Vapaus, February 5, 1921

              TOISET SEMSPAM 0¥Af
SIVISTYNEET BIIEHBTJÄNA^ET EIVÄT EAUVEMMN ANNA ENNAKKALUULOJEN SEISTÄ T I E LU TEEVEYTEENSÄ. VIISAAT IHMISET. NYKYÄÄN PUNNITSEVAT
PBOPLEEMINSA JA VETÄVÄT OBIAT JOHTOPÄÄTÖKSENSÄ. JOS OLETTE KIPEÄ JA KUULUTTE YLLÄMAINITUISTA VIIMEISEEN LUOKKAAN, LUICEKAA SEUEAA-VAT
TODISTUKSET. SEN BIITÄ raNÄ OLEN TEHNYTTOISILLE VOIN TEHDÄ MYÖSKIN TEILLE.
'•'vi? (1.1 'f
laYTTÄKÄÄ AINOASTAAN LUONNOLUSU
MENETEpiÄ
TL'Li .HYVINVOIVAKSI JA ALKOI; TUNTEJIAAN ITSENSÄ PA-
- ^ • REMMAICSI KUIN VUOSIIN ENNEN
MRS. ANDREW LINGE '
Dr. P. J. Wentworth, 2031 W. Superior St, Duluth, Minn.
Rakas Tohtori Went\voitiir
Minä tulin Lorimaresta, (N. D.) tarkotufesella löytää jonkun lää­kärin,
joka voisi minut parantaa taudistani. Kuljin useain henJulöit-ten
tykönä kysellen kunnollsia lääkäreitä, samalla kertaa tullen yhä
sairaammaksi., He sanoivat minulla olevan maksa ja munuais tau­din,
reumatismin ja'hermotaudin ja neuvoivat leikkausta. Lopulta mi­nun
tuttavani^ Mrs Thoms Peterson, 3203 Gilbert St., Duluth, neuvo]
minua kääntymään teidän puoleenne, jonikä minä teinkin. Heti ensi-mäinen
hoito^ jonka te annoitte p^toulle osottautui ginä yönä
minä nukuin parommin kuin olin vuo,siin nukkunut. Ja jatkaessani tei­dän
hoitoanne tunsin paraneväni joka päiväj^Minun ruokahaluni kas­voi
ja yleensä ruoka maistui hyvältä; vatsan tullessa toimivalksi ja nor­maaliseksi,-
aloin nukkumaan, terveen tavalla, hermostuneisuuteni kä­tesi
— lyhyesti; minä. nipe.sin voimaan hjrvin ja tunsin Itseni terveein-mäksi
kuin vuosiin. Minä en ottanut ainoatakaan tippaa lääkkeitä ko­ko
sillä ajalla kuin olin hoidossanne, sillä te käytätte ainoastaan
LUONNOLLISIA PARANNUSTAPOJA. Minä tunnen.itseni sangen
kiitolliseksi ja kirjotah tämän siksiNcttä joku toinen kärsivä mahdolli­sesti
sen avulla liyUiisi sen joka on kykenevä tekemään .lopun hänen
kärsmyksistään. ,' -•. .
^Raikkaudella ja kiitollisuudella;
Loriraoi-e, N. D. • MRS. ANDREW LINGE.
'IVARINEIRON KIRJOTTABIA KIRJE KERTOO
IHMEELLISISTÄ SAAVUTUKSISTA
IVAR NEIRO
Dr. Went\vorth, ,2031 W., Superior St., Duluth, Minn.
Noin kolme TOotta sitten minä sairastin kovan keuhkokuumeen
juuri kuin olin siitä parantumassa sairastuin reumatismiin. Käv
noin kahdenkymmenen viiden eri tohtorin tykönä, saamatta kuitenkaan
iheiltä apua. Tulin sangen heikoksi ja lisänä onnettomuuteeni oli her-moistunelsuus.
