Vapaus, September 28, 1922

              Torstama, syysktiiii! 28 p. — Tlmrsday, Sep, 28.
US
Canadan Buomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes-roaisena
seisoi mies viitassa, jonka kalotti roikkui yli
silmäin. lat ji
VAPAUS
(Liberty)
The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pnb-
Mied in Sudbury, Ont., every Tuesday, Thursday and
Batnrday. —
Advertising ratea 40c per col. inch. Minimum cnarge
for singJe insertion 75c. DiBCount on standing advertise»
ment. The Vapana is the best advertising medium among
% Finnish People in Canada.
TILAUSHINNAT: '
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. ?2.25, kolme kk.
81.60 ia yksi kk. 76c. „ ,
yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
P.OO ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
pifeM asiamjeflten Joilla on takaiset
tyy Sudburyssa, Öflt.;' joka tiistai, torstai ja lauantai. -—Olkaa hyvä ja avatkaa kirkko» sanoi tuntematon j
- H.PUKO. varsin vieraalla korostuksella, tämän herrasväen on
Vastaava toimittaja.
— Jfeitsyt Maria, rykäsi pappiparka, onpa maail­man
loppu tulossa.
Ja hän koetti hyvällä päästä eroon eriskummallisis­ta
vieraista.
— Tulkaapa aamulla ennen messua. Nyt ei käy
laatuun.
— Sanoinhan jo, että aukaisisitte! Täs?ä ei ole
kysymys mistään messusta. Näillä kansalaisilla ei ole
yösijaa, koska heidän herransa on häätänyt heidät huo
neistaan ja taloistaan. Te olette täällä vaalimassa hy­vyyksiä,
jotka eivät kuulu teille, vaan, ellen erehdy,
taivaan jumalalle. Niinpä siis aukaiskaa; näillä ihmi
sillä on oikeus maata jumalan huoneessa.
— Voitte sitä paitsi tehdä jotakin parempaakin,
jatkoi pappi. Teillä on kaksi kanaa keittiössä. Olisi
kauniisti tehty teiltä, jos antaisitte ne näille vanhoille
naishenkilöille. Ja sitten teillä on pullo Marsala-viiniä,
jonka tuo herra tuolla tarvitsisi vahvistuksekseen. Hä­nellä
on vain kolme päivää elettävänään, ja hän hala
jaa mieluummin alkohoolia kuin leipää. Tuo toinen
mies tuolla on varas! Antakaa hänelle pari kultarahaa,
jotta ei nälkä tekisi hänestä murhaajaa. Jos teillä on
enemmän rahaa, niin jakakaa se näille naisille.
Pappi hypähti: Ei, ei! Se on liikaa! Auttakaa! pi­dättäkää
varas! Täällä rynnätään herran huoneeseen!
Ihmisjoukko katosi peloissaan. Vain tuntematon
jäi paikalle ja saapuneet poliisit pidättivät hänet.
— Mikä nimenne? kysyi poliisikersantti.
— Jeesus, Joosepin :pj)ika. i;,- - , ^
:;.•.„— Missä syntynyt? . ^>im--'^:*,Jk<bk<^^
• Natsareetissaj ' ^ ^ C l • ' '••
~,Ammatti? . ,
— Propaganda, "^m-^m^^-^
— Enkös sitä sanonut! huudahti pappi kätensä
ristien, Enkö sanonut, että hän on kumousmiehiä!...
gub meille eräitä runojansa ja muu­tamia
kappaleita viimeisimmästä ro­maanistansa.
En koskaan unohda
tuon vanhan viisaan sileitä kasvoja
ja käheätä ääntä kun hän luki meiL
!le runojansa, joissa puhuttiin vaTn
RomaaDiMrjailijat, ~ R o noilijat,: jjgyyjymjgegjg taipumisesta — en
— Uusi kirjallisuu.. — KirjaK koskaan sitä että hän luki meUle
litet piirit.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimSiseer
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per­soonallisella
nimellä.
