Canadan uutiset, August 12, 1926

              OAH^ADAH UUTISET '
Btiomalalnexi ianomalehtl GanadaBBft
ilmeatyy Jokaisena Torstaina.
Kustantaja
i The Canada Novvs Publishing Co.
Erick J. Korte, LlikköenhoiUJa.
Lauri Maunu, Toimittaja.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: ^2150 koko vuodelta,
$1.50 puolelta vuohelta, 75G 8 kuu
kaudelta Ja 25 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin Ja Suomeen: $3.60
koko vuodelta Ja $2.00 puolelta vuo.
delta.
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palstatuumalta kerran Ju-laistuna.
Pitempiaikaisille ilmoituksil­le
kohtuullinen alennus. Halutaantie-to
Ja nimenmuuttollmoituk&et 76 sent­tiä
kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima.
Ilmoitukset $2.00 kerta, $3^ 00 kolme
kertaa. Avioliitto- Ja klhiaus-Ilmo!
tukset 60c palstatuumalta. ; Kuolonil-moitukset
$2.50. mulstovärssyllä 3.00.
Syntymäilmoitukset $1.60. Avioeroil-moltukset
$2.00. i
Pöytäkirjat, tlliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoituksetiy. m 80
senttiä tuumalta.
Uutisten Joukkoon aijotuista . Ilmoi­tuksista
p«ritään 16 senttiä! riviltä.
Pienlmmänkin ilmoituksen hinta on
60c. Postissa tulevia Ilmoituksia ei
hyväksytä velaksi tuntemattomilta^
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu-tnalta,
, ' i'i
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, ti­laukset
Ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella • ^
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont. Canada.
Amerikaläisteni |>ääoäi{tsljoi^*
tukset Canadassa.
Canadan UutlslBta lainattaessa on
lähde mainittava.
Oaotemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uu­si
osoite.
CANADAN UUTISET
(The Canada New8.)
The Finnish New8paper in Canada.
Y Publisbed every Thursday by
iTho Canadian NeW8 Publishing Co.
I Erlck J. Korte, Manager.
1 Lauri Maunu, Edltor.
Daily N€W3 Bldg., Port Arthur, Ont
CANADAN UUT|1SET
fs welcomed and read tn eyery Finnish
home In the Dom^inion. It is the only
dlrect advertising medium .for those
manufacturers and merchants who
wi8h to create^and huild a protitable
and permanent demand for. their prodr
ucts and merchandise by the large
and ever j;rowing Finnish populatlon
residlng In Canada. Place your trial
adveitiseinent and get results. ^
|.Advortislng 1'ate3 50c per Inch,
I Political advs; $1.00: per Inch.
' Advertisements must reach oup Of­fice.
Wedne8day noon to appear on
Thursday'8 Issue. i
Suhacriptlon prlce In Canada $2.60
per year, United States and other
countrles $3.50 per year In advance
Entered as second class mall mat
ter, Dee. 1, 1915, at the Pdst Offlc© at
Port Arthur, Ontario, .Canada.
THE AINI OF THE CANADAN
UUTISET.
To help preserve the Idea Is and
aacred tradltions of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe Its laws and Insplre others
to respect andVofaey them: To atrlv©
unceasingly to quicker the public'8
eense of cIvIc duty: In all way8 toald
m mai<Ing this country greater and
better than we found fit. I
— Kolikous elää 011 visoin suu­rempi
kuin rohkeus kuolla.
— Työ on elämän vesi, lais­kuus
011 kuoleiiian myrkk.ymalja.
— Tyytyväinen iliminen ei tu-
1 e ]\ o.s k aa n köy h ä ksi, ty y tymä tön
ei koskaan rikkaaksi.^
— Sano minulle, initen arvös-
'telet nuorison virheitä, niin minä
sanoHj miten vanha olet.
— "Tavallisesti arvostellaan ku­lunut
aika paremmaksi kuin se
oli, nykyaika liuonommaksi kuin
mitä se on ja tuleva ihanteclli-scmmak.
si kuin se tulee. .
