1925-06-11-05 |
Previous | 5 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1'
-t
Wr 1
S
5
I
4
•-•"•4
••S
1
I1 (i
. Yhdysvalloissa ei enää lähiin-inässä.
tulevaisiuulessa voida o-dottaa
halpoja aamu- ja iltaleh-tiä
jokapäiväisten uutisten nälän
tyydyttämiseksi. Yhdysvaltain
metsähallituksen juuri päättyneet
laajakantoiset metsatutki-mukset
osoittavat, Imiten puumassa
varastot ovat liammastyttä-
. v a l l a tavalla maassa vähentyneet.
Amerikassa käytetään nvkyisui
paperia kaikkiaan y h kalulokuan
miljoonaa toii ma jo ka vuosi, 56
prosenttia kaikesta siita [niporis-ta,
niika on koko iviaaihnan vuotuinen
kulutus. Buu edustaa 90
prosenttia syta raa ^a-a'n «"-la,
j o s t a p a I) e v i a' v a Imi ;51 e t a ti n. Y u o n-
•na 1922 käytettiin Yhdysvallois-fsa
9,148,000 koordia puuta paper
i n valmistukseen. •
Nykyhetken|i saadaan Yhdysvaltain
i metsistä : ainoastaan 49
prosenttia tuosta puumäärästä.
E l l e i erityisiin toimenpiteisiin
ryhdy ta, uhkaa Yhdysvaltoja paperipuun
puute, joten puumassaa
ja paperia on entistä enemmän
luotettava ulkomailta, J o l l o i n paperi
n li i nn at t u leA' at k o h oa maa n.
Iloinen mieli ja terveys.
(Yhdysvalt. Yleisen Terveysvi-lastou
kirjotelmia.)
K auan o n oli u i ti mu ett ua, • e t tä
e r i lä i s et mi cl crili iku t,u k se t'} a i -
kaansaavät: erityisiä ; kasyojen
ilmeitä. Nyt jo tiedetään, että
eräänlaiset tuiine1m.at,erittäi^n
innelliset; auttavat. eUinistön töi-mintaaT
jota vastoin toisilla on
tulioisa yaikutus; \ Y
' ,Se .energia ja . tyoypimä, jota
m e v käy tämme • j o ka päi y äisefisä:
työssä mm e, syntyy " na. Utt imäs-
; ta lU m e ^ ray i n n osta h i li a s ta,:; m a i -
lo^tay: munista
. lie k si st a, • hi^d e 1 iii i s tii;: j a j a ui ib i.§ ta
MMX: r II u in i s } r ot e i n ia e li m uiTan-
: •lillciKiisaiivetta d^udpksien
y e 11 ra 1^ o i il a m i se k s i., t a r k ke 1 y stä
Viela vuonna 1899 Yjid.> >,valtaini sokeria \oiman luomiseksi.
nassa ruumiimme toimii tavattomalla
säännöllisyydellä ja
tuohon toimintaan ottavat osaa
' k a i k k i ruumiimme sellit ja orga-n
i t ; luonteemme laadusta
riippuu suuressa inaärin ^ ruuansulatus
ja seir hyvä vaikutus ruumiiseen;
mitä . levolliscinmalr
la mielellä nautimme .ruokamme,
sitä helpommin se sulaa ruumiissamme
antaakseen voimaa ja t a r moa
ruumnllemme ja työtehoa e-lamallemme.
m e t si s t a s a a 111 n s a 11 o n 1 a 1 e h 11 p a 1) e -
r i i n tarvittavaa • puuta 8o prosenttia.
. C-anadasta viedään Y h -
d\s\altorhin '^7 [iroö kaikesta s i i tä
papenmaarastaj imka vuosittain
kulutetaan.
Yhdysvaltani vanhemmat met-vsaalueet
kuluvat paljoa iinpeam-min:
loppuun kuin niita i i i i i la
kerkuia siialle kasvaa. Monilla
alueilla ' . on .metsaiikaato ollut
iUii n suurta; et ta metsä varastot o-va
t ha m nias'ty tt a valla ta \'a 11a vähentyneet.
