Vapaus, February 20, 1923

              yAPAUS
jCanadan suomalaisen tySväestdn äänenkannattaja, ilmes-
«97 Sudbuiyssa, Ont. joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO.
Vastaava toimittaja. .
. . VAPAUS
l i e only oigan of FtoniiÄorken fo Canada. Pnl^
in Sudbury, Ont, every Tnesday, Thursday and
astarday. ,
' Advertiaing tatcs 40c per col. inch. Minimom cnarge
i<w flingle insertlon 76c. Discount on atanding advertise»
iaent Tlie Vapaus is the best advertising medium among
^ Finnish People in Canada. ,
Canadaan yksi vk. $4.0(r, puoli vk. $2.25, kolme kk.
11,50 ja yksi kk. 76c. ; , , . „ ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $6.60, puoli vk.
08.00 ja kolme kk. $1.76. , _
Tilauksia, joita ei seuraa raha^ ei tulla läfaettamäSn,
Ijaltsi asiamiesten joOl» on takaukset.
Dmotushinta kerran julaistuista ilmotuisista 40c.
palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksistn,
Joiden tekstiäi ei joka kerta muuteta anrietaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja &0c. lisää
Jokaiselta mUistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c.
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta^
$3.00 (kaksikertaa;* syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lotaantieto-
ja osoteilmotukset 60c. berta; $1.00 kolme­kertaa;
T - ^ Tilapäisilmotukslsta pitää raha seurata mu-fcana.
_
Joo titte milloin tahansa saa vastausta enstmäiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-iioonallisella
nimel*ä.
I. V. KANNASTO, LiJkkenhoitaja.
Besiistered at the Post Offiiie Department, Ottaja, as
eseond class matter^
' Tiistain lahteen aijotut ilmotukSet pitää olla kont­torissa
lauantaina,, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 8.
Tröministeri Mnrdock — "työväen
mies»
Canadan- työministeri, entirien Junankuljettajain Hi­ton
varapresidentti, on tehnyt itsensä sangen tunnetuksi
lyhyellä työministerin virkakaudellaan. E i siten kuu­luisaksi,
että hän olisi osottautunut olevansa mikään
etevä Valtiomies, vaan kuuluisabi lakkojen vastus­tajana.
Kun Nova Scotian kaivostyöläisten union sihtee­ri
viime kevännä sanoi kaivosmiehillä olevan oikeuden
tehdä työtä «takki päällään», niin kauan kun British
Empire teräs- ja hiilitrusti maksaa: työläisille näll^-
palkkaa, lähetti työministeri Murdock kaivosmiesten
sihteerille kiivaita uhkauksia siitä, että tämä on ke­hottanut
työläisiä «sabotaasiin» yksityisomaisuutta vas­taan.
Kaivostyöläisten, militanttinen sihteeri MacLahlan
ei kuitenkaan säikkynyt näistä uhkailuista, vaan kertasi:
«Työläisillä on oikeus tehdä työtä takki päällä, ja
minkäpä te' mahdatte eille herra ministeri»,
Tuli sitten Nova Scotian kaivosmiesten lakko. Taas
riensi työministerimme kohottamaan osakkeitaan palve­lemien
kapitalistien silmissä. Hän kiivaili ja pursui
pyhää porvarillista vihaansa Järjestyneitä kaivostyöläi­siä
vastaan; jotka olivat nousseet vaalimaan ihmiscUi-siä'oikeuksiaorjaisänniltään.
Työministeri tuomitsi mo­neen
kertaan kaivosmiesten lakon «laittomaksi». Hän
kiehäytyi myöntämästä edes lain myöntämää sovinto­lautakuntaa,
eikä olisi sitä myöntänytkään, ellei pää­ministeri
King olisi sekaantunut asiaan ja ottanut la­kon
valvontaa hallituksen taholta omiin käsiinsä.
Ja',taa3 kun Albertan hiilenkaivajat menivät lakkoon
Länsi-Canadan hiilitrustia vastaan, tuomitsi Murdock
itapansa mukaan kaivosmiesten lakon laittomaksi ja olisi
olltit valmis inyäntämään Canadan rojaalisen ratsu­väen
osastoja lakkoa murskaamaan, mutta pääministeri
King, joka näyttää olevan varovainen politikoitsija, ei
myöntynyt tähän.
PaH^aillaan ovat Sydneyn terästehtaan työläiset
inonituhdtlukuisina lakossa jo edellämainittua British
Empire teräs- ja hiiliyhtiötä vastaan, sen union mie­hiin
kohdistetun työstä erottelemisen takia. Taaskin on
työministeri määrännyt nämä työläiset palaamaan työ­hön
ja väittää lakon aletun kommunistien kiihotuksesta.
