Vapaus, October 21, 1924

              TOrfaiiia. iokak, 21 n. Ttog., Oct 2Igt, 1921
^ -41
ViUPAUS
5y^aSW Ont, joka tiistai, torrtj^ Ä ^ * * ^
ONNI SAABI, AEVO VAAEA,
VAPAUS (Uberty) . ~ .
The only or«an of Finniib Worker8 !n Canada. Pob-fitbed
in Sodbnry, Ont, every Toesday, Thumlay »nd
;Satwda^_ '
Advertising ratcs 40c per coL inch. Mmunum ch»ge
tm «ingle inaertion 75c. PiBCOunt on «tandiog adve^se-
Btent. The Vapaf^s is the best advertiaing medium
«mang the Finnifh People in Canada^_^ _
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. 12.25, kolme kk.
$1.6Y0h djyas vyaklstoi ihkikn . j7a5 Scu omeen, yk, sx. v,k . »5.6r0« , puol«i vkt .
13.00 ja kolme kk. 11.75. ^ / _
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
yaitsi asiamiesten joilla on takaukset.
IlmoitQshinta kerran julaistoista ilmoituksista 40c
•^-«alstatuumalta. Suurista ilmoituksista sekä ilmoitnk-
Ssta. joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan
tuntuva alennus. Knolonilmoitukset »2.00 kerta ja 50c
licää jokaiselta muistovärssyltä. Nimenmuuttoilmoituk-
Mt 50c kerta, $1,00 kolme kertaa. Avioeroilmoituksei
12.00 kertb, $3,00 kaksi kertaa. Syntymäilmoitukset
tl.OO kerta. "Halutaantieto- ja osoteilmoitukset 50e
kerta. Sl.OO kolme kertaa. Tilapäisilmoituksista pitää
raha seurata mokana.
Naisti seurasi rangaistHksena: 10 telotusta, 28* vuotta
vankeutta, 9 kuukautta tutkintovankeutta j a 3 elinkao-tlstuomiota!
Cumpelin kirjanen on herättänyt selldsta huomiota,
että valtakunnan oikeusministeri on katsonut olevansa
pakoteUu antamaan selityksen, minkä vuoksi ei aina
ole onnisluUu pääsemään käsiksi syyllisiin, mutta on
fSmS selitys sitä laatua, että se on vain "omiaan edel­leen
korostamaan Gumpelin tietoja tasavallan murha
vallasta. Sosialidemokraatit ovat jostakin syystä käyt
täneet paljastuksia aseenaan ja Preussin maapäivillä
ajaneet läpi ehdotuksen tutkija jaoston muodostamises-
U. Kuinka vaikeata tämän on saada esille totuutta,
näkyy siitä, ettei jaosto ole kahden kuukauden aika­na
kyennyt saamaan käsiinsä Karl Liebnechtin, Rosa
Luzemburgin y.m. murhia koskevaa lainopillista aine-histoa.
DolhriD TOiia polibssa
Tiistain lehteen aijotnt flmoitnkset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3. • • . • • •
'Registered at the Post Office Department, Ottawa,
' as second class matter.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty BIdg Lome
SL Puhelin 1038, Postiosote; Box 69,. Sudbnry, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
; kirjeeseenne, kir^'oittakaa uudelleen liikkeenhoitaja,i
-fienoonallisella. nimellä.
J . V. KANNASTO. LUkkeenhoitaja.
Canadan ja Venäjän kauppasuhtei­den
kehitys
r > Venäjän neuvostohallituksen kauppalähetystSn oles-f
:kelun judosta Canadassa nousee aina silloin talloin
esille kysymys missä määrässä näiden maiden väliset
kauppasuteet järjestyvät. Sanomaldidissa on ollut
muutamia uutisia venäläisten mahdollisista hevos- tai
Of koneostoksista Canadasta^ mutta sikäli kun neuvosto*
on kysymys, mitään
käytännöllistä ei kaupallisissa asioissa ole vielä saa-
&''iVutettu.Aika*ajottaisia neuvotteluja on kyllä kauppar
^Tsuhteiden järjestämiseksi käyty, mutta vasta tulevai-
«uus- kykenee osottamaan mitä niiden kautta pystytään
aikaan saamaan.
.L^uelystölla on ollut jo pitemmän aikaa vakitui-
: V V Montrealissa, • josta käsin; tdidään
T^^^^^ Ottawaan tarkotuksella saada aikaan' yhteisym*
narrystä Canadan ja Venäjän välille. Lähetystön yk-deksi
juoksevaksi työksi on muodostunut koettaa saa-
,da haltuunsa sen kirjallisuuden, jonka hallituksen vir-
. ..kaHijat takavarikoivat Venäjältä saapuneista arkuista
ja laatikoista. Tässä ei'ole ^ l ä onnistuttu. Canadan
hallituksen edustajat selittävät suuren osan kirjaili-i^
Jsutidesta olevan.sen henkistä^^ ei ole levl-
' : t e t t ä v ^ sopivaa Canadassa.