, Aretsahallituks.en arvioiden m u kaan
tarvitaan Yhilvsvallois.sa
.tasta. laht ien vuosi t t a i n . • toista
miljoona a: k o o r (1 i a puu m a s sa {) u u -
ta. paperitariicsiin, noin viisi
m 1 h o o n a a \' a st a a m a ;i 11 u 1 k o m a 111 n
tuotua papei inmsscia la \almista
pai.H-'ria. Arvion mukaan.-, tarvitaan
lo vuonna lOnOi kaikkiaan 15
• millonuaa koordia' jniita, pai^eriin
jotta tar\e j a k^s.^iita oli^i tvy
dytotty. '
: Hallitus esittää kolmea: eri: lue-
• nettelytapaa. , joita ikäyttämällä
voitaisiin tasoittaa puuntarpeen
kysvnta i)a]>erin valmistuk-secn.
. E n s i k s i k i n olisi isaatava aikaan
UUSI taikka muodosteltu m e n e t t e -
1 vt a p a, .1111 n k a k a u 11 a ^' o i t a i s 11 n
kavttaa useampia puulajeia paperin
valmistuRscon. Ehd.otetaan.
et t a • -rv h d \' t laisiin ka v 11 a ui a a n
- mantya taikka - lehtikuusta kuusen
ia hemlokinj;: asemasta sulfaatti
massan valmistukseen..
Toiseksi esitetään, etta itse valmistuksessa
olisi noudatettava,
suurempaa saasteliaisvytta. Tu
l IS 1 V a h e n t a a tui il a ust a • k e m i alli -.
sessa menettelyssä^ olisi - ryh.dvt
tavä uudelleen käyttämään jale
papereita suui|em]iiassa. m a a r a s ta
olisi saatava aikaan suurempi, ja
. lähempi yhteistoiminta m c i s an
. k a a ta j a 1 n. j a, m yi 1 v no mi s t a i i en
V a l l i l a . Nykyisin tulee massaksi
ainoastaan noijr 45 pro.siMittin
puun alkuperaijiesta painosta.
J a t ep a i~) en n u u d el 1 e e n - k a y 11 < i m i -
nen paperin vaimislukseen on kohonnut
jo 29_ prosenttiin alkuperäisestä
\almistu^ma.iiMst.i, mu^
ta sila \ O l t a i s i i n kä\lltaä vieläkin
paljoa, 'enemmän kuin nvkvhct-kella.
jolloin 1,850.000 tonnia jätepaperia
kavtetaan uudelleen
paperin valmistukseen vuosittaiii.
Tv o 1 m a n n e k s 1 h u o m au 11 aa metsähallitus^
elia ' ' l o p u l l i n en päämäärä
paperimassan saamiseksi
tarvittavassa määrässä on asetet
tava metsän uudelleen kasvattamiseen.
i\|ahdo]lisesti saataisiin.
JOS noudatettaisiin intensivi^ta
metsänhoitoa, kasvattaa metsäalueilla
uutta me'tsaä, niin että
joka vuosi voitaisiin hakata mas-sapuiksi
noin ]2 miljoonaa koordia
erilaisia puita. Tuohon määrään
voitaisiin lisätä vielä 11
miljo^^naa koordia, jotka nyt
vuosit ta in tu h la utu va t m etsä pa -
loissa^(mutta josta inäärästä suuri
osal y o i t a i s i in säästää varjele-raalla
naremmin metsiä. Alaskas-^
t a tämän lisäksi voidaan yuosit-t
am .saada noin kaksi miljoonaa
koordia. Täten voitaisiin tasoittaa
se. eroitus, mikä on nykyisen
taup^'en ja oman maain tuotannon
y a l i 11 ä, ja vielä lisäksi vu osittain
saastaakin,; v a i k k a tällaisen puun
.k.y.synt,ä.,.nousee-kin,., tnlevaisuudessa
- ] 5 miljoonaan koordiin.
