1924-10-21-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
123
immmmmm
Ministä kiiJBa lähetettim joka päivä. ätten Vapauden asuuniehiHe
^^vSkä. Kiijan hinta on 25e j a toivottavasti asiamiehet sen
^llvät ilman tanritaematte sen johdosta enää toistamiseen hao-
Tilaolcsia ei tiUe IdrjaUe voida tiyttSä silla Vapauden
^ o s painoksesta jaettiin kokonaan asiamiehille^ Joka ms ha-
^ kirjaa saada, kääntykööt puUmkontansa asiamidien puoleen.
Kurssi
Dollanita
L ä h e t y ä k u l u t :
40c lähetyksistä alle $80.00,
60c. lähetyksistä $80,00—
169.99 asti, 76c lihetyksistt
$60.00—199.9> ja $i.00 kaikilta
1100.00 taikka äiti saa-remmiltä
lähetyksiltfi. Sähkö-onomalähetyksiHe
on kidat
13.50.
Torontossa ottaa rahaväli-tyksiä
vastaan S G. Neil, 967
Broadview Aye.,
Laivapilettejg myydEEm. . r
'nednaUkaa pilettu^iolta.
> Vapaus
Box 69, / '; Sadbary; Oat.
" Kirjottaja ilmoitaa ' että hän
ponnistelee vain saiadakseen sen
verran rahaa kokoon, että pääsiä
takaisin ^ kotimaahansa. HiUoin se
ura tarjoö ystlviileeh iiautih-ikkäan
illan. •
Toisia suurempia .näytelini on
ytelmäseuraHa hajyotuksen' 'iilai-na
ja esitetään niitä senräavas-järjestyksessä:
"Nukkekoti; V
pakkalaujatar", "Kunniavelka'\
=-henkylkilnu" ja "Uusi kirjas-hoitaja",
vaan niistä -eayöhem-in
^selvemmin. Kuitenkin toivoo
-jtelmäseura saavansa jokaisella-ytelmällä
täyden katsomon ' Bo-tunmistuksen
näytelmien valin-
. sillä niitä' valitessa on siU
pidetty sitä seikkaa, että lie
t «saksi huvi ja osaksi yhteis-nnallisia
näytelmiä, joten jokai-
Ue jää esityksistä kaipaamansa
utinto.
Voimidelan ja urheihinharraata-
Ie huomioon otettavaa. Osaston
imisteluseuran taholta on järjes-tty
kaksi eri iltaa viikossa nais-miesvoimistelun
^harjoituksille,
nraan on jokainen paikkakunnalla
va suimialainen . n a i n e n . j a *^
npetnllut. Kun ensin yhtyy/osas-a
jäseneksi: min se takaa paikan
-luseurassa. v .Voimistelun
jat/^ ^takaa siis ylläoleva
omioonne ja saapukaa; harjotuk-
•n joukolla. — J - t
bx^istnu, .on nykyiössä oloissa ko.
Vin epävarmaa."
^ Täyörr ifanetellä että moisen kir-jotuksen
Jdrjottaja on niin pahasti
pettynyt että on lainkaan tänne
lähtoäiän {uatellutkaah ja vielä sitten
matkaUe lähtenyt Hänen olisi
luullut käsittävän, että hänen ei
yoi täällä hyvä olla, kun kerrah on
isänmaahansa niin paljon rakastunut
että vielä täältäkin tä;ytyy k i r -
jotuksillaah koettaa kannattaa noita
itsestäfii ovelia poryarislehtiä.
Vaikka ei siinä naitään kummaa
ole että hän, joka ön omasta laumastani
eksynyt tänne vieraaseen
laumaan, saa- sellaisia eriskummai-siajoireita
mieleensä ja vieläpä isaa
niitä Suomen oikeistopuolueen lehdistönkin
julkaisemaan että' Cana.
dassa nim. on^ huono a^ka sentähden
kun täällä on toimiva Kommunisti-
J puolue.
; Olisi hauska tietää että missä
täällä kommunistit ovat sellaisia
rettelöltä aikaansaaneet, kun edellä
olevan lainauksen kirjottaja täältä
iSuomeen tiedottaa. -Täytyy i h metellä
«ttä sieltä meidänkin Rauman
perukoilta vielä lähtee sellaisia
isänmaan -ystäviä,' jotka viitsivät
^ I t ä moisia juttuja kyhäillä
SUonien porvarislehdille.:
Muuta ei hänelle voi. toivoa kun
pikaista - paluupilettihinnan tienaus-ta,
'että. hän pääsisi sinne rakas-
Joiafc. a g — Tnefc. Od. aiBt. Ifei
tcttnoB «ilkoisten iriuDmaydtassg,
mnrnknin Itmnostonsa BM»I^ kokonaan
piloiDe, «Hi ketrostonsa «
Biytä nytkään enain. olevan kokottaan
nomaalissa. BaoButlainea.
WIMDSOR, ONT.
T S i l t i €aaa4aa eteläkärjestä ei
näy oikein paljon kirjoituksia leh.
tenune palstoiUa, .vaikka ei meitä
saomalaisia täällä olekaan kuin parinsadan
paikkeilla.
Toreri A. T. Hm käväsi täällä
t k . neljäntenä päivänä juttelemassa
työväen pyrkimyksistä j a rahavallan
alas lyömisestä. Häh pu-hoikin
koko pitkän illan j a myöskin
hän mainitsi matkastaan Venäjän
talonpoikain ja työläisten .valtakunnassa.
Puheen oli paljon
mielenkiintoista kuuttavak Toivomme
Hillin tulevan toistekin meil-le
puhumaan. Väkeä ikävä ^ U ä ei
ollut saapunut tilaisuuteen oikein
paljon. Olisin toivonut kaiUdeh
kylän asukkaiden sinne tulevaiu-
....Osastomme työkokoas oli t. k.
9 päivä, jonne ei myöskään ollut
saapunut kuin puolet jäseniä. Tah.
toisin sanoa että kdkki jotka punaista
korttia - taskussaan ktmte-vat,
ovat velvollisia saapumaan
osasten kokouksiin.
Osaston agitatsionikomiteasta erosivat
seuraavat: Einari Hautala,
Edward Tuomi, Oskari Antikainen,
Väinö Luoto ja E. Nyholm sekä t i -
laUe valittiin: W. Sarkkinen, E.
TVäisänen, Helmi Savolainen, Lydia
Laine jä Hilpiö.
Myöskin oli osastellamme hanska
ohjelmaillatsu t.k. 12 pmä, jossa
suoritettiin hauskaa ja monipuolista
ohjehnaa. Näitä illatsnja tullaan
pitämään joka toinen sunnuntai-ilta
jos ei haalin' saanti tee häiriötä.
Aivan olin unhoittaa, että pian
tullaan viettämään perheUtama ar-yokkaalla
ohjelmalla ja joka jäse-neliä
on oikeus tuoda tutteva tullessaan.
. ,
Työolot ovat paikkakunnalla yh.
tä huonot kuin Joku aika takaperin.
Työttömiä seisoskelee kääään kaupalla
tehteideh porteilla. Työviikot
ovat neljäpäiväisiä sunreniBtalta o-salta
V.
Kirjeenvaihtoja.
hainiw«n siäsiSi Ja imndemana
terveyttä..^. • ' • .
Knn b^cteerit o t ^ coveHaalla
paikalla, elärät se ja vabnis.
tavat myrkkyä, minkä hampaan juuri
vetää itseenä. Siten syntyy
hampaaseen ontelo^ Joka täyttyy
kuofleilla kudolcdlla. ttllainen ^
ole mikään tavaton sattuma. . H e i kein
jokaisen ihmisen snnsisa tavataan
täUaista bakteerien hävityij-työtä.
Tuo «alainen työ tapahtuu
niin nopeaan ja niin-tottuneellaitävällä,
että monäaan ei tiedä siitä
mitään, ennenkuin hampaassa on'jo
ontelo. Böntgen ^ t e e t o ^ t ainoat,
joilla voidaan vioittanut hammas
saada seMlle. \ '
Bakterien, vahaistema myrkky ei
kumminkaan pysy samiassa paikassa,
vaan tunkeutuia se verisuoniin
j a niin veren mukana kaikkiin osiin
ruumista. Nyt alkaa vawte todellinen
taistelu. Jos ruumiin vastus,
tuskyky on voimakas (jfe kun veren
tunnolliset poliidmidiet, valkeat
verisolut jaksavat : pitää . puolensa
myrkyn vaikutusta vastaan, saattaa
kulua pitkäkin aika ennenkuin
henkilö tuntee erityistä pahoinvointia
siitä. Mutta kun itse bakteerit
pääsevät vereen ja siellä alkavat
vaikuttaa silloin herää toinen
kysymys.