Canadan ja'Venäjän kauppasuhteiden järjestämistä
r^oa epäiUsDBtta flUuvessa määrässä ehkäissyt Englannin
' j a Venäjän suhtod^ sekfiva tila. Neuvostohallituksen
f --kauppalähety^^ niatka^^oli järjestelty Canadaan siinä
odotuksessa, että" Canadan ja Venäjän vslit järjestyvät
; xiuvan luonnostaan' seA jälkeen kun Englannin työväen-
' hallitus antoi tunnustuksensa neuvostohallitukselle/^j a
''ryhtyi; ^järjestelemään kiauppasuhteita. Mutta Venä­jän
^a Englannin välisen sopimuksen jäädessä puolitie-
}lieD tyova^fasllituksen kukistumisen^ kautta on Cana-dankin
;ja neuvosAovallan välit jääneet odottavalle kan-
.nalle. Jtn Englannin tulevat vaalit kääntyvät MacDo-j
naldin johtamalle politiikalle suosloiliseksi, avautuu
^ I I S olevalle^ kauppalähciystöllekin suotuisampi ti
laisuus, suunnitelmiensa perille viemiseksi. Mutta jos
työväenhallituksen läpiajama sopimus tulee syrjäyte­tyksi,
muodostuu canadaläislenlun kauppasuhteiden
' • järjestäminen vaikeammaksi. '
Neuvostc^allituksen kauppalähetystön suunnitelmi
ca toteutumista vaikeuttaa ennen kaiklcea varojen puu
' te." V^Bjpn talous tarvitsbi kipeästi koneita |a maan
ViljelysvältAeita, mutta tilaiiiiten jättämisestä niille ei
' voi olla puhettakaan ennenkum mdcsusuhteet ovat var­malla
pohjalla. Englannin ja Venäjän välillä tehdys­sä
sopimuksessa oli neuvostohallitukselle kaikkien tär­keimpänä
puolena Englannista luvattu-lama^ Mutta
laina «n tullut kyseenalaiseksi samalla irertaa kun itse
f ;x sopimuksen c kohtalosta joudutaan ratkaisemaan ylei-
•issa vaaleissa. Canadan samoin kuui Englanninkin
porvaristo katselee kylmäkiskoisesti kauppasuhteiden
t^' Järjestämistä neuvostovallan ^^^^^^^^^^ niin kauan kuin
' sen käytettävissä ei ole valmista rahaa tuotteiden os­toon
näiden maiden marldtinoilta.
Asiain näin ollen Canadan ja Venäjän kauppasuh
teiden järjestely tulee edelleenkin riippumaan valtiol­listen
asioiden kehityksestä emämaassa.
Hulluuden horna
Kaikkien rehellisten työläisten täytyy ellei julkisuu-dessa,
niin ainakin sisimmässään myöntää, että ihmis­kunnan
historian varrella käydyt sodat ovat mitä suu­rinta
mielettömyyttä, mutta maailmansota oli omiansa
osoittamaan enemmän kuin mitkään aikaisemmat sodat,
että sodanhirviön valloilleen päästäminen on järjetön
teko ja hirvittävä rikos, jonka suuruutta ei voida kos­kaan
määritellä eikä millään kynällä kuvata. Nume­rot
ja taulukot, joita laaditaan osoittamaan maailman­sodassa
menetettyjä ihmishenkiä, raajarikkoja j a mieli­puolia,
näyttävät tosin huimaavia lukuja, ja määritel
mät taloudellisten arvojen menettämisestä esittävät kä­sittämättömiä
suureita. Mutta sittenkin näyttävät ne
vain osan ja antavat vain summittaisen käsityksen i h ­miskuntaa
kohdanneesta tyrmistyttävästä onnettomuu­desta.
Miljoonien kotiinjääneiden, orpojen, leskien,
morsiamien ja muiden armaiden omaisten kyyneleitä
ja pohjatonta tuskaa ei ole mitattu eikä voida mitata
millään mitoilla. Niiden monien miljoonien ihmisten
teistä ja tuskista, jotka ovat sodan jalkoihin joutuneet
ja kotinsa menettäneinä harhailevat Europan eri kul­milla
ei kukaan pidä lukua. Sivistyksellisten arvojen
häviö oli maailmansodassa suunnaton, mutta kuinka
suuri, sen laskeminen on mahdottomuus. Tiedämme
vain, että kohti alkuperäänsä, raakalaisuutta, kävi no­peasti
ihmiskunnan kehitys niinä viitenä vuotena, j oi
loin maailmansota raivosi. Voittoon, valtaan ja rik
kauteen yli ruumisroykkiöiden, yli poltettujen kylien
ia kaupunkien, läpi veren ja kyyneleiden kostuttamien verrattuna. Ja niinpä asiantun-
* ^ *^ ' .;fcijat t^h^«Wa|ai V,-im^Äialitaiste-
Insta amol&^celmia;' ovat - yksikan­taan
>vcik^ptett^^^^ että tämän
vuoden vaalit Kokonaisuudessaan
tulevat maksamaan $500,000,000!
.Kulunkeja eivät mitkään lait tule
näbsä vaaleissa rajottamaan.: Ainoa,
mikä voi olla rajottavana esteenä
, on se»: kuinka. paljon ne,; |otlw .yaa-
Ktaistoluja johta^i^^^
räämään,: Ja kun, otetaain'huömipoh,
että nämä vaalitaistelujen johtajat
käsittävät erikoisen luokan . poliitti­sia;
spesialisteja, joilla on erikois-mahdoilisuudet.
päästä suurijsn kor
pröatsioohien suosioon; niin yoimnie
^käsittää, että rah\>ja ei tiUIa s ^ l i -
maäii tarkotiisperien saavuttiai^^
sa, inikäli $e rahoista on riippuvai­suudessa.