T u o d e s s a . "
SI 1/"
a . u n e l t a , m m e r a l o j a , \ita-
UMueja ]d velta, nnn etta ruumis
\oi toimia liv\in ja s<iilytt.iä
\ O l i n a n s a \astustaa \ a h j n g o l l i s -
t(n a i n e i d e n a i k a a n s a a m a a tuhoa,
•.Jos r a v i n t o m m e s u p i s t u u vis-o(>
ihin 1 a j o i h i n , j o u t u u ruumis
k a r s i m a a n ' r a k o n n u s a m e i d en
•ruul te'^sta- t a r n e e l l i s l e n m i n e r a -
l i e n ia \ i t a m r n i c n Tanm \ <i<n
011 ilmemtn, los ra\uitomme pa.i-i-^
u.ll^scsti kasitt.ia t e h d a s t u o t e -
" u o k i j a , h i e n o k s i i a u h " t u i s t a l a u;
h(Hsta A a l m i s t e t t u i a p i s k e t t e j a,
,ilkolei|'<ia ]oka on \alm'-^tettu
:dman maitoa ja nostatinta, \ak
k i l t a ii'sei<i ja muita selhiisu».
.uutta talL.riKUi puute voidaan
ivoistaa ros. svomme nivo.'-^kin l i h
a , i , n n i l o i Mli.inneksia, hedel-nui
1 1 1 iiit.i s ' d l a i sM jotk. i an •
tavat 1 uumiin t o i m i n n a l l e : :tar«
^leeH"' ^ a aine t<i
^ aannollis ss,i o l o s u h k ^ s s a su
'attaa ruumis ravinnon, käyttää
u l < i t i t u t osat 11 l a p t t c l e e kaMe-t
M i aine(>n I . M I k u u d e l l a j a ilime-eUa\
alla s( i [ u i s o i n n u l l a lohon
^Mnmlaan o s a i o t t a N a t e r i t y s rM
l ' m e t ja s^diil Tam.i ^oimsoin
uinen t c n m i n t a . alkaa jo s i l l o i n,
u n l u o l aa näemme ]<\ se jat:
iiu U l i n kauan kuin ruumin sen ^
)n ka^ttanvt l\»man t o t u u d e n 1
odLutaa- j o sekin etta kun ruo |
k a a n.iemme l i e i a l i M a \esi suu
uimme muMa t.ima i l m i o o n v i n;
11 uaste s i l l e s u l a t u s t o i m m n a d e,
u k a tapahtuu i uumiis^^ammL.
un ruoka on n lutittu Kun nä-vemisen,
hai>tanrsen, t u n t e i u i -
'ui la suunsa maistamisen kau^"
ta byntyy m i e l e n l i i k u l u s , johtuu
I l t a ^ H i o m a n kulkcnuneii vatsaan,
j o l l o i n alkaa ruoansulatus:^
a e d l s t a ^ M ' n n e s t e i d e n eiistymi-nen
ja v i r t a a m i n e n , ja niin voi
i i ] a t u s t e l i l a \ a alkaa ja jatkuu
- a a n n o l l i s t a latu.insa Samalla
a j a l l a menee t i e d o t u s heti suoliston
r u u a n s u l a t u s e h m i i n , kuii
isittain ^«ulautuuut moka alkaa
M i n u a s u o l i s t o o n Kun ruoka
kulkee lapi s u o l i s t o n tapahtuu
li.int( e l h i u n ja s o p u s o i n t u i n e n,
v 11 te ist oi m m ta eril a ist I M I rauh as--
Ien pi U l i s s a eristy \ a i n n e s t e i d en
valiUa.
Tutki a n i k s e t o\at o s o i t t a n e e t,
tf,i ri'ft<insulatuks< He suotuisat
lakdoU-^undet h a u i i i i t v \ a t , kun
unnemme surua, tuskaa, vihaa,
u . e l e n k u h k o a j a muuta s e l l a i s t a.
