
ou -säännöllisesti saatavana Ca­nadan
Uutjisten kirjakaupassa.
Sisällyksestä ja hjnnoista yksi-iyisk(
»litäinen selostus ilmoitus­osa
sto.ssa. '
k oja.
— Älkää
ei maksa Toitto-osin-jodottako
hyväksymis
lii. Koettakaa sitä ansaita»
valuu.
Pahantekijä pelkää päivän-
Hyvä nimi o^n pikemmin me­netelty
kuin saavutettu.
- - S u m u i f t a aamua voi seurata
kii-kas päivä.
t ä än
kaikkia.
i
Tee hyvin äläkä epäile ke-tee
huonosti ja epäile
Mieletön saattaa
hukkucssaankin.
nauraa
— Jiunisen rikkaus
hänen vihollisensa.
on usem
— Päivänvalo pilkistää sisälle
hyvinkin pienestä reiästä.
— • Luotto on parem pi : kuin
väärällä tavalla hankittu raha.
Fai'cmpi pieni t u l i joka läm­m
i t t ä ä kuin suuri, joka polttaa.
Ystävjfyttä ei voi ostaa ra­halla.
— Ei ole mitään" kallisarvoi­sempaa
kuin aika. — Skotlantih
sanani;
Viuorovaikutusajatus nyky­aikana.
— Älä, aseta miekkaa puuä
hakkaajan 'iäteeö- — ,SkolantiL
Canadan Inian.ssiministeri Fiel-ding!
on tehnyt matkan NeAv Yor-kiin
1 ja \Vasiiingloiiiin 1 arkoituk-seilai
ottaa selville, ollaanko vii-inemainitussa
kaupungissa innos-tiiueita
käsittelemään vuoden
1911 vuorovaikprtusasetusta (re-eiproc-
ity). .Mr. Fielding havait-
«^i. (jttä siitä mielenkiinnosta, jo­ka,
iyllämainittuna. vuonna Y i i -
dysvaltain pääkaupungissa lienee
oli nti Canadaan. nähden, ei enää
ule mitään jälellä. Yhdysvaltain
fiinanssikomitean puheenjohtaja,
senaattori .MeCumber jlmoitti
(;!a nad a n mini st e ri 1 le. e t tä v u o i'0-
vaikutusasetus kummankin maan
välisessä luonnontuotteiden kau­passa
ei voi tulla Jcysymykseen.
Paitsi • maanviijelystuotteita ci
G a n d a 11 a o J e ni i t ää n t a r j o tt a va -
na Yhdysvalloille, jotavastoiu
siellä; on suuri ylijäämä sellaisis­ta
tuotteista, joille täytyy löytää
inarkkinoita. Mr. Fordney, jon­ka
alullepanosta Canadan tuot­teiden
kuljettamiselle Ylldysval-
/ t o i h i n ^ a k e n n e t t i i n y l . i p ä ä s e m ä t -
tömän korkea tuUiseinäi ilmoitti
ministeri Fieldingille, että van­han
Isopimuksen uudistamisesta
ei ole minkäänlaisia toiveita,
i Mi*. Fielding on kbkenut valr
tiomies; joten on syytä olettaa
hänen hyvin tuntevan Ylidysval^
ta in jny kyise t olot. Vuorovaiku­tus-
sopimuksen neuvotteluille
Washingtonissa ei juuri nykyistä
epäkiitollisempaa aikaa olisi voi­nut
löytää. Yksinomaan se, että
Fordiueyu tullilaki on siellä voi­massa
ja että sen voimassapysy­minen
on enemmän kuin mahdol­listani
tekee mahdottomaksi tiiot ^
teiden vaihdon vuorovaikutuspe-riaat;
teen mukaisesti. Jokaisen
maan tulee muodostaa oma ta­louspolitiikkansa
kulloinkin val­litsevia
oloja ja tarpeita silmäl­läpitäen.