Poliittista vpittoa.:,8ew
vai aineelliset ednt ovat siksi suu­ret;
t ^ ^
miliöinkaan ehhVmiöifrio^^^^^
assa maamme ^ .kahsalaisisbai: ,t&llä
kertaa 500 saattaa dollarissa enha.
koita laskea vaalien iulokset
J o l u tapauksessa > oh' p^^
maiden, ponnistivat kaikki sodaissa mukanaolevat kan
sat vielä ^illouikin kun niiden elinvoima oli jo melkein
loppuun kulunut. Vielä silloinkin ajettiin joukkoja
tulilinjoille, kun nälkäkuolema jo korjaa satoansa n ii
den joukosta, joiden tehtävänä o l i ruokkia rintamilla
olijat ja lähettää uutta elävää voimaa muriiakoneita
hoitamaan ja niiden silvottavaksi. Vasta silloin kun
osa taistelevistf^ kansoilta ol| täydellisesti menehtynyt,
loppui viisi vuotta kestänyt kuolontyÖ. Silloin korjasi­vat
toiset taistelevat voiton, joka oli heille itselleenkin
enemmän peloittava kuin riemastuttava. Niin raskaasti
oli sota koskenut myöskin voittajiin. Voitonriemu tu
kahtui leskien ja orpojen itkuun ja nälkäisten työttö­mien
ja raajarikkojen suunnattomat joukot laahustivat
voittajamaidenW kaupunkien kaduilla häiriten ja es­täen
juhlamielen valloilleen pääsemästä.
Tämän kaiken tapahtuneen, onnettomien häviöiden
ja masentavien voittojen jälkeen, luulisi jokaiselle ih
niiselle syöpyneen mieleen j a vakaumukseksi varmentu
neen, että sota on vitsaus ja kirous, joka on estettävä
enää millouikaan. ihmiskuntaa kohtaamasta.
. Neljäii vuoden murhasato Saksassa
Tunnettu saksalainen pasifisti E. T. Gumpel julkai
si V. 1921 kirjasen: «Kahden vuoden murhat» Tästä
' on nyt tullut laajennettu painos nimellä «Neljän vuo-c^:
den poliittiset murhat.» Hän käsittelee kirjasessaan
f iattentaatteia, joita on tehty < Saksassa vuodesta 1918
lähtien ja vastavallankumouksen voittoa Nosken sosia-
: lidemok^ esittämät nu­meronsa
ovat'kauhistuttavat:
y^taxi y l i xieljän vuoden aikana on oikeistotaholta
^suoritettu 345 poH^^
yhteensä 90 vuoden. Vankilatuomioilla (työläismurha
— sadan päivän vankeus!), joidenkin-kuukausien tut-luntovankeuksilla,
730 maikan-sakotHafjsHHsHnkautis-
^tuomiolla.^ , : .
Samaan aikaan siibritettiin vasenuniston taholta
: (ei kuitenkaan 4communistien) 22 p<^iittista murhaa.
Valopuolia Amsterdamin kahsain-välisessä
Amsterdamin kansainvälisen johtomies Edo Fimmen
on rdijennut tehdä sen «synnin», että on matkustanut
Moskovaan ja esiintynyt siellä työläisten kokouksissa
yhteisrintama^ .puolustaa FimKoeo on esiintye^sääiv
neuvostovallan rautatieläisten liiton keskuskomitean ko­kouksessa
1^'äimut tervehdyspuheessaan nt m., että
«minä niinkuin muutkin Länsi-Europan työväenliik'
keen johtajat^ olimme aikaisemmin Venäjän ammatilli­sen
liikkeen ja Venäjän vallankumouksen vastustajia.
Nyt minä olen tuUut huomaamaan, että se oli sangen
suuri virhe. Länsi-Europassa vielä ajatellaan, että voi­daan
saavuttaa jotakin neuvottelujen tietä, kumartamal­la
porvaristoa. Tässä onkin länsieuropalaisen amma­tillisen
liikkeen suurin virhe, joka täytyy korjata.» Ja
edelleen on Fimmen kuvannut sitä, miten Amsterdamiin
kuuluvissa ammattiliitoissa vasemmistolainen liike kas­vaa
päivä päivältä. Ja omasta kuljetustyöläisten kan­sainvälisestä
yhtymästä puhuessaan on Fimmen lausu­nut,
että «meillä tämä vähemmistö tulee yhä voimak­kaammaksi,
ja on hyvin pian enemmistönä. Silloin
olemme onnellisia voidessamme ottaa joukkoomme
myöskin neuvostovallan ammattiliitot. Vasemmisto-siipi
tietää varmasti, että ilman yhtenäisyyttä venäläis­ten
liittojen kanssa me emme pääse päämäärääname.
Tällä hetkellä käy kansainvälisessä kuljetustyöläisten
yhtymässä valtava taistelu yhtebrintamasta, ja minä
olen vakuutettu, että se päättyy menestyksellisesti. Minä
olen täysin antautunut tähän taisteluun. Minä olen
tehnyt eron kaikesta vanhasta ja olen vakuutettu, efiä
me yhteisrintaman kannattajat yhdessä nei^vostovalta-laisten
liittojen kanssa osaamme ottaa välttämättömät
askeleet lopullista voittoa kohden.»
Eräässä Henry Fordin lehden,
i:>earbor9: Independentin äsVffwwwä
numerolM- on midenldintoinen tatr
kielma dHä paljonko yleiset vaalit
tulevat maksamaan ja mitenkä vaa-litafstelun
«kana rahoja käytetään.
