1920-12-23-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ISIVU4; OANÄDMr UtJTISET, PORT SiRTHUR, ÖNTT., OSNAI®, Torstaina Jouluk. 23 p. 192Ö
CANADAN UUTISET
Buomalainen sanomalehti Canadasaa,
ilmestyy jokaisena Torstaina,
Kustantaja
The Canada NevvsPubllsnlngCoi
Erick J* Korte, Liikkeenlioitaja.
, TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2.00 koko vuodelta,
n.60 9 kuukaudelta, $1.25 puolelta
vuodelta, 65 senttiä 3 kuukaudelta ja
25 senttiä kuukaudelta .
Yhdysvaltoihin >ja Suonieen: $2.50
koko vuodelta ja $1.5p puolelta vuodelta.
ILMOITUSHINNAT:
40 senttiä palstatuumalta kerran ju-laistuna.
Pitempiaikaisille .ilmoituksille
kohtuullinen alennus. Halutaantie-to-
Ja nimenmuuttoiliuotukset 75 senttiä
kerta. $2.00 kolme kertaa. ; Naima-
Ilmoitukset $2.00 kerta;. $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja^ kihlaus41mol-tukset
$2.00. kerta, i iKuolonilmoltukset
$2.00, muistdvärsyll^ $2.25. Syntymäilmoitukset
$1.50. Avioeroilmoitukset
$2.00. f ^^
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m. 25
senttiä tuumalta. -
: Uutisten joukkoon aijotuista ilmoituksista
peritääu 10 senttiä riviltä. ;
Pieniiiimänkin iljmoituksen hinta on
60 senitiä. Postissa tulevia ilmoituksia
ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1:00 tuumalta.
Kaikki liikkeelljO aijotut kirjeet,, tilaukset
Ja rahat ovat lähctottävät
osoitteella:
I CANADAN UUTISET,
Port Arthur, • . •:.Qnt., Ganada.
Canadan Uutisista lainattaessa on
fähde mainittava.:^
Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriih. sekä vanha että uusi
osoite.
joulutervehdys kaikkialla otetaan
ilolla vastaau:
Aro mailta a va r oi 1 ta j oulu tuulta
toivotan, -
Joulutuulta rattoisata/ joulumieltä
rauhaisaa,
Rieniiiniieltä, iloiiiieltä, juhlainiel-
• tä juhlivaa,
Vauhau ajau miesten luioltä van-liaM
vuotta jatkamaan.
CANADAN UUTISET
(The Canada. Newa)
The. .Finnish Newspaper in Ganada.
Pi}bll;shed every Thursday ; by
The C a n a d a News Publishing Co..
: ICrick: J.. Korte,iM'inager. :,
Daily N'e\vs Bldg., Port Arthur, Onto
— Iloista joulua,. joulurauhaa
ja juhla-iloa, toivotamme vilpittömästi
kaikille suomalaisille Cana-dassa
ja erityisemmin kaikille lukijoillemme,
asiamiehillemme,kir-jeenvaihtajillemme,
ja muille a-vtistajillemme.
Läheisen yhteyden
tunne lukij akuntamnie kanssa on
monesti muulloinkin voimakas,
mutta erityisemmin tä.lläisenä
hetkenä, jolloin koko ihmiskunta
juhlii rauhan ja hyvä,ntahdon
ihanteille, valtaa mielen ai'kihet-kien
tunnelmia vounakkaampi halu
lähettää lämmin tervehdys jo-kriseen
maamme suomalaiseen kotiin,
kaikkialle missä kansalaisi-den
on Jumala', Sinun Jumalasi,'
voidellut Sinut riemun öljyllä, si-nut
enemmän kuin kumppanisi.
Jopa Juniala Hänestä todistaa että
: Sinä Plorra, Sinä pysyt — Sinä
Olet sama j a vuotesi eivät lopu.
'Kuulehan kansamme lapsi:
Tuollainen Herra ja Vapahtaja,
tuoHaisessa arvossa itse Jumalan
mielestä oleva Lunastaja tarjotaan
tässä epistolassa juutalais-ki'istilyille
hänen avukseen ja ar-moksceii
— millainen Lunastaja
sinulle kelpaa, millaistJi auttajaa
sinä kaipaat? Olel ehkä siellä
vieraalla maalla. Tuiinet elikä iv-scin
kotjkaihoa. Ehkäpä yksinäisyys
sinua joskus i)ainosl,*ia. Ajal-teles.
eitä täällä vnnhassa nuuissh
me"menemiue noiJi.in u s e i n hyvin-
Wu\ vanhoihin kirkkoiliinime. ')ou-luvalot
i>imeiissVi liilviyris^ä !<•!•-
vi^htävät luoitä —^ u\io valot
ne aiuisluU.ia moitä ''maailman
V a l o s i n " , syiijrimm^^ soviu-jiostn.
Knujiian. Ilei-rasla, jok.n i h raiseksi
1 i i l i . nuvidän •. iliuiistcn
vuoksi, tliydon teki meidän va jaon
sähköteitse Helsingistä lähetetty
otteita '^Krasnaja Gasetas-ta",
jossa yksityiskohtaisesti puhetta
selostetaan.
\Vashint?tonista ilmoitetaan si-on
noin neljä miljooaa tätä nykyä;
Vaikkakin ^myönnämme,
e t t ä Suomen maaperä * ei ole niin
viljavaa ja rikasta kuin monien
muitten, niin siltä huolimatta to-käläisissä
virallisissa piireissä pi- siasiat osoittavat, että se on kyl-dettävän
Leninin selostuksia, ai- liksi rikas .tuottamaan miltei
emme täällä on jouluaan viettä- vaiu . !)Uol(^sia; kuoli .ettii/ (>Iämiin
mässä, joko yksinäisenä kotimaan
joulua ikävöiden, taikka juhlissa,
jcihrn useamman läsnäolo luopi
virkeyttä ,taiklva koteutuneena.jo
k":ukaisen lännen oloihin. Kun
jouluhenld liitelee yli maan, innostakoon
se meitä yhä virkeäm-
T)ä än toimintaan niiden ihanteiden
hyväksi, joiden toteuttamisesta
riippuu ihmisen, yksilöjen, ja
^-"sakimtien onni!
CANADAN UUTISET;
IS Aveleo.med and read. m every Finnish
hora In the Dominion.., It is the only
direcc advertising mofji.ium for those
maniifa-^^^urers and mechants wlio
.wish to create änd build a profitahle
and perraanent demand "tor their prod-uci'^
and nierchanrlise hy. thelarge and
eAerx:ro\vin5: Finnish populationresid-
'.ng: lii Canada;- Place your trial.ad-
• vertisement and: E:.et results. :
Advertisingrates 40c; per inch,
Political advs; $1.00 per inch,
. Advortisements uuisi. rc-ach our Office
WedneGäay neon to appear. on
Th.ursday's issue.
Subscription . price in Canada ,?2,00
per year, .TTnited .States ; and bther.
countries $2.50 per ycar in advauce.'
Entered ais second ölass mail mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
THE AIM OF THE CANANDAN
UUTISET.
The help preserve the. Ideafs and
sac.red traditions of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
obserye its iaws and ihspire others tö
respect and bbey them: To strive
unceasingly to quicken the f3ublic's
sense of civIc duty: |n'all ways to aid
fn .making thIs country greater and
better than A/e found it.
saisiiiniu', kirolliin, joita ' moidiii
siuuatlaisiiu. 'rämiin jiillaiscn
Vapahtajan kauUa -lumala imMtii
puliutlcloe, huuloU-p piiolecusn ei-iä
meidät Jläiien lapsikseen löydettäisiin.