J, V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Iiome St, Puhelin 1038. Postiosote:
Bja §9, Sudbury, Ont,
Eegistcred at the Post Office .Department, Ottawa, as
cecond class matter,
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3,
Canadan viljasato huikea
' Tämän vuoden viljasato on viimeisten arvioiden
. - m u k a a n 210,000,000 suurempi mitä se oli vii-me
vuotena. Näin sUuri viljasato lisää ainakin>^jö8s^in,
• määrin maanviljelijäin ostokykyisyyltä ja maanviljeli-
'. jäin ostokyky taas puolestaan lisää teollisuude^ii.vilkas-
' tumista kaikilla aloilla. Mutta vaikkakin maanviljeli­jät
ovat saaneet niin hui\ii;dn sadon että se on fedelH&tä
satoa miljoonia suurempi dollareiflsa Jaskeltuna, niin
' l}"9l'niaMa on vid^ liian aikaista mennä sano*
i-töaari että tuon hyvän sadon seurauksena ehdottomasti
syntyisi vilkkautta teollisuuteen. Asia on toiselta puo-
; Ien siten, että Europa on yhä edelleen kykenemätön
ostamaan viljaa, Europan kykenemättömyydestä taas
puolestaan johtuu se että hinnat eivät nouse siinä mää­rin,
että maanviljelijät itse sanottavasti hyötyisivät. Me
[ köyhät pirut kylläkin saamme maksaa korkeaa hintaa
jauhoisia, juurikasviksisla y,m., mutta maanviljelijä ei
silli saa korkeaa hintaa. Välikädet ovat ne jotka par-
."haan palan mielasevat.
S Jos viljaa voitaisiin saada esteeltömästi kaupaksi
J ulkomaille, vaikuttaisi se siten että itse viljan kasvat-
] tajallekin voisi jäädä hiukan enemmän, mutta nyt kun
markkinat ovat rajotetut, voivat yälikädet määritellä
hinnan niin että maanviljelijä itse ei saa juuri mitään.
Välikädet tietystikin tätä tietä rikastuvat, mutia heidän
rikastumisensa ei merkitse teollisuuden vilkastumfisla,
siliä eivät he osta tavaraa muuta kuin omiksi tarpeik­seen
ja vähälukuisuutensa tähden on heidän ostoksien-sa
summa vain vähäpätöinen. Jos taas maanviljelijät
itse voisivat bstaa tavaraa markkinoilta, olisi heidän
ostoksiensa summa huikea, heidän lukumääränsä kun
Kolme piskuista tosiasiaa
Eräässä ulkomaalaisessa toverilehdessä viitataan
kolmeen «piskuiseen» tosiasiaan, jotka ovat päiväjär­jestyksessä
kapitalistisessa talousjärjestelmässä. Huoli­matta
«vähäpätöisyydestään» ovat ne kuitenkin kuo­huttavia,
jos itse on syypää hätäänsä, se kun tuotaa
liian vähän ja siis sen tähden kärsii nälkää.
Amerikalainen suurmaanviljelys lämmittää konei­taan
— maissilla. Kansanravitsemisaine koneiden
polttoaineena! Amerikalaiset suurmaanviljelijäl, jotka
ovat vaarassa hukkua viljaan, estävät sen mätänemisen
käyttämällä sitä polttoaineena. i
Toinen pienoinen tosiasia: Argentinassa on niin
paljon silavaa, että eläviä nautoja lahjotetaan sillä
ehdolla, että luovutetaan takaisin niiden vuodat, joilla
eläinten omistaja vielä aikoo keinotella.
Mutta kolmas tosiasia on kahden edellisen kruunu:
Fort Dodgassa Yhdysvalloissa kaadetaan mereen useita
satojatuhansia kannuja maitoa. Ja minkä vuoksi? Jotta
maidonhinnat pysyisivät korkealla!
Ihmeellinen nykyaikainen yhteiskuntajärjestys, jos­sa
tällaiset tapahtumat ovat mahdollisia. Miten kalpe-neekaan
näiden rinnalla se paljon huudettu tosiasia,
että muudan roomalainen keisari piti tapana ottaa am-mekylpyjä
500 aasintamman maidossa. Tässäkin siis
nykyaikaisen kapitalismin «edistystä» «pakanallis-raa
kalaisen» vanhan ajan rinnalla,
Mutta yhtäkaikki tuottaa proletariaatti liian vähän,
ja saa sen vuoksi kärsiä juuri leivän, silavan ja mai
don puutetta.
Kuinka sanoikaan «Suomen Sosialidemokraatin»
suuri pakinoitsija: «Porvarinkin täytyy saada elää!»
Mutta kuten nähdään, ei porvari voi elää muuten kuin
tuhoamalla elintarpeet työläisiltä, taikka elintarpeiden
puutteessa itse työläiset!