Lainaamme siitä seuraavia kohtia
osotukseksi siitä, mitenkä rahavalta
vuosienvarrella on ostanut itselleen
"kansanvaltaa":
Lähes parin vuosikymmenen ajan
on tämän maan kansa jatkuvasti
ja ankarasti ponnistellut erään pul­man
kanssa, mikä ratkaisuunsa näh­den
tällä kertaa on yhtä pitkällä
kuin alkaessakin. Sitä ovat erikois-komissioonit
ja tutkijakomiteat tut­kineet
Sen ratkaisemiseksi on laa­dittu
lukemattomia lakeja. Aika-a-joittain
on yleinen mielipide nous­sut
sitä vastaan äärimmäiseen rai­voon
knn julkisuuteen on paljastu­nut
räikeitä tosiseikkoja. Tuo prob­leemi
koskee rahojen käyttöä jul­kisissa
vaalitaisteluissa.
V. 1920, eli edellisissä presiden­tinvaaleissa
ja samalla kertaa ta­pahtuneissa
muissa yleisissä vaa­leissa
käytettiin tässä maassa poliit­tisiin
tarkotuksiin ylitse $100,000,-
000. Tätä arviota on pidettävä san­gen
pidättyväisenä ja siihen eivät
sisälly julkiset ^ valitsemiskustannuk-set,
jotka nousivat |2S,000,000.
korville, eivät myöskään ehdoUcais-ta
koituneet epäsuorat kulut ja suo­ranaiset
vaalitaistelut, menetetty
aika ja työ, mikä vedettiin vaalitais­telun
vuoksi pois käytännöllisen e-lämän
aloilta ja mikä koskee ^uhan-
Sia. henkilöitä, jotka joko osaksi tai
kokonaan toimivat suosimiensa eh­dokkaitten
^puolesta.
Poliittisen elämän kustannukset
tulevat tänä vuonna olemaan pal­joa
suuremmat, sillä tilanne on po­liittisella
alalla siinä määrin kärjis­tynyt.
Vaalitaistelujen kulut ovat
viimeisen kolmenkymmenen vuoden
kuluessa nousseet rajattomasti/ mo-ninkerroin
tavallisiin elinkustannuk-siille
oli hsnkittsva kansaa knstan'
n uksella.
Bahojen käyttö poliittjsesaa elä­mässä
on kuitenkin saanut käänteen
sitten viime vnosisadan puoliväliä
Ennen tuota käännettä ei tavallises.
t i oHut suuria poliitliBia j ä r j ^ j ä,
eikä kansallisia Icomiteoits. Joka
yksilö saattoi labjottaa suuria sum­mia
vaalitaistelua varten ja nuo
summat käytettiin aivan jnlldsesti
rahalla äänestäjien ostamiseen.
Maksettiin niiin j a niin paljon kus­takin
äänestä. Tietenldn on tuota
menettelyä jatkettu vielä varsin
myöhäiseenkin aikaan, mutta tuon
käännekohdan jälkeen ovat vissit
ryhmät liittyneet yhteen vaalitais­telun
rahastamista vurten j a lah­jomisen
esim^iksi ovat pääasiallises­ti
tulleet^nomdehdet, yleisen mie­lipiteen
kontrolloijat. E n ^ i k o i na
oU myöskin yleistä, että palkattiin
erikoisia joukkueita, jotka' käytti­vät
vissistä nuksusta äänivaltaansa
käyttämättä olleitten henkUöitten
äänestysoikeutta ja niiUä vaalien
päättyessä täyttivät äänestyslaati-kot
Ja näitä joukkueita, eli kuten
nutä nimitettiin "Colonies", lähe­tettiin
sitten toisille jiaikkakunnal-
Ie, vieläpä toisiiif valtioihinkin, te­kemään
samoin. Nämä joukkueet
saivat aikaan terroria äänestäjien
joukossa, mikä usein päättyi julki­seen
tappeluun.
kiytö kaksi <'hJoMraa%ni ftyxkijii
fcniD^k&i 11,000,000. l a U u t e n J»>
kamiseen voittaafcaeeo riKtoMnred»
i s eräs kolmas mies Vmjm, Noo
niljooBat osottaotointt ksitenkih
snkkorahoikä:. fcim Sljypohatat 1 ^
d a i r j a - D o l m y huuohmt « i d i p j.
teensi j a kävivät tahanas Toimalla
laaVpinnan perssteitB laivaatoa ok
jymaitten anastnkaelle.
Dearbom Independet, josta Q8ein»>
mat ylläolevat todisteet ovat lama-tnt,
lopettaa artikkelinsa seuraa,
viin lausuntolhm:
Tavallisesti, kun asiaa syvennytte
tutkimaan, tulette havaitsemaan, et­tä
''suoria Iahijottajia''mnlstetaaiu
Ette voi löytää montakaan korkeas­sa
poliittisessa asemassa olevaa hen-kflöä,
jotka eivät esiinny^ huomatta­valla
tilalla näitfcn "suurten k h -
jottajien" listoilla^ Sillä vaikkakin
Mm
J * Porvsriaista
eHysiäisten oAeilo. ,
tteridtyksestä k^^^^^
««a«tnt a tjyaö lätiasniusotr^iS2leg^.S^S':«'*«*K^
t» ne edistävät
•m
f) Kommunistipuolueiden
«ySskm pyrittävä laaie^fa.*.*-
työläisten urheUu- ja
»eurojen vaikntu^a p i ^ ^
^ n ^ i a m a a l a i s t y ö l ä i i f^
^iäisten U r i i e i S ! : S m ^O
refc^nustisto taktiikkaa
on kannatettava Punai^t» ^U.f
Tämä menettely on nykyisin jää­nyt
verraten vähäiseksi, vaikkakaan
se ei suinkaan vielä ole kuollut.