Nämä ~ vereen tunkeutuneet bakteerit
voivat silloin löytää vielä paremman
eUnpaikan Indn oli hani-paassa.
Ne voivat asettua sydä-aeett
taikka manaalgfiu jdhuB ifyn-tyy
vakavalaontoioen adraos, jopa
saattaa kuolenakin t i i t i johtaa.
Myöskin voivat bakteerit ottaa
asuntonsa käsien, jaftojen j a moi-den
rnnmiinosieh nhrelitsi j a saada
aikaan ankaraa renmatismin. E
kamminkaan saa laoUa, etti kai-ken
reumatismin aikaansaavat ham-paista
hyökkäysretkille lähteneet
bakteerit, sillä muutkin «yyt voivat
olla vaikuttemassa, mutta saneen
aseissa tapaukdssa ovat bakteerit,
renmatismin aiheattajta. Tämi
seikka selittää sen», miksi niin paljon
reumatismia sairastetaan^ sillä
useimmat ihmiset hoitevat huonosti
hampaansa j a aiheuttavat sneajit-selleen
hammasteudin ja sen kaut
ta saavat bakteerimyrkytyksen ve.
reensä ja lopulta itse bakteerit,
jotka hyökkäävät niveUin ja sieUjL
alkavat bhotyönsä.
Tämä olisi aikaisemmin voitu hei
posti estää, jos olisi pidetty ham
paat hyvässä kunnossa.
Hammastaut) on , aivan yleinen
teuti, mutta se ei käy vähemmän
yleiseksi niin pian kuin ihmiset oppivat
käsittämään hampaiden hoi
don merkityksen. Jokaisen tulia
pitää huoli hampaistean ja tarkostaa
ja puhdistuttaa ne tuon tuostekin
hammaslääkärillä. Hampaat ovat
ihmiselle niin tärkeät, että niiden
hoitoa ei kannate laiminlyödä, jos
toivoo voivansa säilyttää terveyten
- •••• •
nntisia
eniyoiaisNffl
tyiiaika YliilysvaDoi
&i paikkaki
NORTH BRANCH, ONT.
Karjalan tlmahuvaMdtasto - on Ii
'ntynyt yhdellä dollanUa. SSinari
ovttien on, vsstennut Jussi, ^ n -
n haasteeseen.. Annettuja
rte on vastaamatte seitsemäl-eri
henkUöUä. Koettakaa kiireh-vasteuksia.
Aika lähenee joUoin
in.. tilitys.. j a niiden henki
ien nimet, jotka/ jättävät anne-haasteen
vastaamatta.
DURONKIN, C N . Ä., Ont.
ot CaaadasM Saonen lehtien makaan.
Sain tässä joku päivä takasin
nomessa ilmestyvän Lanai-Suomi
JDrisen lehden, jossa näin m,'' nil
araavanlaisen kirjoituksen, joka;
nlna kokonaisuudessaan näin:' -
"Eräs puolivuotta sitten Cana-n
mennyt raumalainen kertoo
-nne saapuneessa yksityiskitjeesr
~^n, että äskettäin maahan muut.
eiden siirtolaisten tila Canadäs.
. on suorastaan tukala. .Yhdys-
Ntain puoleUe ei^ pääse siirtymään
prtolaismääräysten. vastaisesti ja
pneentalo Canadan puolella on
PVM hätätilan rejoiUa. Sen j a :
Nn kun hallituksen ' toimesta on
ptlytty ahdistelemaan, .nuiata ter-hrisoineita
kommumsteja, ,«vat. napa
puolestaan ryhtyneet' koetta-pan
järjestää meteleitä. Olot ovat
p n rauhattomat että yksin liikket-
P^ö on suljettu ..vain rauhätto-
Naksien pelossa, omistajjun . muofc-pessa
rauhallisemmille seuduillcl
Pjöttömiä on maassa tavattomasti
g« työtä teijondntaan' tekemään
gokaa vastaan, mutta silläiraän
P^Qa ei atä ole saatavissa.-^ '
Yhdysvaltain . työdepartementin
julkaisussa N:o 304 tehdään selkoa
työläisten palkoista. ja työajasta. T i lastot
koskevat 60 suurinta teoUi.
suaskaupunkia ja Rasittavat 12 eri
teollisuusalaa, joissa työskentelee
89 eri ammatteihin kuuluvia työläisiä,
joista noin 900,000 on jäsenenä
eri ammattiunioissa. Työpalkkojen
keskiarvo toukokuui^^ 15 p. v.1923
oli:: 9 prosenttia korkeampi kuin s i tä:
edellisenä, vuotena; .84 prosenttia
korkeampi kuin vuoniisi 1917; 111
prosenttia korkeampi kuin vuonna
1913; 123 . prosenttia korkeampi
kuin vuonna 1910 ja 135 prosenttia
korkeampi kuin 1907. Työaika
vuonna 1923 oli samalla tasolla
kuin sitä edellisenä vuotenakin,
mutta oli 4 prosenttia lyhempi kuin
vuonna 1917; 6 prosenttia lyhempi
kuin vuonna 1913, 7-prosenttia lyhempi
kuin vuonna 1910 ja 8 prosenttia
lyhempi käin: vuonna 1907.
Unioihin kuuluvista -'työläisistä on
^ pros. 44-tuntinen -normaalityö-
Viikkö, vtmiäta, Sitäkin lyhempi; 18
pf osentiilä 48-tuntIrien: työviikko
ja vain 14 prosentilla sitä pidempi
Leipureilla on 48-tuntinen taikka sitä
lyhempi työviikko; 97 prosentilla
rakennustyöläisistä 44'-tuntin€n
taikka sitä lyhempi; samoin 44-tuntinen
ja sitä lyhempi, työviikko on
käytännössä kaikissavkivitöissa.' Pe-sulaitosten
työläisistä on 95 pros.
48-tuntinen taikka sitä lyhempi työ-viikko.
Met^lityöläisten i ^ m a on
tässä suhteessa vähäo'- huonompi, s il
lä siinä teoUisuodessa vain 35 pro
sentillä on ^44-tuntinen- taikka sitä
1913i huomataan palkkojen nousseen
eri teollisuusaloina eeuraavas.
t i : leipureille 176 prosenttia, muurareille
91 prosenttia, rakennustyö
Iäisille 118 prosenttia, kirvesmiehil
le 104 prosenttia,, rappareille Qi
prosenttia, putkityömiehille 86 prosenttia,
satamatyöläisille 109 pro^
senttiä, sepille 103 prosenttia, kone-työläisille
101 prosenttia, sanoma-lehtilatejille
78 prosenttia ja kone-latejille
83 prosenttia.
Kaikilla : näillä edellä luetelluilla
teollisuasaioillä, lukuunottamatta
metalliteollisuutta, ovat työläisten
ammatilliset uniot vahvat ja kont-rolleeraavat
työehtoja, josta edellä
selostettu tilastokin antaa selvän to.
distuksen. Missäpä muilla aloilla,
joissa avonainen työmaajärjestelmä
on vallalla, työaika olisi. näin lyhyt
ja työpalkat lähestulkoonkaan sillä
tasolla kuin näillä järjestöjen kont-rolleraamilla
teollisuasaioillä on.
JäYjestymäftömäinkin uitaisi tutustua
näihin tosiasioihiii .ja alkaa
miettiä järjestäytymlten tärkeyttä
sekä liittyä mukaan saadakseen työ
ehtonsa edes tässä tilastossa esite-tylle
tasolle.
Bakteerit ja hampaat
lyhempi työviikko j a 56 prosentU-la
48-tuntinen. Kirja- j a "jobipai^
noissa" on 89 prosentilla 44-tuntinen
taikka sitä lyhempi työviikko.
Sanomalehtipainoissa Oli 63 .prosentilla
työläisistä 48-t(intinen työviikko;
29 prosentilla oli. yli 44 tuntia,
mutta alle. 48 tautia j a 18 prosentilla
44 f^ntia taikka;; äitä Jyhempi.