, Canadan ulkomaan­kauppa
on jatkunut suuremmit­ta
vaikeuksitta vaikkakin Ford-neyn
tullilaki Momattavan pal-ioU
sitä vähensi. Maan finanssi-tilamie
Yhdysvalloissa on vah'
valitsijain vaatimuksesta veläy-t
yny t sy r jä ä n .Kokoomukset e i-vät
milloinkaan luonteeltaan ole
olleet kestäviä
kaan tule olemaankaan. Ne on
pantu kokoon niäärättyinä aikoi­na
vallinneiden poikkeuksellis­ten
olojen pakosta ja kun niihin
on otettu erilaisia näkökantoja
edustavia - jä.seniä, eivät ne ajan
pitkään ole voineet kestää iilkoa-päin
tullutta- puoluepainostusta.
Canadassa Mr. Meighen yritti
muodostaa puolueen saatavilla
olleista ainek.sista, vaan epäon­nistui.
Tappio johtui valitsijain
mielipiteestä, että hallitus jo oli
suorittanut sille annetun, tehtä­vän
ja että puoluesysteeiiiiin. par
laaminen kotimaan asiain hoita-mi.
sen kannalta oli suotavaa.
Lloyd George pyrkii nyt; aivan
samaan piiämaaliin kuin aika­naan
.Meiglien. Yhdessä Chur-ehillin
t:anssa hän koettaa saada
Suur^Britannian vai it sijat va­kuutetuiksi,
että heidän eriäväin
mielipiteiderisä ilmaisemiseksi ei
ole olemassa kyllin paljon puolu­eita
ja että todellista brittiläistä
m i e li i:> i d e 11 ä edus t a v a p u oi u e v o j -
daan muodostaa kokoomuksesta.
Lloyd Ceorgen hallituksen: tar­mokkaasta
ja brittiläistä maail­manvaltaa
hyödyttäneestä toi­minnasta
, ei Suur-Britanniassa
näytä olevan eroavia mielipitei­tä.
Väestö on suuresti iloissaan
Irlannin ja Egyptin asiain onnel­lisesta
ja kumpaakin-puolta tyy­dyttävästä
ratkaisusta. Lloyd
George on urheasti pitänyt paik­kansa
sen jälkeenkin kun sodan­aikaiset
hallitukset m u i s s a maisf
sa ovat kukistuneet.. Onko sen
vuoro Jiyt tullut, nähdään aika­naan.
josta syystä häneii omat toimen­piteensä
ni. m. Karjalan ' avusta­miseen
nähden saivat osakseen
verrattain j y r k k p vastustusta,
eikä edes kaikkea hyväksymistä
puolueensa ja hallitustoyeriensa-kaan
taholta. Samaa. vasemuiis-tolaisuutta
hän ajoi aikoinaan
nuorsuomal; puolueen hallituke
sen jäsenenä (v.l917-—18); j a e-distysmielisen
puoliieeii hallituk­sessa
V :sta. 1918. ; {
i\laatalous- ja agraariasiöita
harrasti ininisteri II.; myösj tiiltii-aan
näihiji perehtynieeksi inaän-viljelyskomitean:
v siliteerinii: v.
1907 ja valtionmaan äsutiiskoiiui-tean
jäsenenä, v. 1917-^19. Häntä
pidettiin etevänä^ 'yij'keänä .ja
uutteralla miehenä-, ja sitä, osoit­taa,
m. ra . s e k i n ,e ti ä v. 1900—07
oi i Varsinais- S u o 1 nä 1. osa k u n na s-sa
saanut ylioppilaiden iiiin suu­ren
kannatuksen yettä^ hänet: oli
\' a 1 i 11 u: o s a k u n n a n Jc u r a ä 11 o r i ks i.
Viron , vapaustaisteluii ai kanit
oli ministeri Ititayuoriv^arsin
toi m el ias Vi ron a v ust us ko lu i tean
jäsen, mutta s i k s i p ä hänen suh-eivätkä
inilloin- lJJ"ti>i»i«<Jiy" Karjalan avustami­seen.