Erään henkilön toimeenpane­mista
tutkimuksista ilmenee, että
vuoden 1925 lopulla oli Cana­daan
ja Newfouridlandiin sijoi­tetun
yhdysvaltalaisen pääoman
määrä $2,825,000,000 eli noin
j|52()0,000,000 enemmän kuin mik­si
Canadan tilastotoimisto maini­tun
summan arvioi vuotta aikai­semmin.
Ensinmainitun, tiedon­annon
mukaan alkoivat Yhdys­valtain
raliamiehet sijoittaa pää­omaansa
Canadaan vuoden 1000
paikkeilla. Siihen aikaan oli si­joitusten
määrä vain noin $150,-;
000,000. Vuoteen 1913 mennessä
oli määrä i)aisunut $750,000,000:-
iin eli 400 prosenttia. Sen jälkeen
tapahtunut lisiiys on ollut 27G
l)rosenttia. Lisäys on Canadassa
suuri-mpi kuin missään muuissa
maassa jonne amerikalaista ra­llaa,
on kiinnitetty, lukuunotta-nviitta
Cubaa. . Tcolli.suusosak^
keet ja suoranaiset sijoitukset
Miuodostavat kokonaissummasta
svmrimman osan, tehden cnem-m
i i n k u i n : h a 11 i t u k s e n o bi i g a t s io -
nien ostot. Yiimemainittu edusti
nim. vain 4r prosenttia edellisen
tehdessä 59 prosenttia.
Englantilaisten sijoitusten 1\0-
konaissumma Canadassa laske­taan
$1,890,000,000 :ksi. Tämä
Juku on iiysynyt melkein sama­na
a i n a m a ai 1 m a ns o d a s ta 1 ii h t i en,
jotavastoin amerikalaiset ovatsa-
1 iia n a ai lv a na ka r t u t ta n e e t s i j o i-tukscnsa.
melkein nelinkertaisik­si.
iniTp[)uraiia'" 'holitamaänV jonka
.tunteet eivät ole yli äyräittensä
pursuneet.
Kuin keväinen puro, liillittö-mästi
eteenpäin vyöryy, ovat vas­tukset
sille tuntemattomia. Mut^
ta jos se muuttaa uomaansa kii­reisessä
vauhdissaan, on vahinko
ueinkin arvaamaton. Samoin on
nuoruudenkin laita, jos nuoruu­den
hurmassa erelityy pois tieltä,
silloin on pettymys seuraajana.
Miksikä näin? Nuoruudessa it­sessään
ei ole vihaa, viha on. vain
eläjässä. : • !*•
Oi nuoruus, korkeana kirkkaan
s i n i s e n ä ka ar tuu si n u n k e v ä in en
taivaasi. Puhtaana heloittaa kcr
säilien kukkasi. Kaikki näyttää
niin kauniilta ja lupaavalta. Jos
osaisi nuoruuden ajan niin elää,
et toi sen kirkas taivas liimmeni-si,
ei Vti11; ä sen pulitaa't kilkaten-nen
aikojaan lakastuisi, eikii nii­den
valkeille lehdille tahrapilk-kuja
tulisi. Sillä Nuoruus ei
vain kuki kertaa toista.''. Se on
kaikkein aina; muistettava.
Nuoruus.
— Ken hyvänsä kiusaukseen
lankeaa joutuu: häpeään, josta
hän ei voi milloinkaan nousta.
.Ihminen voi tehdä väärin ja silti
elää, mutta, hillitön, kuriton ha­l
u tehdä väärin on ensimäinen ja
toinen kuolema.
Älä jolidata meitä kiusauk­seen,"
Kukaan ihminen ei ole
niin täydelliseksi tullut ettei hä­nen
tarvitsisi lausua näitä sano­ja.
Todellisuude^ssa kaikkein py-
'Jrimmät lausuvat ne kaikkein u-seimmin.
Ja jos enkeli taivaas­ta
lähetettäisiin meidän keskuu­teemme,
olisi tämä rukous aina
hänen huulillaan. — Bowen.