Työpattkojen ke^arvp oK toukokuun
15 päiyänä" vT 1923: leipureilla
93 senttiä tuhnilt^; muurareilla
1.32' dolt; -niuilla ratennustyolä^^^^^
lä 72 senttiä'; kinresxSehillä 1.84
dolL; rappareilla 1.30 dolL; putki-työläisillä
1.15 doÄj satamatyöläisillä
72 senttiä sepfOä 99 senttiä;
konetyoläisillä 82 senttiä; sanomalehtipainojen
latojilla 1.01 doIL;
konetotojiDa '1^03 doll.; Työpdkko-jcn
^4«»kiarvo^ koko lakenhusteoHi-suudeöta'
qli 1.06 dolL tannflte; me-taUiteolfisndessa'
83 sentiää tonnilta;
sanomalehtipainoissa'^l.D4' dolL tun-nilte
j a . Jfesiottminen tuntipalkka
nseiinmissa en teollisnuksissa 95.2
senttiä tunnilta, ^ ^ a t t u n a tunti-töökokuim
IS p«wn
Kun hampaita ei pidetä puhtaina
ja bskteerien annetaan: jäädä
toimimaan hampaissa, se sementti
aine,' joka liittää yhteen hampaan
imaljin hienot säikeet, 'haihtau pois
ja bakterit tunkeutavat hampaan si-sempiin
pehmeisiin osiin. Tätä peh
meää hampaan osaa sanotaan den-tiniksL
Tämä aine ympäröi ham.
paan keskiosaa, jonka sisällä on
pehmeä miassaosa. "Kun hampaan
emalji rikkoutou ja: sen sisällä oleva,
pehmeämpi aine hajoaa, pääsevät,
bakteerit massaosaan, jonka
ne pian kuolettavat Hampaan mas-saosa
on erittäin herkkää ainetta
j a sen kiautta kulkevat Jiermot ja
sen kautta myöskin veri, riiikä ruokkii
hampaita. Kun massa-aine kuo-leentuo,'
elävät bakteerit sen kudoksilla
ja siten vähitellen tankeu-tuvat
hampaan juuriin ja hampaan
juurikanaviin, missä ^eläyä massa
oh ollut Sitten ne löytävät tiensä
hampaan juuressa olevaan pieneen
rivikään, minkä kautta verisuonet
ja hermot käyvät hampaan sisälle.
Kun tietää, että bakteerit voivat
kehittyä ja lisääntyä niin nopeaan,
etfö neljänkohnatte tunnin kuluessa
niiden luku sikiämisen kautta^ kas-vaa
' Icahteenkymmeneenneljäankin
liiajoön^an niin käsittää millainen
perhekunta on^i toiminnassa pienen
RÄIKEX KOULUJUTTU
NXRPIOSSÄ
"Vaasa" kertoo:
Närpiön kunnan alueella asuu n y kyään,
niin paljon suomalaisia, että
heidän olisi jo aikoja sitten pitänyt
saada oma kansakoulu. Mutta
kunnan /ruotsalainen lenemmistö pani
aina tiukasti vastaan eikä koulua
saatu. Kun, vihdoin , oppipakko astui
voimaan, luultiin yleisesti, että nyt
pakotetaan Närpiön lantakin laittamaan
koulu suoniialäisille. Asiasta
tehtiin anomus ja kunta päätti suo.
Jiialaisen koulun rakentaa, mutta
varasi sitävarten . koulupiirin koko
naan pitäjän toiseen laitaan, missä
ei asu ainoaakaan suomalaista. Näille
olisi siis tästä se hyöty, että heidän
lapsensa pitäisi käydä koulua
toistakymmentä kilometriä heidän
kylästään olevassa koulussa.
Asian tekee vieläkin rälkeämmäk-si
se, että kouluhallitus » hyväksyi
tämän ruotsalaisten saneleman pää-tökse/
n, vaikka asianohlältien taricasi
taja esitti jyrkän vastalauseensa
moista hanketta vastaan. Tarkastaja
vaati tässä tapauksessa koko
kuntaa yhdeksi koulupiiriksi suoma,
laisille ja tämän takia- koulua keskelle
-^pitäjää, mutta ehdotus tuli
kouluhallituksen menettelyn kautta
ilman muuta hyljätyksi. >Koulu on
päätetty rakentaa kunnan eteläisim-pään
asumattomaan osaan, n. s.
Peilahden kylään. Suomalaiset asuvat
yksinomaan kunnan pohjoisessa
ja itäisessä osassa.-
Jos kouluhallituksen 'päätös pysytetään
voimassa, edelleen, ;on tämä
kylmilleen jääpä suomalainen koulu
oleva sikäläisten suomalaisten ensimmäinen
ja viimeinen koulu j a sikäläiset
suomalaiset jäävät koko
naan oppivelvollisuuslain ulkopuolelle
sa, jonka kunnossapito, lämmitys ja
valaistus ynnä sisustus kustanne
taan |a tarpeellinen henkilökunta
palkataan yleisillä varoilla. Presi
dehtin palkkio ja euustusmääräraha
ovat vapaat kaikista veroista.
Samoin. tasavallan presidentt
vahvisti valtioneuvostossa tapahtu
neessa esittelyssä hallitulcsen esi
tyksen eduskunnalle laiksi tasaval
lan presidentin eläkeoikeudesta
Esitykseen liittyvän lakiehdotuksen
mukaan saisi tasavallan presidentti
joka eroaa oltuaan toimessaan yli
den toimikauden tai enemmän, vuoteista
eläkettä 120;0qq markkaa;
Jos liän sairatitden tähden tai muus.
^ pätevästä syystä eroaa ennen
toimikauden päättymistä, vähenne
tään tästä elakemäärästä 20,000
3ik, kutakin vuotta tai vuodenosaa
kohti, mikä puuttuu täydestä toimikaudesta,
kuitenkin niin, että vä
hih eläke on 50,000 mk. Eläke suoritetaan
presidentille siinäkin ta-pauksessa,
että hähet myöhemmin
nimitetään sellaiseen 'yirkaän, jo
hoh. kuuluu peruspalkka. Jos eläke
on pienempi kuin 120,000 mk.,
,on hänellä oikeus muun virkatoi
toimintansa perusteelia saada elä'
kettä siitä virasta, johon hänet
myöhemmin oii nimitetty^ ei kui.
tenkaan enempää kuin tasavallan
presidentin eläke siihen luettuna,
, yhteensä 120,000 mk.
. ^. .—•o———— .
SIRKKELI LEIKANNUT HIEHEN
PXXN SOTKAMOSSA
Sotkamon pitäjän Yli-Sotkamon
kylässä tapahtai järkyttävä tapatur.
ma, joka vaati ohrikMen torppari
Kusti Korhosen hengen. Saamamme
tiedon mukaan oli mainittu
Korhonen sahannut poikansa rakennustarpeiksi
lautoja Jussi Lukkarisen
omistamalla sirkkelillä. Puu-ta
työntäessään sirkkeliin sattui hänen
jalkansa luisumaan^ jolloin hän
kaatui täydessä vauhdissa pyörivän
surkkelin terään, joka leikkasi hä-r
nen päänsä aivojen kohdalta melkein
poikki. Lääkärinavusta huolimatta
kuoli K. noin tunnin kulut
taa.
Näin ikävällä tevalfa manalle
mennyt vainaja on iältään noin 50
vuoden vaiheilla j a perheellinen.
Tapaturma täytynee laskea huolimattomuuden
tilille, sillä kuten tiedämme;
ei sirkkelissä ole ollut mitään
suojalaitteita.
Täytyisi toki sirkkelien omiste-
_ain samoinkuin muidenkin asianomaisten
olla vähän varovaisempia,
ettei moisia surmanmyllyjä käytettäisi
ilman lainmääräämiä suojalaitr
teite.
PRESIDENTIN PALKKIO- JA
ELXKEKYSYMYS '
Tasavallan ptesidentti .vahvisti
valtioneuvostossa tapahtaneessa e-sittelyssä
hallitaksen esityksen edus-kunnalle
laiksi tasavallan presiden-tin
palkkiosta. Esitykseen liittyvän
akiehdotaksen mukaan tuK« presidentin
palkkio maalisk. 1 pasta 1925
olemaan 300,000 markkaa vuodessa,
jotapaitgi hänelle tulisi 400,-
I )00 markkaa vuodessa edustustar-koitoksia
varten. lisSkal on presidentillä
oleva asunto valtion talos-
TYÖTTÖMYYS
Sosialiministeriön Työasiaintei.
mistolle maan tärkeimmistä työn
välitystoimistoista saapuneiden i l
moitusten mukaan on toimistojen
kirjoissa olevien työttömien henkilöiden
lukumäärä viime viikkojen
aikana erikseen mies- j a naisosastoilla
-ollut viikottain ieuraaya:
Miesos. Naisos;
Syyskuun 13 p.
Syyskuun 6 p. .
Elokuun 30 p. •
Elokuun 23 p. .
Elokuun 16 p . -
. . . . . 4 1 1 695
. . . . 404 583
846 499
. . . 2 6 9 407
. . . . 260 346
Syyskuun 13 päivänä oHtyÖti
tömiä, eniten seuraavien kaupunki-eii
työnvälitystoimistoissa (suluissa
olevat luvut tarkoittavat edellistä
viikkoa):
Micsos. Naisos.