' n ii n jy r käst i a rvost el t i i li­kin.
i\lutta,arvostelu parlaiiient-t
a a r i s e s Ä a eläiiiässä ön useiminis-sa
t a pa u k s i ssa- j y r kkää, tar vi t se-malta
sen suinkaan silti olla ^so­keaa:
vihaa tahi sellaista tnielet-tömyyttä
— jota tuo kaikkia
h ä m m ä s t y tt ii v i i . • mu rh a. o s o i ti i>
vitsimine 'harjoittaaJisemme, va-rustaaksemme
ja Hanskaan kul-'
jettaaksemme suuret armeijam­me,
jotka — Jumalan kiitos —
ratkaisevasti vaikuttivat sodan
horjuvaan tasapainoon. Millään
rahamäärällä sellaisia palvelusta
ei voi korvata. Millään raliamää-rällä
urheita m i e h i ä ev sinne olisi
voitu palkata.. Ile taistelivat,
k u ten meidänkin so t i ta a mm e J IT-•
malan, isänmaan ^ja vapauden
puolesta. Yli miljoona liittolais­temme
sotilaista kaatui ja sama
1 nää r ä h a a \^o i 11 u i \' a i k e a s t i t u o n a
kohtalokkaana vuotena. Seilais-ra
palvelusta ei voida .punnita
apteekkarin vaa 'a 11a xukä sen ar-voa
voida m e r k i t ä tilikirjan leh­d
i l l e . ' '
Puhuessaan mielipiteistä, joi­den
. l u L i k a a n liittolaismaiden ei
tulisi v-ustustaa sota veikainsa
m a k sa m i s t a s i 11 ä. p e i' u s 1 ee 11 <i, ett ii
Vjidysvallat eivät vaatiii(»et liit-tojai.
sia ottamaan osaa. Amerikan
anneijau vastustamiseen jji yllä-l)
iloon, selittää tuomari C.:'larke a-sian
olevan kokonaan toi.siii. Hän
sanoo:
Ministeri Heikki Ritavuori,
jonka järkyttävästä murhasta
täsä numerossa on läliem|)i selos-tu.
oli syntynyt Turussa maalisk.
28 p:iiä 1880. Hänen vanhem­pansa
o I iva t ma istraatin si h tee ri
Eerdinand Hjalmar Cideou .Hyd-ma
11 ja Anna Jakobi 11 a \\'egeliu.s.
Ylioppilaaksi tuli hän v. 1897 ja
suoritti l*il. kand. tutkinnon v.
1899 ja lakit. kand. tutkinnon v.
1904. Valtio-oikeudellisia ()j)in-toja
hai'joitti Kitavuori vv. 1901
—1902 Heidelbergissa ja v. 1904
m
Pariisi.ssa. -
Vv. 1901-^1912 oli hän Suomi-yhiiön.
apulaisjohtajana Helsin­gissä,
ottaen myös osaa ylioppi­laiden
politiikkaan n. s. radikaa­lien
riveissä, siirtyen heistä nuor
suomalaisen puolueen johtomies­ten
joukkoon. V, 1905 hän .perus-ti
Helsingissä asianajotoimiston,
jo.ssa kumppaninaan aluksi oli
tuomari Veikko Vartiovaara ja
myöhemmin nyk. jnaalierra Alb.
von Hellens. Tämän vuoden a-lussa
möi hän tämän asianajoliik-keensä
toisillei V :sta 1912 on hän
myös omistanut maatilan ja hoi­tanut
sitä. Hän oli sisäministe­rinä
Kaarlo Castrenin ministe-ristössä
huhtikuusta 1919 vuo­teen
20 ja nyt taas J . H. Venno-lan
niinisteristössä viime huhti­kuusta
asti.
Eduskunnan jäsenenä on .mi­nisteri
R. ollut v :sta 1914 (nuor­suomal.
ryhmässä) ja V. 1919—22
edistysmiel.), ^vaikuttaen ^^etenkin
perustuslakivalliokiunnassa ja suu
ressa valiokunnassa sekä edusta­en
edistysmielisen puolueen n. s.
vaseinmistoa mahdollisimman
suopeine mielipiteineen sosialide­mokraattien
vaatimuksiin .näh­den.