^ '
Eräänä päivänä minä satuin,näkemään teidän ilmotuksenne sano­malehdessä
ja päätin kääntyä teidän puoleenne viimeisessä hädässä­ni.
Nyt, kirjotftaessani tämän kirjeen, olen ollut teidän hoidossanne
kaksi viikkoa ja nyt jo tunnen olevani aivan kuin toinen mies — olen
voimaMcaampi ja tervpempi kuin ennen ja; olen Isääntynyt jiainossa
useilla paunoilla.
Minä tulen kehottaii;iaan kaikkia sairaita ihmisiä kääntymään tei­dän
puoleenne, sillä tiedän 6ttä te Voitte heclät parantaa silloinkin vie-läkun
kaildti toiset ovat epäonnistiin^eet. Onnistumiseenne on syynä
teidän liionriöHiset menettelynne.
Minä en tiedä mitfeK kiittää,-teitä, mutta todellisuudessa minä tun­nen
itseni sangen kiitoHseksi, sillä uskon että te pelastitte henkeni.
68 High St., Lanesville, Mass. v IVAR NEIRO
Mr Neirori kirje on yksi monista samallaisista kirjeistä mitä olen
saanut. Se puhuu itse puolestaan.' Me emine väitä olevamme "kaiken
parantajia" mutta sangen paljon on tapauksia samanlaisia kuin yllä­oleva,
joissa me olemme saaneet taudin väistymään. Jos te kärsitte
jostakin taudista, älkää viivytelkö, vaan tulkaa lieti minun luokseni
ja minä rehellisesti sanon josko voin auttaa teitä.
MRS. IDA LEMBERG PARANTUI ILMAN
LÄÄKKEITÄ
MRS. IDA LEMBERG
Minulla oli paha hermotauti yli vuoden ajan ja käytin siihen kai­kenlaatuisia
parannustapoja. Käytin paljon lääkkeitä, yhteen aikaan
Tpelkem kaikki mitä soin t^vikka join oli lääkettä. Kaikesta huolimat­ta
tautini\paheni, tulin melkeinpä hcikkomlelseksi.
Joku tuttavani neuvoi minua menemään tohtori Wentworthin hoi­toon,
mutta minä olin epäilevällä kannalla sillä en voinut nähdä miten
hän voisi minut parantaa ilman lääkkeitä. Lopulta minä kuitenkin
päätin koettaa häntä. Ensi alussa tulin hiukan paremmaksi mutta en
silti voinut hyvästi nukkua. Kuitenkin minä hiljalleen tulin terveem-maksi
ja oltuani kaksi kuukautta hänen hoidossaan, rupesin voimaan
hyvin ja hermotautini parani. Minä olin hyvissä voimissa joitakin
aikoja, kunnes viime marraskuussa tulin uudelleen sairaaksi, tällä ker-taa
oli tautini erysipelasta. Minun vointini tuntui sangen huonolta ja
näytin huonontuvan, näinollen päiitin uudelleen kääntyä toht. Went-worthin
puoleen. Hän .sanoi että parantuisin kuudessa päivässä ja se
oli totta .sillä kuuden päivän peräsftä tunsin itseni yhtä voimakkaaksi
kuin koskaan ennen.
Mielestäni on viisasta niille jotka eivät voi hyvin (ja etupäässä
niille jotka ovat kokeilleet njuita medoteja) kääntyä tohtori Wentwort-hin
puoleen, , Minä tiedän hänen voivan auttaa heitä.
222 W. 3rd St.; Duluth, Mjnn. MRS. LDA LEMBERG
Ei ole tarpeellista käyttää enempi tilaa.,sillä Mrs Lembergin kirje
puhuu itse puolestaan. Han on yksi niistä monista ihmisisfö jotka
vat tulleet onrielliseksi ja terniksi minun hoidoasani. Minä olen ha-^
lukas auttatnaan teitä ja jos käytte minun konttorissani niin minä nty-tän
miten apuni on mahdollista.
!Ö3I We3t Superior St DULUTH, MINN.