Vaarallinen kumousmies
Pyhän Filomenan pappi nukkui tapansa mukaan
syvästi ja rauhallisesti, kun hänet keskellä yötä ha
vaultivat kumeat iskut ovelle. —
— Ahaa, hymähti hän, apteekkari kadunkulmassa
on varmaan valmistunut ottamaan vastaan sakramentin,
' Pappi pukeutui huokaisten ja hiukui sitten portaita
ala?. Hänen suureksi kummastuksekseen aukeni kuiten­kin
ovi, ennenkun hän ennätti koskeltaakaan siihen, ja
se mitä hän näki edessään, kauhistutti häntä siihen
määrin, että "hän huudahti: KumousmiesI
Koko pieni katukin näytti kuin ihmeen' kautta
muuttuneen. Sen täytti likainen, ryysyinen joukko. Sii­na
satavuotisia vanhuksia, siinä kalpeita ja sairaloisia
lapsia, kadun kaikkein alenipiluokkaisia kaunottaria
ja kokonaisia köyhhimysperheitä, jotka hätäisinä pai-nautivat
yhteen, jotta eivät sekaantuisi joukkoon. Etu-
Kansainvälinen proletaarisoli-daarisuus
Seinen liittoköliigfessi on yksimielisesti hyväksynyt
seuraavan päätöslauselman:
Sodan uhka on jäänyt pysyväksi Europassa. Ver-
8aille8'n rauha sälyttää Saksan i proletariaatin harteille
taakan, jota se ei voi kestää. Kansallisen hiokin edusta*
jakamari vaatii läpiajettavaksi sopimusta, jota ei voida
ajaa läpi, jä pyrkii kaikkien verukkeiden turvin soti­laallisesti
valtaamaan Reinin alueen. Tämä imperialis­tinen
ja provokatporinen politiikka, joka on niin taan­tumuksellista,
että jopa Englannin ja Italian porvaristo
kieltäytyy sit^ hyväksymästä, johtaa perikatoon Saksan
valtion, jouduttaa markan romahdusta ja saattaa Sak­san
proletariaatin kuvaamattomaan kurjuuteen. Saksan
porvaristo rikastuu samaan aikaan kun joukkojen köy­hyys
kasvaa. Uusi vallankumous valmistuiksen Saksas­sa,
vallankumous, jonka Ranskan porvaristo, solidaari­sena
Saksan porvaristolle, hankkiutuu kuristamaan, ku­ten
edellisenkin. Molempien maiden porvaristot ovat
samalla kertaa sekä kilpailijoita että solidaarisia, kil-pailijöitiai
jähdatessaan raaka-aineita, työvoimaa ja me-nekkimaikkinoita,
solidaarisia kuristaessaan nousevaa
työväenvallankumousfa.
Saksan valtion kykenemättömyys tyydyttää Versail­lesin
rauhansopimuksen ja taantumuksellisen Ranskan
vaatimuksia synnyttää tilanteen, jossa sota on välttä­mättömänä
seurauksena. Ranskalainen kapitaali on val­mis
käyttämään voimakeinoja, ellei Saksa mieli suorit­taa
sille sotaveroaan. Se ei voi sietää vallankumousta
Ranskan rajoilla. Ranskalainen maahantunkeutirtninen
vallankumoukselliseen Saksaan on varma perspektiivi
tulevaisuudessa, joka ei voi olla kaukainen. Jos Rans­kan
proletariaatti antaa Ranskan armeijan häärätä
Europan santarmina ja murskata Saksan proletariaatin
vapautusliikkeen, niin kantaa se historian edessä vas­tuun
onnettomuudesta, jonka seuraubista maailman
työväenluokka saa kauan kärsiä.
Toiselta puolen voi Ranskan imperialistinen poli
tiikka ilmetä Ruhrin alueen valtauksena liiton avulla
ranskalaisten metallikapitalistien ja saksalaisten hiili
kapitalistien välillä ja varmentaa siten ranskalaisen
metalliylivallan Europassa, Sen Ruhrin takavarikointi
ei merkitse ainoastaan musertavaa taakkaa alueen pro­letariaatille;
sen seuraukset saa pian tuntea myös Rans­kan
proletariaatti yleisen palkkainlaskun muodossa,
kun ranskalainen kapitaali saa halpaa työvoimaa Ruh-rissa
markan arvon alentumisen johdosta. Ranskan pro­letariaatti
olisi sokea jos se kieltäytyisi kaikin keinoin
vastustamasta tällaisen mahdollisuuden toteutumista.
Kommunistisen Puolueen tehtävänä on ennenkaik­kea
tehdä Ranskan työläisille tunnetuksi ja käsitettä­väksi
nykyisen tilanteen luonne ja tapahtumain mer­kitys.
