Vapaus, April 20, 1921

              t m KAKSI VA9AVS
Canadanv suomalaisen työväestön
äänenkannattaja, ilmestyy Sudbu-ryssa,
Ont., joka kerJjiviikkona ^ ja
lauantaina.
' HENRY PUHO, toimittaja
VAPAUS
(Liberty)
Tfac only organ of Finnish Work-ers
in Canada. 'Published in Sud- tansa kommunismiin:
liinissä tärkeillä asioilla, julkaisee |
Beriiinssä ilmestyvässä venäläisessä
kommunistilehdessä Novyj Mirissä
mielenkiintoisen haastattelun, josta
ennen kaikkea lainaamme seuraavat
ri^it, joissa Serrati määrittelee kan-bury,
Ont., ^every
Saturday. \
Wednesday and
Advertising rates- 5Öc per co
inch. Minirauni charge for singi
insertion 75c. Discount on ständing
ädvertisement. The Vapaus is the
best adyertising medium among the
FinnishPeople in Canada.
Uraotushinta • 50c palstatuumalta,
Alin hinta kertailmotuksesta 7öc,
—Kuolenianilmotukset |2.00 (muis-tovärsyistä
50c kultakin lisäksi). —
Kihlaus- ja aviol. ilmot. alin hinta
."$2.00, nimenmuutosilm. (muuten
kuin avioliittoilmotusten yhteydess;
$2.00 kerta. — Avioeroilm. $2.00
kerta (2 kertaa fJ.OO. .... Syntymä-ilm.
$2^0 kerta. — Halutaan tieto
ja osoteilmotukset $1.00 kerta (c
kertaa $2.00) — Kaikista ilmotuk-sista,
joista ei ole sopimusta, tulee
rahan seurata mukana.
f TiliAUSHINNAT:
Canadassa $3.50 vuosikerta; $2.00
puoliv. ja $1.25 3 kk.
Yhdyavalloissa, $6.25 vuosikerta
$2.75 puoliv. ja $1.60 3 kk., 1 kk
75c.
Suomeen: $5.25 vuosik. ja $2i75
6 kuukautta.
Tilauksia, joita ei seiuraa raha, ei
' tulla lähettämää^, paitsi asiamiesten
'joilla on takaukset. :
Vapauden konttori ja toimitus on
Liberty Building, Lome St», Puhe-liri
1088. .
Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vas­tausta
ensimaiseen kirjeeseenne, kir-jottakaa
uudelleen Ihkkeenhoitajan
persoonallisella nimellä.
3. V. KANNASTO, liikkeenhoitaja.
Registered ot the Post Office De­partment)
Ottavra, as second class
Neuvosto-Venäjä mail-keskellä
Viitaten Leninin lauseeseen, että
«me tatatelemme niistä edellytyksiis-tä,
jotka antavat meille mahdollisuu
den ja voiman odottaa kannainvälis-tä
mahdollisuutta», aoloateloo WieT
nissä ilmestyvä «Kommunismus»
lehti Venäjän tilannetta;
Sotilaallisella alalla on työväen Ve
näjä ostanut itselleen olemisen oi­keuden
mailmanvaltojen joukossa.
Nyt seuraa taloudellinen taistelu,
joka sitten'^taas kärjistyy aseelliseksi.
Venäjä on riippuvainen niailmah-taloudesta.
Se ei tarvitse muiden
maiden kapUnUttUta taloutta, mutta
se tarvitsee niiden teollisuutta. Toi
liiilupien tarjous ulkolaisille kapite:
listoille, ei merkitse myönnytystä ka­pitalistiselle
järjestelmälie.. ^ Päin­vastoin.
Kapitalistit ne myönnytyk­sen
tekevät, kun ne alistuvat sövel-tautumaan
Neuvosto-Venäjäri talous
koneistoon,' suostuvat tuottaman - sil­le
teollisuustuotteita. Siiriä on se
aineellinen ja moraalinen voitto^ ^os
ta Lenin puhuu.
Kapitalistit, jotka metsänhakkuu
—, tai muita i vuokraoikeuksia tahi
kultaa tai tavaraa vastaan luovutta-vat
Venäjän neuvostovallalle tavaroi
ta, auttavat selvästi sitä vahvistu­maan.
Sillä sopimus tehdään neuVo
'tojärjeatelmän eikä kapitalistisen jär
jestelmän perusteella.
Eivät tietenkään nuo kauppasuh­teet
eikä toimiluvat ole mitään «rior
maali» suhteita. Vaan väliaikaisia.
Aivan kuin sotilaalliset rauhat; Ne
osottavat vaan olevan tasa-painossa.
Ja ne kehottavat tarkkuuteen, varo­vaisuuteen.
Ktipitalistit tietenkin
koettavat heiluttaa sitä tasapainoa
niin)päin, että neuvostvaltä kaatuisi.
Eikä sitä toivo vain kapitalistit So-sialistipetturi
Philipp Snowden (25^
11.20) kehottaa antamaan Venäjän
kansalle tavaraa, joka muka on pa­ras
keino bolshevismin tappamiseksi.'
