Canadan uutiset, June 9, 1921

              liv.'
l i
SIV.TI4 CTANADiU^, TOTISET,. PORT i!iSTHUR,ONT./CÄaT:äD Torstaina, Kesäk". 9 p. 1921 ;NUMEE0 23
CANADAN UUTISET
euomalainen sanomalehti Ganadasaai
ilmestyy jokaisena Torgtaina.
Kustantaja
The Canada New8 Pubiisning Co.
ErIckJv Korte, Liikkeenhoitaja.
. I ^ u r i Maunu, Toimittaja. |
TILAUSHINNAN:
Ganadaan: ' $3.00 koko vuodeltaj
$1;75 puolelta vuodelta, $1.00 3 kuu­kaudelta
ja -40 senttiä kuukaudelta. '
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3.75
koko vuodelta ja $2(25 puolelta YUO-delta.
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palstatuumalta kerran ju-lalstuna.
Pitempiaikklsille ilmoituksil­le
kohtuuUiuen alennus. Halutaantie-xo-
ja nUnoDiimuttoiliuotukset 75 sent­tiä
kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-
Ilmoitukset $2.00 keri a, $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja kihiaus-ilmol-tukset
60c palstatuumulta. Kuolonil-möitukset
$2.50, muistovärsyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1;50. j Aviperoil-moitukset
$2.00. i
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m, 30
senttiä tuumalta,
Uutisten jpukkoon aijotuista ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
50 sentt. Postissa tulevia ilmoituksia
ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset 1 $1.00 tuu­malta.
1
Kaikki liikkeelle aijotut.kirjeet, .ti­laukset
ja vahat ovat läjietottävät
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont., Canada.
Canadan Uuti.^lsta lainattaessa en
älide mainittava.
Osoitemuutokse-sta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä, vanha että uusi
osoite. \ 1
CANADIAN UUTISET
(The Canada New8)
Th© Finnish Newspaper in Canada.
Published every; Thursday by
Tlie Canada News Publishing Co.
ErickJ. Korte, Manager.
Lauri Maunu, Rditor.
Daily News Bldg., Port Arthur, Ont.
Poimintoja täältä ja
muualta.
Kuten tässäkin lolides.sä alkai-
.spmniin olemme - inaininnoet,. on
tuo nnot tilin m n od ostetii n i ^ä nsi-
(.'anadnn Asutusyhdislyksen (\Ve-
.stern Canada Colonization A.«;.so-
0 ia t i on) 1 a r k o t u k.sen a sa a tt a a vi 1 -
jelykseen monien miljoonien eelv-:
kerien snurniset alal Läiisi-Cana-dan
raaista, jotka tähän saakka
ovat . olleet .mitään tiiotlamalta.
>Säänt()jensä inukaan ei yhdislys
voi ottaa komissionia myymistään
maisia eikä minkäänlaista voittoa
k ii 111 eim istiika II poist a a n . . Sitä ra.:
liastavat nyk. Viirakkaat yksityi­set
lienkiHit ja yhtymiii ja on se
jo myynyt liuomattava-n mäiirän
jifaija .sei a isillä liinnoilla ja niak-
.s u e Ii d o i 11;i, j o t k a os t a j i 11 e t ar j oa -
vai ^jiarlaita etuisuuksia. Ny(-
lemmiu 11 jokai.sla länsimaakun-ticn
liiillilnsta pyydetty tiedliste-leiiiaaii
viljelemiil 1 (>mien maiden
oiiiistajilla niiden hintaa, jolla hx-olisivat
valmiit luovuttamaan ne;
lialukkaiile uutisasukkaiVle. Tai'-;
k o it n S' o n in i i ä r i i 1 ä.: h i nt a s i t e n, e t -
•tä. sitii voitaisi kiiyttäii ])ohjana
x i l j el e m ii 11 i i iii il le m ai 11 e a s(* t (M t ;i -.
valle verolle. Tällainen toimeii-
])iti(' kaisotiian tari)t'eUiseksi smi-
CANADAN UUTISET
IS welcomed and reaa in every Finnish
hom.:' in the Dominion, It is the only
dlrect advertising medium for those
manufac^urers and • merchants -vvho
wlsh to create and build a profitable
and permanent demand for their prod--
uct?. and merchandise by the large and
e\«3r Growlng Finnish populatiön resid-ing
la Canada. Place your trial ad-vertisement
and getl results. '
Advertising rates 50c per inch. '
Political advs. $1.00 per inch. • :
Advertisemeuts mustreach our Of­fice
Wednesday neon to appear on
Thursday's issuei
-Subscriptionprice in Canada $3.00
per y^ar, United States and other
countries. $3.75; per year in advance. ;
Entered as secondl class mallimat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, |Ontario, Canada.