Puolueen on annettava työläisille, olkootpa nä­mä
mobilisoituja taikka ei, täysi tieto siitä vallanku­mouksen
murskaajan osasta, minkä kansallisen blokin
hallitus mieli antaa heidän esitettäväkseen. Tilanteen
selvittäminen työväenjoukoille ja omistamattomille ta­lonpojille
merkitsee vastarinnan hengen herättämistä
Ranskan vallassaolijain rikollista menettelyä vastaan.
Puolueen johtavan komitean on ryhdyttävä välittö­mään
ja järjestelmälliseen agitalsioniin sanomalehtien
ja kokousten kautta sotaa vastaanr^ätä taistelua on
ennemmin taikka myöhemmin käylävä yhdessä työläis-järjestöjen
kanssa, jotka ovat valmiita avoimeen vas-tarintaloimintaan
sotaa vastaan. Vain tällainen taistelu
s a a t t a a puolueen kykeneväksi ratkaisevalla het­kellä
harjöttamaan merkityksellistä vaikutusvaltaa.
Vain sen avulla voidaan tehdä tyhjiksi vallassaolijain
"rikolliset suunnitelmat. Vain täten aukenee vallanku­moukselliselle
taistelulle loppumattomat mahdollisuu­det.
Ranskan kommunistipuolueen on kiinteässä yhtey­dessä
sabalaisen veljespuolueen kanssa kävtettävä hy­väkseen
kaikkia niitä vallankumouksellisia konjunk-tuureja,
jotka uusi sola tarjoo, kapinallisen yleislakon
mielessä kapitalismin kukistamiseksi.
(Tämä kirjoitelma on lyhennellen
lainattu Clarte-lehdestä, jolle sen
on laatinut Victor Serge, tunnettu
ranskalainen kommunisti, joka on
useita vuosia oleskellut Neuvosto.
Venäjällä ja tuntee siis sikäläiset
olot. Kirjoitus on sitäkin mielen­kiintoisempi
kun Länsi-Europassa ei
ole tietty juuri mitään Neuvosto-
Venäjän kirjallisuudesta ja kirjaili­joista.
Tov. Serge kertoo aluksi
vanhemmista kirjailijoista m.m, seu­raavaa:)
Leonid Andrejevr on kirjoittanut
useita huomattavia teoksia, joita
vallankumoustaistelu on innoitta­nut:
Kuvernööri, Seitsemän kristi­tyn
tarina ja näytelmäkappaleen
Kuningas" NäJkä, josta nyt on tul­lut
ehkä Venäjän kirjallisuuden tär­kein
näytelmä. Saava-teoksessa hän
hahmoitteli suurin piirtein hävittä.
vän ja uskonnollisen hengen taiste­lua.
Mutta kun vallankuomus tuli,
joutui Andrejew suunniltaan sen
arkisten tosiasiain edessä. Kun Pie­tarissa
sotilaat ja jalkaväki osoit­tivat
upseereitahsa kohden sitä lep-pymätöntä
iostpa, jota julmistunut
kansa äina'oSofttaa sortajilleen,- An­dre
jew ei nähnyt eikä ymniaiiänyt
lainkaan »että kansan pakottava' vär,
kivalta oli sen oikeudfen ylimalkai­nen
ilmaus, jota onnettomat olivat
janonneet vuosisatoja. Hän uskoi
kaiken sivistyksen loppuvan. Hän
kirjoitti bolshevistivastaisen julis­tuksen,
jota herra Burtsev levitti
tuhansin kappalein. Hänestä tuli
valkoinen. Vasta muutama päivä
ennen kuolemaansa, yksinäisenä val­koisessa
Suomessa, hän alkoi taju.
ta (tämä ilmenee hänen kirjeestään
Burtaeville), että kansalaissota val­lankumousta
vastaan oli hyödytön
ja turhaan veristi Venäjän kansaa,
A, Kuprin kuvaili säälittäyästi
pienien kasarmipaikkojen mitättö­myyttä
ja ammattihaureuden joka­päiväistä
ja inhoittavaa kauhua.
Kaiken läpi mitä hän kirjoitti, kuul­si
vanhan yhteiskunnan halveksimi­nen.
Mutta 1919, kun Judenitsh
eki ensimmäisen hyökkäyksensä
'ietaria vastaan. A, Kuprin, joka
asui Tsarskoje-Selossa, siirtyi val-coisten
puolelle ja Virossa tämä
«fkristillinen . anarkisti» toimitti val­koisen
päämajan pientä vastenmie­listä
lehteä. iSittemmin hän julkai­si
m.m. Helsingin lehdissä halpamai.
sia «kuvauksia» bolshevikkijohtajis-ta.