Erehdys, herra «sosialisti». Neuvos­to-
Venäjä on varuillaan ja käyttää
•saamansa vaihtotavarat taloutensa
teollisuuden ja maatuotannon — ko
hottamiseen. SilUi aikaa kypsyy
vallankumous muissa maissa ja va­pauttaa
VeniJjän hieromasta kaup­paa^
kapitalistien ja niiden «sosialis­tisten
» lakeijain kanssa. Todellisten
työväenvaltain väliset sopimukset
Tvästa ovat pysyviä.
. .—, o —• ' :
Olkaa kiitollisia orjat. — Cana­dan
pääministeri i\I<.'ip:hen huomautti
äskettäin Siontrealissa pitäiiiiissiiun
puheessa Canadassa olevan nykyään
180,000 työtöntä työläistä, normaali
•aikana ollen 90,000--100,000. Sit­ten
pääministeri kuvasi ploja Euro-passa
ja sanoi Canadalia olevan syy­tä
olla KiitoUiiK-n <:onnc]li?estai> ase­mastaan,
— Kuolkaa siis orjat kii­tollisina
nälkään, rtuistaen ettei, näl­kään
kuolenon luku ok- niin suuri
Canadassa kuin muissa maissa.
cLivomon kongress^ tulosta lie­nee
ihmetellyt moni, joka ei tunne
nykyistä tilannetta Italiassa. Livor-nossa
taistelivat keskenänsä kaksi
ryhmää, jotka ohjelmallisesti ja tak
tulisesti eivät vähimmässäkään mää
rin eroa toisistaan. Molemmat ryh­mät
ovat Kolmannen Intemationalen
kannalä, riiolemmat hyväksyivät
Moskovan 21 ehtoa. Näiden kahden
ryhmän vastakohtaisuus esiintyy
vain suhtautumisessa niihin, joita I
tallassa kutsutaan reformisteiksi,
s. ryhmään, jota johtavat Turati ja
Trevers. N.s. cpuhtaat» kommunis­tit
vaativat Turatin ryhmää heti
rotettavaksi puolueesta; unitaariset
kommunistit (serrf^tilaiset) halusiva
niinikään sitä, kuitenkin niin,,ettei
erottamista toimitettaisi liian aikai­sin,
vaan että ensin eristettäisiin Tu
rati työläisjoukoista, jotta saataisiin
estymään työväenjärjestöjen mah­dollinen
hajoaminen, sillä he 'Olivai
hyvin huolissaan tilanteesta, joka
saattaisi syntyä ammattiliittojen jä
erittäinkin kuluttajajärjestöjen ha-oamisesta.
Kiistakapulana Livor-npssa
oli siis vain kysymys hajaan-umishetkestä.
On kuitenkin myönnettävä — jat-caa
Serrati painostaen — että urii-taarit,
huolimatta siit^, että saivat-cin
98,000 ääntä kommunistien 58,'
)0Ö jä' turatilaisteri 14,000 vastaan,
cärsivät tappion, kun heidän ei. on­nistunut
pitää puoluetta kokonai
isena. Puhtaat koriimunistit tahtoi­vat
heti erota ja toteuttaen sen saat­tavat
he nyt käyttää hyväkseen sitä
tavatonta vaiklittt8ta,tmikä Venäjän
vailarikumouksella ja^'^ Kolmannella
[ntemationalella on kumouksellisim
työläisiin. He perustivat Italian
kommunistisessa puolueessa bn, koko
;srhdessä turatildisten Icanssa jäädessä
i(raiBli9tiB«en puolueeseen. Uudessa
commiinistisesa puolueessa on, koko
cänsä proletaarisen kumoukeeh puo
esta taiBtelloitten tovereitten rinnal
myös sellaista ainesta, joka ori
suoraannationalismiBta siirtynyt kom
munismiin, tahi jonka sota on käan
nyttänyt; 'Toisaalta on unitaarien
riveissä kokeneitten kommunistien o^
lella opporturiisteja ja karreeristeja,
oita aina tapaa enemmistöpuoluees-sa.
Ja se johti siihen, että Livomon
kongressi, jonka piti _ olla «suoruu
den kongressi», teki tuollaisia «Jcum-mallisia:^
päätöksiä.
Ehkä tuon yäittämiseksi olisi ollut
tarpeen ivatriiistautiia kongressiin pe
rusteelliseriimin jä selvitellä kanta
paremmin. Jolca tapaiiksessa olen si-
;ä mieltäj että jos Italian puolueessa
a Livomon kongressissa olisi käyt-äydytty
niin hillitysti ja kärsivälli­sesti,
kuin Ranskan puolueessa ja
Toursin kongressissa ja kiinnitetty e-nemmän
huomiota Italian sisäpoliit-iseen
tilaan, niin biisi saatettu ha­jaantuminen
kommunistien kesken
yälttää, mikä olisi ollut suureksi e-duksi
vallankumoukselle ja Kommu­nistiselle
Internationalelle. , Olen e-delleen
sitä mieltä että lähimmässä
tulevaisuudessa jo, huolimatta nykyi
sistä virheistäi ovat tosi kommunis-pakoitetut
liittymään yhteön; tois­en
on vapauduttava kaikesta oppor-
«Kuka hyvänsä tuottaa jotakin
rasittavan työn kautta, ei tarvitse tai
•vaallijta neuvoa opettamsian itsel­leen,
että hänellä on oikeus tuottei­siinsa.
