Vapaus, February 20, 1923

              f Y ö L11S IL h l O m YKSI VIHOLLINEN! YKSI TAISTELU! SIKSI: YKSI PUOLUE! YKSI UNIO! YKSI RINTAMA! YKSI PllMMEÄI
lyöväen vapautns tapah­tua
sen itsensä lautta!
Yäm järjestysieenä voi
työväenluokka voittaa!
Tiistaina, helmikuun 20 p. — Tue. Feb. 20 Vn Vuosikerta - VoL VII
Bdglalainen pata, ioiinaaniaMa «ak-
^ai,ta kattUaa,
Tammikuun 10 pnä määritteli
Belgian edustajakaraarin ulkomaa-valiokunta
kantansa Ruhrin alueen
ffiiehitykseen nähden. Mim9ten
Tiieams perusteli belgialaisten ryk­menttien
osanottoa Ruhrin : alueen
valtaukseen ranskalaisten kanssa yh­dessä.
Tällöin selitti.suuri länsimai­nen
vapauden apostoli Vändervelde:
tHe äänestämme kuin yksi mies,
että meidän velkavaatimuksemme,
samoinkuin ransk^laistenxja, italia­laisten,
ovat pyhiä velkavaatimuk-sia,
jotka Saksan bn ; suoritetta­va...)
Sen jälkeen pidetyssä Belgian so­sialidemokraattisen
puolueen, yleis-neuvoston
istunnossa hyväksyttiin
blmea ääntä vastaan päätöslausel-ina,
josa tosin sotilaallinen sekaaur
tuminen «reparatiöniii tehostami-seksb
selitettiin yirheeelliseksi ja
suositeltiin Kansain Liiton väliin­tuloa,
mutta jossa kuitenkin lausut­tiin:
«Yleisneuvosto pitää oikeana ja
fälttäaiättömänä, että Saksa hyvit­tää
ai^ittamansa vahingon.»
Ennen päätöslauselman hyväksy­misiä
käydyissä keskusteluissa lau-^
fiui G. Hubin: «Kannatan täydelli-*
sesti Vandervelden puhetta edusta-jakamarissa.
Saksan sosialideniok-raatit,
jotka eivät ole tehneet mi­tään
estääkseen Stmhestä rikastu­masta,
suosittelevat suurlakkoa,, kun
ön kysymyksessä:;';:työn: - raorittaini-nen
reparätionin suorittaniiseksi.
Saksa on syypää niäaihhahsotaan
Saksa on neljän vuoden ajjan kasan­nut
rikobia rikosten. vpääffÄ-^-TTarr
vitsemnfe hyvitystä .Sosialismi ei ole
ainoastaan rauhaa vaan myös oikeu­dellisuutta.
» . (Vairx kommunismin
tajtyisi olla kumpaakin 5!)
leiiaa
Työväen edustaja tehnyt esitykten,
että jätettäisiin perimättä eota-
'korvaukset Saksalta. )
Tunnettu sosialistijohtaja Brouc-kers
lausui internatiönaletovefeillcen
seuraavan kohteliaisuuden:
«Saksan sosialidemokratia ei, ole
vuonna 1914 vastustanut hyökkäys­tä
Belgiaan.. Se ei ole estänyt tätä
rynnistystä, ja Schejdemannin nimi
jää ikuisen häpeän peittämäksi!»
(Myrskyistä suosiota.)
Ja sosialidemokraattinen • «toveri»
Colleaux lausui perisosialidemoic-raattisella
vakaumuksella:
<En usko sotaan,-meidän tarvitsee
vain käyttää väkivaltaa pakottaak-semme
Saksan täyttämään. sitou­muksensa.
Olen pasifisti, olen sodan,
vastustaja, mutta joi sota on tul­lakseen,
niin selviytykäämme siitä
voittaljana.».