Vuoden vaihteessa kirjoitti tämä lakkoja vihaava
työministerimtae pitkän artikkelin Toronto Globe lah­den
«teollisuusnumeroon», missä hän painosti sellai­sen
lainlaadinnan tärkeyttä, mikä tekisi työläisten la­kot
tykkänään laittomiksi.
Näin tämä. «union mies» on osottautunut hallituk­seen
päästyään moninkerroin taontumuksellisenMnaksi
ja työväelle vihamielisemmäksi kuin itse varsinaiset
porvarit* Ja ovathan lukuisat tapahtumat osollaneel
ennenkip, että tällaiset «työväen miehet» ovat järjes-
^^yneelle työväelle paljon vaarallisempia kuin itse por­varit.
työväenluokan ja ihmisyyden asiaa — Upton Sinclair
~ on lähettänyt anomuksen päästä amerikalaiseen
Neuvosto.Venäjän Ystäväin liiton (Friends of Soviet
Rufisia) jäsenyytfeen. Anomuksensa yhteydessä Sinclair
ilmoittaa, että seuratessaan New Yorkissa ilmestyvän
juutalaisen «§08ialisti»-lehden Forwardsin hyökkäyk­siä
Neuvosto-Venäjän ystäviä ja Venäjän vallankumo­usta
vastaan, hänestä on väkisin tullut luja Neuvosto-
Venäjän kannattaja. Upton Sinclair, ollen Ihanne-sielu,
on tehnyt monia erehdyksiä. Hän oli m.m. sodan ai­kana
harras Wilsonin kannattaja, uskoen liittolaisten
käyvän sotaa ihmisyyden puolesta. Mutta rehellisesti
kuin mies, hän tunnusti erehdyksensä, kun huomasi,
että niin liittolaiset kuin keskusvallatkin kävivät im­perialistista
anastus- ja valloitussotaa. Sinclair on
epäilemättä vilpitön ihmisyyden ja työväenliikkeen ys­tävä,
huolimatta erehdyksistään. Hänen sympatiaan ja
mielenkiintoaan vallankumouksellista ja vainottua työ­väenliikettä
koetaan kuvaa; m.m. se, että hän äsket­täin,
kuten jo tässä lehdessä olemme kertoneet, luovutti
kaikki kustannusoikeudet kaikkien teostensa suomenkie­lellä
julkaisemiseen Suomen Sosialistiselle Työväen­puolueelle.
Neuvosto-Venäjä on siis saapa hänestä uu­den
hartaan ystävän, joka voi tehdä paljon sen hy­väksi.
Mutta työväen pelturilehlien katalat hyökkäykset
eivät ole kääntäneet ainoastaan tätä suurta kirjailijaa,
vaan satoja, tuhansia työläisiä. Amerikan suomalaisten
vallankumouksellisten työläisten asian pettäneet leh­det
—Industrialisti ja Raivaaja, jotka lienevät voit­taneet
kaikki muut sosialidemokraattiset, oikeistosyn-dikalistiset,
porvarilliset ja mustasotnialaiset kilpaili­jansa
Venäjän vallankumouksen parjauksessa, ovat
kääntäneet tuhansia työläisiä Venäjän suuren vallan-kumouben
ja neuvostovallan ystävibi, sillä sikamai­sella
hyökkäyssarjallaan, millä nämä ovat yrittäneet
syöstä kidoistaan mitä saastaisinta kuraa Neuvosto-Ve­näjän
Ja sen vallankumouksellisten ystävien päälle.
Lakkaamatta eroavat heidän leireistään rehelliset työ­läiset,
sikäli kuin saavat silmänsä auki, meikäläisten
riveihin, saaden vallankumoubellinen liike näistä ai­neksista
mitä lämpimimpiä ystäviä ja aktiivisia työn-tekjoitä.
Tahtomattaan tekevät nämä työväen asian pettäneet
le^hdet siis suuremmoista agitationia meidän asiamme
hyväksi. Heidän katalat hyökkäybet kääntyen heille
itselleen vahingoksi. v
FainoitostUao, työttömyyttä, aolkai
ja knrjuatta.
Lontoo 20-1. — Lloyd George va­roitti
kerran Englannin kapitalisteja
vaarasta, joka jatkuvasti ilmenee
yhteiskunnallisten voimain epätasai­sessa
jaossa Englannissa. Hän selit­ti,
että olemme ylikuormitettuja ja
kun voimien tasapainotila kerran
horjahtaa,- ei löydy mitään mikä
voisi pysähdyttää liikettä, tilannet­ta
vastaavaa äärimmäisyyttä kohti.
Meillä on aivan ylivoimainen teol-lisuusväestö.