THE AIM OF THE CANADAN
UUTISET.
The help preserve the Ideals" and
sacred traditions of.thls, our adcpted
country, the Dominion ofi Canada: Ta
observe its iavvs and inspiife others to
respect and obey them: 'To strlve
tiihden ellii meiden hintaa
voitaisi ilman sitii ensiinäisen a-suttajajonkon
saapuessa keinote-koisesti
kohottaa. Se taasen eli-kiiisisi
uusien .«siirtolaisten saajnj-mista,
j(tita hallituksen raiitatei
dell sanotaan tai'vitseyan tappioi-densa
' pienentämiseen ja maan
raskaan sota velan •väliv'ntiimis(H"n;
Viljelemättömien maidi'ii oniista-ji
1 le ei snunnitelmasta koidu mi-,
liian .tvi)i)iota, lausuu eräs sano-mjilehtj,
sillä he e i v ä t o l e oikeu­te!
tn ja jarruttamaan yleistiil^e-liitystä
itsekkjiästi koettamalla
liyiityä naapuriensa edi.^tymises-
1 ii.Meidän tuleeftiokomennä tylis-kentelemäiin
farmeilleen 1 ai an­taa
toi.nen siihen ryhtyä.
()n vierkillepantavaa, että har-na;
puinpnliöljy, 20 .senttiä gallo­na
; karja, viO prosenttia arvosta
lampaat, 2 dollaria kappale; alle'
vuoden vanhat, 1'dollari kappale;
tnoi'e tai 'jäädytetty liha, pihvi,
vasikanliha; lampaanliha, ,sianli-.
Iva, 2 senttiä: pauna ; nautaeläimet
ja lampaat, syöttämistä, varten
tuotetut, tullivapaasti; puhdista­maton
villa. 1-") senttiä pauna;
I)uhdistettu 4i"3',senttiä pauna; so­keri
ja m u u t sok(;i'ituotteet, .1.16
senttiä pauna; voi ja sen sijak-keet,
(j .senttiä pauna ; juusto -ja:
juu.stonsijakkeet, 23 prosenttia
arvosta: tuore maito, 2 senttiä
jrallona: säilykemaito, 2 senttiii
pauna ;; valinistamaton tupakka,
$2.25 pauna: riivitty tupakka,
$•^.00 .panna; omenat, 'M) senttiä
buslieli; kirsikat, -»senttiä i)aun;'.
vl^akiehdotuksest a väiteltäe.ssä
esitettiin sen vastustajain taholta,
e t t ä Yhdysvallat olisi suuremmas­sa
m ä ä r ä s s ä riippuvainen eanada-laisista
raaka-aineista kuin Cana-
< I a on r i i | > pu y a i 11 e n V11 d y s \' a 11 a i u
kaupasta, ja ettii laista tulisi e-nemmän
vahinkoa Yhdysvaltain
kuin Canadan . kuluttajille. Kn-n
ustetti in my öski n, et tä suojel us-,
tnlli aikaansaisi vien! ikieltoja ea-n
a d ai a i si 11 e l u o 11 e i 11 e. M i t ii v i i m o
mainittuun olettamukseen .tulee,
lieneväl sen lausujat oll(>et oike­assa.
Otettakoon huomioon, e t tä
Yhdysvaltain tnlliluet teloon ei
sisiilly esim. .raakaiilj.y ja i^etrole-umi..
joita ;Amei'ikan rahamiehet
ai kova 1 tä ä 1 tii lä li i t ule va is uudessa
ry h t y ii su 11 ressa mii ii rii ssii t no 11 a-maan.
4» • •
Vikien ja heidän välillään ' ' v oi
pelastaa Venäjän yhteiskunnallis­ta
vallankumousta."
Leninin tähänastinen toivo saa­da
vallankumous levitetyksi mah­dollisimman
moneen maahan, etu­päässä
'Saksaan, Englantiin ja A-merikaan,
on osoittautunut käy­tännössä
ma hdottoma ksi,: va ik k a
suunnitelman toteuttamiseksi' on
k ä y t e t t y sekä aikaa että varoja.
Vihair ja hävityksen kylvö ei oi
tuottanut hedelmiä. Puheensa lo­petti
Lenin sen raa vaa n lo ppii päii -
telmään :
"Meidän täytyy jolco tyydyttää,
keskiluokan,:ja talonpoikien talo-;
udelli.set tarpeet ja julistaa kauj)-
pavaihlo vapaaksi, tai, kansain­välisen
vallankumouksen hitaan
kchittymisen senrauksona me «'in-me
voi ylläpitää köyhälistövaltaä
A''^enäjällä.