. - Kukaan ei voi r eli eilisesti ja
luottavasti pyytää päästä kiusa­uksesta
ellei hän itse rehellisesti
j a lujasti päätä tehdä parhaansa
pysyäkseen siitä erillään. — Rus-
H e t k e n kestää kevät, Ivetken
kukkii nurmen kukka, hetken
Icestää niy()s nuoruuskin. Joku-n
e i \ vuosi ja tuo nuoruuden kuk-koin
aika on ohitse mennyt, siivin
son kultaiset ajdt ohi .Hidelleet.
^>uu.rena.v outona, j>aljon lupaa­vana
se saapui. Lyhyenä, pcttii-
\'änii ja toi veita särkevänii, - se- Ii­soilta
pois liiteloo. Nim :iiiirett(i-miin
lupaava se on useinkin:
kiehtoen sc syleilyynsä vetää
h u r m a a V i n ii ii n i n, 1 u m o a V i n s ä \' e:
iin se puoleensa tempaJi. Suurir
kukkakonttiä näyttelee, niiden
hurmaa vaan tuoksuun se houkut-
:teloo. .Monikin kullcoo hymy hnur
1 i 11a n a n 11 i o n cl ä mii s t ä s e n i n t o lvi
moisinmialla tavaila. Poimii elä­män
kukkakentiltä ruusun toi­sensa
jälkeen; heittäen ne lopulta
pois. Tätä voi moni tehdä, mutta
katsoessaan taaksensa ruususia,
jotka hän kerran poimi ja sitten
lakastumaan heitti, ovatkin ne
muuttuneet pistäviksi ohdak­keiksi.
Katsellessaan ympäril­leen
on tuo loistava kukkakonttä
poissa, j a huon^laa astuvansakin
teitä, jota ohda k keet peittä vä t.
Oikein ei osannut nuoruuden
kultaisia Icukkia vaalia. Ne oli­vat
liian hentoja käsitellä. Ei
kantanutkaan hedelmää nuoruu­den
kaunis kukka. Liian intohi­moisesti
sen huulillesi veit.
M o n o t kirkkaat nuoruusuneU
mat ovat menneet. Aikoja ne jo
maailma i)irstoiksi löi. •Monen
monta puhdasta tunnelmaa se
säiilittä])ois ryösti. •
Kun muistelee hetkiä, jolloin
maailman syleilyyn vaipui j a nyt
joitakuita aikoja eteenpäin— —.
Paljon, paljon on jo muuttunut^
noiden hurmaavien . sävelten,
kiehtovien äänten todellisuuden
tuntu. Ne ovat hetken hurmaaj
pois kiitävä kangastus, joka jät­tää
sydämeen oudon kaipauksen,
äärettömän ikävän tunteen.
Jos tahtoisikin jättää nuo pet­tävät
virvatulet ja etsiä iloa, jo­ka
ei koskaan petä, mutta vaikea
on sekin, siellä maailman kak-kaiskentillä
on parhain. Siellä
kun ovat nuoruuden puhtaimmat
r u u s u t , H y m y huulilla kulkiessa
ia iloista täydellisesti uauttiessa
ei huomannutkaan että varisivat
nuo nuoruuden uhkeimmat ku-tat
pois. Että itsekin olit muut-tnnut
ohdakkeeksi, jota maailma
sinne tänne viskoo.
Mitä sitten olisi tuo nuoruus,
jota runoilijat ylistävät, j a kaik­ki
kiittävät?' Eikö se olekaan i -
lon- j a riemun aika?, On todella­kin.
Syksyisten usvien läpi se
nuori on elämää katsonut,, jonka
sydäntä nuoruus ei ole saanut
kiivaasti • sykkimään ja posket
Tee elä.inäai kauniiksi!
Poikani", lausui eräs isä kuo­lin
vUoteollaan, " y h d e n ainoan
neuvon m i n ä annan sinulle elä­mää
varten: tee elämäsi niin
kauniiksi kuin voit."
Tämä isä antoi pojalleen kul-i
a ison e lä in ii n o h j e e n. T e e elä m ii -
si kauniiksi! Siihen sisältyy se,
j n ik ii Urkc e e lä m ii n cl ii m i s e n ar­vo
isoksi, muodosta en sen t odella
jaloksi elämäksi. .