Meidän on tuotettava
65 prosenttia ravintoaineistamme.
Ei ole olemassa mitään suurta tn-lonpoikaisluokkaa,
jota voitaisiin
kutsua avuksi proletariaattia vas­taan.
J a maanviljelyskin on kehitty­nyt
siten, että suuri osa niistä, jot­ka
työskentelevät maanviljelykses­sä,
kuuluvat proletariaatin riveihii'.
Englannin teollisuuden kohtalosta
riippuu voiko nykyinen vallassaole-va
luokka pysyä vallassaan.
Tarkalleen siitä hetkestä lähtien,
jolloin Versaillesin rauhansopimusta
alettiin sovelluttaa, on Englannin
teollisuutta kohdannut isku iskun
jälkeen^ Englannin hallituksen suo­rittama'
Sabalta varastetun kaup­palaivaston
myynti englantilaisille
laivanvarusttgille cvanhan veisun>
hintaan johti tavarateoilisuuden py­sähtymiseen.
Vahingonkorvaushiili,
joka valui yli Ranskan, taittoi Eng­lannin
vientikaupan selkärangan.
Työttömyys kohosi. suunnattomiin
ja työläisten elintason raivoisa pu­tous
alkoi ennenkuulumattomassa
laajuudessa. Kahdessa vuodessa oli-
HyökkäyksiUä päinvasteinen
vaikutus
Venäjän vallankumouksen ja neuvostovollan vihol-lislauma
on suuri. Sanomattakin on selvää, että koko
kapitalislimailma bn tehnyt jältiläishyökkäyksiä sitä
vastaani Se käy yhäkin mitä suurinta parjaussotaa
ensimäistä proletaaritasavaltaa vastaan. Multa ei riitä,
että kapitalistit hyökkäävät neuvostovallan kimppuun
Surullisinta on, että «työväenlehtien» nimellä esiinty­väin
lehtien lurjusmaisel ja vallankumouben, asialle
petturitoimittajat kilpailevat tässä suhteessa mustim-pien
vallankumouben vihollisten kanssa. Näiden lehti­en
palstoilla on virrannut herkeämätön lokatulva Venä­jän
vallankumousta ja sen ystäviä kohtaan; Mahdolli­sesti
ovat ne voineet jonkun aikaa röyhkeillä valheil­laan
pitää osan lukijakuntaansa Neuvosto-Venäjän vi-
IboIIisten leirissä. Mutta toiselta puolen, näiden lehtien
ajattelevaan lukijakuntaan ja jokaiseen vilj^ittömään
ja iceiielliseen vallankumoubellisen työväenliikkeen
kannattajaan ja ystävään nähden on näillä hyökkäyk­sillä
ollut peräti päinvastainen vaikutus. Monista hen­kilöistä
ovat nämä lokaviemäripurkaukset tehneet mitä
lämpimimpiä Neuvosto-Venäjän ystäviä.
v N i i r o p ä kuuluisa amerikalainen kirjailija, joka on
kynän tuotteillaan jo parisen vuosikymmentä palvellut
Saksan sosialidemokratian
ristiriitaisuus
Sosialidemokraattisen parlamenttiryhmän porvaril­liselle
hallitubelle imperialistisen konfliktin ja tehos­tetun
työläisten nyljerinän vorolta antama. luottamus­lause
on nostattanut suurta suuttumusta jopa sosiali-demokraattistenkjn
työläisten keskuudessa. Eräät sosia­lidemokraattiset
lehdet ovat joukkojen painostuksesta
pakotetut nousemaan parlamenttiryhmää* Vastaan. Niin­pä
kirjoittaa «LeipzigerVolkzeitung»:
«Erittäin noloa on, että sosialidemokraattisen par­lamenttiryhmän
enemmistö on päättänyt antaa tämän
luottamuslauseen. Tällaista kauaskantavaa ja seurauk­siltaan
ennakolta arvaamatonta päätöstä ei lainkaan
saisi tehdä ilman puoluejäsenistön suostumusta. Ken
ei tekisikään vertailuja vuoden 1914 suhteen, jolloin
tällöinkin ryhmä yli puoluejäsenistön päiden teki pää­töksen,
jolla oli ei ainoastaan sabalaiselle vaan koko
kansainväliselle maailmalle ratkaiseva merkitys?
Ja leipzigiläinen lehti huomauttaa lisäksi, että eikö
olisi syytä kutsua koolle puoluekonferenssia^ jotta se
saisi lausua oman käsityksensä, kun «pariamenttiryh-mässä
vallitsee kabi niin suuresti toisistaan eroavaa
mielipidettä».