LAXJISUNTO AHVENANMAAN.
ASIASTA SAATETTU
JULKISUUTEEN.
an aikana koko Poh jois-Suomelle omaisuutta.'Ahvenaiimaahns-ärkeä
markkina- ja liikekeskus ^^"^ vaatimus li.ttymise.stä Ruot-vo,
ia p
ta on 1
saanut
leri k
Alb.M-t
unceasingly to quicken the public's luun t
sense of Civic duty: In ali ways to aid l u ö u t o f n e n . luettelo saat a vissa ole-:
in making this country greater and
better than ;e found. it.
HUOMAUTUS PASSIN-ANOJILLE.
- - ^ ^ , . • -
E:8iintulleista' syistä ilmoitetaan,
knteni ennemminkin jo on ilmoi­tettu,
että j^aisen passinänojaii
tuke anomuksensa mukana esittää
: Papintodistus Suomesta, korkein­taan
kolme kuukautta vanha, tai
muun tasavallan viranom. antama
todistus Suomesta. Ellei anojalla
sitä ole, tulee hänen se hankkia
itselleen Suomestai ja sen saavut­tua
vasta tehdä anomus, siihen as­ti,
kunnes määräykset Kansalli-
Buusmatrikkeliin merkinnästä
voimaanastuvat myöskin Cana-dassa.
Ainoastaan Suomen viran­omaisten
antamat todistukset o-vat
pätevät passiasioissa.
SUOMEN VARA-KpNSUlLI-VIR^
ASTO,,)
Port Arthur, Ont.
v i s r a V
L i i ke t i 1 n nn e k a i k k i a 11 ii Do m i -
nionissa ei vielä: ole saavuttanuv
vakavaa jalansijaa. Teollisuus
kä rsi i v i el ä 1 a ma a n nu k sest a j a o t-t
a n e e . ]) i t e mm ii n a j an, ennen kii i n
o 1 osu hl ee t, . t n 1 e \' a t non n a a lisiksi.
Työttiimien lukumiiärä on ky Ha­ki
n VI i me v i i k k oin a jonkun v e rr a 11
viili.entynyt.mutta missii .tyritä on
ollirt saatavana, siellä on myiiskin
palkkoja: laskettu. . Työi)alkko-jen
kaikkialla valtakunna.ssa las­kiessa
hiullaan 1 uotannon tule­van
normaaliseksi ja yritteliäi­syyden
maassa • suuremmaksi.
Maanviljelystuotteet ja raakA-ai-noet
ovat laskeneet hinnassa pi­temmän,
aikaa ja sen seuranksena
pitiiisi' tehdastoiminnan ruveta
) i k k e u k s i a lu ku 11 n o t tiv m at-,
lainittu ehdotu.s kaikkialla
kannatusta osakseen,
n on ]\ranitoban pää min is-
11 ts.u n 111 - Sa s ]; ;i teli e \\'a 11 i n j a
m pääministerit neuvotte- vilkastumaan,
irkoituksella laatia saman- Äskettäin lähetti eräs finanssi-iljel.
vsmaista.
OANADIAN GOVEiNMENTIN
BRÄNSSILTÄ.
Yllämainitulta paikkakunnalta
lehtemme v. k. 19 pa) numerossa
olleen paikkakunta kirjeen joh­dosta
saamme täten [asiariomaiseii
taholta tulleesta pyynnöstä i l ­moittaa,,
etfä Mr. John Nylund,
-- Oscar'ista, ei ole mainittua uutis­ta
kirjoittanut. — Toiiivitus.
— Auttajan, E|ansalliskirkko-kunnan
äänenkannattajan toimit­taja
past. K. E. Salonen on eron­nut
toimestaan siirtyäkseen Iron-
"vvoodin , ja Bessemerin seurakun­tien
opettajaksi. Toimittajaksi
hänen lilalleen, on tullut past.
'Arne Va.sunta. Auttajan liike il­moitetaan
liyt velattomaksi, sillä
viimeinen 950 dollarin suuruinen
laina on saatu maksetuksi.
— Häijy epäilee; kaikkea hy­vää
; se, jonka pää ta huimaay luu
Jee että kaikki esineet ovat liik­keessä^
vaikka.ne pysyvät aivan
paikoillaan.^. StenbäcE
mu..