Rakastettavaa avomielisyyttä, var^
sinkin kun leimataan «ikuisella ä-peäJläj
omat internationaletoveri:,
joita kohtaan on tunnettiin niin vil­pitöntä
rakkautta, kuri on yhdessä
metsästetty kotnmunistejal
. "~ -O" . ' •
Suomalainen suden
pyydystäjä
^ Port Arthur, South Gillies
townshipissa äsuya suomalainen,
Jonn Mäki sai susista tapporahaa
"me talvena $640. Tänä talvena
«ikoo Mäki tehdä ainakin saman ver-rahaa
susien tapoUa. Viime
^'!wlla saapui Mäki. Port' Wmia.
kolmen pienemmän suden nah-
Qttav^a. — Mielet kiihottuivat ja
ankaraa kieltä käytettiin parlamen­tin
alahuoneessa sen johdosta, että
J. S. _ Woodsworth, työväen edustaja
Winriipegin ' keskusvaalipiiristä «sit-ti
torstai iltana lakiesityksen, että
Canada jättäisi kaikkien sotakorva-hsten
perimisen Saksalta.
Esittäessään l a k i esityksensä,
Woodswörth teki lainauksia useis­ta
asiakirjoista, todistaen ettei Sak­sa
ollut yksin syyllinen sotaan. Tä­mänpäiväinen
Saksa ei ole enään
monessa suhteessa en tinen Saksa
siellä ön kasvava polvi, joka ei tie­dä
mitään sodan alkuperästä, selosti
puhuja. Hän ei kuitenkaan ollut
päässyt pitkälle kun W. G. McQu-arrie,
konservatiivinen edustaja
New Westministeri8ta vaati järjes­tykseen
palaamista ija sanoi esityk­sen
«olevan ulkona järjestyksestä.
JHän vaati Woodsworthin puheen­vuoron:
katkaisemista, johon vara­puheenjohtaja
Gordon ei kuitenkaan
suostunut.
Jatkettuaan p u h e e n vuoroaan
Woodsworth lainasi edelleen Lloyd
Georgen, pirofessofi J . M . Keynesin
j a Italian ent. pääministerin Nittin
lausuntoja, että Saksa oli vain yh­tenä
syyllisenä sotaan. Samoin viit­tasi
hän ent. Canadan ministerin
N. W. Rovi^ellin lausuntoon, että Ca­nada
voisi hyvinkin luopua lyö­dyltä
kansakunnalta vaatimasta so­takorvauksia.
«Koettakaamme nousta ennakko­luulojen
yläpuolelle ja koittakaam­me
tehdä parhaamme, alkaaksemme
aijamaan asioita korkeampieh j a ja­lompien
motiiyien kannalta», lausui
Woodsw6rth. ".
•Wopdsworthia vastaan kiivailivit
työministeri Murdoek, H. H . Ste­vens,
ent. kauppaministeri ja t r i R.
J . Mänion.
: Työministeri m.m. puhkesi. hys­teeriseen
lausuntoon, sanoen «kym­menien
tuhansien canadalaisten äi­tien
haavat avattavan tänä iltana»
tällä lakiesityksellä.
Ent. kauppaministeri H . H . Ste-;
vens painosti ettei Canadan ole luo­vuttava
sotakorvauksistaan Saksal-
Neuvottelut Lontoossa
epäsovussa.
rauenneet
Lontoo. — Viimeisin englantilfis-ranskalaineii
neuvottelu päättyi per­jantaina
nähtävästi epäsovussa:
Englanti kieltäytyen ^antamasta
Ranskalle lupaa sotilailla miehitetty­jen
junien kulettamisesta Englan­nin
miehittämän Kölnin alueen lä­vitse.
iNäin ollen se toivehikkaisuus, mi­kä
valliisi aikaisemmin^ päivällä, et­tä
Ranskan ministeri Le Troquer
onnistuisi lähetysmatkallaaii, rauke­si
tyhljiin, konferenssin hajotessa
erimielisyyteen.