\ ' ' o i m a k k a a n m i e l e n l i i k u t uksen
a u t t a , e t e n k i n jos se on \ a s t e n -
' u i e l i s t a laatua, lakkaa suun syl-
' vy r aulia s t e n s y l e n e r i s t y m i n e n, s a -
moin vatsan ja suoliston. Sellaisessa
tilassa on vatsassa raNkaas-li
^ .1 e i~>a äy ä r u ok a pi k ein min va-l
i i n g o k s i kuin l i y ö d v k s i . Kokemus
o s o i t t a a , etta kun i h m i n en
on k i i h o i t u l v s e n vallassa, suutuk-sissaan,
s u u r e s t i p e l o i s s a a n taikka
muuten pois s u u n n i l t a a n , on
p a r e m p i jättää r a v i n n o n : n a u t t i minen
siksi, kunnes on tasaantunut
ja m i e l i uudelleen .])aassyt
lepoon. Tämä koskee miestä,
naista ja lasta s a m a l l a tavalla.
Jos tätä o h j e t t a s e u r a t t a i s i i n , ei
löytyisi n i i n p a l j o n h e r m o s t u n e i ta
ja k i i h o t t u v i a ihmisiä. Syödessään
ei saisi edes ajatella pahaa.
*r?'^iS^ I^
Ruuajisulatukses.sar .ruokamme
iärje,stelemi:^essä j a .muussa ruo-a
nsul a t u kseen kuu luv a ssa toi m in-to-
EI
Miesten Huopahatt
ja — Myynnissä
$3.50
^Miesten liuopahattu
T.iman muolikauden A
meisimmat muodit ja
rit. Ilelmenharmaita
raksenharmaita. ruskei
mustia ja muita perus
reja. Kaikkia - koko
\ unissa . . $3
Miesten työpatcja — My
taan 95c, $1. 25, $1.:
Mloslcn vahvoja, kestäviä ty
soiuvul. enniunakscen ..Tool^
"Iron Fraiiic" Ivaki vana. ha
iii<-k( lU' !<' suu i l . i Kaikiks'
—1<S. M vvanissu
95c $1.25 $1J
Miesten Pyhäpaitoja-hintpan
$1.95 J> 5
Miesten PvhM.nMitojt!. kaik
k t i G s i a . joko oi-iHislrt kaulu.si
tokoiiulcsina. .Tooko vainus
Broai]c 1 oI li k;\jiIcau;ta, Bornba
bq -kord kankaista.
I\ oi; o 1 -1 -— 17. . JM \ y 11 n $1.
Miesten Yhdistealusvaat
nissa hintaan $1.00,' $]
Alinst.cn Nainsook YhdisteaU
loettimailiu, .Tooke valmiste
kokoja.
Mvvnnvssa luntaan . . . . . . ..
.Miesten Balbrigs:;en : vluU.st
AValson ja /.iiimverknil valm
liiat :ja nilkkaan asu. -iilot
kaikkia kokoja.
IUv\nnibsa
Mirston Arciino ylulistoaUibva
kestäviä j a - l i y v i n tehtyjä. ^
.K a i lv k i a k o k o j a. M yy n n i s s; i
P O I K I EN
ja, khaki
vuotiaille.
\ nnissa
LEI KKI PUKU JA—
vana tai sinisia
95c
Past. Hirvi tulee olemaan
kirkolliskokou.suiatkalla: kesak,'
15 p sta 2.") paixaan. T.ima il
moilus tehdään sita varten, etta
seurakuntalaiset ]a ympäristöllä
asuvat kansalaiset ei v a i suunnittele
kirkollisia toimituksia^ ^lois-.
sa i^astoria tar\itsisn at talle a.
jalle.
— Kirkolliskokoukseen Cal u
metiin on Port Arthurista aikeissa
lahtea useita henkilöitä,
^ l a t k a i l i j a t lähtevät en aikoma,
riippuen sula: unta tietä kukin
kulkee ja mifisa mah.dollisesti
vierailee. Bus-vaunulla lähtevien,
ehtiäkseen : kokouksen alkuun,
on lahdelta\ a taalta \ i i -
ineistaan torsta i-aa muna, tollo in
lie . perjantai-aamuna. ovat Galu-nietissa.