Tlidy.svaltain konf?res-«in toi^^sa
V i i k oi 1 a ; liy v äksy m ä - j a p residen­tin
sittemmin vahvistama hätä--
ajan tullilaki koskee välittömästi
C a na d aa,. s iii ä la i s s a s ä ä d e t ii ä ii
korkea tulli eanadalaiselle veh­nälle,-
vehnäjauhoille, ]>eMavnnsie-ni
en il Ie, n a u t aka r j ali c, 1 am i^i ai 11 e.
villalle. ]")ernnoill-?, lihalle y. m. ,
Lakiehdotuksesta keskustel­taessa
tarkasteltiin usein mo­lempien
naapurimaiden väli.S;^
iä kauppatilastoa, jolloin kä>
vi selville, että Yhdysvallat vuo­den
1018 viimeisellä puoliskolla-
1 ii h et t i Ca n a cl a a n i e n emi n än v e h -
nää, kuin mitä .täältii lähetottiin
Yhdysvaltoihin. Kalenterivuon-^
na 1919 ja vuoden 1920 yhte'nä-toista.
ensiinäisenä kuukautena o-
1 i s i th d e j o pii i n va s tain en. Ca na­dasta
lähetettiin Ythdysvaltoihin
enemmän vehnää, kuin sieltä tän-;
ne.: Vuoden 1918 lopu.ssa teki
. kauppahalanssi Amei'ikan hyviik-si
25,517,744 bushelia, vuonna
1!)19 se teki ;],92;},0G2 (^anadatv
kyy ii Ivs i ja sam a nla i ne n oli sn hd e
souraayanalcin vuonna, jolloin e-roitus
oli li.sääntynyt K,970,754
busheliin.
.. Viimei.sten vuosien kauppara-
Iiorttien mukaan myy Canada e-nem
män nautakarjaa, |)ella vaii-siemeniä
ja perunoita Yhdysval­toihin,
kuin mitä mainittu maa lä­hettää
tänne. ]\Iitä villaan tuleen
lähetti \1hdysvallat sitä edellise­nä
vuonna tilnne enemmän, kuin
t ä ä l t ä vietiin sinne. Vuonna 1919
oli balanssi kuitenkin Canadalle
edullisempi.
Mainitsemme Y]hdysvaltain uu­sista
tullimaksuista seuraavat-
Vehnä, 35 senttiä busheli; vehnä­jauhot,
20 prosenttia arvosta; pel­lavansiemenet,
30 senttiä busheli •
maissi, 15 senttiä busheli; pavut,
2 senttiä pauna; perunat, 25 sent­tiä
busheli; sipulit, 40 senttiä
busheli; puhdistetut riisiryynit, 2
senttiä pauna; sitruunat, 2 senttiä
pauna; oliiviöljy, 40 senttiä^gallo-
. na; peanutöljy, 26 senttiä gallo-toimisto
tilannetta koskevan kier­tokirjeen
maan -pankeille ja sai
siihen noin. sata vastausta. Niistii
il?nenee sangen selvästi, että ko­ko
maan .teoili.siiustoiminta on
suuresti rajoitettua. Vähittäis
ka u p pi a a 1 ov a t. las k e n e et k i il u tt a*
jille tarjoamiensa tavaroiden hin­toja
uusien tukknkauppahintojen
mukaan, pysyttelemättä kiinni
entisissä. Vähittäiskauppias ei
liene kärsinyt hintojen alenemi­sesta
siinä määrässä kuin tuotta­jat.
.Muutoksien, vähittäiskau­passa
ilmoitetaan olevan jokseen­kin
-yhtäsuuria kuin samaan ai­kaan
edellisenä -vuonna. Ostoja
t ä y ty y t e h d ä ]") i e n e m m i s s i l . m ii är i s -
sä ja' ennenkuin tukkukauppa pa­lautuu
normaalisiin . suhteisiin,
täytyy viihittäiskauppiaan saada
vara.stonsa loppuun.
Rakennusalalla on toiminta hy­vin
hiljaista. Syyksi. ilmoitetaan
korkeat palkat ja rakennustar­peiden
kallis hinta. Farmari, jo­ka
on siillyttänyt viljaansa hin­nannousua
odottaen, on alkanut
s i t ä myydä alempaan hintaan,,
koska, luullaan, ettil koi'keampia
hintoja ei viijasta enäii tulla tar-joamaan,
; Briti.sh Golumbiassa
i lm o i te t a a n teol li .su us t oi m i n n a n
olevan vilkastumaan päin.
iNeuvostokongressille pitämäs-
.s'ään puheessa tunnusti bolshevi-kiValtakunuan
diktaattori ja päii-ministeri
Lenin, että hänen ohjaa­mansa
valtakunta on menossa pe-rikatoaan
kohti. Hän toi ilmi, .et­tä!
proletariaatin diktatuuri" ei
Viime kuun 12 p :nä vietettiin
Tornion kaupungissa suuria juh-l
a 11 i suu k s i a s e n j o h d o s ta. e 11 ii s i n ii
piii vänii oli t ui 1 ut k ui iineeksi kol-mesataa
vriotta toukok. 12. p :stii
1021. jolloin kuningas Kustaa II
Adolf a n t o i T o r-n i o 11 o': k a t ip u n k io i -
keudet.