Jokaisellahan meistii on pyrki­mys
k a unou tt a koh ti k ii t k etiynä
sy d ii m em m e syy im pii ii n. J okai -
nenhan •tunnemme salaisimman
kielemme värähtävän aistimme
todetessa jotakin kaunista liik­kuvan
IJihellämme,
Todellisen kauneuden kukka,
viihtyy yksinkortaisimmassakin
ympäristössä. Siinä itsessään on
oliimän ehtymätön runsaus., ja sen
tuoksu saa meidät unohtamaan
arkipäivilisen elämiin . katkerat
Duuttoollisuudet.
' ' K r i y l i i n k in voi omistaa enem­män
olemassaolon todellista kau-
•loutta ja rikkautta kuin se, joi-,
'a niiyttää olevan liallussaan kai­ken
maailman hyvyys, mutta jo^
ka ei osaa el ii vi n s ie luin, n a u 11 i a
s i i t ä " , lausuu Ellen Key.
Tunnen vanhan vaimon, jonka
ajan ja kärsimyksien uurtamilla
kasvoilla lepiiä aivan kiisitlämä-t()
n kauneus ja jonka kyynelten
himmentämissii silmissii loistaa
sy d ä m e s s ii asu v a rauha; j a k i r k -
kaus. llänon läheisyydessään
vaikenee .riita ja panettelu ja
kaikki aivan vaistomaisesti koet­tavat
: näyttää hiinelle vain sie­lunsa
pa rhaita omina isuuksia;
ll.änellii riittiiii aina lemj^eä sana
ja valoisa hymynsä jokaiselle,
ken joutuu hänen 1 äheisyyteensii.
Hänen sielussaan asuu aivan
kuin heijastus siitä kauneudesta,
jonka kuvaksi ihminen kerran
luotiin.
V Jos meillä on kaunis ja jalo sie^
lu, heijastuu se läpi ulkokuoren­kin,
muuttaen arkipäiväisetkin
kasvot känneiksi ja miellyttävik­si.
Kun taas ruma: mielenlaatu
turmelee kauniittenkin kasvojen
vaikutuksen. Sillä meidän kas-
\' o i 11 a m m e a s u u a i n a h e i j a s t u s s i -
simihästä olemuksestamme.
Florence IJ. Barclay antaa e-r
ii ä n ke r to mu k s e ns a he n ki 1 ön s a -
noa tästä seuraavat kauniit sa­nat
:
"Äitini otti •,^inut piencnii ol­lessani
kerran mukaansa kuule­maan
kuuluisaa saarnaajaa. Is­tuessa
an alkutoimituksen aikana
Ivjprokkeella, hän näytti minusta
jolsimmalta mieheltä, minkä iki­nä
olin nähnyt. Mutta kun hän
nousi puhumaan, muuttuivat hii-nen
kasvonsa. Hyvyys ja innos­tus
loisti niistä, mnij^taen ne en­kelimäisiksi.
En pitänyt häntä
enäii ko.skaan rumana. Hänen
sielunsa kauneus loisti läpi ruu­miin,
kirkastaen sen. Sittemmin
hän on aina pysynyt mielessäni
vahvistamassa totuutta, että hy­vyys
oi koskaan ole ruma, ja että
tai va allisen rakkauden ja ikä voi­misen
loisteessa rumimmatkin
kasvot muuttuvat kauniiksi ja
synnyttävät jotain sellaista, jota
ainiaan onneksensa muistelee."
• Kauneudentuntoa kehittää kau-niin
kuuleminen ja näkeminen.
Goetficu" ^'kj^mniin lauselman mu­kaan
tulisi joka päivä kuulla jo­ku
sievä laulu, lukea hyvä runo,
nähdii kaunis taulu ju, jos mah­dollista,
puhua muutamia järke­vin
sanpja.