Helsinki . . 1 8 8 (204) 886 (382)
Tampere . 49 (47) 30 (41)
Viipuri 24 (35) ^73 (66)
Pori 10 (9) 35 (26)
Vaasa . . . 13 (15) 6 (6)
Turku . . . . 26 (11) 6 (16)
Oulu . . . . 28 (25) 11 (10)
Kotka . . . 4 (3) 1 (D
SUURI KORVAUSJUTTU SUO-MEN'
VALTIOTA VASTAAN
Maaihnansodan aikana tilasi kauppias
V, Koskinen Kristiinasta 6,000
tonnia kuparipcltiä. Tämä .kurapi-tilaus
saapui kuitenkin Arkangeliin
yli vuoden odotuksen jälkeen ja
saatiin sieltä vaste useiden Arkangelin,
ja Pietarinmatkan jälkeen
Kristiinaan V. 1917. Silloinen Vaasan
läänin kuvernööri antoi venäläisten
käskystä 'takavarikkomäärä-yksen
ja pidätttvätkin mainitan kuparin
aittenutoin maaherran määräyksestä
poliisiviranomaiset Kuparista
oU ehditty käyttää ennen p i -
dätysiä vain 3^7 kfloa. Kun takavarikko
toimitettiin suomalaisten v i ranomaisten.
määräyksestä j a avus.
taksella, ön hra Koskinen haastanut
Suomen valtion korvaiunaan mainitun
takavarikoidun kuparin 18
markan mukaa? kUotts, tehden täten
vaadittu korvaussumma 83,214
mk., sekä 6 pros. korkoa takavarikoimisesta
alkaen, joka.tekee noin
35,000 markkaa." Jutto on oUut
TOBONTON <^AS10N NAISJAOSTO
ia-ia
Lanantaina, lokak. 25 piUväna keOo S i&Olii
Soomalaiseii Osaston HiMiiieiistoIla
OHJELMA:
Alkusoittoa .
Runo
Soololaulua
Havajien soittoa .....
Laulua Koorolta
ViUaika..
•^TUUKANPOffiA"
Näytelmä S »sa osassa, esittää näytelmlseura.
KANTELEEN SOITTOA.
KUVAELMA, Annikin Kostat
Tervatuloa Jenkellal
Lopuksi TANSSIA
SISXXNPXXSY 60 Unttla.
Naisjaoston puolesta
TOIMIKUNTA.
esillä Kristiinan raastuvanoikeudessa,
kantajan astamiehenä: esiintyi
Elis Granfelt ja valtion asiamiehenä
lääninsihteerit, laamanni K .
Ottelin Vaasasta. Kantajan puolelta
jätettiin oikeudelle laajahko
asiakirjajoukko, josta selvisi takavarikon
toimeenpanoa: koskevat
määräykset y.m. seikkoja. Vastaajan
asiamies ilmoitti saaneensa i l moituksen
tehtävästään niin myö.
hään, ettei ollut ehtinyt hankkia
tarpeellisia asiakirjoja eri virastoista
ja pyysi lykkäystä. Oikeus lyk-käsikin
jutun lokak. 27 päivääni
.•••.•,..„» — — . ^ V , .;
MAAILMAN VEHNXSATO
Vehnämarkkinat ovat viime aikoina
taas olleet kiinteämmät ja menekki
vilkkaampaa. Syyskuun 1
p rvän satoarviot, varsinkin Canadan,
ovat painaniect leimansa markkinoihin.
Aikaisemmin arvioitiin
Canadan vehnäsato 360 miljoonaksi
busheliksi ja suuremmaksikin.
MinimiAiääränä pidettiin silloin 325
miljobnai^ bsh. IVaishlngtonin arvio
jonka mukaan sato käsittäisi ainoastaan
281 miljoonaa busheiHa, on
aiheuttanut ostohalun listtäntymis-tä.
IVashingtonin toimisto on ar.
vioitiut Canadan sadon keskimäärin
13 busheliksi eekkriltä, vastaten '21
bsh. viime vuonna. Sato nousi silloin
474 miljoonaan busheliin. Y h dysvaltain
satokertomus syyskuun 1
p:ltä oli Jokseenkin odotuksen mukainen.;,
Vientimaiden vehnäylijäämä on
nyt. arvioitu ,seuraavalla, tavalla:
Yhdysvalloissa . . . . . . 129 milj, qr.
Canadassa ... 26 „ „
Australiassa . . . . . . . . .\ 14 „ „
Argentinassfli , . . . . . . . 22 .
Intiassa, Venäjällä, To-navan
maissa ja Mand-schuriassa
. . . . . . . . ..
ovat porojen mieliruokain on myös*
kin tänä syksyni tullut baonatta-van
runsaasti Ja toivotaan' porojen;
tämän johdosta taurastusajan tuL
tua olevan lihavia. v.
•' —^——o
MIINAVAARA KtyTICAN SEU-EDUILLA'
.
Suomenlahdella on todennlUcöi-sesti
tapahtunut uiisi miinaanajo ja-^
onnettomuus, päättäen siitä, että
kalastajat ovat Kotkan edustalta^
Kaunissaaren ja L&ngön väliltä löytäneet
purjelaivan pirstaleita, nu
m. peräpeilin, jossa oli nimi A n . -
dreas, Riga, tyhjin veneen y.m. iat-
Van tarvikkeita. Onnettomuus on
kaikesta päätUlen tapahtunut yöllä.
Laivan miehistÖBtl<Biole^^^m^^
tietoa. Onnettomuuspätvän ieuraa*;
vana pttlvä nähtiin samoilb vesillä;
Jälleen miina ajelehtimassa.
SUURI KAVALLUS
Xskcn toimitetuUsa kassantarkas*
tuksissa todettiin Kuivaniemen hoi.
toaluecn kassanhoitajan, t ^
taja J . A. Tuomisen kanssa väärinkäytöksiä.
Kassanhoitaja Tuominen
välrontämälU kirjanpito»
sekä valmistamalla vääriä kul^eji
kavaltanut valtion varoja rnöihlSSr-
000 markkao.
Tuominen vangittiin j a piuudtet*:
tiin lääninvankilaan odottsmian
asian Johdosta pidettäviä vällkärä.
jiä.-
AMERlKALiUSTEN PUHMS<^ f
Helsingissii sattui matkustaja^
"Penslon Bulovardl0fa•^ j^rd»^
ka uhriksi joutuin ^erfsfaraerikan^
suomalainen. Tapahiumc|n; lot^
on seuraava:; Eräänä aamuna M»-^^
pui Vaasasta ; Helsinkiin ; saapuViUla
Junolla August M&kl^ v; jöhko^v
, ««III «uksena oli matkuBto» •amanaplf-.
Yhteensä ^ • ,^ O» Hongon kautta New Yorkiin.
Er maiden toontitarve on taas ^ ^ j , ^ j j ^„ ^jj ^^.y^^
arvioitu, seuraavasti: Amerikan kansulaatissa. Sieltii pa-lattuaan
lyöttäytyi :lflä^
eräs hSnellb tuhtemaiön'^^ m^
esitti dleyansa Aitierlkaanv mailtal^^^
Mutta kun hänellä ei ole kuin
imen rahaa, niin pyysi'Mäen ^vafiSti^
maan rahat dollareihin, '--f- Siinä tarkoituksessa
menikin Mäki miehen
mukana tSmän issu
Jakoti ^'Penslon Bulevardiin'^ 1B<^^
levardlriit. 28:n, jossa tahian^Uhtai.
mincn muka kävisi paremmin. Mielten
välillä syntyi keskustelua Amerikan
oloista ja muustakin. TälUU
laiiU tai mies voitettua
että ;sani|aon > niatkustajakotiifif f.Bf^^^
pui hänine v i p i i i m^ toisenu'jäUf
keen. Näiden kanssa jatkui ke»^
kust^ua, kunnes ; r^iaa : yailttav^
mies ryhtyi kiirehtimään rahanvaihtoa.
Mäki antoikin ta;ile;i8'«^d^^^
lärio, josta piti saadkyastaavas^^^^^^^
Suomen rahaa. Kun siihen iel rav^
hanvaihtaja suostunut, niin vaati
Mäki dollorejaan tokaisln;^ 1^
»yniyi M&en SB huoneessa btevan
neljän miehen k^Acn i pttinlakela> '
jolloin häneltä vietiin rahojen llsäk.
si 14 karatin kultaiielloA
jatkui kymmenisen minuuttia, ilä-ki
yritti pidättää miehiä ja kehoitti
paikalle saapunutta matkustajakodin
vahtimestaria haJccmaan poliisia
avuksL Tämä kuitenkin kieltäytyi;;
siltä ja l a A i y h d e i i
ovesta kadulle. Rahanvaihtaja pääsi
pakenemaan erään matkustajani;
huonech Ikkunan kautta kahden v
miehen jäädessä edelleen »huoneisiin.