—FT
Em^ii limv^iin On'Nyt Ilmesitynyt
altain paljon demme viime aikoina saaneet lukea
ia ja artikkeleita niailman^ ensimäisen sosialistisen
kunnan, Venäjän, asioista.
[työväenluokan vQitot ja taistelut innoittavat työhön
niintään miljoonia mailman työväestön parhaimmis-jpnön
heitetty lokaa ja parjausta Venäjän taistele-yöväen
silmille niin porvarien kuin noskelais-sosia-okraattienkin
taholta.
iyäreiksi, naisten kansallistuttajiksi v.m. roistoiksi
;tä syytetty. Venäjällä ei muka ole mitään järjestys-a
lakeja.
haiten näihiil herjauksiin saadaan vastaus lukemalla
M
nä lakikirja, joka on ainoa teos suomenkielellä tältä
, on laskettu kirjamarkkinoille.
dkokoelma sisältää kaikki Venäjällä nyt käytännös-vat
lait, ne ollen seuraavat:
läjän Sosialistisen Federatiivisen Neuvostovallan
tusiaM.v
isantalousneuvoston laki. ^ •
a l a i t , - . - ' -['^ •
kki nämä eri lait jakaantimtartikkdem
'mennustyön on suorittanut näiden lakien alaisena
ja toimiva toveri, jo;<a niin venäjän- kuin suomen-i
puolesta on luotettava. Painotyö on suoritettu huio-iselle
työläisnaiselle ja -miehelle Neuv6st(>.Venäjän
-Hinta65senttiä^-'i' •
ittava kirjakaupat jä;lehtiemme asiamiehiltä. "
x69, Siidbury, Ont.
letaarisiä, neuvostollisia, kuten
diahan, tahi meille vihamieli-
•a on paljoa runsaammin, oli-ans-^^
amme rauhallisissa sppi-
>sissa_^teissa pääsiäksem-
«delliseen tavaravaihtoon niit-ssa.
•
»nnin hallitus .11 kuukautisen
an jälkeen, .ryhtyäkö vai ei
"n^e kauppasuhteisiin, on esit­teille
rauhansopimusehdotuk-n
olemassa mahdollisuus, etta
äaskin piilisi valtiollinen syöt­ti
tai petos Englannin työväenjuoldco-jen
varalle. Kumpikin vaihtoehto oh
mahdollista. ' > >,
Sitten supistamalla jrfitavan osan
puheepta seuraavaan, toistan, että on
paljon tosiasioita ja seikkoja jotka
vakuuttavat' sitä, että olemme siirty-mäs.
sä taloudelliseen luomiskauteen.
Toiselta puolen on myöskin hälyyttä-viä
tosiasioita, jotka eivät poista mah
rlcliisuutta, päinvastoin vahvistavat
tbderinäköisyjrttä sotilaallisista selk­kauksista;.
Sen vuoksi csmme voi rii­suutua
aseista. Matta meidän tulee
vähentää armeijaamme mahdollisim­man
vähiin parhaimma^a'tapaukses-'
sa kolmannekseen.sekä tehdä siinä uu
distuksia pääasiallisesti tietoisuiista-son
kohottamiseksi. Tilssä oyat pää-ehdot
voittomme vakiimiuttaäiis^i.
Meidän tykistömme^ mahtavuus-ei
ole siinä^ johon Wrang'el ja KrivöS=
hein ovat viitanneet, .Meidän tykis­tömme
ei ole niiiikään kehno, mutta
sittenkin se jää jalkavSäceä
maksi. . Ratsu- ja jalkaväkemme Val­latessaan
Peiekopin karinakseh val­loittivat
sen enemmän sankarillisin
keinoin, innostuksella, kuin taitavuu­den
avulla. Tällaista me saayut£un-me
vain kohottamalla, puna-ärmeija-laisjoukkojen
tietoisuusta.soa. Tässä
onkin' tehtävämme lähitulevaisuudes­sa.