» — E. G. Ingersoll.
tunismista —- myös työväen talou­dellisessa
järjestäytymisessä tois
ten ori poistettava riveistään natio­nalistiset,
syndikälistiset ja anarkis-
;iset ainekset, joilla ei ole mitään si­jaa
marksilaisessa kommunismissa.
Cun aktiivisen toiminnan hetki lyö
ä', kuri' taantumuksellisten taistelu
vallarikumouksellisia voimia vastaan
bn kaikkien
communistist. voimien yhdistyminen
aivan välttäniätöntii Italiassa,» '
Edelleen selosti Serrati laveasti
veriäläis-italialaisia kauppasuhteita,
nykyistä vallankumouksellista tilan­netta,
Giölittiministeristön kantaa,
taisteluita fascistien kanssa jne. Hän
!opiBttaa haastattelun sanoen; Kulu
van vuoden aikana on työläisten ja
poi-variston yhteentörmäys välttumii
tön. Taistelun muoto ja laajuus riip
puu suuressa määrin ammattiliitto­jen
piakkoin pidettävästji kongressia
ta. ,,
. Sorratin lausunto ei kaivanne laa­jempaa
selvittelyä. , Serrati tunnus­taa
selvästi tähänastisen
Kuka on syypää nykyi­seen
taloudelliseen
ahdinkoon?
Monet ovat ne opit, jotka ovat
syntyneet, parhaillaan jatkuvan pula-
;tuotettu vielä aivan liikoja, mutta Iii-'koetetaan sen jälkeen jatkaa, saam-
'aksi maan ostokykyvn nähden. Sitä-!me olla melko varmat että lapsistam- _
jfaitsi on pulan syynä kapitalistisen |me tulee silloin proletaarisen vallan-Js
tuotannon anarkia: ei tuoteta tarpee'n kumouksen lapsia, sen hehkuvia ku-|5
'eikä suunnitelftian mukaan, vaan sat moussankareita jotka vievät köyhä-'"
ajan syistä ja syntyä tötkittaessa ja
parannuskeinoja esittäessä. «Kansan
talous» eli taloustiede koettaa antaa
selityksen ajan sekamelskaan. Suur­pääoman
ja teollisuusvaltion virka­miehet
ja työläiset, kaikki vetoavat
talousopillisiin seikkoihin puolustaes­saan,
vaatimuksiaan. Mutta millaisia
ovatkaan tuon «tieteen» selitykset!
Ottakaamme esimerkiksi seuraavat
kansantalouden puutarhasta poimi­tut
kukkaset;
«Teollisuutta on suojeltava tuonti
kiellolla ja korkeilla tulleilla, koska
tuotantokustannukset tekevät, kilpal
fun ulkomaitten kanssa mahdotto
maksi. -— Jos taas tulleja koroite-taan,
nousevat hinnat vielä korkeam.
miksi, teollisuus tulee kilpailun puut­teessa
monopoliasemaan samalla kun
ulkomaat yllytetään koroittamaan
tullisuojelustaan meidän vientimme
tappioksi. -
Jottei teollisuutta voitaisi jatkaa,
on palkkoja alennettava. ~ - Palkko-en
nykyisellään ollessa pysähtyy te^
oUisuustuotanto ja seurauksena on
työttömyys, .
Valtio estää_pääoman muodostu­mista
ja yritteliäisyytä liian raskait­ten
verojen kautta. — Mutta valtion
on pakko katsoa eteensä, jos mielii
selvitä raha-arvon alenemisesta jöh-uneista
moninkertaisista menoista.
Valtio koroittaa siis liikennemak­suja
ja auttaaa siten hintojen kohoa­mista.
— Samalla valitetaan, ettei
culkulaitös kannata.
Valtio hävittää rahan arvon seteli-
«ollisuudellaan.—• Yleisö tarvitsee
seteleitä voidakseen maksaa tavarois
huikeita hintoja.
Työmiehet ovat vähentan. tuotan­toa,
mutta lisänneet kulutustaan.—
uotantoa olisi joka tapauksessa ol­ut
vähenneiavä, /sillä ostohalu oli
cadonnut. Työmiehet eivät myöskään
voi nykyään kuluttaa enempää kuin
914, kOiBkapa heidän palkkansa kes-cimäärin
ovat nousseet yhtä rintaa
cuin hinnat vuodesta 1914.