Brittiläiset pitävät Ranskan ano­musta,
että se saisi kulettaa Ruh-rista
hiilijunia, jotka ovat sotilait­ten
suojeleniia, Englannin miehitys-alueen
lävitse, loukkauksena BritanÄ.
nian itsemääräämisoikeutta vastaan.
90 prosenttia terästyoläisistä
lakossa. :
Neuvosto-Ukrainen
maatatoudeh
kohoaminen
Moskoya. — Ukrainan neuvosto-kon^
essissa huomautti maanvilje-iysasiain
kansankomissaari Klimen-co
erikoisesti maatalouden uudesta-syntymisen
^ a l l a saavutetuista tun­netuista
suurista menestyksistä. Työ
ätekemättömiltä aineksilta pöisote-tut
12 miljoonaa desjatinaa maata
ovat kokonaan jaetut työtätekevil-
,e talonpojille. 93%' kaikista pel­oista
on talonpoikaisväestön hal­ussa
j ä 7% teollisuuden tarpeina:
Talonpojat ovat laajentaneet val-cojuurikasviljelysalaansa
2i kertaa
sAiuremmiksi.!> -T^ vil-asato
nousee 61% :iin vuoden 1916
vfljäsadosta, langej«n vajaus tässä
suhteessa etupäässä aroseuduyie,
joissa on siirrytty maissin viljelyk­seen,
joka kylvö nousee kaksi ker­taa
suiireriittiaksi, kuin vuoden 1916
cylvö. Valitettavasti oh vetojuhta-carja
vähentynyt, mutta tämän kar­jan
ostoon on myönnetty 10 miljoo­nan
kultaruplan riiääräraha.
Ukrainan korkeimman kansänta-ousneuvoston
puheenjohtaja Ksan-drov
huomautti tavaravaihtosuhtei-den
kehittymisestä Ukrainassa. Ta-tSi.
joskin ne voidaan tarkistaa, ja
määrätä 'Saksan maksukyvyn mukai­seksi.
E. J. Garland, progressiiviedustä-ja,
vsanoi Murdockin ja Stevens pu­huneen
äärimmäisyyksiä ja oli sitä
mieltäi että. parlamentti asettuisi
keskitielle.
Progressjiviedustaja D. W. War-nerin
esityksestä keskustelu asiasta
lopetettiin torstai iltana.
'., ———o —
' varalastien kuljetus, joka vuoden
alusta nousi 250 rautatievaunuun
päivässä, kohosi marraskuulla 1,000
rautatievaunuun. — Rosta.
• —-Ö— :
lisä]^set ja t i
Työväen edustajat tekevät väliky-selyjä
parlamentissa. '
musanaan. Hän ilmoitti hänellä
levan pyydysraudat useita timbe-jotka
ovat kierrel-hänen
alueiUaan. Viime talve-
' sai Mäki yhdeksän, timberisutta
seitsemän pienempää. . .
• o • ,
Mary Ma(«wine3r va­pautettu
vankaasta
i s S " ' :r Corkin loordipor-
MarTir ^^<^^neyn sisar, Mi?s
^MacS^iney on vapautettu va-
B^jj viranomaistea- toimesta,
kona^?-^^'^ päästyään keskiviik-
PasB^i "««8» tasavaltalaisten.
i«aifln hän otti vastaan
ta^^ sanomalehtien kiijeenvaih-iontoo.
— Skotlantilainen työ­väen
edustaja Kjrkv^rood teki tors­tain
istunnossa välikyselyjä kunin­kaan
pojan, Yorkin herttuan sisään­tulojen
lisäämisestä, hänen naimi­siin
menonsa johdosta, 12,000 pun­nasta
25,000 puntaan vuodessa.
Kirkwood sanoi hallituksen puhu­neen
ekonomiasta työläisten palkkor
ja poikiessä, hän sanoi hallituksella
olevan hyvän tilaisuuden alkaa tä­mä
säästäväisyys ylhäältä käsin.