Hänet kf), Kunninn
Herran Jiylkäi.simmc. Ki, Hänet
etsi m me. Hänet liiydäinmo, Hänet
omistamme —^ jouluiloksemme . ja
rauhaksemme.
X . V.
1 > arempi on use viisastua
murdpji erehdyksinä kuin etsiä
erehdyksiä muista iii niisistä.
. • ] K o h n r a l | i s u i i d e ] i purui jnnri
on vaatimattomuus ja sen ]i'"drl-mä
on tyytyväisyys. — Didcrot.
Ilrmispl punastuvat vähemmän
rikok.siaan kuin heikkouttaan
ja rurliamaisuuttaan.
/ H e i 1 l e : h u ci nui u t e t ä an- kui i i k i i ; ^1 u -
hui ; pröfe ei' a i n •. ..ka U ti a ; jk • se liän
juutalaisen •. jnjelesta oliivin ]:>al-
— ^^eurassa opimme tuntemaan jon: mutta nyt l.'ud. Testamentin
epämiellyttävimmat, iliiuiset hei- puoiolla tarjotaau ]>aljoä enem-däu
miellyttävimmältä ])uolel- uijin, kun Jumala nyt ])uhuu, Po-
Vyytäisinkr), sinua, lukijani, ottamaan
:llaama tt usi, i a i : Uudtm
Te^iamontl isi. ]iakeak>A\si Hei^-
rcakir.jeen ensimiiiscn luvun. Sen
1-12 viirsyä on .loulupäivämmc H
\'Un>ikerran ein^toJatekstinii.
Tn4:inpa olet tullut tai'k"mmm
ajatelleeksi mitä se merkitsee, et-lit.
luo kirje Raamatussamme: on
kii'joitettu juuri llehrealaisille.
Se hiin-.merkitsee sitä: ,että '.kirjeen
t'n^imiii^et lukijat olivajt liei)r(>a-lai^"
eli juulalaiskristityjtä. Tiedämme,
etlii ensimäilleni Kristuksen
S(Mii'akunta, 'leern^alemissa se
kun en^in liellulaina .sv'nt\'i. oli
juutalaisista kokoonpantu. Sit-temiji
viihit(*llen ru])esi pakanoita
käiintymään, varsinkin ap. Ivaava
Iin saarnatessa, ki-ij^t ity iksi.
"Näille elupäiis.sä kirjeensii kirjoit-i
i k i n ap. Taavali. alutta joku.—
kuka silte. sitä ei ole merkitty —
kirjoitti suorastaan noille juula-iajsillo,
ja kyllii lie kirjeen tarvit-sivatkm.
IA -lumala ja Vapalita-ja
})<!niiul Jicillf^kiiän raslfaampaa
kuornma kuin minkä h''; Hänen
tukemanaan voivat kantaa. Tämän
tuen Hen-a soi heilit';, tiijiuin
Hepreal. eiustolan kautta'
Lenin ja y!eismaailmal-linen
kumous.
Kaiklualla tiedetään boMievi-kijohtajain
niyrtutäneen. että h''i-diin
suunnitelmiinsa kuuluu maa- ukselle.
kaisempien, nykyistä tilannetta
arvostelevien mielipiteitten vahvistuksena.
Kun tuli tunnetuksi,
että bolshevikihallitus oli a-merikalaiselle
\V. D. Vanderli-pille
myöntäiiyt suunnattomia
etuoikeuksia Siperiassa, oltiin heti
selvillä, että kysymyksessä ci
ole ainoastaan taloudellinen,
va a tr e h k ii e n (vm m iink' in, i)o 1 i i t ti -
nen toimenpide. Päämääränä lienet
ennen kaikkea liej"ättää Japanissa
viha in ielisiä tnn.l eila A-merikaa.
kohtaan ja saada muitten
maitten liikemiehet ja ]>ää-
(vma uomista ja t ievottomi ksi, vii-saasti
kelasitty ajatus, joka tuskin
jäii merkitystä vaille.
Holshevikieu salajnen diploma-lia
ei nyt ensimäisen kerran ponnistele
-Ia i)aiiiu ja • Yhdysvaltain
sulit eitten sekaanuut.taniiselvsi.>
I m o l.e 11 a \-a 11 a ta ho 11 a il i »i o i te ta aii:
.nimittiiin .Moskovan hallituksen
jo kaksi vuotta sitten olleen sa^
manlaisissa juiuhissa. Bolshevi-kien
jtäästessä valtaan. lOlS, jolloin
maailmansodassa ei vielä oi/
tu j)iiiisly ratkaisuun, ryJityi se
toimenpiteisiin. • , . iKamtshatkan
iiiemimaan luovuttamiseksif;-^\jne-'
rikalle. vaikkakin " tuloksetta.
P.äin vast oiir . on 'Amerikan lialli-f
aina koetanut pysytellä erossa
entisen keisai-ikunna.n ^aiueky-symyksiii
koskevista asioista. Se
epäili "jo silloin, että, Moskovan
'haHituksella:: oli vain halu . herät-täii
eripuraisuutta liittolaisien
kesken ja samalla lujittaa- :pohjaa
odotetulle •maailmanvallankumo-kaikki
välttiimättömät elämisen
tarpeet siellä asuville ihmisille.
iMonia tarpeita se voi tuottaa paljo
yli oman tarpeen, jotta niillä
voidaan vaihtaa ulkomailta sellaisia
tarpeita,, joita omasta maasta
ei saada. Kuitenkaan tuotanto
ei ole kyennyt kehittymään
Suomessa tarvetta vastaavalle tasolle,
joten ; kysyntä oji. suurempi
tai'jontaa. Sitä on täytynyt tyydyttää
ulkomaatuotteilla, ja tätä
nykyä vielä Jiiin suuressamää-
]"ässä, e t tii se n soi laisen a jat ku m i r
nen ennen pitkää koituu vaaraksi'
Suomen valtiotaloudelle. . Numerot,
viimiiiseltä kymmeneltä vuo-
(l(.'.lta /osoittavat järjestelmällisesti
u 1 k oat 11 o t t a inisen o 11 e e 11 vie i i t iä
suuremman,' kohoten vuosi. vuodelta,
niin, et tä se jo vuouiur li).l!)
oli K(i;J'2,4l)().()()() markkaa vientiä
suurempi. : ,
T.ämä tällainen kaup|)asuh.de
l i i y t yy korvata joko tekemällä,
velkaa laikka käyttämällä valtion
^'ara varasi o ja. Su omi, on kiiy tt ä-nyt.
kumpaakin . .menettelytapaa..
A' a 11 i o \'e 1 k a a. o n 1 i sii 11 v', \- a i k k a -'
kaan • ei niiti :-{suua'essa iniiiirässii
li.u jn no^i^jj; i^uis^a ni ais.^^a v i i m e.
täisi olla mikään malidottomiiiis.
Samallainen epäedullinen suhde.
•Imoniataan monilla muilla sellaisilla
tuotantoaloilla, joilla Suomella,
pitäisi olla erikoinen tilaisuus
tyydyttää omat tarpeensa.