Mainittujen kolmen vuosisadan
kulfiessa oli Tornio Ihiotsin val-
1
t ä i
ja sen kaiip])a kehittyi siihen
määrään, ettii se vuonna 17G5 sai
n. k. tapulikaupungin oikeudet.
Suomen jouduttua Venäjälle
vuonna 1809 kaupungin liike-elä­mä
joutui osittain pysiihdyksiin,
lv un 1 ä n t e en suu n t {,i u t u n u t pa
1 tili rajoitetiiksi, mutta vaurastui
vähitellen, niin ettii- jsen kauppa­vaihto
nykyäilnon inelkoi.qeii siiu-ri-
sekii vientiin että tuontiin .niih-den.
. Asuka.sluku o l i viime "vuo­den
lopulla l.fiOO.
^Maailmansodan .syttyessä vuon-;
na 1914 ja kaikkien Suomesta
länteen johtavien laivareittien
tukkeentuessa alkoi koko .suuren
Venäjän tavara-,matkustaja- jä
.postiliikenne suuntautua, tilko-maille
melkein yksinomaan Torni­on
kautta. Silloin , oli hiljainen
p i k k 11 k a 11 p n n k i . i k ä ii n le u i n t ai k a -
iskivlla muuttunut suureksi kan­sainväliseksi
.valt^aväy läksi.. M.:
m. postia kuljeteniin niin suun­nattomat
mää2'ät.. että sitii työvoi­main
imutteessa jiii vuorokansi-kaup.
vaunul. seisomaan. Pientä
ei ollut - matkustajaliikennekään.
Sodan alkuaikoina kulki yhtämit­tainen
pakolaisvirta Tornion kaut
t a kn m pa a nk in silu n t a a n, sekä
Venäjältä että lilnsimaista. ^lyö-hemmin
toimitettiin sen kautta
sotainvalidien •vaihtaminen . kes;
kusvaltain ja Venäjän välillä j<i
sitä kesti useampia vuosia peräk­käin.
Silloin kuultiin Torniossa
ka i k en. m a ai 1 m a n ki el iä,. n ä h t i i n
i h m i.sty y p pe j ä jos j on k in 1 a i s i a, i n.
m. Venäjän keisarillisen perheen
jäseniäj joiden olosuhteiden pa­kosta
täytyi suunnata painumat-kansa
Europan huvittelukeskuk­sista
Venäjillle pienen Suomen
kautta.
Niiille Suomen nuorukaisille,
j ä ä kär ei Ile, jotka v e n ii 1 ii i s so r ro n
kiihtyessä päättivät matkusta<i
Saksaan ja sieltä etsiä vapautusta
hädänalaiselle kolimaalleen, muo­dostui
Tornio ja sen vastapäätä
Ruotsin puolella sijaitseva Haa­parannan
kaupunki mielenkiin­toiseksi
. y 1 i k ui kup a ik £ik si... >I ä ii kii­rii
i i kke e n a Ik u a i k o i n a, \' n o n n a
1915, saartoi rajasillalla vartioivi­en
ryssän santarmien ohi päästä
tavallisella ulkomaanpassilla,
vaan myöhemmin, venäläisten e-päliuilon
herättyä, ei se enää käy­nyt
päinsä. To rni on joen yi i oli
mentävä salaa ja siinä oU avusta­massa
sekä Tornioon että Haapa­rantaan
sijoitetut salaiset "asia­miehet.
Henkensä kaupalla sai­vat
matkamiehet useinkin suorit­taa
ylimenonsa ja jännittäviä
seikkailuja oli monella pojalla
kestettävänä. '
^Kaupungin 300-vuotisjuh.laan
Ah ve n a n m a a n ky sy m y k se n se-
1 OS ta ja i n .1 au s u n to o n nyt t em i n i n
saatettu asianomaisten tietoon.
Selostus on päivätty huhtikuun
Ifi päivänä j a jakaantuu 2 osaan,
joista ensimmäinen osa käsittelee
suverecnisuuskysymystä ja toi­nen
osa ]niolueettomuuskymystä;
Johdannossa kosketellaan saarien
m a a n ti e t e e 1 li s i ä s ii h t eLt_a, •x ä e s t i) -
suhteita^ elinkeinoja, ineriliikettä
ja kauppaa. "Selostajat katsovat
A liven a nm a an • sa a ret. ma a nt i e-teellisesti.