Hän edelleen halusi tietää, ianne-taanko
parlamentin päättää tästä l i ­säyksestä
j a ovatko nämä tulot ve­rotuksen
alaisia.
Tähän kysymykseen vastasi Stan­ley
Baldwin, rahastonkansleri, että
parlamentin erinäisten säädösten
mukaan tulojen lisäys Yorkin hert­tualle
On jo myönnetty ja että nä-'
mä tulot ovat verotuksen alaiset
Tähän lausui kirkwood: «Se oa
sangen tyhmä vastaus», jonka joh­dosta
konservatiiviset edustajat nos­tivat
aika metakan.
«Te voitte ulvoa itsenne^väsyk-siin>,
huomautti Kirkwood, jatkaen:
cMinä olen lakimies ja minä haluan
sellaisen vastauksen, että se tyydyt­tää
minun edostamaani kansaa.)
Sydney. —^ TerästySläisten mää-majassa
ilmoitettiin torstaina, et<
vähihtäin 90 prosenttia terästyöläi
sistä on jo liittynyt lakkoon.
Yhtiön virkailijat kieltävät tämän
sanoen ettei työläisiä ole liittynyt
lakkoon tuhatta enempää, sen si­jaan,
kun työläiset, ilnioittavat lak­kolaisten
luvun lähentelevän kolmea
tuhatta. Komppania väittää myös
kin, että lakossa olevat palaavat
töihin sikäli kuin he viivat läpäistä
lakkoyartijäketjun, minkä lakossa
olevat työläise^t ovat muodostanee
ympäri tehdasalueen. /
•Kirjurit, piirustajätv kirjanpitä­jät
ja muu konttoriväki oh ajettu
yhtiön toimesta töihin, sulattoihin
mitkä ovat osittain täytetyt sula
valla metallilla, minkä kunnossapi
tomiehet jättivät niihin, liittyessään
lakkoon. Valkokauluksiset ovat työs
kennelleet kaksikymmentä neljä tun
tisia työvuoroja, toivoen voivansa
tyhjentää uunit ja siten ehkäistä
ne: turmeltumasta, koska niiden va
hingoittuminen merkitseisi miljoo
neja dollareita.
. Poliisivoimaa ori lisätty lakkoalu
eelle.
Ravintolaboikotti rans­kalaisia
vastaan
Ruhrissa
Essen. — Viime viikolla Reckling-hausenissa
alkanut kauppiaitten, 4io-tellin
pitäjien, kahyilain ja restau-ranttien
pitäjien boikotti ranska­laisia
vastaan on levinnyt useihin
kaupunkeihin.
Mihin toimenpiteisiin ranskalai­set
ja belgialaiset tämän johdosta
ryhtyvät, oii tietymätöntä. Mah­dollisesti
ravintolat, jotka kieltäy­tyvät
palvelemasta ranskalaisia, tul­laan
sulkemaan. '
Memel luovutettu Liet­tualle
Pariisi. — Liittolaisten lähettiläit-ten
neuvosto on luovuttanut Meme-lin
Liettualle.
Uusi hallitus pääministeri Gail-liuksen
alaisena, tullaan muodosta­maan
j a 'Liettuan kapinalliset, jotka
valtasivat kaupungin liittolaisilta, tu­levat
poistumaan kaupun^sta. Lä-hettiläitten
neuvoston luovutuspää­tökseen
sisältyy ehtoina vähenunis-tökansallisuuksien
oikeuksien suo­jeleminen.
Ismet Pasha neuvotte­luissa
liittolaisten
kanssa
. (Omalta kirjeenvaihtajalta)
Tukholma 12/1. — Neuvosto-Ve-näljän
valtuutettu Ruotsissa, P. M
Kershentsev, on juuri.palannut Ve­näjälle
tekemältääh matkalta ja se­lostaa
proletaarimaan poliittisia ja
taloudellisia suhteita , seuraavaan
tapaan:
Mihin tuloksiin on rj-si talouspo­litiikka
johtanut? \t'
Juuri tätä tarkkaamaan asetettu
Miljutinin komissioni on julkaissut
ei vähämmän kuin kolme nidettä
käsittävän teoksen, johon on koot-tu
tulokset mihin., kaupan, teollisuu­den
ja finanssilaitoksen alalla on
päästy, j a Kershentsev mieli tuoda
esiin pari peruskohtaa tästä teok­sesta.