Sen sijaan käytetään varoja teknil­lisesti
"laUIisella" tavalla, veikka­kin
vaalipetoksen taide on löytänyt
uusia ja ensiluokkaisia toiminta­muotoja,
jotka vaativat jokaisissa
vaaleissa miljoonia dollareita; Pää-
'Summat käytetään vaalitaisteluissa
nykyään, kuitenkin suurten- ilmotus-jiioillaan;
plakaattien julkaisemiseen, lento­lehtisiin,
radion -käyttöön vaaliaika-na,
soittokuntien palkkaamiseen, sa^
nomalehtikirjotuiten ja ilmotusten
ostamiseen jne. Tämä f lailliseksi"
luokiteltu xnennettelytapa tuli. Y h ­dysvalloissa
käytäntöön viime vuo­sisadan
80 luvulla.
Grantin valitseminen presidentik-laki
kieltää korporatsiooneja lahjot:
tamasta poliittiseen vaalirahastoon,
niin siltä se sallu kohmratsioonien
virkailijoitten lahjottaa^ Ja öljy-magnaatit
Sinclaur j a Doheny ovat
olleet kaikkein huomattavimmat > re-publikaaiuen
sotarahastoon lahjetta^
jat jo monien viimeisten vuosien
aikana.
llfOVSEN URHEUU
Kominternin päätös ur-heilulcysymyksessä
Kommunistisen Intemationalen
viimeinen kongressi hyväksyi urhe
lukysymyksestä seuraavan päätök­sen:
, ,
l ; . Urheilulla ja voimistelulla on
tätä nykyä sangen tärkeä osa' kai­kissa
maissa. Porvaristo käyttä
urheilu- j a voimisteluseuroja omiin
luokkatarkotuksiinsa ja tukee por­varillista
ja: valtion urheiluliikkeitä
kaikilla käytettävissä olevilla kei-
Imniteermnaatnioonnaalleeaa.. oS„eilil-a.-i-sri a ^»'n''i^C^ 1»*i1ll
myksia on vastustettava, j o i d ^ ^
kotuksena on aiheuttaa haia^^f! ^
ta j a muodostaa puhtaasti k o t t a v l.
lustisia seuroja. Päättäväis^ö^i®
tuomittava sellamen käsitjB. »M
työläisten urheilu- ja voSistS l
järjestöt täyttäisivät poliittisen ^ ^ ^^
jestön tilan. Kommunistisen s»:'0
nomalehdistön on toimittava pSi«L^v'^
aUisesti työläisteri urheilun hyrifaL
.Kommunistit taistelevat sen ^
iestä, että aikaansaadaan ja ^
pidetään, yhtenäisiä työläisten nri«i.;j|
l u - ja voimisteluliikkeitä aeVi v«. ffj
A'ii
Porvarillisissa urheiluseuroissa,
jottca: ovatr pelkkiä; luokkajärjestöjä
on ' vielä paljo työläisainesta. Por­varillisten
järjestöjen päätiarkotuk-sena
on harjottaa nuorispa porva­rilliseen
armeijaan j a ^erättää nuo.
risossa ; nationalismi- .'ja yltiöisän-maallisuustunnetta.
erikoisilla opet
.tusmenetelmillä, voidakseen käyttää
jS,o I l„lo Viin. 1s8u6u8r eot. h raehnasmimi.ea h.i nete; n liittatpyaivuä„st,' IFn-,ua ocri.s istoihai ke pornol evtoam.r iuata. tt,k iäa< yt .tväa.ä s tnaäaitna
yhteen suurien summien hankkimi-lähes^
ä vaalitaistelu poikkeuksena
edellisiin verrattuna; sillä suuri y-leisö
alkaa olla täysin selvillä siitä,
mitenkä vaalitaisteluja käydään. Ja
kun viitataan kaikkiin harjotettui-hin
mennettelyihin, tapaa yleisesti
vain olkapäitten' kohautuksia. Joka
tapauksessa ei tämä probleemi ole
mikään uusi, sillä lukemattomia ta-
Iiaukda on ol^masäa iiienheisyydes-.
sä, jois^ suorastaan rahan voimal­la
on koetettu vaalien tuloksia
kontrolloida.
Aäten ostaminen ei Ydysvaltaln
poliittisessa histonassa ole mikään
eilispäivän ilmiö. Päin vastoin juon­taa
se juurensa jo tasavaltamme a l -
seksi ehdokkaansa puolests^. Kuiteh^
ikaan ei uskota, että hänen puolestaan
käytettiin enempää kuin puoli mil-
]joonaa dollaria, mutta vasta Samuel
J . Tilden, joka esiintyi presidentin-kokelaana
v. 1872, o l i 'enämäinen
joka otti käytäntöön nykyisen
"business" menettelyn. vaalivarojen
käyttämisessä ja keräämisessä. Ja
Clevelandin valinnassa V i 1884 tuli
vat suurpanklciirit ensi kerran avoi­mesti
ulos presidentinehdokkaansa
puolesta ja ovat siitä lähtien kon­trolloineet
jokaisen presidentin va>
. l i n t ^ . . Silloin Jahjottivat-tunnetut
rahamiehet William C.Whitney,
OliVer H. Payne;^ Levi P: Mpi^&n
j a Wiliiam L. Scott deVeländiti
vaalhrahastoon' ainakin ^1,000,000.