Suomen saariston jat­koksi
ja Kihtiä ei tunnusteta luon
nolliscksi rajaksi. Strat:'('gises-sa
snhteessa pidctäiin saariryh-inäii
sekä Suomen että Huotsin
tnrvall isu iisl u Ickoiia. Kiisi tei les-
.sään Ahvenanmaan saarien snve-reenisuiisoikeutta
koskevaa kysy-my.
stii tulevat selosta ja t seuraa­viin
loppn))äät()k.siin.
nen luonne. Suomen,hallituksen
tulee my ön tä ii Aliven a nmaan ma n
käräjille oikeus välittömästi aset­tua
yhteyteen kansainliiton neu­voston
kanssa siinä • tapauksessa,
että erhnielisy.yttä takeiden so­veltamiseen
nähden esiintyisi.
Lausunnon toisessa piiäosassa:
kosketella an Ah venanm aa n ser v i-tuutin
liis,tor.iaa ja saarien neiitra-lisoimistä.
Nykyinen .kurssimme rahalähe
tyksille SUOMEEN
Postin kautta ja
sähkÖteitse on
"Uuteen raaaikaan/'
Amerikan ensimäi^ten suomalais­ten
uutisasukkaiden vaiheita
käsittelevä historiallinen
romaani.
Dollarilta;
Älyös myömme pahkki-osoituk ;
sia (shek kejä) markoissa! yllä* -
mainit. kurssin jälkeen ja erikoi
sia, kolmen prosentin korkoa ve--^
täviä matkustajien shekkejä dol-:{
lareissa, jotka Snoraessa lunaste-;
taan siellä voimassa-olevan dolla­rin
kurssin jälkeen. ^^^^ . ^ -
Lähetyskulut rahalähetyksille
postin kautta ön 15c. summille:
alle $20.00; sitä .suuremmilta sum­milta
mitiiäu kuluja ei peritä.
Jjähetyskulut sähköteitse on
$3.56 kaikilta summilta.
Suomen valtion. suvereeninen
oikeus 011. eittiiiniitön. Saaret o-vat
osa Suomea ja Ahvenanmaan
saarien erottaminen Suomesta si-sliltiiisi
sen statuksen muuttami­sen,
jos m a a l t a rii.stettiiisiin o.sa
sun on ennenkaikkea kansalli-s
n u s k y sy m y s. S e I (.) s t a j a i n h 11 o m i <)
Ah venanm aal 1 a on saan u t h e i-dät-
vakuutetuiksi siitii. ettii jos
riusi itiinestys. sallittaisiin, tulisi
se melkein yksimielisesti vahvista
iria a n t o iv ee t ilu o t si i ny 1 id i stii m i -
sest ä. 11 semii iii-iiilm iso i k ei iden so-veltamisia
Ahvenanmaan : väes-töiJn
koskevassa kysymyksessä
katsovat selostajat, ettei lopulli­sesti
konstitueeratun valtion vä­li
e m m i st () 11 ii' oi e o i ke u t ta e ro t a ja
tulla liitetyksi toiseeni valtioon.
Ahvenanmaalaisten..selostajiin te-k'
em ii s t ä A' i i k k a a sia m \' i > t ii t u n n o s-ta
h uolimat ta, eivät niimii k uit on­kaan:
voi: .yhtyä saaristolaisten
vaatimukseeii kansaniiiine.styksen
toimittamisesta. Selostajat tun-nu
s t av a t . a 11 ven a nm a ai a i ste n . i) e-lolla,.
että he luikkuisivat suoma-la
is t e n • 11 va a h a n t u l v imi se e n. o! e -
Kuten tunnettua, on tul '^i \i
aivan iiskettiiin, todennut .suoma­laisten
osuuden Amerikan van­himpaan
iiutisasutnkseen. On. saa -
tii selville, että suomalaiset- oi iva t-ensimäiset
valkoihoiset, jotka pa-
]iivat alulle viijelystyijn l ^ M i n s y l -
vanian valtiossa, vielä pä ettii Ph i-
1 a d el.p h i a n mii j o o ] i a k' a n i > u n lv i o i v
suureksi osaksi rakeiinettu suo^
inalaisten raivaamille ])elloiUc.