Uusi taloudellinen politiikka on
antanut herättäviä vaikuttimia ei
ainoaötaari kaupalle vaan myös teol-suudelle.
Teollisuus on saanut suu­rempia
tuotantomahdollisuuksia. Tä­män
saattaa havaita ei ainoastaan
siellä täällä vaan kautta linjan. Ve­näjän
liike-elämää ja sen teollisia
lähteitä elähyftävä vilkas toiriiinta
kummastuttaa kaikkia Venäjällä kä­vijöitä,
etenkin niitä, jotka ovat ol­leet
tilaisuudessa näkemään vastaa­vat
taloudelliset ja teolliset suhteet
sodan ja vallankumouksen aikana.
Tämä uusi talouspolitiikka on Iisak­si
antanut tukea yksityiselle ja pai­kalliselle
yritteliäisyydelle, mikä vai
kuttaa terveellisesti hedelmöittäen
Venäjän yhteiskuntaan, katsottuna
kaikilta näkökannoilta. Se on mj^ös
kehittänyt tavaravaihtoa ja lujit­tanut
kaupunkien ja maaseudun vä­lisiä
suhteita.- Se on ihan ehdotto­masti
parantanut maan yleistä ta­loudellista
ehtoja.
£i mitään uuden porvariston vaaraa.
Pariisi. — Ismet Pasha, Turkin
rauhan lähetystön johtaja, saapu­essaan
paluumatkallaan Lausannes-ta
Konstantinopoliin, viipyy siellä
yhden päivän ajan, neuvotellakseen
liittolaisten ylikomissionerien kans­sa,
kertoo Pariisin ulkovirastoon
saapunut tiedonanto.
Ne, jotka uskovat, että talouspo­litiikka
luo porvariston ja uhkaa
proletariaatin diktatuuria, .eivät öle
saaneet riittäviä tietoja vallitsevis­ta
olosuhtei-sta. He unohtavat, että
valtion omistukseen jää kaikki maa,
metsät koko kuljetuslaitos, valtioko­neisto,
ulkomaankaupan monopooli
j a teollisuuslaitosten ylivoimaisesti
suurempi osa. Osoituksena tästä
voidaan mainita, että valtion teh­taissa
työskentelee 3 niilJoonaa työ­läistä,
kun taas yksityislaifcoksissa
vain 70,000. Nämä yksityisyrityk­set
ovat enimmäkseen pieniä, eikä
niillä ole suurta nerkitystä maan
'taloudelliseen elänen. IHksrtyis^
Salaiset järjestöt kulettavat aseita
miehitetylle alueelle.
Dusseldorf. — On olemassa kas­vava
vaara, että sissisota tultaisiin
alottamaan Ruhrin Alueella.
Sen jälkeen kun kansleri Cuno
vieraili täällä ja antoi kannatuksen­sa
muodostetuille ranskalaisvastai-sille
järjestöille, ovat nämä järjes­töt
kasvaneet laajuuteensa ja voi­miinsa
nähden. Ensinnä niitä johti
karkoitetut saksalaiset viranomaiset
ja oli niiden tarkoituksena saattaa
haittaa kaikkiin sellaisiin yleisiin
laitoksiin nähden, joista ranskalaiset
ovat riippuvaisia; Nämä järjestöt
m.m. järjestivät lakkoutuneitten
kaivosmiesten ja rautatietyöläisten
maksujen suorituksen hallituksen
varoista ja yleisistä lahjoituksista.
Mutta näiden j^'estöjen luonne
on työntänyt niissä esiin äärimäiset
taisteluhaluiset ainekset, jotka nyt
ovat saaneet niissä johtavan aseman.