Varovaisuuden vuoksi ei lehti kuitenkaan sanalla­kaan
viittoo, mitä taitoisen konferenssin lausunnon sit­ten
pitäisi sisältää. Sillä on äärettömän pienestä merki­tyksestä,
antaako yhdistynyt sosialidemokratia kanna­tuksensa
Ciinon hallitukselle yhdessä porvarien kanssa
vaiko erikseen. Ja siksi toiseksi ei sosialidemokraatti­nen
puolue voi lainkaan antaa mitään omaa selitystä,
sillä kun ei ole mitään omaa politiikkaa vaan ainoas­taan
yhteinen kokoomuspolitiikkansa porvarien kanssa.
Tämänkin kiistan valossa paljastuit yhdistyneen so­sialidemokraattisen
puolueen poliittinen vararikkoir
suus. Olipa se oppositionissa taikka ei, niin ei sillä ole
aavistustakaan mitä tehdä, vaikka kommunistipuolue
on niin yhteistoimintaan valmiina rientänyt sitä neu­vottomuudessaan
volistomaan ja osoittamaan, että ai­noa
pelastustie umpikujasta on porvarillisen hallituk­sen
pakottamisessa eroamaan loojoihin työtätekeviin
kerroksiin nojautuvan työväenhallituksen tieltä, mikä
pakottaisi porvariston ottamaan kannettavabeen repa-rationitaakan
ja joka siten vapauttaisi maan Poincoren
kuristuksesta.
Tästä sosialidemokratian ristiriitaisuudesta saatiin
muuten Stuttgartissa valaiseva näyte. Kommunistit oli­vat
kutsuneet koolle anunattiyhdistyskartellin toimen­piteiden
pohtimiseksi Ruhrin valtausta vastaan. Kartel­lissa
ovat kuitenkin sosialidemokraattiset kellokkaat
määrääjinä, ja nämä selittivät, etteivät he voi yhtyä
kommunistien ehdolubiin, koskei heille ollut pääma­jasta
tullut mitään määrä)'stä. Tämä ei kuitenkaan es­tänyt,/
että he seuraavana päivänä ottivat osaa yhteisiin
mielenosoituksiin porvarien kanssa. Sen näet voivat eo-sialidemokraatit
aina tdidä ilman päämajan määrä­ystäkin.
..
— «Lopettakaamme kapitalistinen kilpailu ja teh­käämme
maan rikkaudet koko ihmiskunnan yhtei-sebi
omaisuudeksi! Hävittäkäämme kapitalistinen yh­teiskunta,
joko on eroittonut ihmiset luokkiin ja toi­siaan
raateleviin rosvolaumoihin, ja luokaamme sosia­listinen
yhteiskunta, joka sovittaa ihmiskunnan
liittää sen viiteen.»— Karl Liebknecht.
seen kaikissa, maissa, jotta työväen­järjestöt
vaatisivat hallitubiltaan,
että nämä kutsuisivat kokoon suu
ren yhteisen konferenssin tämän
kansainvälisen kriisin lopettamisek­si.
Kominuniitipaolaeen manifesti.
Kommunistipuolue on antanut
manifestin, jo?sa näitä ehdotuksia
arvostellaan ankarasti, tuomitaan
Versaillesin rauha ja vaaditaan sen
peruuttamista, kehoitetaan "heti kut­sumaan
koolle parlamentti, vetä­mään
pois englantilaiset joukot Rei-niltäj.,.
ja vaaditaan yhtynyttä työ­läis-;
ja talonppikaisrintamaa kautta
Europan kapitalismia vastaan. Ma­nifestissa
lausutaan edelleen:
«On olemassa vain ybi tie to­delliseen
rauhaan — vain yksi tie
järjestykseen maailmantaloudessa
— vain yksi tie hyvinvointiin, ja
tämä on työväenluokan yhtenäinen
toiminta kapitalistisia hallitubia
vastaan—-tekemällä tyhjäksi Ver­saillesin
rauha ja uudelleen organi­soimalla
yhtynyt Europa työläisistä
ja talonpojista.) ,
Juuri kun manifesti julkaistiin
kävi hyökkäp työläisiä vastaan
Ranskan Rumiin tunkeutumisen vä­littömänä
seurauksena entistä anka-rammabi.
Tuskin oli vielä yksUiään
sotilas tunkeutunut Ruhriinj kun jo
tuntui •• vaikutus , Englannin hiili-markkinoiUa.
Tilaukset ulkomailta
kasvoivat valtaisissa määrin. '
Kaivostyöläisten saattaminen te­hokkaampaan
raatamiseen näyttää
jopa kaivostenoraistajistakin kyseen­alaiselta.