Tee elämäsi kauniksil Karta
kaikkea huonoa j a alhaista, suosi
jaloja ja kauniita ajatuksia. Etsi
niiden seuraa, joiden läheisyy­dessä
itsessäsi piileviit kauneu­den
idut versovat, ja puhkeavat
kukkimaan. • ,
Kaikkiaila tarjoutuu tilaisuuk-sia
kauniiseen elämään. ' * Työs­sä,
toverii)iirissä, elämässä tekee
tottumus esiintyä aina toimck-kaana
ja hyväntahtoisena elämän
valoisemmaksi, rikkaammaksi ja
kauniimmaksi ympäristöllesi ja
sen kautta ilsellesikni." :
Kun jokainen koettaisi par­ita
a nsa t e h dä kseen elä mä nsä kau-n
i i ksi, k uin ka to i se n 1 aisek s i m u OT
dostuisikaan maailma! Kuinka
lironet kyyneleet . jäisivätkään
vuotamatta, kuinka monet kirve-
1 o vii t sy d ii nh a a vjit isk(nnä 1 tii. J a
mon ien a r kojon sy dii mi en k a un i i t
unelmat, jotka nyt piilevät sielun
sisimmässä soi)essa, - levittäisivät
rohkaistuneina siipensä ja kuten
'aikoinaan Noan arkista liihettä-mät
Ivyyhkyxct kertoisivat nekin
ih misille uuden ja onne11 isemnian
ajan lähestymisestä. — Tommi
Korhola,
Mitä on onni?
Elämän onni, kuinka paljon si-sältyykäiin
noihin sanoihin?
Ihminen on luotu olemaan on-jiOa
varten. Jokainen terve ih-niinon
kaipaa iloisuutta ja leikin­laskuja.
Mutta vaikka koko ihmissuku
on tavoitellut onnea, on kuiten-khi
niin vähän niitä, jotka ovat
sen liixlanoot ja tietävät, mitä sc
oikeastaan on.
Onni oi ninjailo alhaisten himp-joii
laiskuuden ja eripuraisuudei^
jiarissM. Se rakastaa sopusointua,
lotuulta ja kauneutta.
So, joka otsii onnoa itsokkyy-dostii,
ei koskaan sa.i kokoa siitä
tyydytystä.
l'aina mieleesi sinäv joka ta­voittelet
onnea, että mistä ikinä
sitä Ctsinotkin, niin olet sinii liiy-tävä
sitä ainoastaan sen • verran
kuin sinulla aina. niukallasi, on.
Onnea emme koskaan lliydä ul-ko!)
uoloUa itseämme, son täytyy
löyty meistä itsestämme. "Me
emme löydä maailmasta mitäcin
sollaist!!. jota me emme löydä o-masla
itsestämme."
M (M- e h d y m n i e si i n ä, e 11 ä m e
otsinvmc onnea itsekkäitten halu-jon
tyydyttiimiscstä ja: alhaisista
huveista.
O n 111 1) i i 1 o Q an ta m isossa j a . t oi mi -
misessa, oikil saamisessa Ja itscl-loon
haalimisessa.
Se, mitä ihminen itse on, eikä
s e, nii t ii h ä n o m i s t a a, to k e e h ii n e t
joko onnelliseksi tai. onnettomak­si.
Onni on sen palkka, joka on hy­vin
paivellut toisia ja joka on ul­jaasti
yrittänyt tiiyt.tää tehtä­vänsä
ja velvollisuutensa tässä
maailmassa. Sillä, "onnellinen
on ainoastaan se, joka unohtaa it­sen
sii toisten tähden.''
asti edistymässä oleva maa. Kaik-'
kialla iiuomaa taloudellisen elii-män
elävän nousukauttaan. ? Tä­hän
nousuun on vaikuttavirapana
tekijänä Yhdysvalloista .ulosi>äin
hakeutuva piiäoma. Kun Canada
on lähin j a soveliain rahansijoit-tamispaikka,
ovat Yhdysvaltain
kapitaalinomistajat alkaneet
kiinnittää yhä suuremi)ia ja suu­rempia
pääomia teollisuuslaitos­ten
rakentamiseen Canadassa, M.
m. Quebecin maakuntaan, joka
on Canadan ranskalaisimpia alu­eita,
virtaa amerikkalainen knita
suuressa määrin. Viimeisen koL.