Ruhrissa agiteerataan^avonaista ka­pinaan
nousemista ja suuria asemää­riä
kuletetaan miehitetylle alueelle
salaisesti.
Sissisodan ja kapinan kannatta­jat
selittävät, että Ranskan kansa ja
parlamentti kääntyvät vastustamaan
miehitystä, niin pian kuin he hu.)-
maavat sen käyvän ranskalaisten so­tilaitten
hengelle vaaralliseksi, ja
että he alkavat vaatia sotilaitten
poiskutsumista Ruhrista samalla ta­valla
Giliciasta jä Syyriastakin.
toiseltapuolen sosialistiset ja va­paamieliset
lehdet varoittavat kan­saa
antautumasta' näiden kapinaan
kiihottajain puuhien edösauttajiksi
ja kannattajiksi, kunnes .parempi
ulospääsytie asemaan nähden löyde­tään.'
Ranskalaiset Ovat' ailkaneet;tuntea
suuria vaikeuksia Saksan viheriäin
poliisien aseista riisumisessa, ja toi
seltapuolen se lisää ranskalaisille
näiden poliisien tehtävät..
Ilmoittavat jättävänsä huomioonot­tamatta
Turkin ultimatumin. ^
Lontoo. — Liittolaisten ylikomis-saarit
lähettivät nootin Angoraan
perjantaina, ilmoittaen kieltäytyvän­sä
tottelemasta Turkin ultimatumia,
missä vaaditaan Smyrnan sataman
evakuoimista liittolaisten sotalai­voista.
Brittiläiset ja ranskalaiset torpee-dönhävittäjät
ovat jääneet edellesn
kielletujlle vesille, sen jälkeen kun
turkkilaisten; ultimatumissa määrät;
ty aika on sivuutettu. Ja aikovat
liittolaiset pitää täydellisen vapau­den,
itsellään sötalaivojensa oleske­lun
suhtee'n.
' • ^ , o——:':
A i h e r t a kannattaa
viljanhinnoittelu-lautakuntaa
Edmontoh. — Alberton lainlaäti-jäkunta
kannatti torstaina istunnos­saan
49 äänellä 9 vastaan viime
vuonna alotettujen neuyottelujeri
jatkamista viljanhihnoittelulauta-kurinan
muodostamiseksi tulle vuo­delle.
Ranskan parlamentti myontariyt
400,000,090 frangin lainan vasat-,
lilleen.
muurariliiton
kongressi
Senaattori h a i u a a
rajoittaa vanhainpii-kain
äänioikeutta
Ottawa, — Senaattori L. 0. Da
vld on esittänyt senaatissa laki­esityksen,
, 'jonka mukaan naimat
tomat naiset saisivat äänioikeuden
vasta täytettyään 30 ikävuotta. Ny-cyisen
lain mukaan on kaikilla 21
vuotta täyttäneillä miehillä ja nai-illa
valtiollinen äänioikeus..
Seriaattorin mielestä naiset, joil-a
ei ole miehistä holhoojaa, eivä:
ole kyllin järkeviä äänestämään en­nen
kuin ovat täyttäneet 30 vuotta.
Canadan teräsyhtiöUe
tilauksia hallituksen
teiltä
Hamilton, ,— Sifeel Company of
Canada on saanut huomattavan suu
a tilauksia Canadian National rau­tatieltä.
Tilauksen suuruutta ei tar-coin
tiedetä, mutta uskotaan sen
pitäyäh muutaman sata miestä töis­sä
Isohkon aikaa.
Bonar Law saanut
luottamuslauseen
Lontoo. — Parlamentti antoi per-
.antaina luottamuslauseen hallituk­selle,
kumoten työväen edustajain
isäysehdotuksen 277 äänellä 180
vastaan.
kauppa on vain 30% koko Venäjän
kauppaliikkeestä.- Koko meidän u l ­komaankauppamme,
joka muuten
kehittyy hyvin ripeään,: on kuten
sanottu, kokonaan valtion käsissä.