Onpa häntä tavallaan pidet-tj^
nykyisen myöntyväisyyssuun-
T^öi) jolitayanakin persoonana.
Sen me tu omit se m m e j a sen te i -
j ä — jonka persoonallisuudesta
ei mitään hyvää ole kuultu' —
k a nt a a.. s i i t ii i 1 se ed e s v a s tu u n j a
tuomion. •
haitallisesti niihin,'jotka-ovat si­joittaneet
s ä ä s t ö j ä ä n pakkovalnii
tassa maksettaviin jvelkasitou-muksiin,
kuu !sillä .jamalla on
p ä i n v a s t a i n e n vaikutus velalli­siin.
Se esim., 1 joka dn. saanut
lainaksi SHnokaamme | 1 uhannen
i t ä v a l l a n kruunua, jotka ennen
sotaa edustivat sadan päivän työ­tä,
voi jiyt .maksaa velkansa päi­v
ä n työllä.
'.f
Jos nyt sellaiset sitoumukset
suoritettaisiin nimellisarvosta,
kaikki toimenpiteet, joihin on
ryhdytty velkäin mahdolliseksi
v ä h e n t ä m i s e k s i , ! olisivat olleet
turhat. Tässii on huomattava, et­tä
sellaisessa tai)aukses^a, jolloin
valuutta on pitkän ajan kuluessa
väli e n t yny 1 a rv o 1 1 a a 11 s i i 11 il m iiii -
r i n k u i n n y 1 o n 1 u 1' o p a s s a t a p a li -
tnnut, ne joilla: on: velkoja; mak­settavina,
valuutan «irvon j)alaul-tamisella
j o u I n i s i v ä t vartirikkoon
sa 1 u a 1 la I a \' a 1 1 a 1\ i li 1 v s; 1 ai nami el n 11:
käi"siviit^ valuutan huonon t nm i-sesla.,
multa siiniion suuri ero­tus
kansanvalioissa;missii 011 val-
Nykyinen kurssimme rahaläht
1 tyksille SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
DoUarillao
: Myös myömme pankki-osoituk
sia (shekkejä) markoissa yllä-mainit,
kurssin jälkeen j a erikoi-^
sia, kolmen prosentin korkoa ve.
täviä matkustajien shekkejä dol-lareissa,
jptka Suomessa lunaste­taan
siellä voimassa-olevan d'oll:>»
rin .kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksillft
postin kautta on 15c. summille
alle .$20.00;isitä suuremmilta sum­milta
mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse
$3.56 :kaikilta summilta.
on
Europan valtojen
sotavelat.
aMuutamissa j)iii-eissä Vluly.^\al-loissa
näyttää viimeaikoina jor
tenkin voimakkaasti j)äässeeii
vallalle inielipid(,', että maailman
kaupan j a teollisuuden' asemaa ei
voida saattaa .sodanedelliselle
kannalle elltji sotavelkoj. yhdistä
anteeksiantoa panna ^ täytäntöön.
Sei lai.se e n -suuntaan , m e n e v än
lausunnon antoi äskettäin niin­kin
huomattava henkilö kuiir Yh-d
y s \i\ \ tai 11 Y;! i o i kcMi d e n i u oma ri
John M. Clarke. ,
Hiljattain Clevelandin kaui)pa-kainarin
jäsenille [)itämässään
puheessa lausui ^\v. Clarkein, m.
seuraavasti: "Hitaasti, .mutta
l o p u 11 i s e s t i o 1 e n t u 11 u t si i h e n v a -
iv au muk see n, t tä me id ii n in a am­me
sekä poliittinen että •kaupalli­nen:
hyvinvointi • vaatii Jiallituk-seinnie
jiyhkäisemään ])ois halli­tuksen
>iiittolaismaille viimeisen
sodan aikana niyöntämät lainat.