Toinen «mystillinen anarkisti»,
kaiken väkivallan vihollinen, lempeä
ja viisas Dmitri Mereshkowski, ro­maanikirjailija,
runoilija ja filosofi,
avusti tähän aikaan Pietarin * neu­voston
julkaisuja ,mutta kohta kun
Puolan raja aukeni, paljasti hän
bolshevismin Anti-Kristukseksi ja
Varsovasta käsin alkoi saarnata
aseellista, sekaantumista Venäjälle,
taistella nälänhätäisten avustamista
vastaan ja kirosi Gorkin sen joh­dosta
,että tämä uskalsi vedota
kaikkien ihmisten sydämiin. Me-reshkovskin
kanssa häpäisi itsensä
samalla tavalla hänen vaimonsa, ru-noilijatar
Z. Hippius,
Evgenij Tthirtkow, kuvailee pik­kukaupungin
elämää, ylioppilaitten
ja tiedokkaitten siveellistä ankeutta,
jotka huoflcasivat vanhan hallituksen
ikeen alla. Tshirikow kirjoitti len­tokirjasia
kenraali Denikin propa-gandatoimistolle.
Ivan Buninitta, runoilija ja ro­maanikirjailija,
jonka useat teokset
ovat tunnettuja, tuli Burtsevin apu­lainen.
Tämä taiteilija, joka niin
kouraantuntuvalla tavalla kuvasi
kansan kurjuutta ,tietämättömyyttä
ja orjuutta, joka ennenmuinoin luu­li
auttavansa taiteellaan tämän kan­san
uudestisyntymistä, hänkin, us­kollisena
sen- «hienoston» ennakko­luuloille
,johon hänellä oli kunnia
kuulua, perääntyi todellisen luo­van
jätelavaksi tekevän vallankumo­uksen
edessä. Hän petti asiansa ja
kuuluu vihollisiimme.
M, Artsybaihevr oH ollut tolstoi-lainen,
1905 sortotoimenpiteitten
silmännälkijätodistaja, sitten indivi­dualisti
painuakseen lopuksi syn-eräässä
kansalaissodan pääkaupun­gissa
muutamia sivuja «luoldrien
suostuttelemisesta.»
Yksi ainoa Venäjän nykyisistä
suurista proosakirjailijoista -on pit- S
kien
telujen
lan
tapahtunut ilman, että hän arvoste­li
vallankumousta usein ja ankaras­ti.
Kaikessa siinä, mitä minä olen
kuullut hänen sanovan vallankumo­uksesta
ja tulevaisuudesta-ei Gorki
ole koskaan kadottanut näkyvistään
«vallankumouksellisen kokemuksen»
suunnatonta «planetaarista» — käyt
taakseni hänen lempilauseitaan —
merkitystä. Miksi en huomauttaisi
tässä, että kaikista luettelemistani
kirjailijoista on vain Gorki lähtöi­sin
kansasta, ei varsinaisesta köyhä­listöstä
vaan ryyiykoyhälistSstä, s.o,
niistä yhteiskunnan pohjahetteistä,
jotka kapitalismin arvoasteikossa
asettuvat köyhälistöäkin alemmaksi.
Ei voida kieltää, että useimpien
venäläisten kirjailijain luokkahenki
(pikkuporvarillisuuden henki) on ol­lut
yksLniitä pääsyitä, josta on joh.
tunut, että he ovat melkein koko­naan
kykenemättömiä ymmärtä­mään.
vdlankuAiöustä. '
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
S view
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T H^li Q-,
Ave. \ • '>
Kuinka, on ymmärrettävissä .että
runoilijat. ovat .ymmärtäneet sitä
paremmin? Se on' kuitenkin yleinen
tosiasia. Romaanikrrjailijain enem­mistö
on ollut valkoisia . Runoilijat,
vallankin ne, jotka ovat vain runo'
lijoita, ovat olleet punaisia tai ovat
olleet sitten puolueettomia, Joka
tapauksessa ovat suurimmat venäläi­set
runoilijat puolellamme. Venä
Iäinen romaani ei ole vielä kertonu'
vallankumouksesta. Vuodesta 191
tähän hetkeen saakka ei ole vielä
ilmestynyt romaania, joka olisi ku
vannut näitä hirveitä ja suuria vuo
sia — eipä tunneta edes sellaisia
käsikirjoituksia. Mutta runous on
rikastunut useilla huomattavilla luo
millä.