mon vuoden aikana ovat ameri­kalaiset
sijoittaneet Quebecin
k a u {) u n g ist a 11 o h j o i s e en o hi\a s t a
St. Jolin-järvestä juoksevan Sag-licnaun^
ioen koskien i)crkaami-seen,
sähköasemien rakentami-s
e e n n i i h i n j a p a p e r i - j a i) u u m a s -
s a te h t a i d e n r a k e 111 a m i sc o n y li 100
milj. dollaria. Nämä kosket, jot­ka
kiitkeviit miljonia lievosvoi­mia,
aiotaan liihimmässä tulevai­suudessa
o tt aa. k o k on a an 1 c oli i -
suudon [lalvoluksoon. 1'hisi A''^^'^'
s i r a k e n n u 11 i \' a t, a m o. r i k a ii s (> t
suurcn sähkiivoimaaseman, • joka
kehinää noin ;}G0,000 hevosvoi­maa,
ja sen varaan o n jo raken­nettu
paperi- ja nvassatehtaita
sekä nyt viimeksi on ruvettu ra­kentamaan
inahtavaa alum.iniu-^
mitohdasta, joka kykenee valmis­tamaan
aluminiumia onemmiin
kuin maailman ^kaikki muut toh.
taat yhteensä. Hiljattain on aloi­tettu
myös kahden uuden siilikö-
V oi m a - a SO m a n r a k c nm is t y i it, j o -
t c i 1 • k o 1 m o n n s (> m a n \' o i m a t e 11 o
s a a d a a n yi i te o n s ii y l i ni i 1 j o o n a k s i
hevosvoima ksi.
Paitsi valtavia tcollisuuslaitok-bia,
rakennuttavat amerikalaiset
mainitulle alueelle kokunaison
kaupungin aluksi 30,000 hengel­le.
Näin valtavat uudistustyiit;
\aativat luonnollisesti paljon työ­voimaa.
Suomalaisia : työläisiä on
>; a n o t u i 11 a . t y (i m a i 11 a. n o i n 2,0()0. . j a
ovat h e h y \- i n h a 1 ut t u j a.. .A me r i-kalaiset
oVat. oppineet intämiiiin.
arvossa .suomalaista työmiestä sit­keä
n ä j a hy V ii n ä työ n t e k i j ii nä,
Esimerkkinä liisiä voi mainita,
että yhdysvaltalaisen rakennutta­ja
k o n s (u- n i n p a i k a 11 i n e n p ä ä m i e s,
hra Cothram on ilmoittanut, että
hän mielolläiin ottaisi työnjohta-
.)iksoen: yksinomaan suomalaisia
iniohiä, jos vain ho osaisivat, eng­lanninkieltä,
littei tämä ole polk­ka
kohtelias lausunto, käy selvil­le
siitä, että hra Cothramin yksi­tyisessä
palveluksessa 011 ainoas­taan
suomalaisia.
Joskin taloudellinen elämä on
nousukaudessaan, ci sc kuiten­kaan
voi tarjota uusille tulok­kaille
mitään sanottavia mahdol­lisuuksia.
Vastasaai)uno"t saavat
aina läpikäydä kovan koulun ja
ahtaat olot. Varsinkin sellaisel­le,
joka ei taida maan kieltä,
muodostuu elämä verraten tuka-^
läksi. Noin vuoden kuluttua, mi-nii
aikana tulokas on jo perehty­nyt
kieleen ja maan tapoihin, voi
hän odottaa pääsevänsä., eteen-päin
uusissa olosulitoissa. ]\lutta
tämä "koiravuosi". saattaa mo­nen
ajattelemaan, että olisi ollut,
parempi kuin olisi pysynyt koti-
Vähäinen ystävällisyys, hyvät f maassa ja tyytynyt sikäläisiin o-sanat,
pikkn palvelukset, pienet
huomaavaisuuden osotukset,usko
liscsti täytetyt velvollisuudet, ys
t ä vyy s j a ra k kaus — ka i kki nä
mät ovat mitättömiä asioita, j{
k\iitenkin juuri niillä mc pääsem­me
uiin pitkälle kuin voimme toi­voa
pääsevämme onnen löytämi­sessä
ja voittamisessa.
Onni ei tule etsien, se tulee elä­en.
Se tulee ainoastaan sille, jo­ka
uskoo^ toivoo rakastaa, aina
hyvään luottaen.