Kun tämän lisäksi joka tapauk-fjessa
nykyistä elämisen tasoa silmällä
])itäen löytyy useita tarve-tavaroita,
joita 'Suomessa ei saada,
ni utta. jotka pitää tuottaa niit
ä t u o 11 a V is t a m ai s t a, niin k ä y i 1 -
ineisen selväksi, miksi Suomen
kaupi)a on saanut sellaisen luon-
•n o tt 0111 a n su h t e en, että vain p i e n i
osa voidaan siitii määrästä viedä
uikomaille,mikä sieltä ollaan pa-koitetut
tuottamaan.
Vuonna kalan tuont»i ja
vienti ..ulkomaille Suomesta oli lähimain
tasossa, .osoittaen- kui ten-:
kin Suomen hyväksi muutamia
sat o jat 11 h ansia. Vi rall iset numerot
osoittavat sanottuna . vuotena
ulkomailta tuotetun kalaa Suomeen
kaikkiaan 1,081,910 ameri-k
a la ise n d oi la r i n a r v osta. j a. sa \\ i a -
na vuotena. Suomesta viedyn ulkomaille
kalaa ^ M ) 2 , 2 { } i ) dollarin
arvosta. M utta. vuotena: 191S suhde
oli suuresti muiltlunut. Tuonti
silloin osoittaa olleen $5,727.0117:
arvosta Ivaloja ja , vienti vain
.$'504,027 arvosta. ."\Iy()henij)inii-:
k ii ä 11 ai koin a. si 111 de. e i o Ie ] )a 1 joa
paraniunutv vaikka. Suomi .on kar
Nykyinen kurssimme rahalUhe'
tyksille SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
vuosina, siliii
onnettomuudeksi
ollut ])arin viime vuoden aikana
mahd.ollisuuksia lisätä ulkomaisia
valliovelkojaan. Siksi sen on
täytynyt käyttää jossain .määrin
entisiii vara.stojaan ja, milcä kaikista
parhainta, sen on tiiytynyt
mbni.ssa. suhteissa lisätä Iuotau-toaan,
Tarlvaste Messa Suo m en • tuo i aii-to-
ja kauppatilastoa pistää erityisesti
siitä silmiin se seikka, et-tii
mouiUav aloilla, joilla Suomen,
pitäisi kyetä enemmiin. kuin tyydyttämään
. • oniaii."Tarpeensa, se
t uotta.i suuresa luääajiir^ ulkouiailta;
Sellainen ala esimerkiksi on
nahka- j'a kenkätnotaiVto. Suomi
onneksi: taikka.
Suomella^?!
ilmanvailaiikumous ja veniijiiis.en
järjestelmän levittiimiiien kaikkiin
• rn a i 1 liu. -1 /e n-M i. • Ve n ä j ä n t o -
• . VJulysvaltain ja 'lajianin välil-
1 ii' sa tt u n e o t ka hnau kset a 11 ta va t
kiit.ol 1 ista vä 1 iin tulon ai hetta Neu
dellinoj, liallitsija. on aikaiscm-| ,,olitikoille. (ali-
]nin puhunut .siihen suuntaan ja j ^ - s u u n t a u t u v a n japani-
!el:i sen aivan äskettäinkin erää.-,- siirtolai.suuden rajoitustoi-hieh.
1 )iteet • j a 'C'a 1 iiiorliiänniääky-,
taan.
— Aloidän ajatuksemme eivät
synny valmiina, nel kypsyvät, kuten
kaikki maan päällä, ja parhaat
hitaimmin.
VarovaJsimniat ihmiset teke-ja.^-^
saaii. . Hän on enemmäiu kuin
.p.rofeetat. Hän. (UI kaiken ! peri Uinen.
Hänen kautta on kaikki luotu.
Hän on Jumalan kirkkauden
heijastus, eli säteily. Llän on Jumalan
olemuksen juurikuAa. Hänen
sanan.sa.: kannattaa kaiken.
Hän 011 tehnyi puhdistuksen synneistämme.
Hän on korot e tu y l i
vät useimmit kaikkein suurim-1 kaiken, llän on istunut majestce-mat
tyhmyydet. Joka aina kat- tiu oikealla puolelle korkeuksissa,
soo jalkoihinsa, ei näe eteensä. Hän on sen verran enkeleitäkiji
k o rkeaium a llä,.. minkä, v e r ra n liä-,
nen nimensä :pu. eiikelein^^^^^^p^
yjäloinpi, ./Lieneekö;^
eiikelcin" nime.l lä:.;. a rVossa'. eröa-
— Himinen pu|nastuu useammin
Itserakkauden haavajn tähden
kuin häveliäisyydestä.
— Paljon tu.skaa j l murheellis-'
. ta mieltä katOE^a kuin ohimenevät
pilvet. Paljon sisäistä hätää ja
ikävöimistä haihtiiu kuten iltarusko.
Kyllä on. Sen kuulet jo .siinij, kun
J uimila itse Hänestä sanoo 1 sinä
olet minua Poikani, Ei puhu Jumala
enkeleistä noin. Vieliipä sanoo
riumala Herrastamme: llMinä
olen oleva liänen isänsä ja Hän
on oleva minun Poikani. Noin
puhuttelee itse Kunnian Juhiala
Yapahtajata. Vieläpä sanoo niinkin,
että kumartakoot Häntä
kaikki Jumalan enkelit. Huomaatko,
lukijani, mitenkä Kristus
tuossa Jumalan puolelta arvataan
enkeleitä kalliimmaksi.
— Lehtemme ahkera'avustaja,
Mr. H. H . McLean, | Casperissa,
"^Yyo., jonka, asiallisiin ja kulloink
i n käsittelemänsä aineen tarkkaa'
tuntemusta todistalviin kirjoituksin
lukijoillamme on ollut onni
tutustua tiheään viime aikoina, on Niin, vielä korkeammalle on Her-lähettänyt
toimitukselle onnen- ran arvo Jumalan silmissä arvat-toivotuksen
Amerikan Aromailta, tu, kun Hänestä kuuluu, että:
josta emme henno jiittää lukijoi- Jumala, Sinun valtaistuimesi py-tamruekaan
osattomaksi."Julkai- syy aina ja ijankaikkisesti .ja
semnje siitä^siis < seuraavat kauniit;
säkeet; Takuutettainaj- että tämä
-a kommunistipuolueen suurem-iiiasa
kokoiikses^^a .Moskovassa.
Sam.'issa tilaisuuoe5.\a hän ilmoitti
Xeuvostoha^iiituksen. täysin
tietoispua olosuhteista, ottaneen
askelejta, joip.en i)itäisi johtaa
vää rinymmä rry kseen Vhdysval-tain
ja Tlapaniu viilillä,. ja että
Ivolshevikijolitajilla on i)äämäii-ränä
saada silitä itselleen malulol-lisimman
palfGU etuja ninien pään
määrien.sa •saavuttamiseksi.
^
Xew Yorkista J-ierliniin lälnMet-ty
kii)iniisanoma; kertoo saksalaisen
sanomalehdistiui levittävän
laajoissa piireissä Heniniii
.Moskovassa ]>itämää i)uhetta.
Siinä .selitetään m.m., että Puolan
kanssa: tehty rauha, tekee:- rnah-dolli.
seksi \Vrang'elin kukistamisen
ja hankkii siten Neuvosto-
Ve n ii j ä 11 e su u r e m ID i a : i u ei i es tyrni -
sen mahdollisuuksia kuin aikaisemmin.
: Lainaamme: tiihän pu^
heesta muutamia kohtia.