Mikäli meidän rintamamme soti­lasosastot
joutuvat yhteiskunnan se­kaan,
sikäli tapahtuu lähestyminenkin
rintamantakaisen raulialliseii työtä­tekevän
väestön kanssa, sikäli kommu
nistiset naisetkin pääsevät tilaisuu­teen
läheistymään armeijaa, ryhty­mään
poliittiseen puoluetoimintaan kä
siksi, katsomaan lähemmältä sen sisäi
iseen elämään, vaikuttamaan siihen ko
hottavasti, poistamaan siitä solttumai-suutta.
Monien armeijaosastojen siirtyessä
työkannalle, on lähimpänä levahdjns^
kautena pidettävä yll^ mitä läheisin
vuorovaikutus työtätekeväin kanssa.
Tällä tulee olemaan hyväätekevä vai­kutus
kumpaankin puoleen, sillä, jos
toisella puolen työtätekevät ovat'tyy­tymättömiä
siihen,! että armeija nie­lee
liian paljon — ja todellakin armei­jan
elimistö pn birtdttavän ahmatti-mainen—
niin toiselta puolen on ar­meijaankin
keraäntynjrt paljon kiuk­kua
selkäpuolta ]»]j^aan, sillä armei­jassa
tuntuvat puutteet paljon kireäm
pinä kuin selkäpuolen niuhallisissa o-loissa.
•
Jos toiveemme toteutuvat, niin me
astumme kauteen, joka tuo esille uu­sia
tehtäviä, vaatii koko meidän huo­miomme,
tarmonune, voimamm^, kei­nomme
ja innostuksemme taloudelli­sen
luomistyön raiteille. Mutta täl­laisessa
emme vielä laajemniassa mitr
takaavassa ole olleetkaan. Taloudelli
sen elämän alalta me olemme luoneet
koneiston. Sellaisessa tuotannossa, jo
ka koettaa saada maanuumenista kaik
ki tarvittavat, liili, malmi, jalostaa
vältt|mättömät metallit, muuttaa vil­lat
kankaiksi, olemme toimineet vä­hän.
Nämä perustoiminnat, jotka o-vat
edellytykseiä ihmiselimistön hm-'
kiselle työskentelylle, ovat kauheassa
laniaannustilassa. Sikäli kuin olem­me
toimineet taloudellisessa mielessä
— ja me olemme muutamilla aloilla
työskennelleetkin , jotenkin tannok-kaasti
valmistaakscmme kaiken ar­meijalle
tarvittavan — voidaan sa­noa
että me olemme nylkeneet Venä­jää
taloudellisessa suhteessa, jotta tur
vaisimme sen olemassaolon ja armej-jan
taistelukuntoisuuden. Vasta nyt
me imsemme toi^;een paljoa syvälli-senipään
täldudellisen elämän'tehtä-vääi
», rjistämä^äri luontoa, j »ka ori mei­tä
paljoa äveriäämpi, rikastuttaaksem:
riie meidän uutta rakenteilla olevaa
yhteiskuntaamme.
Ero proletariaacin ja pikkuporvari­en
välillä on siinA/että proletariaatti,
taistellessaan vätiäi.sempienkin. tarpeit
tensa tyydyttamii-elcsi, tunnustaa, että
se voi, kysymyksen ratkaista ainoas­taan
yhteisillä ponnistuksilla, kollek­tiivisesti.
Va^takohtaisesti sille pyr­kii
porvaristo vain yksihyväiseeii ri­kastumiseen,
suuremman o.suuden
saantiin itselleen. Tässä kollektiivi­sessa
taistelussa on meidän proletari-aättimme
kehittynyt äärimmäisyyteen
asti itseuhrautuvaiseksi, miitta tämä
itseuhrautuvaisuus ei saa johtaa ai­neellisten
tarvikkeiden puuttuvaisuu-teen.