X i i t i i Intkimiiksia on osaltaan
suorittanut inai.steri Akseli: >.lär-neteltrRauanheinio..:
.M.'titnslut t u-aan
asiakirjoista aivan läheisesii
näiden, suomalaisten vaiheisiin .on
hän nyt kii-joiitamit ronu.anin,
joka ensi k e r t a a k; i ^ i i t e l i ' e su.o-m
a 1 a i s t en m a; i il m a n 11 i .s ro r i a 1 l i s j a
tehtäväii. Teos ••rutcfMi maail-; Varat y i i . . . ' $'3,000,000.00.
maan" on v a n l u l i K a s se.-ckailiir>.-j Ki,joittakaa suomeksi; meillä
maani, jonka s a n k a i . l n a M- , at hi^ , .si.oaialai.sta liikkee.ssäm-
Kaikki lähetykset osoitetaan ^
postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vas-^
t a a n o t ta j a n j a 1 ä he tt ä j än o s oi t- j
teellä va/rustettuna osoitteella:
Foreign Department
First National Bank
HANCOCK :: MICH.
- P-rtisfedu V. 1874.—
loriallisesti t o d e l l i s e t s u o m a l a i r{
korvenraata ia! M a n t i
me.
M a r i t itien,: .rr-=r-
Krkki .Miilikka. 1'ieiari \\ok[:i- .Hänet
"••-1
vi(M,liiäii ruotsalaiskvlään
nen, Olli lwis;inen, Mani Tossa- j a tcljctikin eriiäseeii aittaan, jo.s-vainen
y. m. IJomaanin a l K i i ' s a ' s a I j j i j i t ä o d o t t a a liirvii kohtalo
kertoo suomalaisten uni isisuka--- vihami.^h(>n>^ii taholta. Viinu^ het-ten
vainokande-ta Kuoisin Verin- kelhi^ hänen onnistuu i)äästii pa-laiinissa
,josta ankara^ ouelii; s;^- kooni rakastamansa ruot.salaisen
kii kateellisien naapurien että vi- u'{n[] avulla. |Erkki lähtee mio
ole onnistunut ja totesi kapitalis- «^^^ tasavallan presi-min
ainoaksi keinoksi, jolla Venä-1
jäi voidaan . saattaa vakavampiin ' ^^-^
oloihin. Toisinsanoen, keskiluok­ka
on kieltäytynyt ruokkimasta
bolshevismilehmää, jotävastoin
kommunistit haluaisivat vjitä ali­tuisesti
lypsää. Venä jän talonpo­jat,
tunnustaa Lenin, ''ovat poi­kenneet
pröletaariaatin tieltä."
He ovat poikenneet siinä määräs-säi,
että he kieltäytyvät elämästä
nykyään maassa vallitsevien olo­suhteiden
alaisina, eikä mikääa
muu, kun yhteisymmärrys bolshe-ja
suum joukko sanoma­lehdistön
edustajia kaikkialta
maa.sta. Juhlatilaisuuden ja kau­pungin
perustajan Kustaa Adoi-'
fin muLstoksi on valmistettu tai­teilija
Emil Viekströmih muovai­lema;
muist orah a kansallisine timr
nusmerkkeineen ja latinankielisi-ne
omistuskirjoituk.sineen. .
! . , ' L. J . M.
si t e 11 o k ka i s iin t o i m en p i t e i sii n o 11
ryhdyttävä tämiin vaaran ibrju-miseksi.
'Saarien erottaminen ei
kuitenkaan, tässii suhteessa .ole
Y\X\ 11 ämä t iin, k un- Suo men halli tus
on valmis ahtamaan maan viles-tölle
riittävät . takeet. Käsityk­sensä
peru.stavat selostajat, mycis-k
i n s i i h en sei k k a a n e tt ä K i h t i o il
mahdoton tulliraja. >\lyöskin liuo-mautetaan,
et tii A h venan m a an
menettäminen m e r k i t s i s i autta­matonta
tappiota Suomen ruotsa­lais
e 11 e \' ä estolle. S e 1 OS t a j a t o ^• a t
sitä. mieltä, :että kysymystä ylei­sen
itsehallinnon " myöntämise.stä
"täytyy pitää luonteeltaan si.säpo-liittisena,
jonka vuoksi sitiv on
mahdoton kytkeä yhteen Ahve­nanmaalle
annettavaa itsehallin­toa
ko.skevan kysymyksen: kans.sa.
Selo.stajat hylkäävät ehdotuk­sen
täydellisen itsenäisyyden
myöntiimisestä Alivenanmaan saa
rille, koska saariryhmiillii ei ole
riittävästi omia apulilliteitii.