/'.^la a iliiian vallankumous''.lausui
Lenin, "jota ilman lopullinen
voittomme . on. inahdotou, ei ole
kehittynyi niin nopeasti kuin o-limme
t:oiv'oneet-, mutta nieirlän
tuh^e k e s t i i ä , kunnes siitii tulee
valmista. Vaikkakin muut maat
l)itävät sotaa meitä vastaan val-l
a n k i i M i o u s i i h k a n ainoana torjujana,
on heidänkin lä.ytynyt luopua
aseellisesta toiminnasta Neuvosto-
Venäjää vastaan. Vaara
siitii taholta on paljon pienentynyt
ja vallankumouksen puhkeamisin
a h d oi 1 is uu det. muu a 11 a o vat
nyt suurenunal."
''Kans^imuie, joka kolmen vuoden
ajan on valtakujinan kaikilla
kulmilla - v^astustanut imperialis^
mia, on tullut kansainväliseksi
tekijäksi. Antamalla Amerikalle
kaivos- ja teollisuusetuisuuksia,
liiiiritsemme Japtftiinja Yhdys-vältalii
suhteita'ja siten .syntyn
y t t ä til annetta käytämme. ma h -
doltisimman ^suures§a "laijSräissä
hyväksemme. Mainitunlaisten
myönnytysten antamisella,saavutamme
suu rempia aineel Iisi a etuj
a kapitalistimaissa. Sensijaan
e t t ä ne taistelisivat meitä vastaan,
tulevat ne pakoitetuiksi valvomaan
meidän turvaliisuuttam-me.
Meidän täytyy edelleenkin
tehdä samanlaisia myönnytyksiä,
koska yksinäinen ^kansa ei voi
voittaa koko maailman kapitalis-mxa.
Tiedot" Leninin puheesta vah-nn'ksen
ratkaisu . ovat asioita.
jotka eivät jää japanilaisilta huo- maanviljely.^^-ja karj^iukasva-maamatta:
^ja- amerikalaisten . S i periassa
saamat edut, joitten .merkitys
"Aurinu'ounousun .maassa"
ase tela an . eliia I a 1 le. "'ova t: om ia ai i
siirtämäiin Neuvosto-Veniijii ä
vastaan \^uuu1 autuvan i)ainost uk-i j ,
sen toiselle sijalle.— L. i L M ! . ;
: — — - — • • I • 1 i l ««.• —. . 4 . — — I, M
. - • • • : : . ' . - . ; - -v-^.;o,-..;.
Suomen tdlöiiilellinen
tilanne;
tl 1 s ma a. Teu ra sei ii i 11 te n luku v 11 oi
sittain 'pitäisi yllin kyllin riittää,
kotiituiista tarvetta varten, vielä-
|)ä .siitä riittää: hyvä joukko, uiko-
; maillekin vietiiviiksi. Niin ei kui-
Mikaan o1e .asi^-nlaiti^.'^!^'iralliset
Valtiovarat •: ja -velat, - tuotanto,
ulkomainen ja kotimainen kauppa,
raha-arvon vaihtelu; muutamia
mietelmiä tilanteen:
johdosta.
tel
itsenäiseksi a 11 a kuuna ksi
päästyään ja itsenäisyytensä tuu-nietuksi
ja tunnustetuksi tultua
Suomi, : valtiollisten suhteittensa
ohella. Oli jinitunut myöskin en-t
istä. k iin t eä mpiiä n ta lou de 11 iseen
V110 ro vai k) 11 u ksee n n 1 k om ai tt en
kanssa.. Silloin on tullut en.si.tila
11a ky.symykseen Suomen valtion
vakavaraisuus.
Ensimäiseksi siinä aina katsotaan
valtion v<Vat. ja velat, niiden,
suhde j a sen lisäksi valtion
kykenevilisyys sitoumuksiensa
täyttämiseen, kuin.myöskin oman
sisiiisen valtiotaloutensa hoitamiseen.
Tiissä suhteessa viralliset
tilastot osoittavat Suomen valtio-varojen
olevan kaikkiaan lähes
kymmenen l)iljoonaa markkaa,
täsmälleen ,9,:JS6,790,()00 markkaa,
ja sitä vastassa valtiovelkoj
a vajaa kaksi biljoonaa markkaa,
• täsmälleen L812,91t,4n'
Suomen markkaa. Suomen valtion
varat yli velkojen siis ovat
l i o in seitsemän ja puoli hiljoonaa
Suomen markkaa.
; :•. Valtiovelkojen vuotuiseen korkoon
menee vuonna 1920 kaikkiaan
187,056,510 markkaa j a yel-kojeii
lyhennykseen sainana. vuotena
78^687,100 markkaa-
Kun Suomen valtion, tulot auai-nittuna
vuotena ovat lähes kaksi
biljoonaa markkaa, niin mainittujen
korkojen ja velkalyhennys-ten
maksaminen ei liäytä tuottavan
voittamattomia vaikeuksia;
sillä; huonossakin taloudenhoidossa
pitää voida , yelkasitoumuksia
lyhentää kokonaistulojeii kymme-jieUä
prosentilla/,
rentunut. ]iiin > t t ä se vuoteeni.
'191!).. .teki a'merikalaisissa dollareissa
kaikkiaan $7,024,804. Nykyisen
.Suomen, ra lian epäeduMi-sen
kui'ssin mukaan se 1eki jo
kolmisensataa miljoonaa Suomen
markkaa, siis lähes - kymmenen
ma.i-kkaa jojvai.sta SuomiMi asukasta
kohti. - Tämii kaiken inuun
ohella on sellainen tar()eeton:Suo-;i
men kansan veroitus, et tii kiireen
:kaupalla olisi löydelliivii siihen
korjaus.
Toinen hiimmastyttävit s.-ikka-'
Suomen varallisuusiilastoa tar-j
kastaessa 'pistää. silmiiiin, nimit-'
täin se, että sekä hevosten, leh-
1 n i e n e ttii un i un k ar,iiin: 11 rku A- ii -
me - vuosien aikana Suomessa on
— vähentynyt ja huomattavassa
määrässä. Lypsylelimiä jo vuotena
1910 oli Suomessa 1,160,580,
inutta vuotena 1915, jolloin vielä
sotavuodetkaan eivät paljoa vai'
k ut t a n e t S u o me e n • ly p sy 1 e h m i -
en. luku oli vain 1,114,447 j a vuotena
1918 sanottu luku oli vaiti
1,020,142. Kahta vuotta nuoremman
karjan luku on vähentynyt
vieläkin suuremmassa määrässä,
sillä vastaavina vuosina luvut siitä
olivat: 1,199,011; 1,149,798 ja
viimeksimainittuna vuotena vain
1,040,283. Hevosten ja vasikkain
luku ori' myöskin'huomattavasti
vähentynyt. ^ Tämä seikka on sit
ä k i n merkillisempi, kun toiselta
puolen tilastoilla koetetaan osoittaa,
että Viljelysmaitten alaa on
huomattavasti laajennettu ja siihen
uhrattu tuntuvia summia sekä
yksityi.s^til että valtio pääomaa.