Edestakainen matka tulee
maksamaan nom 36 dollaria.
— Kesä- eli evankeliumi juhlan
panee Port A r t h u r i n Suom. Ev.
Lut. seurakunta toimeen k i r k k o puistossa
kesäkuun viimeisenä
sununntaina, 28 päivänä. Juhlaan
hankitaan,. jo« mahdollista,
vieras puhuja. Juhla alkaa Port
A r t h u r i n kirkossa klo 10 aam.
jumalanpalveluksella, jonka yh-
POIKI EN TÄYSI VILLAISIA
.TAv. Polo niallisolal . kanluks
lövat van:», ja sinisia. Koko
den i k . i i s i l lc
MjMinib^a
PO I K IEN PUM P U LI SIA HK
m s u i . j a ruskeita. Kaikika ko
M ' > nn -tc'
POIKIEN PUM PULISU KKI A,
tur,, kaikika kokoja.
Myynnissä . . . . . .. . . . . . ..
POIKIEN KENKlA, mustaa v
.Kokoja 11-7-13 1-2 -ja 1-
POIKIEN LAKKEJA—Myjnn
sa hintaan . . . . . . . . : . . . . . . ..
P OIKIE N - E LI Kl N N A H-K A
KENKlA, kokoja 1—5 12.
POIKIEN ELKINNAHKArSIA
Kr\, kokoja 11—13 12
Myynnissä l)ari . . . . . . . .,; .,
POIKIEN ELKINNAHKAI^
K E N K l A . Kokoja 8—10^2
I^U>nni<-hbc' p ui
40 So. Cumkrian(
( ocl shutl, Ont.inon kuvernoorii
pu( liso, taalla sinussa pidet
lavan Canada laisten kl u luen kon
\entsioiim aikana.
— Poliisin mittari luctettavam
teydessä on Herran p. ehtoollisen
vietto. Ompeluseuran toimella
varustetaan kirkkosaliin päivällinen
ja klo 2 päivällä jatketaan
j u h l a n hengellistä ohjelmaa. ••-
— Sotilaiden muistomerkki,
m a ai lm a n so da ss a ka a t un e il 1 eP o r t
A r t h u r i n pojille omistettu, on
pystytetty Port A r t h u r i n Na iston
Canadalaifien Klubin . toime.sta
Wa veri ey-pui st o o n. Mn od oi 1 i sen
paljastuksen toimittaa Mrs.
pi. Tuomari Palhnj^r «akotti per
.lantaina erasta : autoilrpia^ l u aj
nopeasta ajosta 'f-lO j a kulut sii
takin kuolimatta, etta syytett
v a l a l l . vakuutti ei ajaneensa no
peammin kuin. 20 mailia tunnis|
sa. Kaksi todistajaa selitti sa
m o in. T u o m a r i «a no i lu o 11 a van
sa en e m inan m o ott o ri py ora p oi i i
sin iiopcusmittarimj ,|oka sään
n o Ui SI n v n 11 a j o i n t a r lv i s t et a a n.
Päällehyökkäyksestä j a ruu
111 i il 1 is t e n v a i nm ai n aihe u 11 a mi
sesta sakotettiin, erästä «uoma
laista miestä, torstaina Fort Wi
l i a m i n poliisioikeudessa 20 dol
l a r i a ja oikeuskulut. ]\Iie«, jok
oli työssä erään suomalaisen les
kiyaimon farmilla Forhes-towr|^
shipissä, oli joutunut vaimo
kansfia sanasotaan.. Se päättj
siten, että mies otti raskaalla so
jella varustetun vyönsä j a i s k i .si
Object Description
| Rating | |
| Title | Canadan uutiset, June 11, 1925 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
| Publisher | Canada News Pub. Co |
| Date | 1925-06-11 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Canada250611 |
Description
| Title | 1925-06-11-05 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
1'
-t
Wr 1
S
5
I
4
•-•"•4
••S
1
I1 (i
. Yhdysvalloissa ei enää lähiin-inässä.
tulevaisiuulessa voida o-dottaa
halpoja aamu- ja iltaleh-tiä
jokapäiväisten uutisten nälän
tyydyttämiseksi. Yhdysvaltain
metsähallituksen juuri päättyneet
laajakantoiset metsatutki-mukset
osoittavat, Imiten puumassa
varastot ovat liammastyttä-
. v a l l a tavalla maassa vähentyneet.