Meidän tulee turvata hänen per
heensä, tulee turvata sille mahdolli­simman
hyvät elämisen ehdot. Mei-
.idän" tulee Venäjän proletäarijoukoille,
hiiden muesaa enimmän jälellejääneil-lekin,
asottaa, että iiusi järjestelmä,
jonka he ovat itselleen taistelleet, jota
he kannattavat mitä ihmeellisimmällä,
ponnistuksilla ja uhrautuvaisuudella,
että tämä uusi järjestelmä voi luoda
sellaiset olosuhteet; joissa ei ple enään
puutetta eikä vaadita uhjauksia, vaan
joissa korkein taloudellinen turva on
taattu. Tätä tutkintoa suorittamaan
»ne nyt kokonaisuudessaan ölenune
lähteneet. Tämä tehtävä tulee mei­dän,
suorittaa ehdoilla millä tahansa.
Tässä kohtaamme me suuren joukon
vaikeuksia,,tahi toisin s9.noen tämä ta
loudeljinen perustehtävä jakaantuu
joukkoon uusia yksityistehtäviä. Täs­sä
tulee esiin esim, kysyanys meidän
neuvostotalouksiemme järjestämises­tä.
Ne, kuten tiedätte, ovat kokoon­pannut
kansankomissariateista, pää-
(glavkat) ja keskuslaitok.sista (sent-roista),
jotka Korkeimmas.9a Kan.sanr
talousneuvosfessa yhdi^yyät. Otam­me
esim. kivihiilen, niin jokaisesta
kaivoksesta kulkee langat Moskovaan,
vastaavaan päälaitokseen, - Jos taas
otamme kangasteoUisuhden, niin jokai
sesta puuvillanipugta kulkee langat,
jotka ; päättyvät kangasteollisimden
keskusvirastoon. Tällaisia päälaitok­sia
raeilE on useita kymmeniä. Mitä
tällainen järjestelmä yleensä sisältää,
on meille jokaiselle itsestään selvä.
Saadaksemme kangasta^ tulee ensin
saada puuvillaan koneita, kivihiiltä,
työvoimaa. Kuka johtaa työvoiman
jaottelua?. Kansan työkomitea, joka
yhdessä Yleisvenäläisen ammättiliit-tojeh
Keskusneuvoston kanssa mobi­lisoi
yälttäraättömsit työvoimat. Kuka
hoitaa poltto.äindkysymystä? Sitä vat-ten
on polttoaineiden päälaitoa, joka
jakaa polttoaineet kaikille vi.rast^^^^
ja laitoksille; Tämä on pojttoäirie-jaottelulaitos,
muttd' meillä onjvU lä
monta päälaitosta naftan saantia^ Ifi-vihiilen,
turpeen ja tähänastisen pää-polttoaineen,
puiden saantia varten —
päämetsäkomitea.
Täten, toistan sen, on meillä joukko
päälaitoksia, komiteoita, jotka työsken
televät taloudellisen elämän järjeste­lyn
alalla. Mutta jokainen tehdas, jo­kainen
teollisuuslaitos, kärsii kuiten­kin
samalla kertaa kaiken puutetta.
Mutta voidakseen työskennellä, tulee
kutomotehtaan omsita kivihiiltä, puu­villaa,
työvoimaa; työläisillä tulee ol­la
vaatteet, jalkineet, tehtaalla tulee
olla kuljetusvälineet. On vältfömätöii
tä, että kaikkien pääkomiteain välillä,
jotka hoitavat näitä asioita, olisi kiin­teä
yhteys, eikä ainoastaan huippujen
välillä, vaan kaikialla myöskin alhaal­la,
lääneissä, jotta nämä kutomoteh-taat
saisivat kivihiiltä nopeinta Uetä,
jotta niille elintarpeet annettaisiin
lähimmästä varastosta jne. Tämä • on
kalkki helposti isanottu. Vaan pienim
misf5äkin talouksissa, 500 desjatinah
suuruisissakin taloissa, johon kuuluu
eri maatalousaloja, on välttämätöntä
aikaan saada jonkinlainen suhteelli­suus.