Ensinnä on mainittava AIe'ktan
der Blokin «Kaksitoista»,., runo kah
destatoista punaisesta kaartista
«joiden edellä lokakuun lumituis
kussa kulkee näkymättömän^ ja
haävoittumättoinana valkoisiin; ruu
suihin kruunattu Kristus.»
Toiselta mystikolta, Andrei: Bje
lyltä on kymmenen komeata sivua
«Ylösnousseesta Kristuksesta.» Ai
van nuori, riiutta Venäjän ensim­mäisiä
lyyrikkojaSergei Esenin
jonka vallankumousta ylistävät ru­not
ovat hyvin ^ tunnettuja (toveri
Laulava kutsu y.m.)
Nikolai K;ijujewkin laulaa val­lankumouksesta
(Aiiringon kanta-:
jan laulu). Kljujew, komntiunisti;
pn Laatokan talonpoika, joka har
voin saapuu kaupunkiin. Hän kul­kee
vaatteissa, joita seudulla pidet,
tiin kolme neljä vuosisataa sitten.
Hän tuntee perusteellisesti kirja ja
kirkkokielen (slavonion) sekä Kar­jalan
kansanrunojen kielen. Runo­kuvansa
hän valitsee vanhoista poh­joismaalaisista
muinaistaruista.
Näissä neljässä runoilijassa •—
Blokissa, Bjelyssä, Eseninissä ja
Kljujewissa — on kristillistä inspi-ratiota,
he lainaavat raamatun ja
evankeliumin kielenkäytön. Kristil­linen
tunne on heidät vallannut niin
syvästi ,että yhteiskunallinen muo­donmuutos,
joka heidän mielestään
tunkee juurensa ihmisen ja joukko­jen
uudistuneeseen sieluunkin, näyt­tää
heistä Kristuksen ylösneuse-mukselta
ja suuren kristillisen ker-tomarunoelman
uudestialkamiselta.
Toisista suorista venäläisistä ru.
noilijoista on Valerij ja Sergei Go-rodetsky,
molemmat kuuluisia ja
vanhan järjestelmän aikanakin, täy­dellisesti
yhtyneet vallankumouK-seen.
Mutta runsaasta tuotannosta
ja ensiluokan nerosta huolimatta
ei vallankumous ole liittänyt hei­dän
luomiinsa mainittavampaa. Sa­maa
voi. sanoa Konstantin Balmon-tista
«runoilijain ruhtinaasta» vuo­sien
1910—15 aikana, ja Ehren-burgista.
• Vjatshlew Ivanow, suuri tyyli­taituri
,on häiriintymättä jatkanut
esteettisiä ja musiikkia koskevia
I Pilettejä Suomeen ja Suomesta täm
E Tiedustelkaa hintoja y. m. ^
I Suurimpien valtamerilinjojen ?altuutettu asiamies I Boxe. VAPAUS,
E Pilettiliike tehtävä J, V. Kanna.ton nimessä
iiiiiiiiiiimiiimiiiiiuiii iiiiiiiiiiiiiiiiiiiimininiiiniim„„m„j^,,,^^
kempään pessimismiin kuin Leopar-1 tutikimuksiansa. N. Goumilev (am-din
ja Hartmannin ja lopettaakseen
itsemurhalla. Hän oli lannistunut
jo ennen vallankumousta. Mutta
tämä voitettu ei ole tahrannut kä­siänsä
taantumuksen asialla . Hän
on vaiennut. Viime vuonna hän
eli vaikeasti Moskovassa.
Lempeä ja' selväkatseinen WIadt-mlr
Korolenko, joka on hyvin van­ha,
monien sairau^ien murtama,
kokenut kaikki tapahtumat, joka
ei voinut hyväksyä kansalaissodan
epäinhimillisyyttä ,on tehnyt paljon
hyvää ympärillänsä, työskennellyt
viimeisiin, päiviinsä saakka, mutta ei
koskaan aikonut jättää vallankumo­uksen
maata. Hän kuului siihen
edelliseen sukupolveen, josta on
vielä jäljellä vain runoilija ja stoa­lainen
romaanikirjoilija Fjodor So-logub.
Vuonna 1921, Pietarin Kir-jailijain
Talossa, luki Fjodor Solo-muttiin
Pietarissa elokuussa 1921
Tangatsevin salaliitosta syytettynä)
teeskenteli aina, huolimatta piinty.
neistä mielipiteistänsä väkeväm-män
oikeudesta, auktoriteetista ja
ihanasta sodasta, vallankumouksen
aikana kaukaista myötämielisyyttä.