Amerikassa käytetään nvkyisui
paperia kaikkiaan y h kalulokuan
miljoonaa toii ma jo ka vuosi, 56
prosenttia kaikesta siita [niporis-ta,
niika on koko iviaaihnan vuotuinen
kulutus. Buu edustaa 90
prosenttia syta raa ^a-a'n «"-la,
j o s t a p a I) e v i a' v a Imi ;51 e t a ti n. Y u o n-
•na 1922 käytettiin Yhdysvallois-fsa
9,148,000 koordia puuta paper
i n valmistukseen. •
Nykyhetken|i saadaan Yhdysvaltain
i metsistä : ainoastaan 49
prosenttia tuosta puumäärästä.
E l l e i erityisiin toimenpiteisiin
ryhdy ta, uhkaa Yhdysvaltoja paperipuun
puute, joten puumassaa
ja paperia on entistä enemmän
luotettava ulkomailta, J o l l o i n paperi
n li i nn at t u leA' at k o h oa maa n.
Iloinen mieli ja terveys.
(Yhdysvalt. Yleisen Terveysvi-lastou
kirjotelmia.)
K auan o n oli u i ti mu ett ua, • e t tä
e r i lä i s et mi cl crili iku t,u k se t'} a i -
kaansaavät: erityisiä ; kasyojen
ilmeitä. Nyt jo tiedetään, että
eräänlaiset tuiine1m.at,erittäi^n
innelliset; auttavat. eUinistön töi-mintaaT
jota vastoin toisilla on
tulioisa yaikutus; \ Y
' ,Se .energia ja . tyoypimä, jota
m e v käy tämme • j o ka päi y äisefisä:
työssä mm e, syntyy " na. Utt imäs-
; ta lU m e ^ ray i n n osta h i li a s ta,:; m a i -
lo^tay: munista
. lie k si st a, • hi^d e 1 iii i s tii;: j a j a ui ib i.§ ta
MMX: r II u in i s } r ot e i n ia e li m uiTan-
: •lillciKiisaiivetta d^udpksien
y e 11 ra 1^ o i il a m i se k s i., t a r k ke 1 y stä
Viela vuonna 1899 Yjid.> >,valtaini sokeria \oiman luomiseksi.
nassa ruumiimme toimii tavattomalla
säännöllisyydellä ja
tuohon toimintaan ottavat osaa
' k a i k k i ruumiimme sellit ja orga-n
i t ; luonteemme laadusta
riippuu suuressa inaärin ^ ruuansulatus
ja seir hyvä vaikutus ruumiiseen;
mitä . levolliscinmalr
la mielellä nautimme .ruokamme,
sitä helpommin se sulaa ruumiissamme
antaakseen voimaa ja t a r moa
ruumnllemme ja työtehoa e-lamallemme.
m e t si s t a s a a 111 n s a 11 o n 1 a 1 e h 11 p a 1) e -
r i i n tarvittavaa • puuta 8o prosenttia.
. C-anadasta viedään Y h -
d\s\altorhin '^7 [iroö kaikesta s i i tä
papenmaarastaj imka vuosittain
kulutetaan.
Yhdysvaltani vanhemmat met-vsaalueet
kuluvat paljoa iinpeam-min:
loppuun kuin niita i i i i i la
kerkuia siialle kasvaa. Monilla
alueilla ' . on .metsaiikaato ollut
iUii n suurta; et ta metsä varastot o-va
t ha m nias'ty tt a valla ta \'a 11a vähentyneet.