Välildäsiä vastaan on ryhdytty sään
nölliseen taisteluun, sillä heidän voit
tonsa on perin kohtuuton ja estää
yälttämättömiä tavaroita • halpene
masta'.-—Välikäsiä tarvitaari tavaran-jaossa,
joka muuten tulee liian epä­mukavaksi
ja kalliiksi. '
Säästäväisyyttä teroitetaan karisan-cerroksille,-
jotka koko sota-ajan o-tumavaraisesti.
Tulee siis toisia tava
roita, esim. koneita, «liikaa» toisiin
verraten, - . ~" ^
Njt ei kylliksi ole mitään liikaa;
kaikkea tarvittaisi. 3futta kuitenkin
on^uutama kymmenmiljoona työt­tömiä,
. Sellainen on kapitalismi. Se
on lisäksi vielä röyhkeä, julkea. He
syyttävät työläisiä, ja virkamiehiä.
Näiden mahdottomat palkat on mu­ka
alenneitava, jotta järjestelmä tu­lisi
tasapainoon. Ja niin suosittele­vat
«etevät kansantaloustieteilijät»
palkkojen polkemista. Kapitalistit
tahtovat yhä saada sota-aikaisia voit­toja.
He Qvat ansainneet miljarde­ja
pitämällä työläistensä palkat hin­tatason
alapuolella kaiken kallistues
sa. Nyt tahtovat he ansaita vielä alen
tamalla palkkoja.
Teollisuusharjoittajien valtiolliset
puhetorvet ovat alkaneet saarnata
«säästäväisyyttä» ja -«ahkeruutta».
Sanovat, että aikamme tarvitsee
«säästäväisyyttä jä työtä». • Eivät
vain selitä kuinka tavarat menisivät
kaupaksi, kun yhä ahkerammin tuo­tettaisiin,
mutta ei ostettaisi entistä
kään vertaa! Yläluokasta ei säästä­väisyys
koskaan tunnu pahalta, sillä
on helppo «säästää» liiastaan ja si­joittaa
uutta voittoa keräämään. Hä­tää
ei niiden koskaan tarvitse kärsiä.
Toista on työmiesten, toista hätääkär
sivän keskiluokan. Niillä ei ole riiuu
ta pelastusta kuin tehdä järjestel­mästä
loppu. Kaikkialla, mutta eten
kin Saksassa, tapahtuu näiden kah­den
köhälistön liittoutummen trustin
tumalla su^irpääomaa vastaan. Kapi­talismin
loppu on lähempänä kum
moni aavistaakaan. Suunnittele­mastaan
mailmansodasta se selvisi
voitolla, mutta taloudellinen kriisi on
cääntymässä sen tappioksi. Pelastus
keinoa ei kapitalisteilla ole. Meidän
;ehtävänämme ori —• Voltairen sano-a
käyttääkseni —- musertaa tuo in
hoittava. Eteenpäin siis! — P. P.
^ • ' ' o——-.' •
vat, eläneet kädestä suuhun. — Sa­maan
aikaan osoittaa .kauppatilasto,
että ylellisyys tavaroitten muu-lun
tuontiin verraten on monin-terroin
suurempi viime vuonna kuin
913. ;
Palkkojen alentamista seuraa hin­tojen
halpeneminen. — Hinnat ori a-ennettava
ensin, koska ne. kohpsi-vatkin
ennen kuin palkat, jotka aina
seuraavat hintatason mukana.»
Tällaisesta, selviöinä esitettyjen
«taloustieteellisten» yäitteitten kaaok
sesta lienee parhaimmallekin kyvylle
melkein ylivoimainen tehtävä löy­tää
totuuden murua, sitä kultaista
ieskitietä jota myöten ahdingosta oli
si pelastuttava. Nuo kaikki «talous-opilliset
» neuvonantajat, joiden puo-een
käännyiriime, ovat porvariston
palkkaamia ja punnitsevat asioita
sen edun kannalta. Mutta meidän
on jokatapauksessa saatava yleis-sil-mäys
itse' tilanteesta, ennenkuin
oimme sitä arvostella.
Marraskuussa 1919 lausui loordi D
Abernn Enlannin ylähuoneessa, ettei
virallisten tietojen mukaan useani-pain
tavaroitten tuotanto sinä vuon­na
ollut paljoakaan pienempi kuin
ennen sotaa. Maailman tavaravar^s
tot olivat vuonn. 1918 lähes 90 pros.
siita, mitä 1913 oli varastossa. Tästä
teki lordi A. sen päätöksen, ettei hin
riannousu. johdu tuotannon vähenty­misestä.
•
Mitä maailman tavaratuotantoon
tulee, lienee se sota-aikana pienen­tynyt.
Miehet temmattiin tuotta­van
työn äärestä verikentille, miljoo­nia
tonneja tavaroita jiT, laivoja meni
alojen ruuaksi,sodässa kulutetiin ja
iivitettiin huomattavia tavaramää-iä
ja tehtiin lukemattomia, muita ta­loudellista
edistystä vähemmän tar-listön
vallankumouksen pitkän mat-,
kaa lähemmäksi päämaalijaan, kohot­tavat
sorretun köyhälistön mailman
valtiaaksi.