Kahakan aikana ; onnistui
Mäen kuitenkin soittamaan Ameri-A;
kan konsulille, joka Mäen kehoitak- ;
sestä kuteutti palfcallf tiuiviaiv^,';:
liisejä, jotka pidättivät kaksi jalelie
jäänyttä ryöstäjää. Bahimyaihtp-:;
jista oli yksi koettanut Itaytm eU
Suur-Britannia . . . . • . 8 1 milj. qr,
Ranska ... •.. • •»• 9 :'• ,(;
Belgia . . . . •. • • •. .•; - : 6 _ ,„ •
H o l l a n t i . . . . . . . . . . . . 3,8 „
Saksa . . . . . . < . . .. • 8 „
'Italia . . . . . . . . . . . .. . . . 12 .,
Itilyalta ja Unkari • • • 8 '
Espanja ja Portugali . . 3 ,,
Kreikka, Sveltel y.m. Eu-ropan
maat . . . . . .. . •. 7>6' „
Europa yhteensä . .. . 82 milj. qr.
Europan ulkopuolella olevat
• maat . . . • •. • • • • • •»» 1»6»
Kaikki yhteenä 07 milj. qr.
Tarjonta tulee näin parahiksi tyy.
dyttämääri tarpeen, mutta jos A r -
gentinan > sato epäonnistuu tulee
uultavasti esiintymään Jonkunver-ran
puutetta.
yhdysvaltain ruissato on nyt ar-vioitu
«6 miljoonaksi busheliksi,
vastaten 63 miljoonaa bsh. viime
vuonna.
Maissisato arvioidaan 2,613 mil-
, onaksi busheliksi, vastaten ^,054
miljoonaa bsh. v. 1928. Yleensä
luullaan, että maissi el ehdi kypsyä
ennenkuin kylmät Ilmat alkavat
' 'O" .. ""••-;;";:;•/,
SÖS..DEMIEiN PRESIDEiNTTI.
EHDOKKAAT
Sos..dem:ien kunnallisjärjestön
kokouksessa, jossa on ollut pan-kymmehtä
henkilöä, on asetettii
presidenttiehdokkaaksi Väinö Vuolijoki.
Vasemmistolaista Mikko Ampujaakin
kuuluttiin ehdotetun, mut.
te ei ollut tullut hyväksyttyä lis-talle.
PORONHOITOTOlVEET ENSI
TALVENA VALOISAT
Lämpimän j a kostean syksyn vai . . , , « ^
kutuksLa on poronjäkälää Lapissa sivän titteliä, mu tta_ MäW ei oHut
ja Peräpohjolassa kasvanut runsaasti,
aiheuttaen se sen, että po*
ronholtotoiveet ravinnon suhteen
ensi talvena näyttävät valoisilta.
Kun myöskin kaikissa poropaliskun-nissa
on vähennetty poroja ja fläln-öllen
porojen lukumäärä supistunut
huomattavasti, ei ole pelkoa siitä,
että myöhemminkään pitkäUiscn keväänkään
sattaessa tulisi porojen
ravinnosta puutetta. Sieniä, jotita
siihen uskonut, vaan vaatinut, to-distosta
siihen. Byöstäj|t- olivat
myöskin kcholttoncet Mäkeä ryhtymään
korttia pelaamaan; mutta ei
hän ollut siihen saostanut
ODDISTAKAA
mAUKSENNE!
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, October 21, 1924 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1924-10-21 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus241021 |
Description
| Title | 1924-10-21-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
123
immmmmm
Ministä kiiJBa lähetettim joka päivä. ätten Vapauden asuuniehiHe
^^vSkä. Kiijan hinta on 25e j a toivottavasti asiamiehet sen
^llvät ilman tanritaematte sen johdosta enää toistamiseen hao-
Tilaolcsia ei tiUe IdrjaUe voida tiyttSä silla Vapauden
^ o s painoksesta jaettiin kokonaan asiamiehille^ Joka ms ha-
^ kirjaa saada, kääntykööt puUmkontansa asiamidien puoleen.
Kurssi
Dollanita
L ä h e t y ä k u l u t :
40c lähetyksistä alle $80.00,
60c. lähetyksistä $80,00—
169.99 asti, 76c lihetyksistt
$60.00—199.9> ja $i.00 kaikilta
1100.00 taikka äiti saa-remmiltä
lähetyksiltfi. Sähkö-onomalähetyksiHe
on kidat
13.50.
Torontossa ottaa rahaväli-tyksiä
vastaan S G. Neil, 967
Broadview Aye.,
Laivapilettejg myydEEm. . r
'nednaUkaa pilettu^iolta.
> Vapaus
Box 69, / '; Sadbary; Oat.
" Kirjottaja ilmoitaa ' että hän
ponnistelee vain saiadakseen sen
verran rahaa kokoon, että pääsiä
takaisin ^ kotimaahansa. HiUoin se
ura tarjoö ystlviileeh iiautih-ikkäan
illan. •
Toisia suurempia .näytelini on
ytelmäseuraHa hajyotuksen' 'iilai-na
ja esitetään niitä senräavas-järjestyksessä:
"Nukkekoti; V
pakkalaujatar", "Kunniavelka'\
=-henkylkilnu" ja "Uusi kirjas-hoitaja",
vaan niistä -eayöhem-in
^selvemmin. Kuitenkin toivoo
-jtelmäseura saavansa jokaisella-ytelmällä
täyden katsomon ' Bo-tunmistuksen
näytelmien valin-
. sillä niitä' valitessa on siU
pidetty sitä seikkaa, että lie
t «saksi huvi ja osaksi yhteis-nnallisia
näytelmiä, joten jokai-
Ue jää esityksistä kaipaamansa
utinto.
Voimidelan ja urheihinharraata-
Ie huomioon otettavaa. Osaston
imisteluseuran taholta on järjes-tty
kaksi eri iltaa viikossa nais-miesvoimistelun
^harjoituksille,
nraan on jokainen paikkakunnalla
va suimialainen . n a i n e n . j a *^
npetnllut. Kun ensin yhtyy/osas-a
jäseneksi: min se takaa paikan
-luseurassa. v .Voimistelun
jat/^ ^takaa siis ylläoleva
omioonne ja saapukaa; harjotuk-
•n joukolla. — J - t
bx^istnu, .on nykyiössä oloissa ko.
Vin epävarmaa."
^ Täyörr ifanetellä että moisen kir-jotuksen
Jdrjottaja on niin pahasti
pettynyt että on lainkaan tänne
lähtoäiän {uatellutkaah ja vielä sitten
matkaUe lähtenyt Hänen olisi
luullut käsittävän, että hänen ei
yoi täällä hyvä olla, kun kerrah on
isänmaahansa niin paljon rakastunut
että vielä täältäkin tä;ytyy k i r -
jotuksillaah koettaa kannattaa noita
itsestäfii ovelia poryarislehtiä.
Vaikka ei siinä naitään kummaa
ole että hän, joka ön omasta laumastani
eksynyt tänne vieraaseen
laumaan, saa- sellaisia eriskummai-siajoireita
mieleensä ja vieläpä isaa
niitä Suomen oikeistopuolueen lehdistönkin
julkaisemaan että' Cana.
dassa nim. on^ huono a^ka sentähden
kun täällä on toimiva Kommunisti-
J puolue.
; Olisi hauska tietää että missä
täällä kommunistit ovat sellaisia
rettelöltä aikaansaaneet, kun edellä
olevan lainauksen kirjottaja täältä
iSuomeen tiedottaa. -Täytyy i h metellä
«ttä sieltä meidänkin Rauman
perukoilta vielä lähtee sellaisia
isänmaan -ystäviä,' jotka viitsivät
^ I t ä moisia juttuja kyhäillä
SUonien porvarislehdille.:
Muuta ei hänelle voi. toivoa kun
pikaista - paluupilettihinnan tienaus-ta,
'että. hän pääsisi sinne rakas-
Joiafc. a g — Tnefc. Od. aiBt. Ifei
tcttnoB «ilkoisten iriuDmaydtassg,
mnrnknin Itmnostonsa BM»I^ kokonaan
piloiDe, «Hi ketrostonsa «
Biytä nytkään enain. olevan kokottaan
nomaalissa. BaoButlainea.
WIMDSOR, ONT.
T S i l t i €aaa4aa eteläkärjestä ei
näy oikein paljon kirjoituksia leh.
tenune palstoiUa, .vaikka ei meitä
saomalaisia täällä olekaan kuin parinsadan
paikkeilla.
Toreri A. T. Hm käväsi täällä
t k . neljäntenä päivänä juttelemassa
työväen pyrkimyksistä j a rahavallan
alas lyömisestä. Häh pu-hoikin
koko pitkän illan j a myöskin
hän mainitsi matkastaan Venäjän
talonpoikain ja työläisten .valtakunnassa.