Ha 1 u a n l ä ssä se los ta a mu u t a m i a
syitä, jotka ovat saattaneet mi­nut
siten ajattelemaan.*'
Tuomai-i ('larke ryJi\yi sitten
y ks i ty i s k o h t a i se st i • k' äsit t el e m ä ä n
kysymystä osoittaen, mitenkä
Yhdysvallat sota lainoissa tai-muussa
muodossa oli liittolaisilta
s a am a ssa n o i 1 r y h d e k s ä n ja p n o 1 i
biljc^onaa dollaria. - Lisäämällä
siihen viiden prosentin vuotui­nen
korko, kohoaa kokonaissum-ma
yli teentoista biljoonaan. 1\io-niari
Clarken mielestä voitaisiin
k o k o t ii m ä- suin m a t y k k ä n ä ä n
kuitata, ensiksi j^stävyydestä so­taan
osaaottaneita ja yhteisen a-si
a n ]) u o l e s t a.. k a i k k e n sa u h r a 11 -
neita valtoja kohtaan, ja toiseksi
puhtaasti liikeperiaatteellisista
.syistä.
Selostaen sitten kunkin liitto­laisen
sodassa suorittamaa osaa
ennen Yhdysvaltain vsiihen liitty­mistä.
san 0 0 tuomari Clarke e-delleen:
; '''Kuka voi laskea kuinka pal­jon
sota meille tuli maksamaan
ja kuinka paljon meidän siinä
täytyi uhrata verta ja varoja "1
On kylliksi sanoa, e t t ä meidän 0 -
.sänottomme ja sen kustannukset
— vaikka m e olisimme siinä on­nistuneetkin
— olisivat muodos-tuneetmonin
' verroin suurem­miksi
kuin tässä tapauksessa,
jolloin meillä oli apuna liitoiais-ten
kuusi ja puoli miljoonaa ve-teraanisoturia
vieläpä heille
myönnettyjen lainojen poispyyli-kiminenkin
lukuunotettuna.
;,Mikä meidät tällä kerralla pe­lasti
sodan arvaamattoman suu­relta
onnettomuudelta? Kolme
miljoonaa ranskalaista, kaksi
miljoonaa brittiläistä ja puoli­toista
miljoonaa italialaistava soti­lasta^
jotka pidättivät hallussaan
Euyopan taistelulinjaa kokonais
sen vuoden, jonka ajan me tai'-
"Liittolaisten armeijat olivat
sotanäyttämöllä yli neljä vuotta
—meidän tuskin neljää kuukaut­ta.
Heidän yhteiset sotakustan-nuksensa
olivat 77 biljoonaadol­laria.
— meidän 22.biljoonaa dol­laria
- - l a i n o i n a . Me menetim­me
kuolleissa, ja kiiolettavasti
haa voitt uneissa 50 t ulia t ta m ies-'
tä, he kaksi miljoonaa: kuusisa­taa
viisikymmentä tuhatta. Hei­dän
iihrinsa ilimisliengissä oli
siis \- i i s i k y m m e n t ä k o In 1 (> keri a a
niin siiin-i. kuin m e i d ä n . . Lisiik.>i
Ile sotarintamalla ylläi)il iviit sen
puolentoista vuoden aikana, jol­loin
me olimme mukana^ kuusi ja
inioli miljoonaa miestä, jota vas­toin
m e i d ä n armeijamme mieslu­ku
korkeimmillaankin olU-ssa te­k
i : vain. kaksi miljoonaa. Palvi'-
1 u>«a jari pi t n u teen. in ies lu 1 kka a n
ja myös k i n : ku 1 u n k e i h i 11: n li 11 d e 11
li i 11 oi a is temm e uh ra us o l i n ii n
paljon suurempi, että me emme
m i 1 lo i likaa n sa a he i t ii ta i 1 ni o I u -
eetonta historiaa vakuutetuksi,
että meidän niiäntvnejtlen liitto-laistemme
tulisi oikeuden mu-k
a a n s u o r i 11 a a 1 a le a i s i n y 111 e i s e n
asian hyväksi käytetyt lainat."