Tällaisten olosuhteiden vallitessa
on selvää, että pääosa siitä, mikä
Neuvoisto-Venäjä omaa ja tuottaa,
pn työläis-talonpoikaisvaltion käsis­sä.,
Kaupungeihin ilmestynyt kaup-päporvaristo
pohjaa koko olemassa­olonsa
Neuvojfto-Venäjän olemassa­oloon
eikä uneksi minkäänlaista po­liittista
vaikutusvaltaa tietoisena
siitä, ettei se koskaan saisi sellais­ta.
Kristiania 17-1. — Norjan muu-rariliitto
pitää kongressinsa helmi­kuun
21 j a seuraavina päivinä.
Päivää ennen kongressin aikua pi-*
detään kaikkien f iidenliittoijen vä­linen
konfcrenssj, joihin lukeutuu
rakennustyöläisiä; Tässä könferena-sissa
pyritään pääsemään selville,
olisiko mieliala rakehnusteollisuus-työläisliiton
muodostamisen kannal­la.
. .
Saksalainen pormestari
tuomittu kolmeksi
vuodeksi
Essen. — Ranskalainen sotaoike­us
Bredeneyssa, joka on tuominnut
saksalaisia viranomaisia useista
syytöksisf-i, tuomitsi perjantaina
Oberhausenin pormestarin Havens-teinin
kolmeksi vuodeksi vankeuteen
j a Rheinish We3tphalian sähköyhti­ön
johtajan 5,000,000 markan sak­koon.
Tanskalaiset komm!]-
oistiiiietsästäjät
Roistoja kaikki järjestään
käskijänsäkin.
kuten
Köpenhamina 24-1. — Kuten tun­nettua
syytettiin useita täkäläisiä
overeita viime suurlakon aikuisten
tapahtumain johdosta ja yleinen
syyttäjä pyrki saamaan heidät vuo­sikausiksi
pakkotyöhön. Juttu kuivui
cuitenkin surkeasti kokoon, ja va­pauttavan
päätöksen jälkeen alkoi­vat
eräät syytetyistä kaivella lakon
päätapahtumain paikan, Sandersin
poliisikunnan pahnoja, jolloin . on
käynyt selville yhtä ja toista, mikä
on omiaan asettamaan kommunisti­en
jäljissä niin hartaasti läähättävät
poliisikytät valoon, joka tällaisille
hmismetsästäjille on ominainen. Koi
men konstaapelin on heti tarvinnut
ottaa eron erinäisten hauskuttelu-ensa
johdosta, joiden kestäessä he
olivat mm. koettaneet raiskata pari
naista. Pari muuta on paljastunut
mijariksi ja itse poliisimestari, jon-ca
on väitetty olleen salaisissa suh­teissa
veijareihin ja juopporatteihin,
On siirretty vähäpätöisemmälle seu­dulle.
«Arbejt€rbladetis8a> tehdään l i ­säksi
uusi hyökkäys Sanderssih po-iisiheitukoita
vastaan. Lehti osoit­taa,
että muudan ylikonstaapeli bn
aitoksen kassasta varastanut 7,000
kruunua, ja että poliisikunta värvä­tään
yksinomaan pahantekijöistä ja
pahimmasta laadusta siitäkin. Tämä
byvin ymmärrettävä
Pariisi. —- Ranskan parlamentti '
äänesti peigantaina 400,000 fran­gin
lainon Puolalle. Virallisesti i l ­moitettiin
laina myönnettävän «Puo­lan
rahallisen ja taloudellisen tilan­teen
parantamiseksi, jotta se voi ot­taa
sille kuuluvan paikkansa Eu-ropan
kansakuntien joukossa ja näy­tellä
sitä osaa mikä sille maantie­teellisen
asemansa ja historianpa
edjpllyttää.»