Huolimatta siitä, että
vat ammattiyhdistykset maatettu va- igo.OÖO työläistä on edelleenkin
rankkoiseen asemaan Työläisten tyg-^^nä on hiilituotanto siitä
P f .f r> 'TT huolimatta, että olosuhteet ovat
rajalle. KoyhmnhoUola.tokset tc^^- .^^ huonominat kuin ennen so-meenpamvat
paikallisia takoi uksia ?J _nnVt ^hi sodan edellisaikai-voidakseen
tyydyttää työttömäin
vaatimubia. Suunnilleen kaikkien
paikallisten viranomaisten on täyty­nyt
pyytää hallitukselta avustusta-.
Mutta suurta maanvyöryntää ei vie­lä
ole kyetty pysähdyttämään.
Vero- ja vuokrakurjuui.
Verot kohosivat jokaisessa piirissä
ja kansa ei voinut maksaa niitä.
Scheffieldin suuressa teoUisuuskes",
kuksessa 600,000 asukkaineen ei
15,000 vuokralaista vuoden' 1922
alussa voinut suorittaa vuokraan­sa.
6,000 haastetta annettiin heti,
jotta olisi pakotettu heidät maksa­maan,
mutta nämä haasteet peruu­tettiin
poliittisten seurausten pelos­ta
ja sen sijaan tehtiin sopimuksia
vuokrain vähittäismaksusta. Valtion
suorittama työttömyysavustus ko-hoo
satoihin miljooniin puntiin vuo­dessa
— virallisten laskujen mu­kaan.
Kaupan ennalleen palauttaminen
on epäonnistunut. Vieläkin on vi­rallisten
luettelojen mukaan puolen­toista
milijoonaa työtöntä. Ja vai­kea
sanoa, kuinka suuri määrä on
registeröimättl, Kaikella varmuu­della
voidaan "työttömäin lukumää­rä
kuitenkin arvioida 1,800,000. Tä­män
synnyttämä poliittinen vasta­vaikutus
nähdään ^ vaalituloksissa.
Maanvyöry «vasempaan» on alkanui
Ia jatkuu nopeasti.
Ranskalaisten Ruhrin alueelle tun­keutumisen
synnyttämä ensimäinen
hälinä on ohi. Kaikki moittivat tätä
toimintaa. Mutta ei tehdä mitään.
Useimmat ihmiset tuntevat itsensä
avuttolniksi ja odottavat, että ta­pahtuisi
jotakin. Vastalauseet ovat
vain sanomalehti- ja manifeitipro-testeja.
Sitä ei otettu edes merkit­sevänä
kysymyksenä esille Nevrcaat:
Ien täytevaaleissa, joissa työväen­puolueen
Henderson tuli valituksi.
Työväenpuolue on esittänyt seuraa­vat
vaatimukset:
Puolue vaatii Englannin hallituk­selta,
että sen on
a) pidätyttävä kaikista avun ja
yhteistoiminnan askeleista ranska­laisten
joukkojen kanssa nyt aletus­sa
toiminnassa antamalla tällaisten
ranskalaisten joukkojen marssia ^
englantilaisten joukkojen miehittä­män
alueen läpi taikka että täl­laista
aluetta käytetään sotilaalli­siin
liikkeisiin.
b) Muodollisella julistuksella se­litettävä
itsensä vapaabi kaikesta
osallisuudesta Ranskan hallituksen
nykyisessä politiikassa.
ot.t.Cc a)lm aAKst..iaie e litiäoasyyadaayy titR«iäa avvnäas k, mmaniilu läah.ä aannl„l i.t.ltu aak,vv sooeiinnn ,la menttan•sm •m rämeeseen,
toimintaan, olkoonpa kysymys kas-sasuoritusten
antaminen hiilestä
taa, mennyt ohi sodan edellisaikai-sen.
Vaaditaan jo, että työaika pi­dennettäisiin
7 tunnista kahdek­saksi.
Miesten, jotka työskentelevät
maan päällä, olisi nykyisten ,46 tun­nin
sijasta .työskenneltävä 49 tun­tia
viikossfi. V
Tehostettua tySvoimain hiestytystä.
Samat vaatimukset ovat esillä
muiUakiii teollisuusaloilla. 'Köyhäin-hoitotyöläiset
vastustavat vaatimus­ta
työtuntien lisäämisestä 48 tun­nista
66. Rakennusteollisuustyöläi-set,
jotka kenties parhaiten ovat
säilyttäneet asemansa ammattiyh­distysliikkeen
osastoista, ovat nyt;
saaneet; työnantajiilta vaatimuksen
20 prosentin palkanalennuksesta se­kä
jtyöpäivän pidentäinisestä 44
tunnista 57 kahdeksana kuukaute­na
vuodestaj 44 tuntiin kahtena
kiiukautena ja 41i tuntiin niin­ikään
kahtena kuukautena v^ode?-
sa.Usäbi tulee, että työnostaj a
koettavaa puristaa läpi vaatimuk­sensa
urakkatyöstä, maksun suorit­tamisesta
tuloksen mukaan, mistä
alkoi taistelu koneteollisuudessa jo
vMme vuonna. . .