Näistä yksistään ScoU lahjotti
$260,000.
Mark Hanna oli se mies, joka vaa­litaistelut
kehitti nykjnseen. kuk­kaansa
rahojen säälimättömässä
käytössä. Mark Hanna keräsi koko
suurpääoman omistajien \luokalta
McKinleyn vaalirahastoon V. 1896
vähimässä laskussa -^10,000,000. Sa­massa
.vaalitaistelussa turvautui
vastaehdokkaana' oleva Bryan dol­larin,
jokaiselia henkilöltä ..keräämi-seen
kannattajiensa keskuudessa,
mutta se tuotti ainoastaan $600,000.
j a hän hävisi. Sen jälkeen ^ ovat
kummatkin^^^pitalistiset - puolueet
kaiken. energiansa '-kohdistaneet
suurten rahamiesten puolelleen saa-järjestöjä
sotilaallisina varajoukkoi-na.,
2. Näiden porvarillisten järjestö­jen
ja .porvarillisen valtion yritysten
vastapahioksi työväestö on useissa
maissa järjestänyt työläisten nrhei-luj'ärjestöjä.
Näiden järjestöjen r i ­veissä
on. huomattavasti työlaisi:
j a työläisnuorisoa.- Ne ovat kniten
kin vielä suuressa määrin reformis-
Kapitalistinen maailma on hermostunut. Maa­ilmansodan
ja sen jälkeinen aika on sille osoittanut,
j a vallitseva pulakausi kouraantuiituvalla tavalla lodista-nut,
että sen valtakausi on lopussa. Se huomaa Ja
tunniKtaa jo itsekin, että se ei kykene enään ennalleen
saattamaan maailmantaloutta.
kuaikoihin saakka, vieläpä siitäkin ^ g g ^ „ suurten vaalfrahastojen
ylitse. Esimerkkinä tästä kertovat U^^Hjj^igegn pyj^^gigjjgtä -
historiaUiset asiakirjat mielenkiin-' pijj^an puoli sen jälkeen ole välittä-toisia
seikkoja. George Washing-. ^yt vaalirahojen hankkimisessa. On
ton. esim. lahjoi yhden West V i r - ^ y i i ^ t^tta, että v. 1916 Wilsonin
ginian valitsijamiehistä jo v.* 1767 rahastoon lahjotti kaikkiaan 150,000
"yhdellä sian pääUä, tynnyrillä henkilöä, mutta hänen vaalirahas-punssia,
35 gallonalla viiniä ja 43 testaan tuU 75 pros. 500dta henki-gaUonalla
saideria". Ja seuraavana ,3,^ näistakm sadalta henkUöltä
vuotena sattui siUqisessa Yhdysvaltain" toista jniljoonaa dollaria. V. 1920
emämaassa, Englannissa, erikoista herättiin kuitenkin suurin ^aalitais-telurahasto
mitä' Yhäysvy[tain^^^^^^h
toria inntee Häcr*^ Sii
hen' khjottajat^^ / kuuluivat 'kaikki
pankkiiiiluoldc^
taistelurahasto todellisuudessa oli,
ei m i i l^
teeniVmi^^
sä oU republikaanien IcansaUinen
^yaaUkomit^ y e l k^
summa on sitten maksettu, kuten
viime >keväiset;^k^
set osottavat, pääam^
. mällä ^ .-lakivastaisia., väldjuomieh
myyntalnpia,. joten:valtapuolueelle
kieltolaihj riklro
nnt jerflboi^
tamiskeino.
V > Edellä; ol^i^s^^ ole initäjra
Imttti^-j^
taan kuitenkin myöskht huikeita ra-;
huomiota herättänyt taikahtuma;
kun kolme loordia taisteli North-amptonin
edustajapaikasta parla­mentissa
kuluttaen tässä taistelus­sa
yhteensä silloisessa rahassa $2,-
600,000., mikä vastaisi nykypäivi­nä
$15,000,000.
Jo silloin kehittyi Englannissa
lahjusten maksaminen ' huippuunsa
ja ort sen jälkeen seurannut perin­tönä-
Amerikalle. Kukaan ei silloin
saattanut Englannin julkisessa elä­neissä
pysyä, käyttämättä rahaa Vii-jaltL
Ykinpä jalona kiitetty W i l .
berforce käytti tällöin parlamentisi
sa paikkansa pitämiseen yhtenä vuo;
tena $100,000. Tästä seurasi itses­tään,
että julkisessa asemassa olta­essa
oli itsensä, myytävä suurille
korporatsiooneille, jotka saattoivat
nuo summat maksaa vissejä etui­suuksia
vastaan; joita edustajan] takoon,-etta v^'1920 ennen repubK-tien
käsissä, jotka väärin käyttävät
niitä reformistisiin' tarkoituksiinsa
sillä yerukkeella, että "urheilu on
puolueetonta."
Luokkatietoinen aines urheilujär
jestöissä. kokoontuu Punaisen Ur-heilu-
Interiiia^onalen ' yhteyteen,
jonkatoiminta- on yhdenmukaista
vaJlankumouksellisen luokkataiste­lun
kanssa. ' .