Varustelu Saksaa ja Venäjää
• "''vaataan-'"''
Monot niistä, jotka äänehtivät
lainaa vastaan, selittivät, että sa­malla
kun laina sanotaan tarkoite­tun
«varustelua varten äkillisen
hyökkäyksen varalta idästä», se itse
asiassa myönnettiin «Saksan kiris­tämiseksi
lännestä käsin.»
Lainan hankkiminen Puolalle pan­tiin
alulle jo Briandin hallitvksen
aikana v. 1921.
-I>akiesityksen toinen kohta säätöä
m.m. seuraavaa: «Ranskan hallituk--
sella on oikeus avata Puolan^ hal­litukselle
400,000,000 frangin kre­diitti
tavaroiden vientiä varten, jois­ta
tehdään eri luettelo. Laina on
maksettava tokaisin 5 prosentin ko­rolla.
»
Mr. Reinalds, joka reporteerasi
ulkoasiain komissionin puolesta min­kä
puheenjohtajana toimii entä pää­ministeri
Leygues, selosti lainan ole­van
tarkoitetun Puolan siviilimeno-jcn
balansseeraamiscksi, kuten rau-tateitten,
sähkölennättimien ja te­lefoonien
ja muiden yleisten laitos­ten.'.
'.'•'•. ' ;'•••':'•
Scuraavafisa paragraafissa jo kui­tenkin
lausutaan," että luina anne­taan
Puolalle «kansallista puolus­tusta
varten sopimuksen nojalla
mikä ön tehty kahden hallituksen
välillä ja niiden säädösten mukai­sesti,
mitä on sovittu Ranskan ja
Puolan yleisesikuntien kesken».
Tarkoitus varustaa Puola hyökkä­ykseen.
,
Lainan vastustajat selittivät, et­tei
pidä paikkaansa oletus, että
Puolaa uhkaisi hyökkäyksen vaara
idästäpäin, joten tämä laina myön­netään
Puolan varustamiseksi hyök­käyksiä
varten.
Sosialistit ja ^kommunistit vastutT''"
tavat lainaa.
Lainan myöntämisestä tapahtu­neen
keskustelun ajalla syntyi väit-telyä
^pääministerin, sosialistien ja
kommunistien välillä.
Poincare lausui: «Me lainaamme
rahaa ystävälle sen ollessa tarpees­sa.
Se on ainoa selitys minkä te
voitte saada minulta, eikä ole niin­kään
huono selitys kuin mitä minä
voisin antaa.»
Kommunistiedustajat vastustivat
lainan myöntämistä mitä katkeram­min,
Edustaija Blenc ilmoitti Asso­ciated
Pressin kirjeenvaihtajalle, et­tä
Puolan ja Ranskan lainasopimuk­sen
salainen kohta säätää fti.m.,
että puola tulee ottariiaan, sotatar-peitfll
100,000,000 frangin arvosta
eräästä Ranskan suurimmasta sota-tarvetehtaasta.
«Laina on yksinkertaisesti tähdät­ty
Saksaa vastaan», hän lausui.
«Tarkoitus on varustaa Puola me­nettelemään
Saksaa kohtaan Sleesi-assa
• samalla tavalla kuin Ranska
menettelee Ruhrissa.»
———o— ' V
Fascistien uusi taistelu
sisältää hampaitten
kiskomista
•Wieni. — Fascistit Piumissa, tun­keutuen
valtaamiinsa taloihin, huu­tavat:
«Eläköön! Eläköön Italia!»
j a se joka ei yhty tuohon huutoon,
häneltä kiskotaan muutamia ham­paita
ulos suusta.
nostattanut uuden poliisimestarin
niskavillat pystyyn ja on hän anta­nut
haasteen lehden toimittajalle.
Mutta "toimenpide ei suinkaan riitä
poistamaan vakuutusta äiitä> että
kommunistimetsästäjät, Tanskassa,
kuten muuallakin, vastaavat käaki-totuus
on jSltään.