Tämän tarkan tehtävän on oivalta­nut
keski Ontarion Aluetoimikunta­kin
ja on siitä keskusteltu ja tuumäil
tu monta kertaa, mutta asia ei kui­tenkaan
ole päässyt sen pidemmälle,
halua kyllä olisi ollut mutta voimis­ta
ori puute. Noudattaen ympäristön
osastojen toivomuksia olemme päät­täneet
panna kaikki, voimamme liik­keelle
saadaksemme iämän suunnitel
man toteutetuksi. Suunnitelmamme
Kesäkoulujen merkitys
lasten kasvatuksessa
Lasten kasvatus on yksi niitä t är
ceitä tehtäviä, jotka nykyisen kapi'
alistisen järjestelmän vallitessa ei­vät
isaa juuri minkäänlaista huomio-a
osakseen.. Työläiset ovat kyke­nemättömiä
siitä huolehtimaan o-mien
kurjien olosuhteidensa tähden
; a' kapitalistit taas katsovat että mi-cäli
työläislasten kasvatus ön kysees-seri
tulee olla ainoastaan kurjaa
_^ poliittisen koittavia tekoja, jotka olisiv. jo sään
suuntansa vfrhect, jotkä^Livornossa nöllisenkiii tuotajijion aikana aiheut
johtivat kommunistien hajaantiiini- taneet tuntuvan tavaranpuutteen ja
secn. Kun nyt hän viimeinkin peit- sitä seuraavan hinnannnousun. Mutta
telemättu on Turatin ryhmän erotta- i eurooppalaisten mitellessä voimiaan
miscn kannalla -— hänen selityksensil ja häA-ittiiessä vuosikymmenien, jopa
että-^unitaaricn ofi .^vapauduttava satojenkin taloudellisia arvoja, työs-kaikcsta
opportunisraista!> on paha ikennoltiin muuaila maailmassa sitä
kyllä liian kautsukkimaista, venyvää | innokkaammin. Puolueettomat maat,
ei' mikään 'estlinc hänen puoluct- iotonkin Amerikka, ponnistelivat voi- jkiuillut sanottavan, että' näissäkesä-taan
, uudolloen yhtymästä Bordica-imiaan. Mutta taloudellisella alalla kouluissa pitäisi opettaa lapsille ai-
Bombaccin johtamiin kommunistoi-| niiden tuotanto sai arvaamattoman
hin. jlaajuuden. Kun sitte eurooppalaiset
Ylläoleva Sorratin •so}itys,on
sa kolniin hyvin - ser.ratilaista.
sanoo, et tu kys.vmys kijautumifhet-tjaan, seurasi äkkiä kauppapula, aika-kestä
oli Livörnon. kongressin erimie- Ien hintojen putoamisella. Ryyiä. aiko
sa
nöyrtymistä, kunnioitusta kapitalis­tista
mailman järjestystä kohtaan ja
alhaista mateleväisuutta. Kuitenkin
olisi työläisten kaikista huolimatta
kiinnitettävä kaikki voimansa tule­van
sukupolven kasvattamiseen. U-seasti
nekin työläiset, jotka lukeutu­vat
järjestyneiden työläisten rivei­hin
ja ovat niissä ehkä toimineetkin
toiset jo vuosikausia, katsovat las­tenkasvatusta
kuitenkin sormiensa
lomitse. Pitävät usein toisarvoisena
asiana.
Jokaisen työläisen olisi jokapäiväi
sessä elämässä koetettava kitkeä pois
lapsista kaikki se porvarillinen hapa­tus
mitä lapset saavat kouluissa ja
jättää ainoastaan ne tiedot, jotka o-vat
oikeita ja joista on köyhälistön
vallankumoukselle jotain etuja. U-sein
nytkin kuuluu valituksia että
ei nykyiset nuoret välitä meidän har
rastuksistamme, kulkevat vaan kai­kenlaisten
porvarillisten humpuuki­en
perässä^ Mutta mitä parempaa
voidaan odottaakaan sellaisilta lap­silta,
jotka eivät suinkaan olo saa­neetkaan
kuulla mitään sosialistisis­ta
ihanteista kouluissa eikä paljon
kotonakaan.' Tosin vanhemmat. ovat
olleet ehkä paikkakunnan sosialisti-osastossa
jäsenenä ja toimineet niis­sä,
mutta kotona ei ole lapsille teroi­tettu
mieliin sosialismia sillä tavalla
että lapsi sen ymmärtäisi ja että se
painuisi lapsen' herkkään tunne-elä­mään
sillä tavalla, että hänelle itsel­leen
heräisi halu kysellä ja tiedustel­la
seltaisia eroavaisuuksia esim; köy­hien
ja rikkaiden lapsien välillä,, jot­ka
eroitukset hän usein *itse varsin
selvästi huomaa. >
Huomatessamme tällaisia epäkoh­tia
olisi meidän ruvettava korjaa­maan
niitä niin pian kuin suinkin
sillä meillä ei suinkaan ole tilaisuut­ta
hukata yhdenkään proletaarilap-seiijienkistä
elämää, jonka me suin­kin
voimme pelastaaJ Yhtenä tällai­sena
pinenenä opinahjona lapsillem­me