Mutta meidän suurpiirteisen
äärettömän, rappeutuneen taloutem­me
järjestäminen siten, että pääkomi-teat
tulisivat olemaan toistensa kans­sa
välittömässä yhteydessä, jotta ne
ruoldcisivat toinen toisiaan, ettö kaik­ki
olisi niin, että milloin on tarvis ra­kentaa
talo työläisiä varten, niin olisi
yhdeltä pääkohdalta saatu heti nau­loja,
niin paljon.kuin toiscn antmiin
lautoihin tarvittaisiin, niin jaljon
kuin kolmas antaisi rakennustarpeita,
jne., järjestää tämä suhteellisuus, tä­mä
sisäirfen sovittelu — siinä ony^
kem tehtävä, joka Neuvostovallan e-desEä
tällä kertaa on. Parhaillaan
laatii Kansäntalousneuvosto meic^n
taloudellisten- Keskuselimiemme kes­keistä
y^iteistyösuunnitelmaa, , ;
- ' ' (Jatketaan)
Oscar Koivulan Ifäätäliliikkeessä
otetaan vastaan räätälin aramattiaTaan kuuluvaa työtä. Pukuja teh­dään
päivän halvimpiin hintoihin. Hinnat nyt ?4B.—$80.00. Työ enai- '
ludkaista ja sopivaisuus taataan. Monipuolinen kangas varaöto aina, '
käsillä. Vanhoja pukuja ylitetään ja korjataan.
13 Lisgar St.,
P.O. Box 1604 Phone 1433
Coriier Lisgar &;E!mSfc
SUpBURY, ONT.
Hyvä Imhvi iTiöita; (P)
H. KAUHASEN RÄÄTÄULIIKE
Olen mtiutanut samaan taloon kuin OBU:n konttori on, 9 Lisgar
St, P. O. Box 524. — Minulla on sievä valikoima syys- ja talvikan-kaita
ja mallia on saapunut joista valmistan kaikkia räätälin alaan
kuuluvia töitä kohtu hinnoilla. , -
OSAKKEITA OSTAMAAN
Sudbury Indurtrial Co-Operative Society, Limited tarjoaa myytäväksi
$10,000,00 arvoitu osakkeita,;Täten saatu pääoma tullaanJtäyttämääntava*
roitten ostoon suuremmissa erissä, joten se saadaan halvemmalla ja voidaan
myydä halvemmalla. ' .
l Jos nyt tarjolla oleva pääoma saadaan kaikki,myytyä^ niin tullaan avaar
maan yleinen kauppa, jossa myydään ruokatavaran liBäksI kenkiä, vaatteita,
rautatavaraa j . n, e., joten ostajamme voivat saada mitä tahansa tarvitsevat
omasta kupastansa.
> Osakkeenomistajille maksetaan 6 prosenttia sijottamalleen rahalle. Voi'
tot mitä jää, jaetaan osakkcenomistajicnkesken ostoksiensa suuruuden ma-k&
Bn •'
Käyttäkää rahanne (Jmaan liikkeeseenne, joka on varmasti hyvä rahojen
sijoituspaikka. .—
Puhukaa asiasta Jacob Jarv'kBen kansaa,
; THE SUDBURY INDUSTRIAL COOPEKATIVB SOCIETY, LIMITED.
Phone711 P. O. Bos 1062
EAGLE CAFE
AINOA SUOM. HOTELLI SODBURYSSA
i^ifitlt huoneet, parhaat rauat Ja kahvit. Auki Joka aiba.
OLGA SNELL&IAN.ombtsia
' ii
BALMORAL ANNEX
6UURIN SUOMALAINEN^HOTELLISUDBUEYSSA"
Huoneita ja ruokaa aina saatavissa sekä)lyhemmäksi että pidem-mäksi
aikaa.
Suomalainen naishieroja tavattavana samassa paikassa.
86 Elm -Street, W.
YieJö RAUTIO, Omistaja.
SUJ)BUBY, ONT.
i i i !
i i » »
mmi