3. Menestyksellisen vallankumo­uksellisen
luokkataistelun alkeelli
seria ehtona ^ on se, ett^ proletariaat­ti
on ruumiillisesti kykenevää. Sen-vnoksi
on yleensä luokkataistelun
etujöA mukaista se, ej*ä kommunis­tipuolueet
yhdessä ::JcommuniBtisten
nuorisojärjestöjen j a unioiden: kans
88 antavat.^huomiota urheilulle ja
voimistelulle, Jcäyttäen «äitä liik­keitä
vi^IankumoukselU^n :tarkoi
tuksilm ; - ' , /
Viides kongressi -painokkaasti se­littää,
että työskentely tällä alalla
on ; mitä suurimmasta merkityks^^
j a säätää seuraavat ohj^tkommu
nistipuolneiden ohjeiksi: \
a) Niissä, maissa, joissa ei ole
olemassa työläisten urheilu- j a voi-inisteittseuroja,
kommunistipuoluei­den
on tuettava "niiden luomista.
Kommunistfen on järjestettävä työ^
Iäisten oppositdoniryhmiä porvarilr
lisiin järjestöihin siinä tarkoituk
sessa; että saadaan luoduksi työläis­ten
itsenäisiä urheiluseuroja, hei­dän
on painostettava"sitä, että työ­läiset
eroavat porvarillisista seurofe-ta
ja on-iebiSvä projÄgandaft. työ­läisnuorison
liittymiseksi ty^msten
itsenäisiin nrheilujärjestöihim
b) Niissä maissa, joissa jo' on
muodostettu työläisten urheilu- ja
urheilujärjestöjä, konamunistieh on
muodostettava ryhmiä niiden kes­kuuteen
vapaiittaakseen nämä jär­jestöt
reformistisesta vaikutuksesta,
.voittamaan ne Jvallankumouksellis-ten
luokkataistelun puolelle.
e) \Kommuni8tisia ryhmiä on myös
muodostettava jo oleigpas^olevim
työläisten punainin voimistelu- ja
urhmlnjärjestöihm, antaoOcseen kai­ken
inahdollisuuden' jatkuvan vai­kutusvallan'
ylläpitänriseksL
KaiHa ryhmät ovat kommnnisti-pnolneen
koniröllin alaimsr
d) kommunististen ryhmien työs­kentelyn,
kantta' työläisten urheUu-j
a voimistelujärjestöt on ^vedettävä
vallankumoukselliseen taisteluun ja
sekä kan­sallisessa
että kansainvälisessä BBt^V^
takaavassa, -i'^'
Viides kongressi velvottaa toi- ^^f
meenpanevan komitean antanuaa^^^l
huomiota kansainväliselle uriieiln.''>^
liikkeelle ja työskentelemään «a
edistämiseksi.
Toronton Dutisfii
•cm
'M
Viimeaikoina Torontooa saaps-neet
^siirtolaiset kertovat jrijä on,.:
sista. vaikeuksista, joiden alaisikrf
•ovat ijoutuneet • maihinnousupaikoili;;
la. Jos, naispuolinen siirtolainea^'^ ...
maihinnousupaikalla esittää Jonlrai;''Ij
miehen osotteen, jonka miehen In»'il
hän aiiioo ^atkustaa, nim 4äytyy'v^
^ämän kyseessä olevan miehen .sa». : !^
pua itse^^maihinnousupaikalle, siel- •
lä ottaakseen Canadassa Toimasa
olevan"avioliittoluv8n", j o i ^ avnl-':'
la vasta sitten naispuolinen siirtch^Jl
lainen pääsee maihin. Sellatsisn
tapauksissa kun ei kyseessä olevalle,
mieshenkilölle syystä tai toisestk';,
voida; lähettää tietoa, niin saa tno;'!^
naissiirtolainen virua siirtoläislÄE-"' |
en alaisena useita päiviä, jopa viOt-*^
kojakin, tuhlailla niukkoja vafojaätvi^
sähkösanomalähetyksiin y.m, meuoh
hin, joita johtuu sanoTunlaisesta pi-: |
dätyksestä. Ja loppujen lopuksi da !|
useille käynyt niin että ovat
leet takaisin palautetuiksi.
Tällaisen epäkohdan korjaamiset-5; y
si pitäisi täällä oleva Suomen kon^w
sulin tehdä jotakin. Ensimiäkin
tulisi hänen selostaa Suomen; .lehrv:/!
dissä minkälaisilla osotteilla pä6s?e*
maihinhousemaan ilman avioliitto->
lupaa- y.m. vaikeuksia. Sillä oriiaai^^
kerrassaan kurjaa joutua, sota'
maan avioliiton vallan tuntematt(H|i
man ihmisen kanssa jonka osotteea;!