katsoisin kesäkoulua, se hyvästi
alkuun pantuna ja johdettuna voisi
on yksinkertaisesti: saada kesäkoulu
jokaiselle paikkakunnalle missä on
lapsia niin paljon, että sellainen kou
lu voi menestyä. Tätä ei tosin alue­toimikunta
voi saada aikaan yksin,
vaan tarvitaan siinä kaikkien ympä­ristön
osastojen myötävajkutus. Sik­sipä
olisikin äärettömän tärkeä että
jokaisessa osastossa btettaisiiri tämä
asia erittäin huolelisen pohdinnan
alaiseksi. Tämä homma voi menes­tyä
ainoastaan kaikkien osastojen yh
teistoiminnalla. Toivoisin kuitenkin
että jokainen osaston jäsep käsittää
asian tärkeyden ja toimii voitavansa
sen eteenpäm viemiseksi. Jos taas
osastot eivät halua ottaa asiaan kiin­ni,
niin silloin ei ole mitään oikeutta
uomita Aluetoimikuntaa. ^
Aluetoimikunnan tarkotuksena on
saada jgokaisesta osastosta opettajat
näihin kouluihin, sillä jokaisessa bsas
tossä kyllä .on sellaisia opettajavoi­mia
jos he vaan tahtovat kykyjään
cäyttää. Sen lisäksi on tarkoitus
hankkia erikoinen henkilö, joka an­taisi
neuvoja ja ohjausta opettajille
mita heidän tulisil opettaa j a miten,
sekä järjestäisi avajais- ja lopetta-jaisjuhlat
opettajien ja' oppilaiden
kanssa ja samalla valvoisi yleensä ko
ko opetusta. ,
Toivoisin että näinkin tärkeä asia
otettaisiin esillä heti ensimäisessä
osaston kokouksessa ja pohdittaisiin
asia juurtajaksam. Jos jollaui osas­tolla
olisi jotain erikoisia toivomuk­sia
asian suhteen on nyt aika tuoda
ne esille lähempää harkitsemista var­ten.:
' • •'
Aluetoimikunnan puolesta — H.
Elimen. V
Canadan
Doliärisla
LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT:
S 40c. lähetyksistä alle'$30.00; 50c. lähetyksistä $30—$40; 60c §
s lähetyksistä $40.00—$60.00; 75c lähetyksistä $60.00-Tr-$100 Oo' Y l i ^
S $100.00 25c. jokaiselta alkavalta sadalta lisää, • ' ' S
/ VAPAUS ; I
$0x69, Sudbury,Ont. I
Torontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan tov. A. T, Hill, 214 Adelai-^ -
St. West, ;* .•; . • 5
'<iiiiiiniiiiiiniiiiiiiiiiHiiiiiiHiniiiiiiiiiiiiniuiiiiiiiiiii)iiiiiniiiiiin
giiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiinn
1 ^T^'l' "Li ! JL §
TOUKOKUUN 1P, JÄLESTÄ
Moraalisesti alapainoi;
set "vapaussankarit"
Olisi, syytä viskata vehrjrt seppele
brigadistien kummulle Tampereen
Kalevänkankäalla. Sillä- taaskin ori
yksi heistä, muudan kaikkein riiai-riehikkaimmistä,
tavattu itse teossa.
Brigadisti, jolla on tuo hienosti kals­kahtava
nimi Mothander, ruotsalai­nen
veijari, suomalainen Jkapteenij
virolainen majuri ja valkoisien val-lasnaisten
sielun ylpeys on hamnan-nut
Tukholman keskuspoliisiin — ei
tietysti työläisten teurastamisesta ei­kä
ruumiiden ryöstämisestä vaan .mi­tättömän
jokapäiväisistä varkauksis
ta, joiden lukumäärä lienee yhtä suu
ri kuin sen Turun nälkäleirin varti­jan;
joka havaittiin 40-kertaiseksi
varkaaksi — oikeaksi pilvenpiirtä­jäksi,
siis valkoisessa varasmailriias-sa.
Niin, herra Mothenderkin on näin,
muodoin vihdoin huomattu niiden
monien brigadistien veroiseksi, jotka
ennen häntä ovat vaeltaneet saipain
ja telkien taakse.; Joskaan häntä ei
kannattaisi näin erikseen mainita,
samaa hiaata kun oli suurin piirtein
koko sakki» joka, kuten lahjakas ruot
salainen runoilija, Nerman, sanoo
«käsitti pääasiassa palkkamurhaaja-luontoisia
ja moraalisesti alapainoi-sia
olentoja».
Johtuu vain Mothenderin vuoksi
vieläkin lankeamaan sjTämietteisyy-den
syntiin ja panemaan sadannen-tuhannennen
kerran merkille kuinka
cautta historian on sattunut, että
väärät profeetat ovat tulleet autta­neeksi
vanhurskauden asiaa. ,Niin-cuin
tässäkin tapauksessa, että"(Ji-cein
valantehneet veijarit joutuivat
Suomessa rankaisemaan Vääryyttä
ja auttamaan kolvilleen vapautta saa
matta edes siitä sen kummempia-kor
vauksia kuin mitä itse älysivät ottaa.