Puheen oli paljon
mielenkiintoista kuuttavak Toivomme
Hillin tulevan toistekin meil-le
puhumaan. Väkeä ikävä ^ U ä ei
ollut saapunut tilaisuuteen oikein
paljon. Olisin toivonut kaiUdeh
kylän asukkaiden sinne tulevaiu-
....Osastomme työkokoas oli t. k.
9 päivä, jonne ei myöskään ollut
saapunut kuin puolet jäseniä. Tah.
toisin sanoa että kdkki jotka punaista
korttia - taskussaan ktmte-vat,
ovat velvollisia saapumaan
osasten kokouksiin.
Osaston agitatsionikomiteasta erosivat
seuraavat: Einari Hautala,
Edward Tuomi, Oskari Antikainen,
Väinö Luoto ja E. Nyholm sekä t i -
laUe valittiin: W. Sarkkinen, E.
TVäisänen, Helmi Savolainen, Lydia
Laine jä Hilpiö.
Myöskin oli osastellamme hanska
ohjelmaillatsu t.k. 12 pmä, jossa
suoritettiin hauskaa ja monipuolista
ohjehnaa. Näitä illatsnja tullaan
pitämään joka toinen sunnuntai-ilta
jos ei haalin' saanti tee häiriötä.
Aivan olin unhoittaa, että pian
tullaan viettämään perheUtama ar-yokkaalla
ohjelmalla ja joka jäse-neliä
on oikeus tuoda tutteva tullessaan.
. ,
Työolot ovat paikkakunnalla yh.
tä huonot kuin Joku aika takaperin.
Työttömiä seisoskelee kääään kaupalla
tehteideh porteilla. Työviikot
ovat neljäpäiväisiä sunreniBtalta o-salta
V.
Kirjeenvaihtoja.
hainiw«n siäsiSi Ja imndemana
terveyttä..^. • ' • .
Knn b^cteerit o t ^ coveHaalla
paikalla, elärät se ja vabnis.
tavat myrkkyä, minkä hampaan juuri
vetää itseenä. Siten syntyy
hampaaseen ontelo^ Joka täyttyy
kuofleilla kudolcdlla. ttllainen ^
ole mikään tavaton sattuma. . H e i kein
jokaisen ihmisen snnsisa tavataan
täUaista bakteerien hävityij-työtä.
Tuo «alainen työ tapahtuu
niin nopeaan ja niin-tottuneellaitävällä,
että monäaan ei tiedä siitä
mitään, ennenkuin hampaassa on'jo
ontelo. Böntgen ^ t e e t o ^ t ainoat,
joilla voidaan vioittanut hammas
saada seMlle. \ '
Bakterien, vahaistema myrkky ei
kumminkaan pysy samiassa paikassa,
vaan tunkeutuia se verisuoniin
j a niin veren mukana kaikkiin osiin
ruumista. Nyt alkaa vawte todellinen
taistelu. Jos ruumiin vastus,
tuskyky on voimakas (jfe kun veren
tunnolliset poliidmidiet, valkeat
verisolut jaksavat : pitää . puolensa
myrkyn vaikutusta vastaan, saattaa
kulua pitkäkin aika ennenkuin
henkilö tuntee erityistä pahoinvointia
siitä. Mutta kun itse bakteerit
pääsevät vereen ja siellä alkavat
vaikuttaa silloin herää toinen
kysymys.
Nämä ~ vereen tunkeutuneet bakteerit
voivat silloin löytää vielä paremman
eUnpaikan Indn oli hani-paassa.
Ne voivat asettua sydä-aeett
taikka manaalgfiu jdhuB ifyn-tyy
vakavalaontoioen adraos, jopa
saattaa kuolenakin t i i t i johtaa.
Myöskin voivat bakteerit ottaa
asuntonsa käsien, jaftojen j a moi-den
rnnmiinosieh nhrelitsi j a saada
aikaan ankaraa renmatismin. E
kamminkaan saa laoUa, etti kai-ken
reumatismin aikaansaavat ham-paista
hyökkäysretkille lähteneet
bakteerit, sillä muutkin «yyt voivat
olla vaikuttemassa, mutta saneen
aseissa tapaukdssa ovat bakteerit,
renmatismin aiheattajta. Tämi
seikka selittää sen», miksi niin paljon
reumatismia sairastetaan^ sillä
useimmat ihmiset hoitevat huonosti
hampaansa j a aiheuttavat sneajit-selleen
hammasteudin ja sen kaut
ta saavat bakteerimyrkytyksen ve.
reensä ja lopulta itse bakteerit,
jotka hyökkäävät niveUin ja sieUjL
alkavat bhotyönsä.
Tämä olisi aikaisemmin voitu hei
posti estää, jos olisi pidetty ham
paat hyvässä kunnossa.
Hammastaut) on , aivan yleinen
teuti, mutta se ei käy vähemmän
yleiseksi niin pian kuin ihmiset oppivat
käsittämään hampaiden hoi
don merkityksen. Jokaisen tulia
pitää huoli hampaistean ja tarkostaa
ja puhdistuttaa ne tuon tuostekin
hammaslääkärillä. Hampaat ovat
ihmiselle niin tärkeät, että niiden
hoitoa ei kannate laiminlyödä, jos
toivoo voivansa säilyttää terveyten
- •••• •
nntisia
eniyoiaisNffl
tyiiaika YliilysvaDoi
&i paikkaki
NORTH BRANCH, ONT.
Karjalan tlmahuvaMdtasto - on Ii
'ntynyt yhdellä dollanUa. SSinari
ovttien on, vsstennut Jussi, ^ n -
n haasteeseen.. Annettuja
rte on vastaamatte seitsemäl-eri
henkUöUä. Koettakaa kiireh-vasteuksia.
Aika lähenee joUoin
in.. tilitys.. j a niiden henki
ien nimet, jotka/ jättävät anne-haasteen
vastaamatta.
DURONKIN, C N . Ä., Ont.
ot CaaadasM Saonen lehtien makaan.
Sain tässä joku päivä takasin
nomessa ilmestyvän Lanai-Suomi
JDrisen lehden, jossa näin m,'' nil
araavanlaisen kirjoituksen, joka;
nlna kokonaisuudessaan näin:' -
"Eräs puolivuotta sitten Cana-n
mennyt raumalainen kertoo
-nne saapuneessa yksityiskitjeesr
~^n, että äskettäin maahan muut.
eiden siirtolaisten tila Canadäs.
. on suorastaan tukala. .Yhdys-
Ntain puoleUe ei^ pääse siirtymään
prtolaismääräysten. vastaisesti ja
pneentalo Canadan puolella on
PVM hätätilan rejoiUa. Sen j a :
Nn kun hallituksen ' toimesta on
ptlytty ahdistelemaan, .nuiata ter-hrisoineita
kommumsteja, ,«vat. napa
puolestaan ryhtyneet' koetta-pan
järjestää meteleitä. Olot ovat
p n rauhattomat että yksin liikket-
P^ö on suljettu ..vain rauhätto-
Naksien pelossa, omistajjun . muofc-pessa
rauhallisemmille seuduillcl
Pjöttömiä on maassa tavattomasti
g« työtä teijondntaan' tekemään
gokaa vastaan, mutta silläiraän
P^Qa ei atä ole saatavissa.-^ '
Yhdysvaltain . työdepartementin
julkaisussa N:o 304 tehdään selkoa
työläisten palkoista. ja työajasta. T i lastot
koskevat 60 suurinta teoUi.
suaskaupunkia ja Rasittavat 12 eri
teollisuusalaa, joissa työskentelee
89 eri ammatteihin kuuluvia työläisiä,
joista noin 900,000 on jäsenenä
eri ammattiunioissa. Työpalkkojen
keskiarvo toukokuui^^ 15 p. v.1923
oli:: 9 prosenttia korkeampi kuin s i tä:
edellisenä, vuotena; .84 prosenttia
korkeampi kuin vuoniisi 1917; 111
prosenttia korkeampi kuin vuonna
1913; 123 . prosenttia korkeampi
kuin vuonna 1910 ja 135 prosenttia
korkeampi kuin 1907. Työaika
vuonna 1923 oli samalla tasolla
kuin sitä edellisenä vuotenakin,
mutta oli 4 prosenttia lyhempi kuin
vuonna 1917; 6 prosenttia lyhempi
kuin vuonna 1913, 7-prosenttia lyhempi
kuin vuonna 1910 ja 8 prosenttia
lyhempi käin: vuonna 1907.