on jollakin tavalla sattunut
maanr Varmaankin monet nais-puoliset
siirtolaiset jättäisivät mat;
, cansa tykkänään • tekemättä, jos ^fc j |
tietäisivät . etteivät pääse maihin ^|
•muuten kun ottamalla "avioliitto-1
upa" sen miehen kanssa, Joni»;
ösotteenvovat saaneet Maihin noö-f|
sun • takeeksi hiUlisi riittävän »itt|i
ttin maassa pidemmän aikaa olleet ;|
menevät takuuseen siirtolaisen tur-j>f
vallisuudesta. Mutta niin ei ole jfj
asian laita. Ehkäistääkseen kan.:||
salaisiamme joutumasta moisen wli-y;|
talon- alaiseksi, on asianomaistesr |
etupäässä juuri konsalivirastoj®:#
selostettava siirtolaissäädöksiä se!* ;|
tämän maan että, Suomen lel«lB!8,^|
M«istettaT« ilt«inatiW.niik. Osas^^
ton naisjaosto toimii iltaman ar- J
vokkaalla ohjelmaUa lauantaina 10-1|
kakuun 25 päivänä. Ohjelma
ee olemaan monipuolinen, johon jo-.;
kainen tulee epäUemättä olemaan.|
tyytyväinen. Naisjaostomme anam j
see kaikkien jakamattoman ^f^m
tuksen,. siUä sen jäsenet orat V^A
ueemme herätystySn ^^f^r^M,
siii sanwn naisjaosto huolehtu »au
13&
m
l ö m i s t ä t o j a a l g h ^
St«ät ilman t a o y i t SM
BÄBttaa. Tihioksia;»^
osaos painoksesta jaeti
joaa kirjaa saada, kään
työläisten innostamisesta P^l
iviin ja voimiensa " « ^ . ^ ^
taa saada kaikkia na«tyoIas» . j.
tymään
Saapukaamme siis JO^^""*
ärjestämäänsä '^^^^^^^^^
kaamme heitä edelleen
anta^mlla heflle. jakamaton ..
tuksemme.
Naytelnuuearsn
Näytehnä 'Seb*^''41
Bdnen-täytyi snrtaa ^ ^ ^ ^ J
Johtajan
Näytehnä piti e^a^"^ ^ j j a . ;
18 päivänä, vaan nyt se
kin- vasta marraskuun
päivänä. Näytelmaseura to^ ^ •
aasta katsojakuntaa e a ^ ^ ,1
la näytelmä <^ f^^^B^'-'
autoistaan ja ^ " ^ " " ' ^ ^ ^ ,
säUöltään. joten sen -'J
Kurssi
Dollarig
L ä h e t y ä k n l u t
40c lähetyksistä alley |
:50c lähetyksistä ;|8(
169.99 asti, 76c Ubetj
$60.00—199,9> ja ftOI
jkOta 1100.00 taikka siti
renmUta ISbetyksiltfi. i
unomalähetyksille on
I 13.50.
Torontossa ottaa ral
tyksiä vastaan S G. Nei
6roadview Ave. ,
LaiTapiiettejg aiyyili!
nedasUkaa pilettla|aic
Vapaus
Box 69. Sadbary,
eura tarj^ob "ystövilieeh
aan illan.
\ Toisia suurempia • .vnäyte
»ytelmäseuräUa haiybtuks
ina ja esitetään • niitä si
järjestyksessä: • "Nu!
iapakkalaujätar", "Kunn
liehenkylkiluu" ja '*Uus
bhoitaja", vaan niistä -
fin ^.selvemmin. Kuiteiikii
aytelmäiseura saayahsa j
^ytelmällä täyden katsoi
tunnustuksen, näytelmie
sillä, niitä' valitessa
^ .pidet'^ sitä seikkaa^
at osaksi huyi; ja osiks
ännallisia näytelmiä, jote
^Ile j'ää esitylMistÄ "k^^
autinto.
i Volmidelön 'ja} urheilun
[Ile huomioon otettavaa,
pimisteluseuran taholtia 01
^tty kaksd eri iltaa^viiko!
miesvoinaistelun,, ''harj<
enraan on jokainen .paikkt
evs - suomalainen ::\nainen.;
fcrt^tulluti "Kuri; ensin 5^
^n- jäseneksi i jiiin; se», t»ka)
tluscurassa. > Voi
ajat/^^takaa siis
Qomioonne' ja saapukaa; 1
iin joukolla. — J - t
Iri pajkkakimn
NORTH BRANCH, O!
/Karjalaa ilmälaiv«Mdt*stc
Mntynyt yhdellä dollariUa.
»ofttKn on vastannut J'U!
paston haasteeseen. . A
eita on vastaamatta s
eri benkUollä.' Koettakä
vastauksia. Aika lähene
tilitys ja niidei
pden nimet, jotka/jättävä
haasteen vastaamatta.
Po'":
DURONKIN, C N. Ä.,
liot Caaada«$« Saonen ieh
kaaa.
Sain tässä joku päivä
^nomcssa ilmestyvän Län
pinrisen lehden,; jossa näin
«nraavanlaisen r kirjötuksen
nulnu kokonaisuudessaan
"Eräs puoKvuotta sitte^
mennyt raumalainen
jMnne saajpuheessa yk^tyi
^ n , että äskettäin maahs
aeiden siirtolaisten tila i
on suorastaan tukala,
ain puolelle ei; pääse mi
olaismääräysten ^ vastais
foimeentulo Canadan puol
* an^ hätätilan rajoilla. 1
kun hallihiksen ' tonn
. . . ahdl^emaan pnuL
?>5oineita. kommumsteja, i
puolestaan ryhtyneet !=
Järjestää meteleitä,;£ci
rauhattomat että y k ^
» on suljettu ...vain r
»Ottkaen pelossa^ omistajm)
rauhallisemmille 8
yöttömiä on maassa tava
työtä latjpndtitaan te
^ökaa vastaan^ mutta a
ei ritä ole saatavik