' Näiden raivokkaiden hyökkäysten
lisäksi, jotka osoittavat kuinka nor
peasti Englannin teollinen ja yhteis­kunnallinen
elämä menee kappa-
•leibi, , tulee järjestyneiden työttö­mäin
vastalauseet ja joukkomielen-osoitukset,
samoinkuin vuokraisän­täin
ja vuokralaisten, väliset vaikeu­det.
Paraikaa hankkiutuvat kansal­listen
työttömäin komiteain edusta­jat
yhdessä ammattiyhdistyskongres­sin
edustajiston kanssa pääministe­rin
puheille (oh monesti mainittu,
kuinka Englannin pääministeri on
töykeästi kieltäytynyt vastaanotta­masta
työttömäin joukkolähetyksiä.
|-V.Tpim.). •
Ottaen lukuun kaikki nämä käy-teaineet
ja hirvittävät olosuhteet,
voisi odottaa, ättä tapahtuisi jota-'
kin tavatonta joukkoliikkeen muo­dossa.
Mutta ei, ei ainakaan heti.
Mitään ei saavuteta lähetystöillä
Bonar iLawin luona — korkeintaan
agitationiainehistoa. Työttömät työ­läiset
eivät varmaankaan tule luopu­maan
ensimäisistä vaatimuksistaan,
sanokoompa ammatillinen edus^-a-jisto
mitä tahansa. Työttömät tule­vat
jatkamaan edelleen ja Lontoos­ta
tulee vielä monien nälkäknlkuei-den
näyttämöpaikka. Mutta amma­tillinen
edustajisto ja Työväenpuo­lue
pdkäävät työttömiä ja ottavat
osaa heidän toimintaansa vain, jot­ta
saisivat houkuteltua heidät par-
Canadaa
dollarista
LÄHETYSKUSTANNUKSETi
LÄHETYSKULUT: 40c lähetybistä alle $30; 60c lähetyks « 3 0 -
40; 60c lähetyks. $40—?60; 75c lähet. $60—$100;'iiii w
« r i n 25c.8adalta dollarilta lisää. — Sähkösanoma,
lähetyksille $3.60 lisämaksu.
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 967 Broad
view • Ave.'- '
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tähne^
Tiedustelkaa hintoja 3^ m. "
Suurimpien valtameriliiijojen valtuutettu asiamies.
BOX 69. PAUS,
Pilettiläke tehtävä J, V . Kannäston nimessä.
SUDBURY, ONT.
kunkin työväenjärjestön - kanssa,
välinsä erikseen, kuten tavailisissa-'
kjn työriidoissa. He nimittäin syys­tä
kyilläkin pelkäävät, että ylenen
joukkbtoiminta voisi johtaa (Vallan­kumoukseen.
' V
Asuntokeinottelijain ja vuokra­laisten
välinen .kiista,' joka' eräissä
piireissä on johtanut vuokralakkoir
hin, ^ saa jatkua vain niin kauan
kuin asia pn: kypsä parlamenttikä-sittelyyn.
Tosiasia on, että itsepä
Työväenpuolueessakin jakaantuvat
mielipiteet siitä,' onko tälle liik­keelle
annettava; tukea edes sen ny­kyisessä
vaiheessa. 0^
' Kommunistipuolueella ei vielä olo
voimaa hallita tyytymättömyyttä jä
johtaa sitä oikealle tielle. Versail-iesin.
iNemesiä on nopeasti suista­massa
Englannin kaaokseen ja kan­nattaa
vallankuraotispuoluetta pitä­mään
kiirettä.;
y \ L. I; ,• Murphy. .•,
K
ti
TYÖVÄEN TALOU-RauUcamaisnntta
ja pelkoa.