'Kun tiedämme virallisista tilastoista,
että Suomessa on y l i kolme
miljoonaa päätä nautakarjaa
ja muita kotieläimiä, niin siitä
karjasta pitäisi saada riittävästi
nahkatavaraa Suomen kansan
vuotuiseksi tarpeeksi; ja kun tämän
lisäksi tiedämme, että • Suomessa
viljelysmaita voidaan mo-;
ninkerroin nj^kyisestään ;laajen-laÄ,
nim karjan iujbimäärän lisää;
la rikas ''Tuhat järvien inaa'^ ja
suurimmalta osalta kalarikasrau-täisten
merien ympäriiimä. Vika.
siis tähän luonnottomaan . tilanteeseen
täytyy liiytyä tuotannon^
Imonoudessa ja le\'äperi'i.syydes-sä,
1110 tai 11 o 1 ii h t ee t: k un o vat -m i 1-
tei ' ehtymättömät ja enemmiin
kuin tarjieellisen laajat.-
Kun liiliemmin tarkastamme
mu i ta k in Suomen i i 111 ä m ii 11 i > ii 11 -
•en ta rveta varain,: tuotantoaloja,
'iiiin useimmissa niissä löydämme
saman valitettavan suhtt.'en. Kotoisia-
tulolilhteitä ei käytetä kyllin
\-oimaperäi,se8l i tuottamaan,
mutta seu sijaan ost(^taaii nikoin
ai Ita y le tt ö mä n. ka 1! i il la hi n i la 1 -
la, joudutaan, velkaan ja: kaikin
puolin hiiouo.on tuloudelliseen a-se
maa n. • Tä t ä. mu u t enk i n va I i te t-tavaa
tilannetta vi e lii. huononnetaan
tuottamalla runsaasti, tarpeettomia
ylelli.-^yystavaroita. jolla
ilman hyvin voitaisiin tulla
toimeen, taikka joita voitaisiin'
tliottaa. ojnassakin kotimaassa;
paljoa .hel|)(M.iimalla. kilin mitii ne
tulevat; maksamaan . iiikomailta.
tuot et tuina. jos Mimittiii n n i i d en
käyttilmisestä ei voitaisi, luopua'
y h t ei se n h y \- ii 11 k ä ii n v u o k si.
V a i k k a k i n Suomen taloudelli.s-t
a, t i I a 11 ne t ta v i e 1 ii \ oi da a n . p i I ii ii
ja on j)idetlävä vaka\'araisena,
Dollarilta.
- I\lyös myömme^ pankki-osoituk-
.sia (shekkejä) : markoissa yllä-mainit.
kurssin jälkeen ja erikoisia,
kolmen prosentin korkoa vetäviä
matkustajien shekkejä dollareissa,
jotka Suomessa lunastetaan
siellä voimassa-olevan dollar
in kurssin jälkeen. •
Lähetyskulut ralialähetyksille
postin kautta- on 15e. summille
alle $20.00; sitä suuremmilta summilta
mitään kuluja ei peritä.
Ijähetyskulut ..•sähköteitse on :
$j3.56. kaikilta summilta.
Kaikki, lähetykset osoitetaan
postin .kautta, jos siihkösanoma- :
lälietystii ei erikoisesti pyydetä.
I Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan
ja lähettäjän osoit-teelhJ
varustettuna osoitteella:
Foreign Department
First National Bank
HANCOCK MICH.
—Perustettu v. 1874.—
Varat yli ^$3,000,000.00.
; ivii"joittakaa s u o m e k s i m e i l l ä •
on kuusi suomalaista .liikkeessämr,
me.
sillii sen varathan ovat moninker-
1'o^iii velkoja suuremmat, niin siitit
huolimatta Snomen• rahanarvo ;
>' k' i s 111 a a i 11 n a 11 i s i 11 a .ma r kk i n o i 1 la:
O l i n y k y i s i n vain noin yksi kym-.
menesosa .:|sen normaaliarvosta,
•los . Suomen ulkomaa kauppa o-.
soit taisi .. A-iennin. olevan suurem-
• man t:uotf(ntoa, niin Suomen markan
alhainen arvo olisi eduksi
S11 omel 1 e s i 1 lii sitä use i m pi a mark
kojahan se saisi ulkomaille vie-dyisrii
tavaroistaan;, mutta kun
• suhde on (päinvastainen, niin SU^^J-.:
nieu markan alhainen arvo on mitä
tuhoisin Suoineu' taloudelli-sello
vaka varaisit udelle.
Suomen valiiulan valvontakaup- •
pa osoittaa amerikalaisessa ralias- :
sa^ .nyky isi n.. va i Iit osuh teen • ole van •
45, taikka.47 vieläpä enemmänkin
Su(imou. markkoja yhdestii:anie-:
rikalaiscsta dollarista. .Vapaa va-;.
luuttakauppa On aina vähintäin
viittä markkaa epäedullisempi;
Su(|)men rahalle.
Aikaisemmin, väitettiin,: e t t ä SQ
aiheutui Suomen valtiollisen: itse-lähettäessänne
ottakaa huomioon, että allekirjoitta-neella
on joka päivä tiedossa Suomen raiian todellinen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän korkeimman
kurssin rahalähetyksistä.
' KURSSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN MARKKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset^ osoitetaan postin kautta, jos säJi-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Ssikötys-maksu
on $4.30. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c sumahille $4a00.aÄti, 50o summille $50.00 asti,
75c. summille $'100;X)0 asti. dokaiselta; seuraavalta sadalta
25c.
: Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tarkasti.
I
PORT ARTHUR, ONT., CANADA.
/
Object Description
| Rating | |
| Title | Canadan uutiset, December 23, 1920 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
| Publisher | Canada News Pub. Co |
| Date | 1920-12-23 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Canada201223 |
Description
| Title | 1920-12-23-04 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
ISIVU4; OANÄDMr UtJTISET, PORT SiRTHUR, ÖNTT., OSNAI®, Torstaina Jouluk. 23 p. 192Ö
CANADAN UUTISET
Buomalainen sanomalehti Canadasaa,
ilmestyy jokaisena Torstaina,
Kustantaja
The Canada NevvsPubllsnlngCoi
Erick J* Korte, Liikkeenlioitaja.
, TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2.00 koko vuodelta,
n.60 9 kuukaudelta, $1.25 puolelta
vuodelta, 65 senttiä 3 kuukaudelta ja
25 senttiä kuukaudelta .
Yhdysvaltoihin >ja Suonieen: $2.50
koko vuodelta ja $1.5p puolelta vuodelta.
ILMOITUSHINNAT:
40 senttiä palstatuumalta kerran ju-laistuna.
Pitempiaikaisille .ilmoituksille
kohtuullinen alennus. Halutaantie-to-
Ja nimenmuuttoiliuotukset 75 senttiä
kerta. $2.00 kolme kertaa. ; Naima-
Ilmoitukset $2.00 kerta;. $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja^ kihlaus41mol-tukset
$2.00. kerta, i iKuolonilmoltukset
$2.00, muistdvärsyll^ $2.25. Syntymäilmoitukset
$1.50. Avioeroilmoitukset
$2.00. f ^^
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m. 25
senttiä tuumalta. -
: Uutisten joukkoon aijotuista ilmoituksista
peritääu 10 senttiä riviltä. ;
Pieniiiimänkin iljmoituksen hinta on
60 senitiä. Postissa tulevia ilmoituksia
ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1:00 tuumalta.
Kaikki liikkeelljO aijotut kirjeet,, tilaukset
Ja rahat ovat lähctottävät
osoitteella:
I CANADAN UUTISET,
Port Arthur, • . •:.Qnt., Ganada.
Canadan Uutisista lainattaessa on
fähde mainittava.:^
Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriih. sekä vanha että uusi
osoite.
joulutervehdys kaikkialla otetaan
ilolla vastaau:
Aro mailta a va r oi 1 ta j oulu tuulta
toivotan, -
Joulutuulta rattoisata/ joulumieltä
rauhaisaa,
Rieniiiniieltä, iloiiiieltä, juhlainiel-
• tä juhlivaa,
Vauhau ajau miesten luioltä van-liaM
vuotta jatkamaan.