Unioihin kuuluvista -'työläisistä on
^ pros. 44-tuntinen -normaalityö-
Viikkö, vtmiäta, Sitäkin lyhempi; 18
pf osentiilä 48-tuntIrien: työviikko
ja vain 14 prosentilla sitä pidempi
Leipureilla on 48-tuntinen taikka sitä
lyhempi työviikko; 97 prosentilla
rakennustyöläisistä 44'-tuntin€n
taikka sitä lyhempi; samoin 44-tuntinen
ja sitä lyhempi, työviikko on
käytännössä kaikissavkivitöissa.' Pe-sulaitosten
työläisistä on 95 pros.
48-tuntinen taikka sitä lyhempi työ-viikko.
Met^lityöläisten i ^ m a on
tässä suhteessa vähäo'- huonompi, s il
lä siinä teoUisuodessa vain 35 pro
sentillä on ^44-tuntinen- taikka sitä
1913i huomataan palkkojen nousseen
eri teollisuusaloina eeuraavas.
t i : leipureille 176 prosenttia, muurareille
91 prosenttia, rakennustyö
Iäisille 118 prosenttia, kirvesmiehil
le 104 prosenttia,, rappareille Qi
prosenttia, putkityömiehille 86 prosenttia,
satamatyöläisille 109 pro^
senttiä, sepille 103 prosenttia, kone-työläisille
101 prosenttia, sanoma-lehtilatejille
78 prosenttia ja kone-latejille
83 prosenttia.
Kaikilla : näillä edellä luetelluilla
teollisuasaioillä, lukuunottamatta
metalliteollisuutta, ovat työläisten
ammatilliset uniot vahvat ja kont-rolleeraavat
työehtoja, josta edellä
selostettu tilastokin antaa selvän to.
distuksen. Missäpä muilla aloilla,
joissa avonainen työmaajärjestelmä
on vallalla, työaika olisi. näin lyhyt
ja työpalkat lähestulkoonkaan sillä
tasolla kuin näillä järjestöjen kont-rolleraamilla
teollisuasaioillä on.
JäYjestymäftömäinkin uitaisi tutustua
näihin tosiasioihiii .ja alkaa
miettiä järjestäytymlten tärkeyttä
sekä liittyä mukaan saadakseen työ
ehtonsa edes tässä tilastossa esite-tylle
tasolle.
Bakteerit ja hampaat
lyhempi työviikko j a 56 prosentU-la
48-tuntinen. Kirja- j a "jobipai^
noissa" on 89 prosentilla 44-tuntinen
taikka sitä lyhempi työviikko.
Sanomalehtipainoissa Oli 63 .prosentilla
työläisistä 48-t(intinen työviikko;
29 prosentilla oli. yli 44 tuntia,
mutta alle. 48 tautia j a 18 prosentilla
44 f^ntia taikka;; äitä Jyhempi.
Työpattkojen ke^arvp oK toukokuun
15 päiyänä" vT 1923: leipureilla
93 senttiä tuhnilt^; muurareilla
1.32' dolt; -niuilla ratennustyolä^^^^^
lä 72 senttiä'; kinresxSehillä 1.84
dolL; rappareilla 1.30 dolL; putki-työläisillä
1.15 doÄj satamatyöläisillä
72 senttiä sepfOä 99 senttiä;
konetyoläisillä 82 senttiä; sanomalehtipainojen
latojilla 1.01 doIL;
konetotojiDa '1^03 doll.; Työpdkko-jcn
^4«»kiarvo^ koko lakenhusteoHi-suudeöta'
qli 1.06 dolL tannflte; me-taUiteolfisndessa'
83 sentiää tonnilta;
sanomalehtipainoissa'^l.D4' dolL tun-nilte
j a . Jfesiottminen tuntipalkka
nseiinmissa en teollisnuksissa 95.2
senttiä tunnilta, ^ ^ a t t u n a tunti-töökokuim
IS p«wn
Kun hampaita ei pidetä puhtaina
ja bskteerien annetaan: jäädä
toimimaan hampaissa, se sementti
aine,' joka liittää yhteen hampaan
imaljin hienot säikeet, 'haihtau pois
ja bakterit tunkeutavat hampaan si-sempiin
pehmeisiin osiin. Tätä peh
meää hampaan osaa sanotaan den-tiniksL
Tämä aine ympäröi ham.
paan keskiosaa, jonka sisällä on
pehmeä miassaosa. "Kun hampaan
emalji rikkoutou ja: sen sisällä oleva,
pehmeämpi aine hajoaa, pääsevät,
bakteerit massaosaan, jonka
ne pian kuolettavat Hampaan mas-saosa
on erittäin herkkää ainetta
j a sen kiautta kulkevat Jiermot ja
sen kautta myöskin veri, riiikä ruokkii
hampaita. Kun massa-aine kuo-leentuo,'
elävät bakteerit sen kudoksilla
ja siten vähitellen tankeu-tuvat
hampaan juuriin ja hampaan
juurikanaviin, missä ^eläyä massa
oh ollut Sitten ne löytävät tiensä
hampaan juuressa olevaan pieneen
rivikään, minkä kautta verisuonet
ja hermot käyvät hampaan sisälle.
Kun tietää, että bakteerit voivat
kehittyä ja lisääntyä niin nopeaan,
etfö neljänkohnatte tunnin kuluessa
niiden luku sikiämisen kautta^ kas-vaa
' Icahteenkymmeneenneljäankin
liiajoön^an niin käsittää millainen
perhekunta on^i toiminnassa pienen
RÄIKEX KOULUJUTTU
NXRPIOSSÄ
"Vaasa" kertoo:
Närpiön kunnan alueella asuu n y kyään,
niin paljon suomalaisia, että
heidän olisi jo aikoja sitten pitänyt
saada oma kansakoulu. Mutta
kunnan /ruotsalainen lenemmistö pani
aina tiukasti vastaan eikä koulua
saatu. Kun, vihdoin , oppipakko astui
voimaan, luultiin yleisesti, että nyt
pakotetaan Närpiön lantakin laittamaan
koulu suoniialäisille. Asiasta
tehtiin anomus ja kunta päätti suo.
Jiialaisen koulun rakentaa, mutta
varasi sitävarten . koulupiirin koko
naan pitäjän toiseen laitaan, missä
ei asu ainoaakaan suomalaista. Näille
olisi siis tästä se hyöty, että heidän
lapsensa pitäisi käydä koulua
toistakymmentä kilometriä heidän
kylästään olevassa koulussa.
Asian tekee vieläkin rälkeämmäk-si
se, että kouluhallitus » hyväksyi
tämän ruotsalaisten saneleman pää-tökse/
n, vaikka asianohlältien taricasi
taja esitti jyrkän vastalauseensa
moista hanketta vastaan. Tarkastaja
vaati tässä tapauksessa koko
kuntaa yhdeksi koulupiiriksi suoma,
laisille ja tämän takia- koulua keskelle
-^pitäjää, mutta ehdotus tuli
kouluhallituksen menettelyn kautta
ilman muuta hyljätyksi. >Koulu on
päätetty rakentaa kunnan eteläisim-pään
asumattomaan osaan, n. s.
Peilahden kylään. Suomalaiset asuvat
yksinomaan kunnan pohjoisessa
ja itäisessä osassa.-
Jos kouluhallituksen 'päätös pysytetään
voimassa, edelleen, ;on tämä
kylmilleen jääpä suomalainen koulu
oleva sikäläisten suomalaisten ensimmäinen
ja viimeinen koulu j a sikäläiset
suomalaiset jäävät koko
naan oppivelvollisuuslain ulkopuolelle
sa, jonka kunnossapito, lämmitys ja
valaistus ynnä sisustus kustanne
taan |a tarpeellinen henkilökunta
palkataan yleisillä varoilla. Presi
dehtin palkkio ja euustusmääräraha
ovat vapaat kaikista veroista.
Samoin. tasavallan presidentt
vahvisti valtioneuvostossa tapahtu
neessa esittelyssä hallitulcsen esi
tyksen eduskunnalle laiksi tasaval
lan presidentin eläkeoikeudesta
Esitykseen liittyvän lakiehdotuksen
mukaan saisi tasavallan presidentti
joka eroaa oltuaan toimessaan yli
den toimikauden tai enemmän, vuoteista
eläkettä 120;0qq markkaa;
Jos liän sairatitden tähden tai muus.
^ pätevästä syystä eroaa ennen
toimikauden päättymistä, vähenne
tään tästä elakemäärästä 20,000
3ik, kutakin vuotta tai vuodenosaa
kohti, mikä puuttuu täydestä toimikaudesta,
kuitenkin niin, että vä
hih eläke on 50,000 mk. Eläke suoritetaan
presidentille siinäkin ta-pauksessa,
että hähet myöhemmin
nimitetään sellaiseen 'yirkaän, jo
hoh. kuuluu peruspalkka. Jos eläke
on pienempi kuin 120,000 mk.,
,on hänellä oikeus muun virkatoi
toimintansa perusteelia saada elä'
kettä siitä virasta, johon hänet
myöhemmin oii nimitetty^ ei kui.
tenkaan enempää kuin tasavallan
presidentin eläke siihen luettuna,
, yhteensä 120,000 mk.