, Aretsahallituks.en arvioiden m u kaan
tarvitaan Yhilvsvallois.sa
.tasta. laht ien vuosi t t a i n . • toista
miljoona a: k o o r (1 i a puu m a s sa {) u u -
ta. paperitariicsiin, noin viisi
m 1 h o o n a a \' a st a a m a ;i 11 u 1 k o m a 111 n
tuotua papei inmsscia la \almista
pai.H-'ria. Arvion mukaan.-, tarvitaan
lo vuonna lOnOi kaikkiaan 15
• millonuaa koordia' jniita, pai^eriin
jotta tar\e j a k^s.^iita oli^i tvy
dytotty. '
: Hallitus esittää kolmea: eri: lue-
• nettelytapaa. , joita ikäyttämällä
voitaisiin tasoittaa puuntarpeen
kysvnta i)a]>erin valmistuk-secn.
. E n s i k s i k i n olisi isaatava aikaan
UUSI taikka muodosteltu m e n e t t e -
1 vt a p a, .1111 n k a k a u 11 a ^' o i t a i s 11 n
kavttaa useampia puulajeia paperin
valmistuRscon. Ehd.otetaan.
et t a • -rv h d \' t laisiin ka v 11 a ui a a n
- mantya taikka - lehtikuusta kuusen
ia hemlokinj;: asemasta sulfaatti
massan valmistukseen..
Toiseksi esitetään, etta itse valmistuksessa
olisi noudatettava,
suurempaa saasteliaisvytta. Tu
l IS 1 V a h e n t a a tui il a ust a • k e m i alli -.
sessa menettelyssä^ olisi - ryh.dvt
tavä uudelleen käyttämään jale
papereita suui|em]iiassa. m a a r a s ta
olisi saatava aikaan suurempi, ja
. lähempi yhteistoiminta m c i s an
. k a a ta j a 1 n. j a, m yi 1 v no mi s t a i i en
V a l l i l a . Nykyisin tulee massaksi
ainoastaan noijr 45 pro.siMittin
puun alkuperaijiesta painosta.
J a t ep a i~) en n u u d el 1 e e n - k a y 11 < i m i -
nen paperin vaimislukseen on kohonnut
jo 29_ prosenttiin alkuperäisestä
\almistu^ma.iiMst.i, mu^
ta sila \ O l t a i s i i n kä\lltaä vieläkin
paljoa, 'enemmän kuin nvkvhct-kella.
jolloin 1,850.000 tonnia jätepaperia
kavtetaan uudelleen
paperin valmistukseen vuosittaiii.
Tv o 1 m a n n e k s 1 h u o m au 11 aa metsähallitus^
elia ' ' l o p u l l i n en päämäärä
paperimassan saamiseksi
tarvittavassa määrässä on asetet
tava metsän uudelleen kasvattamiseen.
i\|ahdo]lisesti saataisiin.
JOS noudatettaisiin intensivi^ta
metsänhoitoa, kasvattaa metsäalueilla
uutta me'tsaä, niin että
joka vuosi voitaisiin hakata mas-sapuiksi
noin ]2 miljoonaa koordia
erilaisia puita. Tuohon määrään
voitaisiin lisätä vielä 11
miljo^^naa koordia, jotka nyt
vuosit ta in tu h la utu va t m etsä pa -
loissa^(mutta josta inäärästä suuri
osal y o i t a i s i in säästää varjele-raalla
naremmin metsiä. Alaskas-^
t a tämän lisäksi voidaan yuosit-t
am .saada noin kaksi miljoonaa
koordia. Täten voitaisiin tasoittaa
se. eroitus, mikä on nykyisen
taup^'en ja oman maain tuotannon
y a l i 11 ä, ja vielä lisäksi vu osittain
saastaakin,; v a i k k a tällaisen puun
.k.y.synt,ä.,.nousee-kin,., tnlevaisuudessa
- ] 5 miljoonaan koordiin.
T u o d e s s a . "
SI 1/"
a . u n e l t a , m m e r a l o j a , \ita-
UMueja ]d velta, nnn etta ruumis
\oi toimia liv\in ja s |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-06-11-05