M. Kusmin, porvarillisen dekadens­sin
^hienostunut runoilija, ja Anna
Ahmatova, joka on ehkä kauneim­pien
rakkausrunojen sepittäjä mitä
nykyajan venäjänkielellä on tuote;-
tu ,elävät Pietarissa itseensä sul­keutuneina
ja nykyhetkelle itsepäi­sen
vieraina. Olisi väärin ja turbaa
vaatia heiltä enempää. Porvarilli­sen
vuosisadan lopun runous ei
selvästikään voi käsittää vallanku­mousta.
Ja lemmityn sydän sykkii
vallankumouksien aikana kuten mui­nakin
aikoina.
Erikoinen sija on annettu Maja-kowskiIle.
Futuristina, joka käsittää
runon rakenteen mellkein samoin
kuin ilmoituslehtisen, joka lausuu —
muuten hyvin — torihuutojen ää.
neliä, asenteella ja sävyllä, on Ma-jakowski
ainoan huomattavamman
vallankumouksellisen teoksen luo­ja,
jonka muoto ja sisällys ovat ai­van
omintakeisia ja joka on tyyten
vapaa; usfebnnollifeesta inspiratiosta;
sen nimenä ön: <150,ÖOO)000».' Se
on runoelma 150,000,000 nimettö-mästa
venäläisestä,, jotka ovat teh­neet
vallankumouksen. Talonpoika
Ivan on näiden 150,000,000 ihmisen
ainoa oikea ruumiillistuma. Muu*
tamissa «sankarilaulun» voimakkais­sa
sivuissa Majakowski kuvailee
Chicagon ja Moskovan, Ivanin ja
Wilsonin välisen kaksintaistelun.
Siinä on kaikki hulIunOcurista, gro-teskimaista
ja jokapäiväistä. «Wil-sonin
alushousutkin ovat kudotut
runoilijain suloisimmasta hellydes-tä
».
Tosiasiaksi jää, että vallankumous
on käsittänyt runoilijat ja että se
on rikastuttanut Venäjän runoutta.
Miksi? Vastauksen tähän kysymyk.
seen antaa Andrei Bjely. — Me
;elämmp,. s^nkarirunoelmaa, kirjoit­taa
,hän,. Jotta voisi .ymmärtää näi­tä
aikoja, täytyy'sydänten ja miel­ten
kohota sankarirunon tasolle, —
Tosiasia on, että Venäjällä on syvä
vallankumouksen lyyrUlinen henki,
että vallankumous on m s i usko.
lisuuden» joutavuuden ta^
mmkin hyödyttömyyden, iol
km Prospektin yleisö en
meifi.
Näiden talojen illatsuihi-tui
koko kirjallisesti sivisti
tari. MusiiMd oli mainiot
ainakin yleensä ^ukiir
:Mutta- noissa, illatsuksa yj
van erikoinen tunnelma '
f niissä henkinyt traagilii
kohtaa.;,Siinä mitä luett
mitä sanottiin, hillityissä
kielessä itsessään, niissä ei
mitään ajan ankeasta, väki
ta elämästä. Luulisi äkk
neensa ajassa vuosia taakse
astui ulos noista salongei
keälle kadulle, jossa kulje;
syisiä sotilaita, joutui jä
dellisuuteen. Näille kirjai:
reille oli ominaista valla
sellisten vuosien aikana so
pysyivät nykyhetkelle vier:
raana yhteiskanjialliselle
suljettuna vallankumoufee
ykselle.
Aivan toisen mutta tusk
man_ vaikutelman aiheut
noilijat kahviloissaan. Nils
ti futuristinen tai dadaistii
us, joka saavutti useasti t
mielettömyyden huipuun.
äänet tunkeutuivat sisälh
taakseen niissä vain va
melua. Siellä' kuten im
luona, käytiin kovaäänisiä
Onko taide rakastunut
Koko yallanlkumouksfep ' ajan ovat linässä? Epäilen sitä.