CANADAN UUTISET
(The Canada. Newa)
The. .Finnish Newspaper in Ganada.
Pi}bll;shed every Thursday ; by
The C a n a d a News Publishing Co..
: ICrick: J.. Korte,iM'inager. :,
Daily N'e\vs Bldg., Port Arthur, Onto
— Iloista joulua,. joulurauhaa
ja juhla-iloa, toivotamme vilpittömästi
kaikille suomalaisille Cana-dassa
ja erityisemmin kaikille lukijoillemme,
asiamiehillemme,kir-jeenvaihtajillemme,
ja muille a-vtistajillemme.
Läheisen yhteyden
tunne lukij akuntamnie kanssa on
monesti muulloinkin voimakas,
mutta erityisemmin tä.lläisenä
hetkenä, jolloin koko ihmiskunta
juhlii rauhan ja hyvä,ntahdon
ihanteille, valtaa mielen ai'kihet-kien
tunnelmia vounakkaampi halu
lähettää lämmin tervehdys jo-kriseen
maamme suomalaiseen kotiin,
kaikkialle missä kansalaisi-den
on Jumala', Sinun Jumalasi,'
voidellut Sinut riemun öljyllä, si-nut
enemmän kuin kumppanisi.
Jopa Juniala Hänestä todistaa että
: Sinä Plorra, Sinä pysyt — Sinä
Olet sama j a vuotesi eivät lopu.
'Kuulehan kansamme lapsi:
Tuollainen Herra ja Vapahtaja,
tuoHaisessa arvossa itse Jumalan
mielestä oleva Lunastaja tarjotaan
tässä epistolassa juutalais-ki'istilyille
hänen avukseen ja ar-moksceii
— millainen Lunastaja
sinulle kelpaa, millaistJi auttajaa
sinä kaipaat? Olel ehkä siellä
vieraalla maalla. Tuiinet elikä iv-scin
kotjkaihoa. Ehkäpä yksinäisyys
sinua joskus i)ainosl,*ia. Ajal-teles.
eitä täällä vnnhassa nuuissh
me"menemiue noiJi.in u s e i n hyvin-
Wu\ vanhoihin kirkkoiliinime. ')ou-luvalot
i>imeiissVi liilviyris^ä !<•!•-
vi^htävät luoitä —^ u\io valot
ne aiuisluU.ia moitä ''maailman
V a l o s i n " , syiijrimm^^ soviu-jiostn.
Knujiian. Ilei-rasla, jok.n i h raiseksi
1 i i l i . nuvidän •. iliuiistcn
vuoksi, tliydon teki meidän va jaon
sähköteitse Helsingistä lähetetty
otteita '^Krasnaja Gasetas-ta",
jossa yksityiskohtaisesti puhetta
selostetaan.
\Vashint?tonista ilmoitetaan si-on
noin neljä miljooaa tätä nykyä;
Vaikkakin ^myönnämme,
e t t ä Suomen maaperä * ei ole niin
viljavaa ja rikasta kuin monien
muitten, niin siltä huolimatta to-käläisissä
virallisissa piireissä pi- siasiat osoittavat, että se on kyl-dettävän
Leninin selostuksia, ai- liksi rikas .tuottamaan miltei
emme täällä on jouluaan viettä- vaiu . !)Uol(^sia; kuoli .ettii/ (>Iämiin
mässä, joko yksinäisenä kotimaan
joulua ikävöiden, taikka juhlissa,
jcihrn useamman läsnäolo luopi
virkeyttä ,taiklva koteutuneena.jo
k":ukaisen lännen oloihin. Kun
jouluhenld liitelee yli maan, innostakoon
se meitä yhä virkeäm-
T)ä än toimintaan niiden ihanteiden
hyväksi, joiden toteuttamisesta
riippuu ihmisen, yksilöjen, ja
^-"sakimtien onni!
CANADAN UUTISET;
IS Aveleo.med and read. m every Finnish
hora In the Dominion.., It is the only
direcc advertising mofji.ium for those
maniifa-^^^urers and mechants wlio
.wish to create änd build a profitahle
and perraanent demand "tor their prod-uci'^
and nierchanrlise hy. thelarge and
eAerx:ro\vin5: Finnish populationresid-
'.ng: lii Canada;- Place your trial.ad-
• vertisement and: E:.et results. :
Advertisingrates 40c; per inch,
Political advs; $1.00 per inch,
. Advortisements uuisi. rc-ach our Office
WedneGäay neon to appear. on
Th.ursday's issue.
Subscription . price in Canada ,?2,00
per year, .TTnited .States ; and bther.
countries $2.50 per ycar in advauce.'
Entered ais second ölass mail mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
THE AIM OF THE CANANDAN
UUTISET.
The help preserve the. Ideafs and
sac.red traditions of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
obserye its iaws and ihspire others tö
respect and bbey them: To strive
unceasingly to quicken the f3ublic's
sense of civIc duty: |n'all ways to aid
fn .making thIs country greater and
better than A/e found it.
saisiiiniu', kirolliin, joita ' moidiii
siuuatlaisiiu. 'rämiin jiillaiscn
Vapahtajan kauUa -lumala imMtii
puliutlcloe, huuloU-p piiolecusn ei-iä
meidät Jläiien lapsikseen löydettäisiin.
Hänet kf), Kunninn
Herran Jiylkäi.simmc. Ki, Hänet
etsi m me. Hänet liiydäinmo, Hänet
omistamme —^ jouluiloksemme . ja
rauhaksemme.
X . V.
1 > arempi on use viisastua
murdpji erehdyksinä kuin etsiä
erehdyksiä muista iii niisistä.
. • ] K o h n r a l | i s u i i d e ] i purui jnnri
on vaatimattomuus ja sen ]i'"drl-mä
on tyytyväisyys. — Didcrot.
Ilrmispl punastuvat vähemmän
rikok.siaan kuin heikkouttaan
ja rurliamaisuuttaan.
/ H e i 1 l e : h u ci nui u t e t ä an- kui i i k i i ; ^1 u -
hui ; pröfe ei' a i n •. ..ka U ti a ; jk • se liän
juutalaisen •. jnjelesta oliivin ]:>al-
— ^^eurassa opimme tuntemaan jon: mutta nyt l.'ud. Testamentin
epämiellyttävimmat, iliiuiset hei- puoiolla tarjotaau ]>aljoä enem-däu
miellyttävimmältä ])uolel- uijin, kun Jumala nyt ])uhuu, Po-
Vyytäisinkr), sinua, lukijani, ottamaan
:llaama tt usi, i a i : Uudtm
Te^iamontl isi. ]iakeak>A\si Hei^-
rcakir.jeen ensimiiiscn luvun. Sen
1-12 viirsyä on .loulupäivämmc H
\'Un>ikerran ein^toJatekstinii.
Tn4:inpa olet tullut tai'k"mmm
ajatelleeksi mitä se merkitsee, et-lit.
luo kirje Raamatussamme: on
kii'joitettu juuri llehrealaisille.
Se hiin-.merkitsee sitä: ,että '.kirjeen
t'n^imiii^et lukijat olivajt liei)r(>a-lai^"
eli juulalaiskristityjtä. Tiedämme,
etlii ensimäilleni Kristuksen
S(Mii'akunta, 'leern^alemissa se
kun en^in liellulaina .sv'nt\'i. oli
juutalaisista kokoonpantu. Sit-temiji
viihit(*llen ru])esi pakanoita
käiintymään, varsinkin ap. Ivaava
Iin saarnatessa, ki-ij^t ity iksi.