Ja että kuinka he sitten kun he ensin
oli otettu huiluin ja symbaalein vas­taan
ja suorittaneet urotekoja, jois­ta
Sume^liuksen sankaripätsas-Tam­pereella
on kertova k-auttä'aikain,
pelasivat omalle maalleen ja loista-vain
muodollisuuksien jälkeen luri-sivatjiuin
vanha viini yhtä vanhoihin
Toukokuvn ensimäisestä päivästä eteen- 1
I päin tulevat Vapauden tilaushinnat ole- f
s maan seuraavat: i
|1 vk. $4.00, puoli vk. ?2 .25, 3 kuukautta ?1.50 1
I ja 1 kk. 75c. ^ f
YHDYSVALTOIHIN JA SUOMEEN: f
i l vk. $5.50, puoli vk.?3.00,3 kk. $2.00 ja 1 kk 1
I $1.00. I
I Jokainen joka tilaus saapuu sisälle en- 1
I nen toukok. 1 päivää saa lehden vielä enti- i
I hinta on vielä alhainen.
VAPAUDEN KONTTORI. f
HiHifliiiiiiiiHniiiiniiiiiiiiiiiniiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiiiiin
karin totta puhuen tarvitse olla yh­tään
sen suuremman kuin morien
miiUnkaan Suomen puolella Pohjan
lahtea olevain, — vapaaherroista Pai
menista ja Rehbinderistä alkaen ta­valliseen
jämsäläiseen hajuhousuun
asti.. Eihän näiden sankariskaalessa
ole mitään aste-eroa. Urho kuin ur-lemaan
hivenen vierran suurempi tai
pienempi niin tulee muistaa, että itse
heidän aatteensa, sehän se on suurin
kaikesta.
Sen valtavuudesta on vain omizäi
muistuttamaan täjmäkin majuri Mot-handerin
hamnaariiinen kruununmies
ho. Ja jos joku heistä sattuisikin p- ten kouriin. ^ Henkipatto.
VAPAUDEN TILAAJAMÄÄRÄKÄTSAUS
Monet asiamiehet toimineet ri
peästi, — 131 uutta tilausta
Viimeisen kolmen viikon ajalla ori
Vapaudelle saapunut 131 uutta tila­usta..
Samalla ajalla "entisiä tilauksia
on katkennut 95, uudistuksia saapu­nut
53. Tilaajamäärä ei ole siis,suu­restikaan
kohonnut, vaikkakin uusia
tilauksia on saapunut näinkin huo­mattavasti
. Täriiä johtuen siitä ettei
vät taaskaan kaikki tilaajat ole muis
taneet uudistaa tilaustaan ja asia-miehetkin
lienevät lyöneet laimin pi­tää
uudistuksista tarkkaa vaaria.
kantaa hjTiäkin hedelmiä vallanku- leileihin ryhtyen jatkamaan vanhaa
mouksen vainiolla. Olen useasti
nakin niiden äidinkieltä. ...Slutta mi­nä
katson sen' toisaiToiscksi asiaksi,
)n useis jolivat kyllitst>'noet niurhaamäan toisi cnsitiiassa olisi niissä opetettava so
1. Hän i aan ja rupesivat hoitelemaan häavo- sialismia, vasta sen jälk
lisyyksien ydin. Hän unohtaa vain
mainita, etUi hän olisi saattanut, ää-nestettäessii
reformistien erottami­sesta,
olla apuna vahvan kommunisti
sen puolueen luomisessa. Jos Ser-ja
ovat kapitalistisessa yhteiskunnas
sa aina seuranneet huonot vuodet, l i ­havat
lehmät ovat muuttuneet lai­hoiksi,
mutta tämä ei ole johtunut,ku
|en vanhaan hyvään aikaan, kadosta.
:een kieliop­pia
ja muitakin aineita mitkä ovat
hyödyksi lapsille. En tällä suinkaan
tJirkoita että sen tulisi olla jotain
lapsille käsittämätöintä, vaan'.päin­vastoin
laulujen, kuvien ja kirjoitus­ten
avulla saada lapsille mieliin sel-lairien
kaunis. kuva sosialismista ja
amniattiaan: taskuvrkan, niantie-rsvon,
kavaltajan ammattia.
Onhan siinä jo syvämietiskeljTi ai­hetta
yhdeksi kertaa, Jo3k.nan ei äl-lainenkaan
loistopainosj tällainen aar
nihonka valkoisessa petäjikössä estä
näkemästä itse metsää.
Sillä tehtaisiinhan väärin itse va-paudenaatetta
ja sen sankkaa'puol-tajajoukkoa
vastaan, jos. Mothande-rin
suurenimoisilla sankäripiirteillä
kaihdettaisiin vapauden puoltajain
joukko yleensä.