Selostajat selittäviit, että itse-hallintotöimenpiteiden
täydentä­miseksi
laaditaan erinäisiä merki­tyksellisiäkin
takeita. Niistä mai­nitaan
seuraavat: Suomenkielen
käyttäminen opetuskielenä kou­luissa
on lailla kiellettävä: kiin-t
e i m i s tö j en h a n'k k i m i se e n n ii h d e n
on saaristolaisille myönnettävii e-tuoikeus
kauppojen teossa; kiin-teimistöjen
myyntihinnan vahvis­taa
erityinen maakäräjien asetta­ma
komitea^ Äänioikeus on Ah­venanmaalle
muuttaneilla henki­löillä
vasta heidän viisi vuotta
täällä asuttuaan. Mitä maaherran
virkaan tulee on maaherra nimU
tettävä kolmesta maakäräjien, eh­dolle
asettamasta henkilöstä.
J OS 'Suomi vastoin selosta j ä in
odotuksia ja vastoin sitä käsitys­tä;
mikä Suomen taholta heille on
annettu, kieltäytyisi antamasta
kyseessä olevia takeita, pakotta­vat
ahvenanmaalaisten edut sa­moin
kuin halu turvata pysyvä
rauha Itämerellä, selostajat puol­tamaan
saarien erottamista Suo­men
yhteydestä, mikä toimenpide
nojautuisi- väestön kansanäänes^
tyksellä vapaasti julkilausumaan
toivomukseen. Alutta selostajat
eivät tahdo uskoa, ettei S^uomen
hallituksella ja eduskunnalla olisi:
tässä asiassa kaukonäköistä ja so-j
vmnoUista käsitystä. *
, Takeilla pitää ^oUa kansainväli-.
•anoinaisten; Kanssa. , . ! ) a i :m t l vai ^ J i iii listana,:; m i i t ta; sy
heidiit- läliteniiiiiil valtalaoiu-n.laa.-! k:öj
-Erittiii.ir .- eläviisi i kiivataan^koi-tvien kiitkiiiinr ::S^^^
yermlaunin metsiisnonialaislcn e-, vä^i :i'Uotsa]ais'n
initoivoinen. "asema. alitHint'U> Jaisia eliikaii taVoiii kohteleva oi^
liyökkäysten .uhka vihanrielisien : keiisiailokseh
ja : murha n hai u ist en r u o tsa la ist n\ |ienii^ie- riatthau;^'
van hvvät perusteet, minkä xuok-^ "^^^^r>urien taholla ja M i r u i l i n e n | sen' voudit saajmvat j a ttihoavat
tila, :joh<)n : n u t t e i : a t . . S u o m a l a i s e ^ l s n o i n a l a i s t i M r sä
i :k o ry en ra a ta j a t J o p u 11 a j o u tu i v a l f tä v a t.:. tai o t, - polt t a vat 1 vii j äh:: j a^
sivistyksestiiän ja-; p a r e n i i n a s t a : j J^aiken.jisiUv^ vielä usein -suritiaa-rodustaan:;
ylpeilevien :i"Uotsalais-1 vat ladlisia-^
ten lainsuojattomassa niaassa: iA^^aii- väestöni Väin; harvoille an-
Henkeiiän pidättäen;- seuraa; Jiiki- ilietaa^ij lupa jäiidä -änkära
ja esim. -silloisten; kansalaisteiniiie[lä räiva^^^^^^
hirvenmetsästysmafkaa. jolla ret-|./i,ä.an^^
k (dl i i y s t ii \' i k s i t e k e A' t y.v ii t • .r n o t s a -
1 a iset ., mu r h äm i eli et .h ei elä 1;^ yli ii t-
Hvätj-tappam;- heistä; käks^
jassa- kaiken ; aikaa.: pääliehkilönii
esiintyvä: E-rlvki:Mulikkä':'jotitu^
A^ainolaisten :vangiksi : erottiiaan
inainitiiista • ,lidrvennie:tsä.s^
samalla heille annetaam tilaisuus
siirtyil Amerikaan. Lauden iUiot-sin
siirtolaan, jossa he hallituk­selle
työskentelemällä voivat -os­taa
vapautensa.
• Teoksen toisessa : osassa nämä
henkilöt ovat siirtyneet Delaware
lähettäessänne ottakaa huomioon,; että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KURSSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN MARKKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikld lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-'
kösanomalähetystä ei erikoisesti vaadita. SähkötysJ
maksu on $4.30. Lähetyskulut rahklähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 50c sumi^iille $50.00 asti,'
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar-|
kasti.
9
PORT ARTHUR, ONIT., CANADA:
m
^-Sf y;*j^'AM -f^V.i''-'' •s
mä mw