"Näille elupäiis.sä kirjeensii kirjoit-i
i k i n ap. Taavali. alutta joku.—
kuka silte. sitä ei ole merkitty —
kirjoitti suorastaan noille juula-iajsillo,
ja kyllii lie kirjeen tarvit-sivatkm.
IA -lumala ja Vapalita-ja
})ää-
(vma uomista ja t ievottomi ksi, vii-saasti
kelasitty ajatus, joka tuskin
jäii merkitystä vaille.
Holshevikieu salajnen diploma-lia
ei nyt ensimäisen kerran ponnistele
-Ia i)aiiiu ja • Yhdysvaltain
sulit eitten sekaanuut.taniiselvsi.>
I m o l.e 11 a \-a 11 a ta ho 11 a il i »i o i te ta aii:
.nimittiiin .Moskovan hallituksen
jo kaksi vuotta sitten olleen sa^
manlaisissa juiuhissa. Bolshevi-kien
jtäästessä valtaan. lOlS, jolloin
maailmansodassa ei vielä oi/
tu j)iiiisly ratkaisuun, ryJityi se
toimenpiteisiin. • , . iKamtshatkan
iiiemimaan luovuttamiseksif;-^\jne-'
rikalle. vaikkakin " tuloksetta.
P.äin vast oiir . on 'Amerikan lialli-f
aina koetanut pysytellä erossa
entisen keisai-ikunna.n ^aiueky-symyksiii
koskevista asioista. Se
epäili "jo silloin, että, Moskovan
'haHituksella:: oli vain halu . herät-täii
eripuraisuutta liittolaisien
kesken ja samalla lujittaa- :pohjaa
odotetulle •maailmanvallankumo-kaikki
välttiimättömät elämisen
tarpeet siellä asuville ihmisille.
iMonia tarpeita se voi tuottaa paljo
yli oman tarpeen, jotta niillä
voidaan vaihtaa ulkomailta sellaisia
tarpeita,, joita omasta maasta
ei saada. Kuitenkaan tuotanto
ei ole kyennyt kehittymään
Suomessa tarvetta vastaavalle tasolle,
joten ; kysyntä oji. suurempi
tai'jontaa. Sitä on täytynyt tyydyttää
ulkomaatuotteilla, ja tätä
nykyä vielä Jiiin suuressamää-
]"ässä, e t tii se n soi laisen a jat ku m i r
nen ennen pitkää koituu vaaraksi'
Suomen valtiotaloudelle. . Numerot,
viimiiiseltä kymmeneltä vuo-
(l(.'.lta /osoittavat järjestelmällisesti
u 1 k oat 11 o t t a inisen o 11 e e 11 vie i i t iä
suuremman,' kohoten vuosi. vuodelta,
niin, et tä se jo vuouiur li).l!)
oli K(i;J'2,4l)().()()() markkaa vientiä
suurempi. : ,
T.ämä tällainen kaup|)asuh.de
l i i y t yy korvata joko tekemällä,
velkaa laikka käyttämällä valtion
^'ara varasi o ja. Su omi, on kiiy tt ä-nyt.
kumpaakin . .menettelytapaa..
A' a 11 i o \'e 1 k a a. o n 1 i sii 11 v', \- a i k k a -'
kaan • ei niiti :-{suua'essa iniiiirässii
li.u jn no^i^jj; i^uis^a ni ais.^^a v i i m e.
täisi olla mikään malidottomiiiis.
Samallainen epäedullinen suhde.
•Imoniataan monilla muilla sellaisilla
tuotantoaloilla, joilla Suomella,
pitäisi olla erikoinen tilaisuus
tyydyttää omat tarpeensa.
Kun tämän lisäksi joka tapauk-fjessa
nykyistä elämisen tasoa silmällä
])itäen löytyy useita tarve-tavaroita,
joita 'Suomessa ei saada,
ni utta. jotka pitää tuottaa niit
ä t u o 11 a V is t a m ai s t a, niin k ä y i 1 -
ineisen selväksi, miksi Suomen
kaupi)a on saanut sellaisen luon-
•n o tt 0111 a n su h t e en, että vain p i e n i
osa voidaan siitii määrästä viedä
uikomaille,mikä sieltä ollaan pa-koitetut
tuottamaan.
Vuonna kalan tuont»i ja
vienti ..ulkomaille Suomesta oli lähimain
tasossa, .osoittaen- kui ten-:
kin Suomen hyväksi muutamia
sat o jat 11 h ansia. Vi rall iset numerot
osoittavat sanottuna . vuotena
ulkomailta tuotetun kalaa Suomeen
kaikkiaan 1,081,910 ameri-k
a la ise n d oi la r i n a r v osta. j a. sa \\ i a -
na vuotena. Suomesta viedyn ulkomaille
kalaa ^ M ) 2 , 2 { } i ) dollarin
arvosta. M utta. vuotena: 191S suhde
oli suuresti muiltlunut. Tuonti
silloin osoittaa olleen $5,727.0117:
arvosta Ivaloja ja , vienti vain
.$'504,027 arvosta. ."\Iy()henij)inii-:
k ii ä 11 ai koin a. si 111 de. e i o Ie ] )a 1 joa
paraniunutv vaikka. Suomi .on kar
Nykyinen kurssimme rahalUhe'
tyksille SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
vuosina, siliii
onnettomuudeksi
ollut ])arin viime vuoden aikana
mahd.ollisuuksia lisätä ulkomaisia
valliovelkojaan. Siksi sen on
täytynyt käyttää jossain .määrin
entisiii vara.stojaan ja, milcä kaikista
parhainta, sen on tiiytynyt
mbni.ssa. suhteissa lisätä Iuotau-toaan,
Tarlvaste Messa Suo m en • tuo i aii-to-
ja kauppatilastoa pistää erityisesti
siitä silmiin se seikka, et-tii
mouiUav aloilla, joilla Suomen,
pitäisi kyetä enemmiin. kuin tyydyttämään
. • oniaii."Tarpeensa, se
t uotta.i suuresa luääajiir^ ulkouiailta;
Sellainen ala esimerkiksi on
nahka- j'a kenkätnotaiVto. Suomi
onneksi: taikka.
Suomella^?!
ilmanvailaiikumous ja veniijiiis.en
järjestelmän levittiimiiien kaikkiin
• rn a i 1 liu. -1 /e n-M i. • Ve n ä j ä n t o -
• . VJulysvaltain ja 'lajianin välil-
1 ii' sa tt u n e o t ka hnau kset a 11 ta va t
kiit.ol 1 ista vä 1 iin tulon ai hetta Neu
dellinoj, liallitsija. on aikaiscm-| ,,olitikoille. (ali-
]nin puhunut .siihen suuntaan ja j ^ - s u u n t a u t u v a n japani-
!el:i sen aivan äskettäinkin erää.-,- siirtolai.suuden rajoitustoi-hieh.
1 )iteet • j a 'C'a 1 iiiorliiänniääky-,
taan.
— Aloidän ajatuksemme eivät
synny valmiina, nel kypsyvät, kuten
kaikki maan päällä, ja parhaat
hitaimmin.
VarovaJsimniat ihmiset teke-ja.^-^
saaii. . Hän on enemmäiu kuin
.p.rofeetat. Hän. (UI kaiken ! peri Uinen.
Hänen kautta on kaikki luotu.