Eri paikkakuntain asema on seu­raava:
,:' ' •'; >
Port Arthur on pysynyt tasaisesti
paikallaan, vaikka toveri Aho on ot­tanut
11 uutta tilausta ja 5 uudistus
ta. Port Arthurissa'olisi otettava tois
tenkin asiamiesten oikein tarmolla
kiinni, sillä siellä täytyy olla mah­dollisuuksia
kohottaa tilaajamäärä
entiseen suuruuteensa. • Arthurilais-ten
ei pitäisi liiaksi luottaa asemansa
varmuuteen, sillä ^ ^
Toronto lähestyy arveluttavan no­peasti
Port Arthurin etappi-asemaa.
.Toronto onkin mennyt huomattavan
nopeaa eteenpäin viimeisen kahden
kuukauden ajalla, joten voi, olla hy­vinkin
mahdollista, että se vallottaa
Arturilta ensimäisen sijan. Toivot­tavasti
torontolaiset asiamiehemme
jatkavat suukaupungin ,. kurssilla,
mahdollisesti se saa kilpailijansakin
liikkeelle.
Sault Ste Marie ei ole huonompi
Torontoa. Sielläkin on menty mai­niolla
kurssilla jatkuvasti eteenpäin
viime kuukausien ajan. Tilaajamää­rä
siellä on kohonnut useilla kyni-ittenillä,
samaten kuin Torontossa­kin.
Sault Ste Marie osnttautuu
myöskin Torontolle, vaaralliseksi kil­pailijaksi,
joten on oikealtaan vaikea
ennustaa kumpi näistä kahdesta val­taa
Arthurilta ensimäisen sijan, jos
tämä joutuu sen luovuttamaan.
Copper Ciiff on lujasti pitänyt
kiinni neljännestä sijastaan.. Tarvit-seisi
ainoastaan jaksaa hiukan lisää
ponnistella, niin tilaajamäärä siellä
kohoaisi toiselle sadalle.'. :
Soiqtula seisoo myöskin navakasti
asemallaan, viidennellä sijalla. Ora­pa
tilaajamäärä siellä taas hiukan
kohonnutkin, vaikka se Jtavallisesti
pysyy melkein samana. \
Fort William on myöskin osotta-jä.
Siellä voidaankin saada paljon­kin
aikaan, kunhan- asiamiehet lisää-
Ei näet tämän vapaussodan san-'nut hiukan liikkeellelähdön merkke-vät
tuulta purjeisiin.
'• Cobalt on ottanut huomattavaa
hyppäyksen eteenpäin ja uhkaa valia
ta Fort Williamin tilan.
Timmins on jäänyt jonkun verran
jälkeen ripeästä naapuristaan, mut­ta
ei kuitenkaan ole mennyt taakse-päinkään,
päinvastoin hiukan eden­nyt.
. '•: •
Creihton Mine on pysjiiyt asemal­laan
urheasti. Muuta ei siitä väes­tön
poismuuton takia ole voinut odot
taakaan., '.
Nipigon on^ ottanut hiukan taka-as
koleita, mutta toivottavasti muuttaa
kurssia.
Worthineton postiviraston kautta
menevien lehtien lukumäärä on huo-riiattavasti
kasvanut viime viikkojen
ajalla.
Vancouverissa, S. PorcupinesU.
Kivikoskella ja Carson Minella on ti­laajamäärä
kasvanut,
i Sudburyssa, Intolassa, Nolaluss».
Ladysmithissä ja KSmir.istilmiasi»
on sen sijaan tilaajain hii^"-'
alentunut, joten asiamiesten näiUs
paikkakunnilla on toimittava suureni
maila tarmolla.
Ripeitä asiamiehiä
Seuraavat asiamiehet ovat toin •
neet viime viikkojen ajalla jotkut
Vinkin kiitettävästi: .D. Aho, Pof
Arthur, Väinö Lehti, Soo, Isak
enpää, kiertävä, Emil Tiivis, F. '
liam, S. Sillanpää Nolalu, U f
pila, Worthington, Rauha Groi
berg, . Cobalt, Jacob Macb'
Tinimins, H. Niemi, Kaminist-.k^
Katri Rihsman, Sointula, B. Touf-niemi
jäTCalle Peltonen, Toronto.
Uusien tilausten kansja kiirehditt»"
Ainoastaan-tämän kuiÄauden 1^
puun -saakka:annetaan Vapsi'"^
tisillä tilaushinnoilla,; toukok, 1 F , ^
alkaen tilaushinnat kohoun,
Vapaus alkaa ilmestyä ^^öinn'
viikossa.; Kaikki siis i<f^^^^!^
lehden näinä viikkoina, ^'"^^V^'"{i,
entisiUä hinnoilla, joten
Iata vuodeksi eteenpäin. — ,.
• • - o —'
Kapitalistien ja rr.i.i—stä,j.i en lie*-
«Isännän koko tiede keskittyj^^^j^
toon käyttää orjaansa.? — •
Ies.
-