Moskovan ja Pietarin kirjalliset pii-1 kään suuresti, että joku ]
rit eläneet jotensakin voimakasta siellä tur^jiellut luovaa äly
sisäistä elämää. Tunnen varsinkin
Pietarin olot, joiden kaksi ahjoa oli­vat
Kirjailijain talo sekä Taiteitten
talo. Nämä talot huolehtivat kaik-kien
niidten aineellisista ja henkisis­tä'
tarpeista, jotka entisessä . pää­kaupungissa
olivat vaivoin eläneet
kynänsä tuotteista. Siellä on osuus­kuntia,
^ravintoloita, kirjalstoja, lu­ento,
ja konserttisaleja, jotka kaik­ki
ovat joka ilta täpötäysinä, —
Moskovassa oli m.m. useita kirjavia
ja meluisia runoilijakahviloita (Ir-naginistit,
Domino y.m.).
Kirjailijain talot olivat (kaiken
maailman sanomalehtikirjailijain,
kronikoitsijain, alakerturien ja hu­moristien
viimeinen turvapaikka,
jotka proletaarisen vallankumouK-sen
takia ovat ryhtyneet ennenai­kaiseen
perääntymiseen. Mitä hyö­dyttävät
hengenlahjat ja ammatti,
joita erikoisesti on viljelty monia
vuosia, porvariston huvittamiseksi?
Vallankumous ^älimättä paljasti
öyhän ja orjamaisen «pikkukirjal-kerran.
Vielä pari sanaa Prol
Sen runoilijat ovat julka
rikymmentä vihkosta. Useii
rilow, Aleksandrowsky, Ob
ovat varmaankin pystyviä
muistelemisen arvoista tyi
dän yrityksensä luoda pn
runoutta on tuottanut joi
värsyjä, joissa tehdas, te
ni, kone, vasara ja puna:
ovat tayallisia klisheitä.
Prolekultin runoilijat ta
horisonttia liiaksi? Qlen
nen otaksumaan niin. —
tin runoilijat tarkastelleet
tia että se on ryhtynyt he
työläis- ja talonpoikaisnu.<
tee'llista tunnetta. Mutta
opettamisessa se ei ole yi
nistunut Tämä ei ole
Uudet kirjailijat, joita v£
uksellinen kansa tarvitsee,
neet muodostua muutam
kaudessa kansalaissodan
sä.
Työ?äen taistekrintaniaita erimaisl
Kommunistisen Bal-kanliiton
julistus
Kommunistisen Balkaniliiton nel-js
konferenssi kääntyy Balkanin
maiden proletariaatin puoleen ju-istuksella,
jossa lausutaan:
Balkanin maiden porvaristo mielii
keskellä täydellistä taloudellista lu-listusta
jatkaa elämäänsä uusilla
sotaseikkailuilla ja suuntaa tässä
tarkoituksessa verisen yleishyökkä-yksen
proletariaattia vastaan. Aseis-ariisumisen
sijasta varustaudmtaan
ententen palveluksessa entistä enem­män
ja lisätään sen kautta väes­tön
kurjuutta äärettömiin. Balka-jii
on eAiroppalaisen taantumuksen
painopiste. Ententekapitaali mielii
Jalkanin proletariaatin avulla voit­taa
Venäjän vallankumouksen, kun
ententekapitaali ei enään voi käyt.
tää omaa työväestöään tähän tarkoi­tukseen.
Rumania on hyljännyt Neuvosto-
Venäjän uudistetun rauhantarjouk­sen
ja pitää yllä piiritys- ja sota­tilaa
ollaksen valmis Venäjän val­lankumousta
ja oman maan prole­tariaattia
vastaan.
Kreikan proletariaattia murha­taan
imperialismin ' lukuun edelleen
Vähän.Aasian sodan teurastusken-tillä.
Kansallisella kiihoituksella pi­täisi
työväestön huomio
män pois sen omasta hä(
rinnan imperialistisen so
sa kärjistetään terroria
luokka.a vastaan.
Jiigo»lavia«»a lujittuu
mainen tsaarihaliinta, jok
työväenluokkaa vastaan
terrorin kaikkein kauheim
ja.
Bulgarian porvaristo ov.
lisen pulan ja reparatior
heikentämä ja luovuttaa i
ko talouden ententekapita
siin,
Turyn proletariaatti o!
listisen sodan johdosta jot
tä suurimpaan kurjuutee:
Tätä kapitalismin mielf
vastaan, Balkanilla taistel'
taan Kommunistinen B;
Se kehoittaa koko Balkan
proletariaattia kokoontum
munistisen lipun alle,
maan kaikki' Balkanin mi
letaarit käsittävän y|it«'-
man ja ryhtymään taistel
Valkoista terroria vasta
Kansainvälistä vastav;
usta vastaan!
Imperialistisia sotia ja
sekaantumista vastaan Ve
öihin! ' •«
Murhaavia verotaaklcojJ