Hän on Jumalan kirkkauden
heijastus, eli säteily. Llän on Jumalan
olemuksen juurikuAa. Hänen
sanan.sa.: kannattaa kaiken.
Hän 011 tehnyi puhdistuksen synneistämme.
Hän on korot e tu y l i
vät useimmit kaikkein suurim-1 kaiken, llän on istunut majestce-mat
tyhmyydet. Joka aina kat- tiu oikealla puolelle korkeuksissa,
soo jalkoihinsa, ei näe eteensä. Hän on sen verran enkeleitäkiji
k o rkeaium a llä,.. minkä, v e r ra n liä-,
nen nimensä :pu. eiikelein^^^^^^p^
yjäloinpi, ./Lieneekö;^
eiikelcin" nime.l lä:.;. a rVossa'. eröa-
— Himinen pu|nastuu useammin
Itserakkauden haavajn tähden
kuin häveliäisyydestä.
— Paljon tu.skaa j l murheellis-'
. ta mieltä katOE^a kuin ohimenevät
pilvet. Paljon sisäistä hätää ja
ikävöimistä haihtiiu kuten iltarusko.
Kyllä on. Sen kuulet jo .siinij, kun
J uimila itse Hänestä sanoo 1 sinä
olet minua Poikani, Ei puhu Jumala
enkeleistä noin. Vieliipä sanoo
riumala Herrastamme: llMinä
olen oleva liänen isänsä ja Hän
on oleva minun Poikani. Noin
puhuttelee itse Kunnian Juhiala
Yapahtajata. Vieläpä sanoo niinkin,
että kumartakoot Häntä
kaikki Jumalan enkelit. Huomaatko,
lukijani, mitenkä Kristus
tuossa Jumalan puolelta arvataan
enkeleitä kalliimmaksi.
— Lehtemme ahkera'avustaja,
Mr. H. H . McLean, | Casperissa,
"^Yyo., jonka, asiallisiin ja kulloink
i n käsittelemänsä aineen tarkkaa'
tuntemusta todistalviin kirjoituksin
lukijoillamme on ollut onni
tutustua tiheään viime aikoina, on Niin, vielä korkeammalle on Her-lähettänyt
toimitukselle onnen- ran arvo Jumalan silmissä arvat-toivotuksen
Amerikan Aromailta, tu, kun Hänestä kuuluu, että:
josta emme henno jiittää lukijoi- Jumala, Sinun valtaistuimesi py-tamruekaan
osattomaksi."Julkai- syy aina ja ijankaikkisesti .ja
semnje siitä^siis < seuraavat kauniit;
säkeet; Takuutettainaj- että tämä
-a kommunistipuolueen suurem-iiiasa
kokoiikses^^a .Moskovassa.
Sam.'issa tilaisuuoe5.\a hän ilmoitti
Xeuvostoha^iiituksen. täysin
tietoispua olosuhteista, ottaneen
askelejta, joip.en i)itäisi johtaa
vää rinymmä rry kseen Vhdysval-tain
ja Tlapaniu viilillä,. ja että
Ivolshevikijolitajilla on i)äämäii-ränä
saada silitä itselleen malulol-lisimman
palfGU etuja ninien pään
määrien.sa •saavuttamiseksi.
^
Xew Yorkista J-ierliniin lälnMet-ty
kii)iniisanoma; kertoo saksalaisen
sanomalehdistiui levittävän
laajoissa piireissä Heniniii
.Moskovassa ]>itämää i)uhetta.
Siinä .selitetään m.m., että Puolan
kanssa: tehty rauha, tekee:- rnah-dolli.
seksi \Vrang'elin kukistamisen
ja hankkii siten Neuvosto-
Ve n ii j ä 11 e su u r e m ID i a : i u ei i es tyrni -
sen mahdollisuuksia kuin aikaisemmin.
: Lainaamme: tiihän pu^
heesta muutamia kohtia.
/'.^la a iliiian vallankumous''.lausui
Lenin, "jota ilman lopullinen
voittomme . on. inahdotou, ei ole
kehittynyi niin nopeasti kuin o-limme
t:oiv'oneet-, mutta nieirlän
tuh^e k e s t i i ä , kunnes siitii tulee
valmista. Vaikkakin muut maat
l)itävät sotaa meitä vastaan val-l
a n k i i M i o u s i i h k a n ainoana torjujana,
on heidänkin lä.ytynyt luopua
aseellisesta toiminnasta Neuvosto-
Venäjää vastaan. Vaara
siitii taholta on paljon pienentynyt
ja vallankumouksen puhkeamisin
a h d oi 1 is uu det. muu a 11 a o vat
nyt suurenunal."
''Kans^imuie, joka kolmen vuoden
ajan on valtakujinan kaikilla
kulmilla - v^astustanut imperialis^
mia, on tullut kansainväliseksi
tekijäksi. Antamalla Amerikalle
kaivos- ja teollisuusetuisuuksia,
liiiiritsemme Japtftiinja Yhdys-vältalii
suhteita'ja siten .syntyn
y t t ä til annetta käytämme. ma h -
doltisimman ^suures§a "laijSräissä
hyväksemme. Mainitunlaisten
myönnytysten antamisella,saavutamme
suu rempia aineel Iisi a etuj
a kapitalistimaissa. Sensijaan
e t t ä ne taistelisivat meitä vastaan,
tulevat ne pakoitetuiksi valvomaan
meidän turvaliisuuttam-me.
Meidän täytyy edelleenkin
tehdä samanlaisia myönnytyksiä,
koska yksinäinen ^kansa ei voi
voittaa koko maailman kapitalis-mxa.
Tiedot" Leninin puheesta vah-nn'ksen
ratkaisu . ovat asioita.
jotka eivät jää japanilaisilta huo- maanviljely.^^-ja karj^iukasva-maamatta:
^ja- amerikalaisten . S i periassa
saamat edut, joitten .merkitys
"Aurinu'ounousun .maassa"
ase tela an . eliia I a 1 le. "'ova t: om ia ai i
siirtämäiin Neuvosto-Veniijii ä
vastaan \^uuu1 autuvan i)ainost uk-i j ,
sen toiselle sijalle.— L. i L M ! . ;
: — — - — • • I • 1 i l ««.• —. . 4 . — — I, M
. - • • • : : . ' . - . ; - -v-^.;o,-..;.
Suomen tdlöiiilellinen
tilanne;
tl 1 s ma a. Teu ra sei ii i 11 te n luku v 11 oi
sittain 'pitäisi yllin kyllin riittää,
kotiituiista tarvetta varten, vielä-
|)ä .siitä riittää: hyvä joukko, uiko-
; maillekin vietiiviiksi. Niin ei kui-
Mikaan o1e .asi^-nlaiti^.'^!^'iralliset
Valtiovarat •: ja -velat, - tuotanto,
ulkomainen ja kotimainen kauppa,
raha-arvon vaihtelu; muutamia
mietelmiä tilanteen:
johdosta.
tel
itsenäiseksi a 11 a kuuna ksi
päästyään ja itsenäisyytensä tuu-nietuksi
ja tunnustetuksi tultua
Suomi, : valtiollisten suhteittensa
ohella. Oli jinitunut myöskin en-t
istä. k iin t eä mpiiä n ta lou de 11 iseen
V110 ro vai k) 11 u ksee n n 1 k om ai tt en
kanssa.. Silloin on tullut en.si.tila
11a ky.symykseen Suomen valtion
vakavaraisuus.
Ensimäiseksi siinä aina katsotaan
valtion v |
Tags
Comments
Post a Comment for 1920-12-23-04