Tarkastellessaan asiaa toiselta
näkökannalta ' tuomari Clarke
p a i n o s t a a c r ä i t ä . k o h t i a, j o t k a t ä -
niänkin lehden lukijoille lienevät
en ne s t ä ä n t u n 1 n.' 11 u j a. S el I a i s e t
maat kuin Ranska ja Italia eivät
ky k e 11 e . s u o i' i 11 a m a a 11: ed es s u 1111-
iiattomien lainojensa, koj-koa; aU
kuperäisestä pääomasta, puhu­mattakaan.
. Verotus, jolla niihin
t a r vi 11 a \' i a \- a r o j a k o o 11 a i s i in,
saattaisi .asianomaisissa maissa
aiheuttaa anarkiaa ja johtaa ai-
V a n: pä i n va sta is iin r ui o ksi in.
Selostaessaan-, sotavclkojen y-
1 e i se n anteeksiannon y k s i ty i sk o h -
tia tuomari Clarke seuraa Eng­lannissa
äskettäin esitettyä mieli­pidettä,
jonka mukaan . v^lat • tu­lisi
pyyhkiä pois kokonaisuudes­saan
s. o. kunkin valtion vuöros-t
a a 11 t u I i s i V a p a u 11 a a ai a v el a 1 1 i •
sensa niiden suorituksesta.
Maailman jälleen­rakentaminen.
Auttaakseen kansoja paremmin
ymmärtämään niitä rahallisia
vaikeuksia, joita vastaan maail-m
a n on n y ky i s i n ta i stel ta v a, n e ^v-yorkilainen
, Equitable Trust
Company on antanut Columbian
yliopiston kansantaloustieteen
profe.ssoj"ille tri Edvin-P. A. Se-liginanille
tehtäväksi kirjoittaa
liistoriallisen katsauksen valuut-tavailiteluiliin
ja valtiovelkoihin.
Tämä tutkielma julkaistaan kir­jan
nuiodossa; ja on mainitun yh­tiön
johtaja Miv A l v i n AV. Kreeh.
kirjoittanut siihen esipuheen,
josta esitettäköön seuraava selo.sr
tus:
E i ole mitään vaihtovälinettä,
rahaa tai valuuttaa, mikä. ei olijg'
arvonvaihtelujen alainen. Pape-rirahan
arvo ei vaihtele ainoas­taan
ky-synnän ja tarjonnan laki­en
mukaan, vaan on niäärääväriä
tekijänä vaihteluissa se luottOy
mikä sitä liikkeeseen päästävällä
kansalla on, ja kun sellaisen va­luutan
emissioni on .seuraus kan­sallisen
luoton vähenemisestä, se
on todellisiiudessa askel mahdol­lisuuteen
kieltäytyä ^ suorittamas-,
t a ' olemassaolevia velkoja. Luonr
noUisesti vaikuttaa jokainen as-;
kel tätä mahdollisuutta kohden
'rt "
mei'ikan
kei sillä
Kaikki lähetykset osoitetaan
ta eiiemmistöllii "jonka härkä on postin kautta, jos sähkösanoma-teurastettava.-':
Lräs asia t i i i y l -
tää kuitenkin .selvältii, iiiiii.- s,';
ettii maaomaisuutta. • taloja ja
muilla . kiinieimistiijä ainoastaan
tilapäisesti ja välillisesti koskei'
kumpaa tapaa noudatctaaii, sjiiiJ
niidenmyyn.li- elimarkkina- a r vo
osoi t ta a a i n oa sta a n m aan \'a i 1111 )••
välineon arvoa.