Konsuli Rauanheimo Canadan
oloista ja suomalaisten
mahdollisuuksista.
Amerikan suomalaisten toisen
retkikunnan mukana lomalle saa­punut
Suomen pääkonsuli Cana­dassa
Akseli Rauanheimo on pää-
'kaupungin lehdille kertonut. Ca­nadan
oloista, suomalaisesta siir­tolaisuudesta
tänne ja suomalaisr:
ten työnsaantimahdollisuuksista
seuraavaa:
Canada on tiiliä hetkellä ripe-
.Hancock^
KURSSIMME SUOMEN RAHALLE
-ou-arista
V Lähetyskulut postin kautta sumj|!iilta alle $20.00 ou 150,
Siitä suuremmilta sumiuiHa ei mitään kujuja peritä, Sälr
köteitseovat kulut $r5,r)0 kaikilta siiinuiilta. :
Osoittakaa läh.etykscnnc vastaanottajan sekä lähettä­j
ä n osoitteella varustettuina osoittoclla;
FOREIGN DEPARTMENT
FIRST NATIONAL BANK
HANCOCK, MICHIGAN.
Varat yli $3,000,0000p.
Kirjoittakaa suomeksi, meillä on, viisi^suomalaista
liikkeessämme.
i i f l i i l l i i ^ III
SUOMEN PÄÄKONSULINVIRASTO
KOKO CANADAA VARTEN
suorittaa kaikkia maan. virallisollc edii.stuk.scllo kuuluvia telitävlii,
antaa i)as&cJaiiiatkustuKlu varten kotinv.-ialiun lal immalle. vahvistaa
asiakirjoja, käännöksiä y. m., solvittau- porintii- ja m u i t a öuomon
kansalalHiiu koluli.stuvia asioita. Kirjoittakaa osoitteella: CONSU-L
A T E GENERAL OF FINLAND, 518 St. Catherine Street, VVest.
Montreal, Oue.
.Varakonsulinvirastojon osoitteet ova;t:
V I C E C O N S U L A T E OF FINLAND
188 Lorno Street,
PORT ARTHUR, ONT.
VIC E CO N SU L A T E O F FIN LA N D
551 Howe Street,
VANCOUVER, B. C.
VJCE CONSULATE OF FINLAND
C.P.R. Steamsh. Pass. Ag. Office,
ST. JOHN, N. B.
VICE CONSIJLATE OF FINLAND
319'Bay Street.
TORONTO, ONT.
CONSULATE GENERAL OF FINLAND
AKSELI RAUANHEIMO, Pääkonsuli.
518 ST. CATHERINE^ STREET, WEST: MONTREAL, QUE.
jirMliiloton • . ajfrlclla. Tarniariksi
r> h l \ l u i s l i i . rsriiuinal Suonicstn
saa[)uiu'i't siil•t(»Iai^ct nicucNiit
tavallisesti - Ontarion iiiaakuu-taair.
m i s s ä .(»n. p a l j o n • tukki- -ja
k-ai\'Ostoilä... Aikaiseniniin iiiiiIlä
1 y (.) m a il 1 a s u o n i a la is [MIV IC O in i n i) -
nisti(Mi valkoi.ston puolelta vapa-
'ussodassa olleisiin . t y ö l i i i s i in !voh-distania
vaino oirii>:t:.l iikkaa Mias­sa.
(.'a n a (1 a n 11 a M i tn I-; sc 11 v alt \n\-
lincn poliisi, .n.s. rat.sastava polii­si,
tckci' l]y\jn nopeasti lopun
k ai kisia va ii i o t ri i i n cn p i (1 c'.\- i'i t y 1< -
s i s t ä . jos .niitii väliiiuinassakiiäri
niiiärässä huomataan^ Siten on
HV 11 i 11 c 11 k ij 1 k II i 11 p i Ml a is 1 e n a i i vcs-ten:
• • t y ö n s a a n t i i i i a l i d o l l i s i u u l c t.
suuresti parantuneet.
Z^" 1 e n si i : o n s I i j; t. o 1 a i s u u s (' a i ra -.
(laan. Jäna vuonna iviiytlaiiyt liuo-i
n a t t a v a s t i l i s ä y t y v i i l i . Noin : puo­let
m a a hansaa puvist a ovat 1^'np;-
j a n M i s ta .j a t (»i se n ] i uo I e n. h uo i n a t -
ta vimman osan muodostavat poli-joismaalaisel
^iirjolaisct. Näistä
varsin . sniiren enemmistön siio­in
a ki iset. ' \^ il m (.' vuon na . n(xin
puoleen edellisestii viuMlesta va-iienl.
Mi\t siirtolaisuus Suomesta
Caiiaflaan on, tanä. vuonna nous­sut
tuntuvasti. Moni . suomalai­nen
lalilee sinne k u i t e n k i n , to.i-
\os's.i päästä sitä fietii Vh(lys\'al-t
o 111 i[ii, |S i l ä e i Is u 1 t,e n k a a n pi t a i -
si ollenkaan- ajatellakaan, sjlla
a Mu^ !.• I. Iva I a i s:e t. .(> \^a t k i n s t a n t C11 -
t i s i ä Cjneinmiin ('anadan : rajan
va 1 \ ()nt aa, ja nirlkci n pa s a ä n n r ) ! - -
lisesti jyiitiivat maalian[)yrki.|at
satimeen. IMdettyäan salatoitsc
:V'lidys\'altoilirn .saaj)uneita; jon­kun
|aikaa vankiloissa, tallettavat
amerika laiset viranomaiset hoi­dat
takaisin kotimaahan. Ja.tal-laisia
i iialautettiija -ei .(-anadan
haltit uskaanota vastaan; jos k a r -
ko.it ett a v a k s i . mjiärätly haluaisi
jaadii sinne.
I>opuksi infiinitsi .konsuli Rau--
anlie.iino, (>ttii merkkinilmaan ta­loudellisen
cl iimä n kohoamisesta,
on vjielji sekin, ettii ('ariadan dol­lari
on [lidemmän ajan o l l u t kor-
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
m.
loihin. Ja ; moni vastatullut ci
j a k s a -k c s t ii ä r a sk a i t a a i k o j a, v a a n
joko kääntyy takaisin, kotimaa­han
tai yrittäii pyrkiä salateitsc:
Yhdysvaltojen puolelle, jossa lyö-palkat
kaikilla aloilla ovat pcd-jon
korkeammat kuin Canadassa.
A^arsinkaan . licikkojen ja vähä-voiniaistcn
ei pidii ollenkaan lilh-teii
Canadaan siinii luulossa, että
hc kyllä siellä liipäisevät.: Ke­vyempään
työhön, kuten liike-,
konttori- ja hotellialalle, ci muu­alta
kuin Englannista tullut juu­r
i ollenkaan päiisc, sillii näillä a-loilla
vaaditaan täydellistä kieli­taitoa,
jota monikaan muualta
tullut ci omaa.
Mitä suomalaisten .siirtymiseen
maanviljelijöiksi tulee, niin on
Canadan hallitus erittä in suo pea
heitii kohtaan ja myöntäii tulok­kaille
vapaata maata. Mntta tä­mäkään
etu ei ole sellainen,' että
sen pitäisi ketään houkutella sin­ne.
Useasti saavat uudisvilijelijät
kokea sangen raskaita aikoja, ja
sellaisen, joka ei omista verraten
suuria r varoja, kunnollisesti al-laiun
päästäk.seen, on melkeinpä ; ^
S
f
1 I
i
lähettäessänne ottakaa htiomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor
keimman kurssin rahalähetyksiatä.
KURSSI ON TÄJNÄÄN
j o • 1
/ o
I
1
I
SUOMEN MAJfcKKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos eäh-kösanonialähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $3.00 seuraavassa lueteltujen lähetysku­lujen
lisäksi. Lähetyskulut rahalähejtyksille on
40c summille $4Q.OO asti, 50c summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta Beu;'*Ävalta sa­dalta
25c. ,
Tied:^^ isoille lähetyksille/
Lähettäessänne rahoja tulee vrasta¬tajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa liy vih tar-
•o
Eric «r?
PORT ARTHUR. ONT.