. ^. .—•o———— .
SIRKKELI LEIKANNUT HIEHEN
PXXN SOTKAMOSSA
Sotkamon pitäjän Yli-Sotkamon
kylässä tapahtai järkyttävä tapatur.
ma, joka vaati ohrikMen torppari
Kusti Korhosen hengen. Saamamme
tiedon mukaan oli mainittu
Korhonen sahannut poikansa rakennustarpeiksi
lautoja Jussi Lukkarisen
omistamalla sirkkelillä. Puu-ta
työntäessään sirkkeliin sattui hänen
jalkansa luisumaan^ jolloin hän
kaatui täydessä vauhdissa pyörivän
surkkelin terään, joka leikkasi hä-r
nen päänsä aivojen kohdalta melkein
poikki. Lääkärinavusta huolimatta
kuoli K. noin tunnin kulut
taa.
Näin ikävällä tevalfa manalle
mennyt vainaja on iältään noin 50
vuoden vaiheilla j a perheellinen.
Tapaturma täytynee laskea huolimattomuuden
tilille, sillä kuten tiedämme;
ei sirkkelissä ole ollut mitään
suojalaitteita.
Täytyisi toki sirkkelien omiste-
_ain samoinkuin muidenkin asianomaisten
olla vähän varovaisempia,
ettei moisia surmanmyllyjä käytettäisi
ilman lainmääräämiä suojalaitr
teite.
PRESIDENTIN PALKKIO- JA
ELXKEKYSYMYS '
Tasavallan ptesidentti .vahvisti
valtioneuvostossa tapahtaneessa e-sittelyssä
hallitaksen esityksen edus-kunnalle
laiksi tasavallan presiden-tin
palkkiosta. Esitykseen liittyvän
akiehdotaksen mukaan tuK« presidentin
palkkio maalisk. 1 pasta 1925
olemaan 300,000 markkaa vuodessa,
jotapaitgi hänelle tulisi 400,-
I )00 markkaa vuodessa edustustar-koitoksia
varten. lisSkal on presidentillä
oleva asunto valtion talos-
TYÖTTÖMYYS
Sosialiministeriön Työasiaintei.
mistolle maan tärkeimmistä työn
välitystoimistoista saapuneiden i l
moitusten mukaan on toimistojen
kirjoissa olevien työttömien henkilöiden
lukumäärä viime viikkojen
aikana erikseen mies- j a naisosastoilla
-ollut viikottain ieuraaya:
Miesos. Naisos;
Syyskuun 13 p.
Syyskuun 6 p. .
Elokuun 30 p. •
Elokuun 23 p. .
Elokuun 16 p . -
. . . . . 4 1 1 695
. . . . 404 583
846 499
. . . 2 6 9 407
. . . . 260 346
Syyskuun 13 päivänä oHtyÖti
tömiä, eniten seuraavien kaupunki-eii
työnvälitystoimistoissa (suluissa
olevat luvut tarkoittavat edellistä
viikkoa):
Micsos. Naisos.
Helsinki . . 1 8 8 (204) 886 (382)
Tampere . 49 (47) 30 (41)
Viipuri 24 (35) ^73 (66)
Pori 10 (9) 35 (26)
Vaasa . . . 13 (15) 6 (6)
Turku . . . . 26 (11) 6 (16)
Oulu . . . . 28 (25) 11 (10)
Kotka . . . 4 (3) 1 (D
SUURI KORVAUSJUTTU SUO-MEN'
VALTIOTA VASTAAN
Maaihnansodan aikana tilasi kauppias
V, Koskinen Kristiinasta 6,000
tonnia kuparipcltiä. Tämä .kurapi-tilaus
saapui kuitenkin Arkangeliin
yli vuoden odotuksen jälkeen ja
saatiin sieltä vaste useiden Arkangelin,
ja Pietarinmatkan jälkeen
Kristiinaan V. 1917. Silloinen Vaasan
läänin kuvernööri antoi venäläisten
käskystä 'takavarikkomäärä-yksen
ja pidätttvätkin mainitan kuparin
aittenutoin maaherran määräyksestä
poliisiviranomaiset Kuparista
oU ehditty käyttää ennen p i -
dätysiä vain 3^7 kfloa. Kun takavarikko
toimitettiin suomalaisten v i ranomaisten.
määräyksestä j a avus.
taksella, ön hra Koskinen haastanut
Suomen valtion korvaiunaan mainitun
takavarikoidun kuparin 18
markan mukaa? kUotts, tehden täten
vaadittu korvaussumma 83,214
mk., sekä 6 pros. korkoa takavarikoimisesta
alkaen, joka.tekee noin
35,000 markkaa." Jutto on oUut
TOBONTON <^AS10N NAISJAOSTO
ia-ia
Lanantaina, lokak. 25 piUväna keOo S i&Olii
Soomalaiseii Osaston HiMiiieiistoIla
OHJELMA:
Alkusoittoa .
Runo
Soololaulua
Havajien soittoa .....
Laulua Koorolta
ViUaika..
•^TUUKANPOffiA"
Näytelmä S »sa osassa, esittää näytelmlseura.
KANTELEEN SOITTOA.
KUVAELMA, Annikin Kostat
Tervatuloa Jenkellal
Lopuksi TANSSIA
SISXXNPXXSY 60 Unttla.
Naisjaoston puolesta
TOIMIKUNTA.
esillä Kristiinan raastuvanoikeudessa,
kantajan astamiehenä: esiintyi
Elis Granfelt ja valtion asiamiehenä
lääninsihteerit, laamanni K .
Ottelin Vaasasta. Kantajan puolelta
jätettiin oikeudelle laajahko
asiakirjajoukko, josta selvisi takavarikon
toimeenpanoa: koskevat
määräykset y.m. seikkoja. Vastaajan
asiamies ilmoitti saaneensa i l moituksen
tehtävästään niin myö.
hään, ettei ollut ehtinyt hankkia
tarpeellisia asiakirjoja eri virastoista
ja pyysi lykkäystä. Oikeus lyk-käsikin
jutun lokak. 27 päivääni
.•••.•,..„» — — . ^ V , .;
MAAILMAN VEHNXSATO
Vehnämarkkinat ovat viime aikoina
taas olleet kiinteämmät ja menekki
vilkkaampaa. Syyskuun 1
p rvän satoarviot, varsinkin Canadan,
ovat painaniect leimansa markkinoihin.
Aikaisemmin arvioitiin
Canadan vehnäsato 360 miljoonaksi
busheliksi ja suuremmaksikin.
MinimiAiääränä pidettiin silloin 325
miljobnai^ bsh. IVaishlngtonin arvio
jonka mukaan sato käsittäisi ainoastaan
281 miljoonaa busheiHa, on
aiheuttanut ostohalun listtäntymis-tä.
IVashingtonin toimisto on ar.
vioitiut Canadan sadon keskimäärin
13 busheliksi eekkriltä, vastaten '21
bsh. viime vuonna. Sato nousi silloin
474 miljoonaan busheliin. Y h dysvaltain
satokertomus syyskuun 1
p:ltä oli Jokseenkin odotuksen mukainen.;,
Vientimaiden vehnäylijäämä on
nyt. arvioitu ,seuraavalla, tavalla:
Yhdysvalloissa . . . . . . 129 milj, qr.
Canadassa ... 26 „ „
Australiassa . . . . . . . . .\ 14 „ „
Argentinassfli , . . . . . . . 22 .
Intiassa, Venäjällä, To-navan
maissa ja Mand-schuriassa
. . . . . . . . ..
ovat porojen mieliruokain on myös*
kin tänä syksyni tullut baonatta-van
runsaasti Ja toivotaan' porojen;
tämän johdosta taurastusajan tuL
tua olevan lihavia. v.
•' —^——o
MIINAVAARA KtyTICAN SEU-EDUILLA'
.
Suomenlahdella on todennlUcöi-sesti
tapahtunut uiisi miinaanajo ja-^
onnettomuus, päättäen siitä, että
kalastajat ovat Kotkan edustalta^
Kaunissaaren ja L&ngön väliltä löytäneet
purjelaivan pirstaleita, nu
m. peräpeilin, jossa oli nimi A n . -
dreas, Riga, tyhjin veneen y.m. iat-
Van tarvikkeita. Onnettomuus on
kaikesta päätUlen tapahtunut yöllä.
Laivan miehistÖBtl |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-10-21-03