JOn^^lannin ininta voisi olla \ -
dollarin vvriuiie.n.: vaik-olisikaaii
kuli a katetta
(kauppataseen:: N J i i k u l i i s t a . .lu­kuunottamatta
I . . s j l l i i edellytyu-:
sei lii • k' ui Ien k' i 11. ett iii*] n i^' I ani 1 i n
\' a 1 1 i o \M' I k a a o I i s i. 1 -y 11 d y 1 1 ii \" ii M S -
teettaiii siioi-iltaiuaan. Saiiioin
•() II I a i I a 1 \ a n s k a) I • iTii n e- i n.. : 11 a i t -
taa n i i d e n pai^koeiiiissioiij. s la 011
vain siten, ett\\ se 1 o d i s taa kan­san
luoton •heik.ontimiist^a, ja. ,011
a i h e t t a ofalcsua. ettii |)unla ja
1 rangr nousee:-nimell isarvoa tvon-den
ainoastaan silloin ja niin
kauan, kun kansallisvelka vidie-n
e e. t. a i m a a n \' a ,1 -a 1 li s u u s 1 isä ci 11 -
I yy,
\'^akautettii \aluutia, s. o. \n-luutta.
inikä.^ P(M'ustMu kullalla
tunastettavuutecMi nimellisarvos-tai
ei -näytii olevan, niin toivolta-va
kuin sellainen muuten onkin
v ä i t t ä mätiin arvojen tai tavarain
Viipaalle kaui^pavailidolle.
: i\reidiin i)äivieinme pankkimie-iiet
ja viejät tietävät kokemulc-sesta.
että Vlidysvallat ovat voi-iieet
ylläpitiiä kaupi)aa Columbi­an
jaMeksikon. kanssa, vaikka
f.'alumbian pai)erivalinitan arvo
on asteltaiii alentunut l'100:aan
sen kulta k an n a st a se k ii .Meksiko n
jiaperivaluulta tullut täysin ar­vottomaksi.
Tosiasia on. että
lähetystä ei erikoisesti pyydetä.
Osoitfakaa lähetyksenne vas­taanottajan
ja lähettäjän osoit-teellä
varustettuna osoitteella:"
Foreign Department
First National Bank
HANCOCK MICH
—IVrnstctfu v. 1874.—
Vai-at yli $3,000,000.00.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
jiiaa.. ijolla ci .ensinkään ole mi­tään
-valuuf laa tai jonka A-aluutta
on täysin arvot on. yhtä hyvin
voi. liarjoitlaa.. kauppaa, ulkomai­den
kanssa, niin kauan, kun sillä
011 jotakin vietävää. Sellaisten
olojen Vallite>-sa täytyy välttä-mäili/
innisli k.iytlää ulkomaista
val.uutt^aa, ja vieraat maat voivat
1 urvallisesi i , 1 elidii - kauppoja, sel­ja
i.slen mailien kanssa, joiden va­luutta
o n tiiysin arvoton, sikäli
kuin niiden: lienkliiidcn, joiden
kanssa ollaan l i i k c y h t e y d e s s ä , on
1 ()de1111 oIeVaii Iuotettaviaja nii-denomistavan
vientikelpoisia va­roja,
joilla: ne -voivat hankkia, ul­komaalaista
valuuttaa, • jolla ou
k i i n t eli a rv o. X ii in ny ky i sin j uu ri
m e n e t t e l e v ä t itävaltalaiset, sak-s
a 1 a i se t J a' i") li o I a la i se t t e h t a i l i;. o t.
j oi de u t u o t a n no iv yi 1 ii p i tä m i nen
On riip|)uvainen ulkomaisten raa-kata\?
ai'ain tuonnista. .
Ta vatt oma n voimakas inriatioo-ni
IC u r o 1 )a n so taa k ä y n e issä mais­sa
pyrkii sirtämään inaailmaii-
Suora! yhteys Suomen suurimman pankin
r Mahdollisimman pikainen toiminta.
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KU.ESSI ON TÄNÄÄN
HUOMEN MAKSKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu'
on $4.30. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c sumiiiille $40.00 .asti> 50c summille $50.00 aati,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c. , •
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähetljäessänne rahoja tulee. vastaanottajan ja
lähettäjän nimet jä osoitteet kirjoittaa hyvin^^^t^^^
lasti. ' •j^!'*'!*'*^'