Juuri tämä luonteenomainen
uksena mainitusta toiminnasta.
d) Ryhdyttävä kaikkiin mahdolli­siin
toimenpiteisiin kaikkien valta-usarmeijain
turvaamiseksi 'ja pois-taikka
minkäänlaisista muista han- jjoukkortoimintojen mahdollisuuksi-kinnoista,
jotka voivat olla seura- en pelko ja raukkamaisuus ehkäi­see
ja viivyttää suuren joukkoliik­keen
mahdollisuutta joissakin edel-lämainituissa
kysymyksissä. Niin
kauan kuin kysymys työajasta on
agitationivaiheessa tulevat «työvä-
,enlehdet> ja työväenjohtajat pitä­mään
meluisia puheita. Mutta kui­tenkin
käy bikesta ilmi, että työ-
Jäiaä ollaan, valmiit peloittamaan
baoksella työväenliikkeessä, mikäli
tätä ei johdeta vanhaa parlannenx-taarista
; uraa., Edelläosoitetut tosi­asiat
osoittavat ^öaiba rastaan
tehtyjen^ hyökkäysten kansainvälistä
luonnetta.' Työnostajat mielivät va­kauttaa
itselleen oikeuden selvittää
vetämisebi.
e) Tuettava Yhdysvaltain halli­tusta
sen yrityksessä' jättää nykyi­nen
kiista puolueettoman komissioo-nin
ratkaistavaksi.
f) Esittää muodollinen ehdotus
koko vahingonkorvauspulman (ny­kyinen
Ranskan hallituksen toimin­ta
siihen luettuna) jättämisestä
Kansain LiitoUe.
Riippumaton työväenpuolue taas
vetoaa sosialistiseen työväenliikkee-
1 W. W, liitt» ja kom-
^:-,ii^unistit^^^
Earl Browder -kirjoittaa Labor
Heraldin, Ammättiunioitten Valis-tusliiton
äänenkannattajan, tammi­kuun
numerossa:,
Oltuaan kerran vallankumouksel­lisen
uniohismin etumaisin ajaja
on Industrial Wonker3.of the World
järjestöllä nykyääh sangen kyseen­alainen
kunnia olla ainoana työvä­enjärjestönä,
joka kärkoittaia kom­munistit
poliittisten mielipiteitten­sä
vuoksi. Ja nyt on äskeinen L
W. W. liiton konventsioni hyväk­symällä
viimeisen itoimeenpanevan
l^miteansa toiminnan ja Brownin,
Hardyn, Novaikin, ' Nelvmamn' ja
muitten eroittamisen, vienyt järjes­tön
maailman työväenliikkjeen taan-tumuksellisimman
virkakunnan' seu-
Tjsan. Amerikan työväenliikkeessä
ori I. W. W. liitto ainoa, mikä on
leimannut Punaiseen Taloudelliseen
, Internationaleen liittymisen ajami-sen
rikobeksi.
L W. W; liitto on usein protes-teerannut
kapinallisten työläisten
eroittamista vastaan ammattiuniois-ta
ja tehnyt voimakkaita väitteitä
sitä vastaan. Mutta ainoastaan
harvat, ovat riiin julkeasti ja täy­dellisesti
tukahduttaneet vähemmis­tön
mielipiteen työväenunioissa
kuin \. W. W. liitto vastustaessaan
«Työväenluokan Yhtenäisyyden Vä-liaika.
ista komiteaa», mikä oli perus­tettu
ajamaan I. W. W. liittymistä
Punaiseen Taloudelliseen Interna­tionaleen
sen jälkeen kun I, W. Wi
liitto oli lausunut tuomionsa Puniai^
sesta Taloudellisesta Intern^tionä-lesta.
Unity Bulletinin numierossa
3 julkaistut ybityiskohdat eivät jä­tä'
mitään tilaa mielikuvitiibelle.
Kertomus Bartellin bappaamisesta
Detroitissa ja hänen paperiensa ja
$213 rahamäärän ryöstämisestä,
minkä suoritti osaston 440 sihteeri
Raddock jöukiueineeh, on vielä ku­moamatta.
Hyökkäylöet Joe Car-roUia,
Lorence Borzöda, Walter
Batesia ja Mike Novakia vastaan
ovat tyypillisiä esimerkkejä muista
syyskomiteaa vastaan meni niiii pit­källe
että Newmanin kotona pan­tiin
toimeen tarkastus ja kaapattiin
h&nen pulpettinsa, kirjoituskoneen­sa,
rahansa ja muuta persoonallista
omaisuutta. Jokaista, joka sanoi
hyvän sanan Punaisesta Taloudel­lisesta
Internationalesta, sanottiin
kommunistiksi ja häntä kohdeltiin
kuin lainhylMötä.
Taaotomnkseii jobtajat
Nämä -menettelytavat ovat pa­hempia
kuin mitä edes its4 Gom-pers,
taantumuksen pääpiikari on
käyttänyt American Federation of
Laborin presidenttinä. Tämä virka-valtias
erotti äskettäin konttorina.
Iäisten union..New Yorkissa, sen tät
den että sen virkailijoina oli tyy
tymättömiä aineksia ja kommunis.
teja. Mutta,kun veturinkulietta-jain
lehti kertoi tästä selittäen «tä
radikaalien eroittamisefai,
Gompers kieltämään että tällä eroit
tamisella olisi ollut mitään poiittij.
ta merkitystä. Hän selitti syyU
union toiminnan pikaisuuden lain-kaan
ottamatta lukuun eroitettujeT
radikaalisia mielipiteitä. Ameri-kan
työväenliikkeessä kokonaisuu-dessaan
on- L TV. liitto ainoa,
jolla «kommunismi» on riittävä syy
eroittamiseen.
• Tyytymättä taistelun johtoon Pu­naista
Taloudellista Internationalea
vastaan, on L W . W. liitto avannut-tien,
jota myöhemmin seurasi juuta­laisen
päivälehden Forwardin toi­mittaja
C a h a n, hyökkäämällä
Friends of Soviet. Russia järjestöni
työtä vastaan.. Pienimmittäkään to-distuksitta-
julkaisivat hie lausunto­ja,
että nälkäaviiatus rahaa käytet­tiin
muihin tarkoituksiin.. Mutta;
he Ovat menneet pitemmälle kuias
yksikään toinen ryhmä on tahto­nut
mennä, c He sekaantuivat ruu-iniillise^
ti nälkäavustus keräykseen,
teko, jolla ei ole vertaa tässä maas­sa
ja johon ^sti vain Europan taan-tumuksellisijiimat
hallitukset ovat
menneet. v0'ouluiltanav. 1921 olL
osaston v'il40 jugoslaavialaisilla jä­senillä
hövitilaisuuä Neuvosto-Ve­näjän
nälkääikärsivien hyväksi. Tä­hän
tilaisuuteen! tunkeutui Bower-man,
I. W. Wi'.liiton union sihteeri,
henkivartioineen vaatien huvitilai­suuden
tuloja luovutettavaksi heil­le.'
Ollen haluttomia t an­toivat
jugosläviialaiset° hänelle myö­ten.
He pelastivat kuitenkin osan
rahoista nälkäänäkeville Venäjän
työläisille esittämällä laskut oTije-mänsuorittajain
esityksistä ja nämä
tulot luovutettiin myöhemmin avus­tusrahastoon.
Mutta pääkortteerin
virkailijat ottivat pois $57.12, mikä
oli aiottu Neuvosto-Venäjän nälkää­näkeville.
;
Aivan äskettäin tapahtunut H. S-Cälvertih
jäsenkortin takavarikoi­minen
osoittaa tällaisen mielialan
vallitsevan vieläkin hilitsemätta.
Calvert on ollut I. W. W. liitossa,
muutamia vuosia. Hän meni Ve­näjälle
y.-1921 ja oli yksi osalli-rtien
Kuzhasin teoUisuussiirtolan-suunhitelman
alkuunpanijoista. Vuo
sibuderi on hän työskennellyt Ame­rikassa
tämän yrityben hyväksi,
jolla on neuvostohallituksen hyväk­syminen.
Osoittaabeen vielä enem­män
vasteninielisyyttään kaikkea
kohtaan, mikä on kaukaisemmassa­kin
y h t e y d e s s ä . Punaisen Ta­loudellisien
I n t e r li a t i o n ai en
ja NeUvöstoVenäjän kanssa,
'käyttivät I. W. W.- liiton virkailijat
•hyväbeen,! Calvertin saapuvillaoloa
sellaisessa kokouksessa, missä pi"
esittää jäsenkortit, ^e eivät edes
vaivauturteet 'esittämään syytöksiä
tai millään tayalla tutkimaan asiaa.
«kansanvalta» mennyit sen tien.
Monesta havairitöjen tekijästä on
näyttänyt sfltä-että I. W. W. liitto
on lopullisesti: typntäytynyt Euro­pan
anarko-isyndikalististen järjes­töjen
tielle. Mutta äskeinen ioa-venjtsipni
osoitt^ ettei järjestössä
ole varmuutta tästäkään. Se, mi­tähän
suuntaan, ei ollut mitään
muuta kiun Punaiseni Taloudellisen
fatpriiationaleril liikkeeseen tuomi­en
uusiien aatteitten pelko. I. T^-
W. liitto ei ole menossa mihinkään.
Se ainoastaan •ajelehtii ja kuihtuu.
Enemmän kuin kaksikymmentä
päivää, marraskuin 11 päivästä
jotdukuuh 5 vpäivään istui konvent­sioni.
käsittelemässä viidentoista tu­hannen
jäsienen asioita. Ja koka
tänä aikana tehtiin tuskin mitään
selvää ' j a ' maäiattyä. Noudattaen
«kansanvallan» oppaan, mihin myös­kin
ktiuluu heidän perussääntöjen»
määritelmä, että virkailija voi toi­mia
vain yhden virkakauden, puho»
jokainen edustaja jokaisesta kysy-
: