1924-09-20-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 yXPXVS ! ^'^^^ käsitys ölla päimrastainfen. N>t sauo- Canadan raomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes- itaan:' Meillä ei ole varaa antaa EngianniD lasien virua tyy SudboryE^a, Ont., joka tiistai, torstai i? lauaotax. ONNI SAAEI, AEVO VAARA, vastaava. toimitusapulainen. VAPAUS (Liberty) . ^ ' _ . The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pub-lisbed in iSodbory, Ont, every Tuesday, Tbursday and Eaturday;^ ' Advertising rates 40c per coL inch. Minimum cbarge for ringle insertion 75c Discount on standing advertise-inent. The Vapaus is the best advertising xnedmm aroone the Finnish People in Canada. ' TILAUSHINNAT: Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. |2.25, kolme kk. $1.50 ja yksi kk- 75c Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk. $3.00 ja kolme kk- $1.75. Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, paitsi asiamiesten joilla on takaukset__ Ilmoitushinta kerran julaistuista ilmoituksista 4ec palstatuomalta. buurista ilmoituksista sekä ilmoituk-eista, joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva alennus. Kuolinilmoitukset $2.00 kerta ja 50c lisää jokaiselta muistovärssyltä. Nimenmuuttoilmöituk-set 50c kerta, $1.00 kolme kertaa. Avioeroilmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa. Syntymäilmoitukset Sl.OO kerta. Halutaantfeto* ja ospteilmoitukset 50c kerta, $1,00 kolme kertaa. Tilapäisilmoituksista pitää raha seurata mukana. „^ Tiistain lehteen aijotut ilmoiflikset pitää olla konttorissa lauiantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain lehteen torstaina kello 3.' Regristered at the Post, Office Department, Ottawa, as second class matter. Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome St. Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont. Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja-i persoonallisella nimellä. •I. V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja. Kun järjestämistyö on hajottamista o. B. U:n iikaisilta pahnoilta lähtenyt apostoli Ben Legere koettaa paraikaa panna parastaan hiilenkaiva-jien unien särkemiseksi Nova Scotiassa. «Polttakaa «nionne lupakirja ja lähettäkää tuhka British Empire teräsyhtiölle,» kirkuu hän mainareilie. Ja kun ei ha-jotustyö ota vedelläkseen yhdellä paikkakunnalla, niin siirtyy hän toiselfe paikkakunnalle jatkamaan likaista työtään. Glace Bayssä oli Legere saanut tilaisuuden puhua noin kolme sataa mainaria käsittävälle kuulijakunnalle. Kaksi tuntia oU yleisö kärsivällisesti kuunnellut hänen kiihotustaan vanhan union särkemiseksi, jonka tilalle sitten muka nousisi lyvan kuin itsestään O. B. U: unio. Sitten sai tov. Malcolm Bruce tilaisuuden puhua. Työväenliikettä ymmärtävänä taistelijana osot-ti han, että joskin hiilenkaivajain järjestössä on eräitä epäkohtia, varsinkin vanhoillisessa johdossa, niin työväestö ei missään tapauksessa voi voittaa niitä muuten kuin järjestymällä entistä tiiviimmin luokkataistelun lipun ympärille. Hän osotti sen mielettömyyden, mihinkä vanhan union-särkeminen johtaisi. Brucen lisäksi puhui vielä Nova Scotian kaivoksis-ea ja sikäläisissä työväentaisteluissa karaistunut tov. Jim McLochlan. Hän neuvoi kuulijoitaan ei viskaamaan menemään tähänastisia saavutuksiaan, vaan pyrkimään yhä pitemniälle. Legeren hajoltamisyritykset nftuiaBi tqv. MacLachlan ristiiii niin perinpohjin, että leoko kuulijakuntaan ei jäänyt puoltatusinaa Legeren kannattajaa. Legere oli yrittänyt vielä puhiia jotakin hajotushommiensa puolustukseksi^ mutta maina-rien joukko oli huutanut hänet alas ja vaatinut'tov. Brucen uudelleen puhumaan. Puheen loputtua laulettiin «Punalippu.» Toisillakin paikkakunnilla oli Legeren käynyt yhtä surkeasti. f On kuvaavaa, että samaan aikaan kun Legere tekee epätoivoisia yrityksiä niinkin vahvan ja/kouluun-tuneen järjestön hajottamiseksi kuin Nova Scotian järjestö, hänen entisestä pesäpaikastaan Lavvrencesta, Mass., saapuu tietoja, että Legeren siellä aikoinaan perustainan O. B. U:n äänenkannattaja on lakannut ilmestymästä ja Legeren suureksi ylistetty unio on vetänyt viimeisen henkäyksensä. Muutamia vuosia isit; ten ilmestyi tämä sama Legere Lawrenceen tappelemaan sikäläistä kutomotyöläisten järjestöä vastaan. Häikäilemättömällä menettelyllään sai hän kourallisen kannattajia, jotka sitten toimivat O. B. U:n nimessä. Mitään työväen union nimeä ansaitsevaa järjestöä ei saatu aikaan, mutta kylläkin onnistuttiin kylvämään epätoivoa ja hajaannusta kutomotyöläisten keskuuteen. Mutta valheen ja konnuuden tiellä oH loppunsa. Legere joutui kopistelemaan Lawrencen tomut jaloistaan, saapuen Canadaan jatkamaan roskaista työtään. Ei ole ollenkaan ihme, vaikka tämä O. B. U : n örganiseeraaja osottautuisi olevan yhdysvaltalaisten ja canadalaisten työnantajaliittojen palkattu agentti. Ellei häh sitä ole, niin toisessa tapauksessa hän tekee omasta innostuksestaan ja tietämättömien työläisten avustamana sitä työtä, jolle työnantajat ovat valmiit antamaan siunauksensa." Nova Scotian. teräs- ja hiiliparoonil eivät ainakaan löydä sen parempaa kätyriä kuin mikä tällä kertaa esiintyy O. B. U:n organiseeraajan persoonassa. Senpä vuoksi Canadan työväestön tervein aines aittaakin hänelle tietoiselle kätyrille ja lurjukselle kuuluvan kohtelun. kurjissa hökkeleissä; me emme voi Jtestää tiedottoman ja valistumattoman alaluokan aiheuttamaa painostusta ja meidän lyöttömiemme vaatimus siitä, että heille on turvattava siedettävä toimeentulo, kunnes Euröpan talous on saatu tasapainoon- on eittämättömästi oikeutettu. Mitä erikoisesti asuntokysymykseen tulee, on työväenhallitus ajanut läpi lain. Jonka mukaan lähivuosina lennetään 2,500,(XX> asuntoa valtion ja kuntain avustuksella. Niiden vuokrat pysytetään erikoisien säädösten avulla samalla tasolla kuin vanhoissakin rakennuksissa, nim. vain 40 pros. korkeampina kuin vuokrat ennen suursotaa. Tämä kaikki on käyriyt mahdolliseksi sen kautta, että yhä voimistuva jäijestynyl työväestö on käynyt lakkaamatonta taistelua riistettyjen elinsuhteiden parantamiseksi. »jMiairtaiiia. gyysk. 20 p. — Sat. Sq»t 20fli. 1924 MSjaseDi"*' merUys mm Rahan oikeus Muutamat pappismiehet Chicagossa ja erinäiset por-varilehdet ovat lausuneet murhaavia arvosteluja Chicagossa annetun miijuneeripoikain tuomion johdosta. Oli-livat pitäneet oikeampana tuomita pojat hirsipuuhun kuin langettaa heille elinkautinen vankeus. Niin olisi tapahtunutkin, elleivät murhaajat olleet miljuneerien poikia. Illinoisin valtion laki tällaisissa rikoksissa on jyrkkä ja kiertämätön. Miljuneerinuorukaisten Loebin ja Leopoldin tekemä rikos oli kaikissa suhteissa sellainen, että lain mukaan he olisivat suoraa päätä joutuneet hirsipuuhun. Mutta «laki on niinkuin se luetaan» ja tässä tapauksessa tulkittiin lakeja kullan suojassa kul-icevain rikollisten eduksi. On selvää, että jos murhaajat nuoruudestaan huolimatta olisivat olleet työläisiä, olisi heidän tiensä suoraan kulkenut hirsipuuhun. Heidän teilaamisensa olisi ollut sitäkin armottomampaa, jos uhri olisi kuulunut amerikalaisen ylimystön piireihin. Kun kyseessä olevaa tuomiota nyt arvostellaan oi keustaistelussa käytetyn rahan vaikutuksen johdosta, niin joutuu kysymään miksikä eivät arvosteluun yh tyneet pappismiehet ja sanomalehdet korota useammin ääntänsä vääryyttä vastaan. Amerikan elämä pn täyft nänsä esimerkkejä siitä, kuinka oikeutta jaetaan rahan mittapuulla. Jos tuomion arvostelu miljuneeripoikien jutussa lähtee puhtaasta totuuden harrastuksesta, on tällä harrastuksella suuri työmaa edessään. Jos se .. ,.. ^ , ..^^ . ,. . . . . . . 1. , 1 1 n , ta köyhistä saavat kiittaa alkohoolm taas on tilapäisen mielialan tuotetta, kuten on luul-l^^j^y^yg^g ^^^^^^^^^ ^jj den aikana 19,333 työhuoneisiin joutunutta, j o t k a olivat joutuneet kurjuuteen joko alkohoo-lin nauttimisesta tahi vanhemmilta perintönä saadusta . taipumuksesta. Saksassa sai yhteiskunnalta avustusta 1,592,286 leskeä eli siis lähes 3.4 pros. Mitä tulee alkohooHn vaikutuk-tavaa, todistaa se vain sitä, että ne, jotka amerikalaisen oikeuslaitoksen mädännäisyyttä ovat jatkuvasti ja perinpohjaisemmin arvostelleet, saavat nyt kuulla por värien omasfa suusta kuinka dollaria voidaan käyttää punnuksena oikeuden vaa'assa. Työväenluokan sivistystyö Pyrkimys sivistyksen, hankintaan on tullut työväen-keskuudessa sitä mukaa elävämmäksi, mikäli työväki on valveutunut valtiollisesti. Ennen työväenliikettä ei tunnettu myöskään erikoisia työväen sivistysharrastuk-sia. Vasta valtioHisen herätystyön yhteydessä havaittiin, kuinka välttämätöntä työläiselle ön 'koota tietoja ja oppia yleensä sitä henkistä tavaraa, jota sanotaan sivistykseksi, voidakseen kunnollisesti suorittaa sen edessä olevaa taistelua yhteiskunnallisella ja valtiollisella alalla. Huomattiin piankin, ettei työväenluokan kohoaminen yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa siih-teessa voinut kunnollisesti käydä ilman sen henkistä kohoamista. Nykyaikainen työväenliike on muodostunut myöskin tärkeäksi sivistystekijaksi. Sen ovat olleet pakotettuja tunnustamaan nekin sosialistisen liikkeen vastustajat, jotka eivät tässä liikkeessä tahdo nähdä mitään hyvää. Järjestäytymisen kautta on työväki oppinut saamaan useita välillisiä parannuksia asemaansa. Järjestäytyes-sään oh se tullut huomaamaan, mikä tärkeä voima sivistyksellä ja tiedoilla pn myöskin luokkataisteluKik-keessä. Oikean luokkataistelijan täytyy myöskin olla valistunut ihminert voidakseen kunnolla suorittaa osansa taistelussa työväenluokan oikeuksien puolesta. Taistelu monopolia vastaan Canadassakin käy yhä jokapäiväisemmäksi suurten liikeyhtymäin «tutkiminen» siinä nimessä, että trustit käyvät vahingolliseksi maan liike-elämälle. Pidetään mahdollisena tai ainakin uskotellaan, että taloudellisen kehityksen pyörää voidaan mielin määrin kääntää takaisin sen trustiutumisasteelta. Uusi aika — uudet suunnat Suursodan jälkeen ovat yhteiskunnalliset olosuhteet Englannissa muuttuneet monella tavalla. Ennen solaa pelättiin aina ryhtyä suurempiin yhteiskunnallisiin uudistuksiin'niiden aiheuttamien kustannusten vuoksi. Nyt on kuitenkin päässyt vallalle käsitys, että maan rikkaudet ovat paljon suuremmat ja sen tuotantokyky paljon valtavampi kuin miksi ne aikaisemmin arvioitiin. Ennen sotaa pii yleisinä ^iskulauseina: Meillä ei ole varaa rakentaa paremjpia. asuntoja; nieillä ei ole :varaa kustantaa parannuksia opetuslaitokseen; meillä -ei ole lainkaan. mahdollisuuksia suorittaa isellaisia menoja kuin mitä-säännöllinen työttömien avustus vaatisi j . n. e. a Trustien «hajottajat» unohtavat sen, että trustiutu-nul teollisuustuotanto on korkein tuotantomuoto ja että sellainen teollisuus on kasvanut kypsäksi otettavaksi koko kansan omaisuudeksi. Trustiutunut teollisuus kontrolloi kansan elämisen ehtoja ja siksi on luonnollista, että sellaiset teollisuuslaitokset on kansallistutetta-va. ^tä ei kuitenkaan tee mikään muu kuin työläisten ja maanviljelijöitten kiireestä kantapäähän kontrolloima hallitus, sillä niin kauan kun riistävä luokka pn hallituksen kontrollissa, tulee se kaikin käytettävissä olevin keinoin vastustamaan valtansa perustuksen, teollisuuden kontrollin käsistään luovuttamista. Ja tästä kiertämättömästä tosiasiasta johtuu, että olosuhteitaan korjaamaan pyrkivien työläisten ja farmareitten täytyy järjestää omaan luokkavoimaansa pohjustuva valtiollinen puolue ja sen kautta käjiävä taisteluun Vallan käsiinsä ottamiseksi ja kypsvneen teollisuuden tuottavan Väkijuomajn käyttö vaikuttaa herpaisevasti yhteiskunnan moraaliseen, aineelliseen ja fyysilliseen hyvinvointiin, josta myös yhteiskunta kärsii- Syitä juoppouden levenemiseen saattaa olla monia. Jo aikaisin havaittiin pitkällisten sotien, mullistusten ja liikehtimisten jälkeen juoppouden saavan, enemmän levenemismahdoUisuuksia. Ei voida kieltää, että on paljon muitakin tekijöitä, jotka auttavat juoppouden levenemistä; niinpä ilmanalan vaihtelevaisuus ja rotuominaisuudet voivat olla jonkunlaisena tekijänä. Uskonnolla on huomattava vaikutus juoppouspaheen vastustamisessa. Niinpä muhamettilaisten ja osaksi juutalaistenkin keskuudessa ei juoppous ole niin levinnyt. Myöskin eri-laisten lahkokuntien jäsenten keskuudessa on juoppous vähemmin levinnyt. - Useat aukkoriteetit katsovat alkoholin käytön nykyaikana kohonneen huippukohtaan, uhaten yhteiskuntaa suurilla onnettomuuk-sHla. Tätä koetetaan selittää yhdeltä puolelta tekniikan kehityksen perusteella, koska se on voinut saattaa alkohoolin valmistuksen täydellisemmäksi, toiselta puolen ^äite-tään taasen, että ihminen olisi aä-koholin käyttöön taipuvaisempi ristiriitaisissa tilanteissa. Niinpä Sveitsissä tehtaitten tarkastaja tohtori Schuler on tehnyt sellaisia havaintoja, että ne henkilöt, jotka tekevät työtä ummehtuneissa ja pölyisissä huoneissa sekä sellaisissa tilanteissa, jolloin ruokailu' pn epäsäännöllistä tai kun työ suoritetaan yöaikaan, ovat taipuvaisempia ailko-hoolin nauttimiselle. Tämä sama havaitaan, kun työt levähdyksettä kestävät kauan tai epäterveellisissä huoneustoissa. Alkohoolin turmiollisia seurauksia on tietysti mahdotonta todistaa täsm|lleen taloudellisella alalla. L i kipitäen voidaan kuitenkin mainita numerolukuja. Niinpä Englannissa tValesissa oli 831^53 henkilöä, jotka saivat avustusta kunnalta ja tuli se maksamaan 8.176.768 puru taa. Noin 60—75 prosenttia näis- 6esta kuolefvaisuuteeuj niin ön luonnollista, että se lyhentää ihmisen ikää. Englannissa on 25—45 vuoden väliUä kuolevaisuus 18.2 proa* pro mille. Ikäkausina 45—65 kohosi tämä prosentti 33.€8 prosentiksi, kun taas tavallinen kuolevaisuus Englannista edellisellä ikäkaudella oli 10.12 pros. j a jälkim-maisella ikäkaudella 27 pros. Englannin -henkivakuutusyhtiötkin ovat tässä tehneet mieltäkiinnittäviä havaintoja. Whittinktonin johtaja Bowler on tehnyt havaintoja 25 vuoden aikana ja jakanut vakuutuk senottajat kahteen luokkaan: raittisiin ja ei raittisiin. Edellisessä ryhmässä 'kuolevaisuus oli 8.74 ja jälkimäisessä 16.35 pros. Erittäin mielenkiintoinen on henkivakuutusyhtiön United Kingdom Temperance and General Provident- Institution selostus. Tämä henkivakuutusyh tiö on antanut raittiiUe henkivakuu tuksen. ottajille 10 prosentin alen nuksen -vakuutusmaksusta. Tämä toimenpide on tietysti taloudelliselta kannalta erinomainen ja täydelli sesti ymmärrettävissä. > Sveitsin viralliset tilastotiedot osoittavat, että alkoholin vaikutus on useastikin avustanrana syynä kuo demkntapauksiin. Yhdeksästä kuo lemantapäuksesta miesten keskuudessa johtuu joko välillisesti taik ka välittömästi yksT alkohoolista, 50 kuoleman tapauksesta naisten kesken on alkoholi syynä 1 kuolemantapaukseen. Mitä tulee alkohoolin vaikutuksesta rikollisuuteen, niin professori Lang on tehnyt seuraavat huomiot: • 97 tapauksiesta, jotka tuoinit-tiin rangaistukseen Zyjrichissä tappelusta tai puukotuksesta, 15 tapahtuu lauantaina, ^2 sunnuntaina, 24 maanantaina ja loput seuraavf-nia neljänä päivänä. 'Saksassa on tohtori Schröder tutkinut 61 vankilaa ja tullut aivan samanlaisiih tuloksiin kuin sveitsiläinen virkatove rinsakin. Belgian ^vankilain tarkastaja ilmoittaa 25 vuoden tarkastustuloksensa ja mainitsee, että 4.5 pros.- rikoksista on pantava väkijuo-main syyksi Sama on todettu myöskin Ranskassa. Englannissa virallisten tiedonantojen mukaan pn 3|4— 4|5 pros. kaikista rikpksista panta va alkohoolin ansioksi. Niinpä eräs englantilainen huomattava juristi on sanonut, että jos kansa' voitaisiin saada aivan raittiiksi, niin van kilat tyhjenisivät siinä määrin, että vain i . l pros. jäisi jälelle v a n k i loihin. smin terriius j Lontoon äsken päättyneessä kongressissa liittolaisvaltain- ja Saksan valtuutettujen välillä tehty sopimus pohjautuu amerikalaisen kapitalismin edustajan, kenraali Daw€-. sin suunnitelmaan. cKonferenssin j a 'Dawesin suunnitelman tarkoituksena oli hankkia rahaa ja, niin paljon kuin mahdollista auttaa.velallista maksamisessa,» lausui Herriot kong-re^ ista eräille sanomalehtimiehille Mutta miten tämä raha tosiasiassa hankitaan ja miten Saksa autetaan maksamaan velkansa? Siitä ovat lähemmät määräykset Dawesin suunnitelmassa. Jos se toteutetaan, merkitsee se Saksan alistamista liittolaisvaltain ja Amerikan siirtomaaksi, jossa työläisten hiellä ja orjuutuksella riistetään näiden maiden kapitalismille suunnattomat rahatulot. Lontoon konferenssissa ovat julkisuudessa esiintyneet Ranskan ja Englannin pääministerit, tosiasiallisina cneuvottelijoina» 'ovat kuitenkin olleet amerikalaiset englantilaiset ja ranskalaiset kapitalistit, raharuhtinaat, jotka Saksan vahingonkorva uskysymyksestä asiantuntiakomissi-ooniri suunnitelman avulla ^vat tehneet suoranaisen iiikekysymyksen: rahaa, rahaa, rahaa! Siirtomaissa rikastuu parhaiten,sen tietävät maa-ilmankapitalismin - valtiaat. Sen vUoksi tehdään Dawesin suunnitelman nojalla Saksa siirtomaaksi. Sen valtiopankki alistetaan liittolaiska-pitälistien valyonnän alaiseksi: sitä Jvalvoo nimittäin neuvosto, jossa on vähintäin puolet ulkomaalaisia, s.o. ententekäpitalisteja. Saksan valtionrautatiet joutuvat yksityisen, vartavasten perustettavan kapitalistiyh-tiön käsiin viideksikymmene'ksi vuodeksi. Tämä yhtiö luovuttaa voittajavalloille vahingpnkorvausmaksu-na yhdentoista miijaardin edestä obligatsiooneja. Näistä oUigatsioo-neista menee 5 prosentin korko ja niitä kuoletetaan vuosittain yhdellä prosentilla. Sitäpaitsi on Saksan vuosittain suoritettava liittoutuneil-iaar-din kultamarkkaa. Sen lisäksi on vielä lukuisia muita maksuja ja <keinoja> kaikkivaltiaan rahan he-ruttamiseksi liittolaiskapitalisteille. Joku on laskenut, että summaan, jonka Saksan on vuosittain, määräämättömän ajan, suoritettava liittolaisille, on jokaisen Saksan asukkaan kerättävä — myöskin vuosittain — 40 kultamarkkaa. Toisin sanoen: jokaisen henkilön osalta on valtiolle maksettava veroa 40 kultamarkkaa pelkästään voittajavaltojen kapitalisteille luovutettavaksi. Lisäksi vielä muut valtion verot On itsestään selvää, että tällainen asiaintila kiristää Saksan työväestön aseman entistä synkemniäksi. Jo nyt ovat Saksan työläiset olleet pakoitetut, kiitos sosialidemokraattien liian suuren'taipuvakuuden, luopumaan n.s. «vaHankumouk-nen saavutuksista ». Kotimaisen kapitalis^ min pystyssäpysyttämiseksi, .jotta valtakunta voisi sen avulla suorittaa korvausmaksut, on työläisiltä riistetty kahdeksantuntinen työpäivä. Palkka on siitä huolimatta \jain huonontunut. Saksalaiset • kapitalistit ovat huolellisesti siirtäneet vahingonkorvausten maksun tyoläisterif niskoiile. Ja siihen suuntaan mennään yhä, pitemmälle. Kun rautatiet joutuvat yksityisen yhtiön käsiin, jota vuosittain rasittaa i l miijaardin velan korot ja kuoletus, nousevat luonnoUisesti rautatierahdit^Ta-varain hinnat kohoqvat ja kaikki se .vaikuttaa siihen, että" eliiikustannuk-seftulevat huimasti nousemaan: Saksan työväki joutuu vähitellen afrikkalaisen siirtomaan alkuasukkaan asemaan. Siliä, jos voittajaval-tain kapitalismi osaa tehdä Saksasta siirtomaan siten voidakseen ' s i - ta parhaiten nylkeä, osaa Saksan kotoinen kapitalismi kyllä paihaa tai ainakin" yrittää painaa' Sakäan työväen kiinalaisen kulin asemaan. Saksan sosialidemokraatit eivät näytä sitä käsittäneen. Heikosti ^protestoiden ovat Saksan reformistiset ammattiyhdistysmiehet suostuneet siihen, että kahdeksantunnhi työpäi- nistä asti? västä on käytännössä loomtto. To-sin se vielä on jossain paperilla, «pe-riaatteessa>, tunnostetta* matta tSi-laisilla periaatteilla ei työläinen kan-vanksan jaksa elää! Dawedtt nano citelma, joka, kuten yllä pn mainit tu, siirtää saksalaisen työläisen sme. rikkalaisen kapitalismin nhziksi, on myöskin .saanut sosialidemokrairtti» en kannatuksen. VorvärtÄ. .Saksan sosialidemokraattisen puolueen paS. äänenkannattaja, on k'>Vo sian nupi. tanut suunnitelman byväksynästä. Ja kun I/Dutoon sopimus on allekirjoitettu, lausuu se kylmästi, että «Lontoon konferenssi ei tosin tuo Saksalle paratiisia», mutta iisaä, että «se kuitenkin pelastaa Sdcsan helvetistä». . _ ^ Saksan typväestö näyttää kuitenkin varsin hyinn tuntevan tilanteen. Ja helppoahan, se sille onkin,' kun se joutuu «mieskohtaisesti» vatsassaan j a selässään sen tuntemaan. Jaksaako se pakoittaa kotoiset kapitalistit vähemmiHe osingoille, - jaksaakö se säilyttää itselleen ne oikeudet jä sellaiset työsuhteet, jotka sille näihin asty ovat säilyneet, ne ovat kysymyksiä, joihin vastaus annetaan lähiaikoina. Dawesin suunnitelman to^ teuttaminen tietää ehdottomasti työntekijä- j a työnantajaluokan keskeisten välien äärimmilleen kärjistymistä. , Saksan työväki saa taas aloittaa tuiman taisteluli omaa maan jä koko ententen kapitalisteja vastaan Tämä viime nnainrttu .suhde juuri osoittaa, että tämä taistelu on kansainvälinen asia. Siitä tulee suuresti riippumaan työväen asema muissakin maissa. Joi nyt on esimerkiksi kahdeksasta tunnista Itiopumihen Saksassa vaikuttanut huomattavasti muissa maissa. Vereksenä todistuksena siitä' on ohut äskettäinen valtava työtaistelu PuöJassa, jonka kapitajjistit. pakoittivat työläiset pidentämään työpäivää Vedoten saksalaisiin oloihin. Dawesin suunnitelman toteuttaminen luo tilanteen kan.- sainväliseltä kannalta vieläkin vaarallisemmaksi— ellei Saksan työväki jaksa vaaraa torjua. Kuljetustyöntekijäin kansainvälinen kongressi, joka7 pidettiin äsken Haihbiir- '^ssa,' on tämän käsittänyt ja. hyväksynyt : päätöslauselman Dawesih suunnitelman toteuttamista vastaan. Ja Saksan kannalta katsoen-— myöskin- tasavaltalaisten ja demokraattisten porvarien; kannalta—^ lienee oikeassa Berliheir* Tageblättin kirjoittaja. Hän nimittäin selittää;, että: Lontoon sopimuksella ' qn tehty karhunpalvelus : tasavallan asialle Saksassa. Lontoon' sopiniuksella ei öle aikaan saatu Europan rauhaa,'» kuten optimistit haluavat väittää, ^ N a u r u a ja riemua - ei taaskaan pidä puuttuman balilta ensi lauantaina^. cSukkela nainen» pitää siitä huolen. Se' ennen kuulumaton kansainvaellus joka On , ollut kahtena viimeisenä iltana kun Laivan kannella esitettiin, on^ varmasti takeena, että nyt on taas haalimme täysi. Sillä kappale puhuu itse puolestaan., «Sukkela nainen» oii huvinäytelmä sen sanan tosi merkityksessä. Siis kaikki liikkeelle. Seuraava suuri näytelmä on Pikku V i i en läksiäisnäytelmä, joksi Ville on vallinnut näytelmän «Immenryöstö», silloin'^n haalimme taaskin liian pieni. Mutta siitä tuonnempana. i i kaikesta Pat JO teen. Nyt m-a a torpan k e n m i ^ ^^ t y ö l ä i s ? ^ ^ f me työtä vannoissa noissa vj ja maisia jätämme torpat työ] ai^mne yhteisesti e t S * ^ '^'^^^rne oloflu.^ ja__ P^stäksemme^i,^ Päämäärämme sillä, kun me joukkona ämään keinoja millä hävSa' P™«yspaikatV*?^;^-- auosivan järjestelmän. ' ^ * työläisten <9» •7*. - S y ^ s j u h U t 13—14 Tt f L '-''^ nistuivat melko hyvin täiä. aikaan. Har^•i^aise„ ^ ^ ^ ^^ SUOSI juhlia. AamupäiväUiflJ^^ kylläkään Ollut a u r i n g o n i^ mutta silti lämmin, s i f l o i n ^f aurmgon Pilkistäessä esiin jÄ;^! la paistaen täydellä terällään. S " mm Ilman houkuttelemana tS^^ leisöä liikehtiä kentäUe j o ^ - ^ aikaisemmin kuin mitä alkaa, niin että kello kymaeSi olrysmne kertynyt rmT^ katsoen sieyä joukko, kaikK tunteen syvästi innostamina ja letaarisen joukkovoiman m& minä. Jokainen näytti hetk«tg ^ if nohtaneen monet raskaat boleia^ jotka meitä painavat moninaisia t J voin. Joukon hiljallensa lisääntyesaj i § jettiin juhlien ohjelma kentällä i j l j l o - lO .a.p. kahden sarjan n r h ^ ! kilpailulla. Osanottajia oli ]«. heilun tuloksista juiaistaan tukset myöhemmällä. ' -S Kello puoli kolme siirryttiin l a l ; tältä osastomme juhlasaliin, joj^f ai jettiin henkisen ohjelman sa^l tus. Ensiksi Sudburyn osastoasi^ tokunta -.puhalti torvistansa r^-:^ paasti, -voimakkaasti vaiknttaiiili "Vapaa Venäjä" marssiii ja pj^l muuta työväen omaksumaa sflätoii^ kappaletta, jotka yleisö palkiiä yd-i* makkailla suosionosoituksillaaii. '7;! Sen jälestä seurasi avanspnhe Ity" Luodolta, j o k a lyhyesti selosti tjöl Iäisten juhlien merkitystä, niin pt-'- riaatteellisesti kuin myös talojdtf| toimimaS iiutbia E l e t a a n s i t a täällä Timminsissä-kin, vaikka ei" paljon maailmalle toitotella. Kaivantoon, syvään k i ven sisään meitä lähetetään joka päivä etsimään kultaa j ^ kenelle? Ei meille työläisille sitä anneta, se kasataan muualle. On myös tällä"^ ympäristöllä metsätöitä vaan ne ovat huonoja palkkain puolesta. Meidän työläisten ympärille on kasaantunut .yhteiskunnan nylkijöik-si antautunut ro^ka, joka "muodostaa suuren tahran- meidän suomalaisten . yhteispyrintoihin. : Työväenliikkeitä meillä on, vaan ne eivät voi mitään sille paheelle, joka ^virtaa koiratorpästa joukkoomme. Me kukin aikanamtae sorrumr me sen alle. Me tunnemme itsemV me^ heikoiksi kun ajattelemme : puo-lueelämäämme. Juoda pullo, viinaa ja mennä haalille tai poikatalolle rähjäämään, se on suurempia pyrkimyksiämme. . Kirkkoa ja pappia ei suomalaisella heimolla ole, vaan onhan meil-ä useita suomalaisia • köuratorppia ; a niitten yhteydessä muita yhteis-cunnan mätäpesiä. Kaynmiekör me niissä?: Käymme vankemmasta polvesta 'siveelliseen neitoon asti;r^~ Suomalaisilla on haalilla kokous ja mdkein viereisessä-' konratorpassa on norkkakemut j l p ^ osaston jä-seniäldn on mukana.: -Onko^^t^^ snns järjestetty osjpstotoimitmra vastustamiseksi yvai tie^mättomyys-kö on tekijänä? > V a i ' onkö haflutr tu te^dä tunnetuksi' uusi koiratorp- ; >a sen kautta, .elta on haalittu sinne, kannatnsjoukkoa' osaston jäse-r lisen välttämättömän puitteissa. Juhlarunon lausui Hj. Län^ Sitten' seurasi Vapauden tmifi tajän. 0^ Säären juhlapuhe. puheessaan selvin piirtein osoiM' kuinka kapitalistisen maailman lal-:,^ litukset k a i k k i a l l a hutiloivat laavat työväen kaikklluövaa työtl;^ Kuinka saman aikaisesi työväBtJ| kaikissa maissa painuu yhä syvöiir| mälje orjuuden j a kurjuuden,syräs;| kuiluun taleudellisesti. 'Puhuja (K| soitti niitä monia suuria saaTntal-;; sia, • joita ' työväestö on viiineiatt,; vuosina saanut j a edelleen kehoiffi| työläisiä taisteluansa tiivistän^! ottamaan osansa tästä rikkaindaäl ja hyvinvoinnista joka yhteidsi!^:! nassa vallitsee. Puhe oli kerrassaan läpeensä lenkiintoinen j a mukaansa tm^^ va, jonka yleisö palkitsi innoli6iJ| mielin. JSitten seurasi runonlausuntakiliai-i lut, joista jaettiin kolme palkjnto^; Ensimäisen palkinnon sai H. LAv> toisen V. Heikkilä ja kolmaniia| y. Hyväri. .S Illalla- e s i t e t t i in kolminäyto!csii!0| •Suomen kansan plämää. kiiraw| kappale " P o h j a l a i s i a " , jota maan joukko oli paisunut ibailt»T^| «iiureksi. Laajalta ympäristöltäni ihmisiä saapunut niin paljon, e», avara juhlasalimme ei tahtonutig da kaikkia suojiinsa sulkea. S c >| distaa että tämänkin ympär työväestö antaa arvoa näyteln teelle. Se käsittää että t y f ^ | tulee omata omiin kasiinsa kaiM^.; taiteiden ja tieteiden eri Iäkseen kykenevä kehrttämaan^| kasviattamaan itseään ja nouse g polvea. , _ „ i J i? Juhlien jälkeensä jättama_ow^.| on innostava toimintaan s u t a n «^ ^sestä, kuinka - - i n ihänkin ympäristön P^^tt:.;. työväestö rientää omiin. _^ Pidemmätkään n^fitkat eivat oie teenä. , .. oäi-v! . Nayteln«.e«rau koko« b««^Pj^ tettun tulevasta toiminnasta ] _ ^ , : taa-heti harjoitusten ^ lapatte". Kappale J^ - j ^ ^^ haimpia unkarilaisia ^| tä suomenkielen. -.J^^, kon paasta. .jonis dessa^esitetään toinen pale «Kylänheituö», s^"^ l^tä suomennettu. ^ . V i e r a i l u i l t a p a . ^^J^W}u ton näytebnäseura tulee^ ^ p. raflemaan sunnuntaina ta sflkkipaidasta'. ^"^r^^ nollisestikin ^ fo.ppaleen. ^ J ^ ^M ovat saiä saavuttaneet ^ j ^ ^p ättä tämä kappale Pia tuo jokaisseenn älh»»
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 20, 1924 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1924-09-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus240920 |
Description
Title | 1924-09-20-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivu 2
yXPXVS ! ^'^^^ käsitys ölla päimrastainfen. N>t sauo-
Canadan raomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes- itaan:' Meillä ei ole varaa antaa EngianniD lasien virua
tyy SudboryE^a, Ont., joka tiistai, torstai i? lauaotax.
ONNI SAAEI, AEVO VAARA,
vastaava. toimitusapulainen.
VAPAUS (Liberty) . ^ ' _ .
The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pub-lisbed
in iSodbory, Ont, every Tuesday, Tbursday and
Eaturday;^ '
Advertising rates 40c per coL inch. Minimum cbarge
for ringle insertion 75c Discount on standing advertise-inent.
The Vapaus is the best advertising xnedmm
aroone the Finnish People in Canada. '
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. |2.25, kolme kk.
$1.50 ja yksi kk- 75c
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
$3.00 ja kolme kk- $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset__
Ilmoitushinta kerran julaistuista ilmoituksista 4ec
palstatuomalta. buurista ilmoituksista sekä ilmoituk-eista,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan
tuntuva alennus. Kuolinilmoitukset $2.00 kerta ja 50c
lisää jokaiselta muistovärssyltä. Nimenmuuttoilmöituk-set
50c kerta, $1.00 kolme kertaa. Avioeroilmoitukset
$2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa. Syntymäilmoitukset
Sl.OO kerta. Halutaantfeto* ja ospteilmoitukset 50c
kerta, $1,00 kolme kertaa. Tilapäisilmoituksista pitää
raha seurata mukana. „^
Tiistain lehteen aijotut ilmoiflikset pitää olla konttorissa
lauiantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.'
Regristered at the Post, Office Department, Ottawa,
as second class matter.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
St. Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja-i
persoonallisella nimellä.
•I. V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
Kun järjestämistyö on hajottamista
o. B. U:n iikaisilta pahnoilta lähtenyt apostoli Ben
Legere koettaa paraikaa panna parastaan hiilenkaiva-jien
unien särkemiseksi Nova Scotiassa. «Polttakaa
«nionne lupakirja ja lähettäkää tuhka British Empire
teräsyhtiölle,» kirkuu hän mainareilie. Ja kun ei ha-jotustyö
ota vedelläkseen yhdellä paikkakunnalla, niin
siirtyy hän toiselfe paikkakunnalle jatkamaan likaista
työtään.
Glace Bayssä oli Legere saanut tilaisuuden puhua
noin kolme sataa mainaria käsittävälle kuulijakunnalle.
Kaksi tuntia oU yleisö kärsivällisesti kuunnellut
hänen kiihotustaan vanhan union särkemiseksi, jonka
tilalle sitten muka nousisi lyvan kuin itsestään O. B.
U: unio. Sitten sai tov. Malcolm Bruce tilaisuuden
puhua. Työväenliikettä ymmärtävänä taistelijana osot-ti
han, että joskin hiilenkaivajain järjestössä on eräitä
epäkohtia, varsinkin vanhoillisessa johdossa, niin työväestö
ei missään tapauksessa voi voittaa niitä muuten
kuin järjestymällä entistä tiiviimmin luokkataistelun
lipun ympärille. Hän osotti sen mielettömyyden,
mihinkä vanhan union-särkeminen johtaisi.
Brucen lisäksi puhui vielä Nova Scotian kaivoksis-ea
ja sikäläisissä työväentaisteluissa karaistunut tov.
Jim McLochlan. Hän neuvoi kuulijoitaan ei viskaamaan
menemään tähänastisia saavutuksiaan, vaan pyrkimään
yhä pitemniälle. Legeren hajoltamisyritykset
nftuiaBi tqv. MacLachlan ristiiii niin perinpohjin, että
leoko kuulijakuntaan ei jäänyt puoltatusinaa Legeren
kannattajaa. Legere oli yrittänyt vielä puhiia jotakin
hajotushommiensa puolustukseksi^ mutta maina-rien
joukko oli huutanut hänet alas ja vaatinut'tov.
Brucen uudelleen puhumaan. Puheen loputtua laulettiin
«Punalippu.»
Toisillakin paikkakunnilla oli Legeren käynyt yhtä
surkeasti.
f On kuvaavaa, että samaan aikaan kun Legere tekee
epätoivoisia yrityksiä niinkin vahvan ja/kouluun-tuneen
järjestön hajottamiseksi kuin Nova Scotian järjestö,
hänen entisestä pesäpaikastaan Lavvrencesta,
Mass., saapuu tietoja, että Legeren siellä aikoinaan
perustainan O. B. U:n äänenkannattaja on lakannut
ilmestymästä ja Legeren suureksi ylistetty unio on vetänyt
viimeisen henkäyksensä. Muutamia vuosia isit;
ten ilmestyi tämä sama Legere Lawrenceen tappelemaan
sikäläistä kutomotyöläisten järjestöä vastaan. Häikäilemättömällä
menettelyllään sai hän kourallisen kannattajia,
jotka sitten toimivat O. B. U:n nimessä. Mitään
työväen union nimeä ansaitsevaa järjestöä ei saatu
aikaan, mutta kylläkin onnistuttiin kylvämään epätoivoa
ja hajaannusta kutomotyöläisten keskuuteen. Mutta
valheen ja konnuuden tiellä oH loppunsa. Legere joutui
kopistelemaan Lawrencen tomut jaloistaan, saapuen
Canadaan jatkamaan roskaista työtään. Ei ole
ollenkaan ihme, vaikka tämä O. B. U : n örganiseeraaja
osottautuisi olevan yhdysvaltalaisten ja canadalaisten
työnantajaliittojen palkattu agentti. Ellei häh sitä ole,
niin toisessa tapauksessa hän tekee omasta innostuksestaan
ja tietämättömien työläisten avustamana sitä työtä,
jolle työnantajat ovat valmiit antamaan siunauksensa."
Nova Scotian. teräs- ja hiiliparoonil eivät ainakaan
löydä sen parempaa kätyriä kuin mikä tällä kertaa
esiintyy O. B. U:n organiseeraajan persoonassa.
Senpä vuoksi Canadan työväestön tervein aines aittaakin
hänelle tietoiselle kätyrille ja lurjukselle kuuluvan
kohtelun.
kurjissa hökkeleissä; me emme voi Jtestää tiedottoman
ja valistumattoman alaluokan aiheuttamaa painostusta
ja meidän lyöttömiemme vaatimus siitä, että heille on
turvattava siedettävä toimeentulo, kunnes Euröpan talous
on saatu tasapainoon- on eittämättömästi oikeutettu.
Mitä erikoisesti asuntokysymykseen tulee, on työväenhallitus
ajanut läpi lain. Jonka mukaan lähivuosina
lennetään 2,500,(XX> asuntoa valtion ja kuntain avustuksella.
Niiden vuokrat pysytetään erikoisien säädösten
avulla samalla tasolla kuin vanhoissakin rakennuksissa,
nim. vain 40 pros. korkeampina kuin vuokrat
ennen suursotaa.
Tämä kaikki on käyriyt mahdolliseksi sen kautta,
että yhä voimistuva jäijestynyl työväestö on käynyt
lakkaamatonta taistelua riistettyjen elinsuhteiden parantamiseksi.
»jMiairtaiiia. gyysk. 20 p. — Sat. Sq»t 20fli. 1924
MSjaseDi"*'
merUys
mm
Rahan oikeus
Muutamat pappismiehet Chicagossa ja erinäiset por-varilehdet
ovat lausuneet murhaavia arvosteluja Chicagossa
annetun miijuneeripoikain tuomion johdosta. Oli-livat
pitäneet oikeampana tuomita pojat hirsipuuhun
kuin langettaa heille elinkautinen vankeus. Niin olisi
tapahtunutkin, elleivät murhaajat olleet miljuneerien
poikia.
Illinoisin valtion laki tällaisissa rikoksissa on jyrkkä
ja kiertämätön. Miljuneerinuorukaisten Loebin ja
Leopoldin tekemä rikos oli kaikissa suhteissa sellainen,
että lain mukaan he olisivat suoraa päätä joutuneet
hirsipuuhun. Mutta «laki on niinkuin se luetaan» ja
tässä tapauksessa tulkittiin lakeja kullan suojassa kul-icevain
rikollisten eduksi.
On selvää, että jos murhaajat nuoruudestaan huolimatta
olisivat olleet työläisiä, olisi heidän tiensä suoraan
kulkenut hirsipuuhun. Heidän teilaamisensa olisi
ollut sitäkin armottomampaa, jos uhri olisi kuulunut
amerikalaisen ylimystön piireihin.
Kun kyseessä olevaa tuomiota nyt arvostellaan oi
keustaistelussa käytetyn rahan vaikutuksen johdosta,
niin joutuu kysymään miksikä eivät arvosteluun yh
tyneet pappismiehet ja sanomalehdet korota useammin
ääntänsä vääryyttä vastaan. Amerikan elämä pn täyft
nänsä esimerkkejä siitä, kuinka oikeutta jaetaan rahan
mittapuulla. Jos tuomion arvostelu miljuneeripoikien
jutussa lähtee puhtaasta totuuden harrastuksesta, on
tällä harrastuksella suuri työmaa edessään. Jos se .. ,.. ^ , ..^^ . ,.
. . . . . . 1. , 1 1 n , ta köyhistä saavat kiittaa alkohoolm
taas on tilapäisen mielialan tuotetta, kuten on luul-l^^j^y^yg^g ^^^^^^^^^ ^jj
den aikana 19,333 työhuoneisiin
joutunutta, j o t k a olivat joutuneet
kurjuuteen joko alkohoo-lin
nauttimisesta tahi vanhemmilta
perintönä saadusta . taipumuksesta.
Saksassa sai yhteiskunnalta avustusta
1,592,286 leskeä eli siis lähes
3.4 pros.
Mitä tulee alkohooHn vaikutuk-tavaa,
todistaa se vain sitä, että ne, jotka amerikalaisen
oikeuslaitoksen mädännäisyyttä ovat jatkuvasti ja
perinpohjaisemmin arvostelleet, saavat nyt kuulla por
värien omasfa suusta kuinka dollaria voidaan käyttää
punnuksena oikeuden vaa'assa.
Työväenluokan sivistystyö
Pyrkimys sivistyksen, hankintaan on tullut työväen-keskuudessa
sitä mukaa elävämmäksi, mikäli työväki
on valveutunut valtiollisesti. Ennen työväenliikettä ei
tunnettu myöskään erikoisia työväen sivistysharrastuk-sia.
Vasta valtioHisen herätystyön yhteydessä havaittiin,
kuinka välttämätöntä työläiselle ön 'koota tietoja
ja oppia yleensä sitä henkistä tavaraa, jota sanotaan
sivistykseksi, voidakseen kunnollisesti suorittaa sen
edessä olevaa taistelua yhteiskunnallisella ja valtiollisella
alalla. Huomattiin piankin, ettei työväenluokan
kohoaminen yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa siih-teessa
voinut kunnollisesti käydä ilman sen henkistä kohoamista.
Nykyaikainen työväenliike on muodostunut myöskin
tärkeäksi sivistystekijaksi. Sen ovat olleet pakotettuja
tunnustamaan nekin sosialistisen liikkeen vastustajat,
jotka eivät tässä liikkeessä tahdo nähdä mitään hyvää.
Järjestäytymisen kautta on työväki oppinut saamaan
useita välillisiä parannuksia asemaansa. Järjestäytyes-sään
oh se tullut huomaamaan, mikä tärkeä voima sivistyksellä
ja tiedoilla pn myöskin luokkataisteluKik-keessä.
Oikean luokkataistelijan täytyy myöskin olla
valistunut ihminert voidakseen kunnolla suorittaa osansa
taistelussa työväenluokan oikeuksien puolesta.
Taistelu monopolia vastaan
Canadassakin käy yhä jokapäiväisemmäksi suurten
liikeyhtymäin «tutkiminen» siinä nimessä, että trustit
käyvät vahingolliseksi maan liike-elämälle. Pidetään
mahdollisena tai ainakin uskotellaan, että taloudellisen
kehityksen pyörää voidaan mielin määrin kääntää takaisin
sen trustiutumisasteelta.
Uusi aika — uudet suunnat
Suursodan jälkeen ovat yhteiskunnalliset olosuhteet
Englannissa muuttuneet monella tavalla. Ennen solaa
pelättiin aina ryhtyä suurempiin yhteiskunnallisiin uudistuksiin'niiden
aiheuttamien kustannusten vuoksi. Nyt
on kuitenkin päässyt vallalle käsitys, että maan rikkaudet
ovat paljon suuremmat ja sen tuotantokyky paljon
valtavampi kuin miksi ne aikaisemmin arvioitiin.
Ennen sotaa pii yleisinä ^iskulauseina: Meillä ei
ole varaa rakentaa paremjpia. asuntoja; nieillä ei ole
:varaa kustantaa parannuksia opetuslaitokseen; meillä
-ei ole lainkaan. mahdollisuuksia suorittaa isellaisia menoja
kuin mitä-säännöllinen työttömien avustus vaatisi
j . n. e. a
Trustien «hajottajat» unohtavat sen, että trustiutu-nul
teollisuustuotanto on korkein tuotantomuoto ja että
sellainen teollisuus on kasvanut kypsäksi otettavaksi
koko kansan omaisuudeksi. Trustiutunut teollisuus
kontrolloi kansan elämisen ehtoja ja siksi on luonnollista,
että sellaiset teollisuuslaitokset on kansallistutetta-va.
^tä ei kuitenkaan tee mikään muu kuin työläisten
ja maanviljelijöitten kiireestä kantapäähän kontrolloima
hallitus, sillä niin kauan kun riistävä luokka pn
hallituksen kontrollissa, tulee se kaikin käytettävissä
olevin keinoin vastustamaan valtansa perustuksen, teollisuuden
kontrollin käsistään luovuttamista. Ja tästä
kiertämättömästä tosiasiasta johtuu, että olosuhteitaan
korjaamaan pyrkivien työläisten ja farmareitten täytyy
järjestää omaan luokkavoimaansa pohjustuva valtiollinen
puolue ja sen kautta käjiävä taisteluun Vallan käsiinsä
ottamiseksi ja kypsvneen teollisuuden tuottavan
Väkijuomajn käyttö vaikuttaa
herpaisevasti yhteiskunnan moraaliseen,
aineelliseen ja fyysilliseen hyvinvointiin,
josta myös yhteiskunta
kärsii- Syitä juoppouden levenemiseen
saattaa olla monia. Jo aikaisin
havaittiin pitkällisten sotien,
mullistusten ja liikehtimisten jälkeen
juoppouden saavan, enemmän
levenemismahdoUisuuksia. Ei voida
kieltää, että on paljon muitakin tekijöitä,
jotka auttavat juoppouden
levenemistä; niinpä ilmanalan vaihtelevaisuus
ja rotuominaisuudet voivat
olla jonkunlaisena tekijänä. Uskonnolla
on huomattava vaikutus
juoppouspaheen vastustamisessa.
Niinpä muhamettilaisten ja osaksi
juutalaistenkin keskuudessa ei juoppous
ole niin levinnyt. Myöskin eri-laisten
lahkokuntien jäsenten keskuudessa
on juoppous vähemmin levinnyt.
- Useat aukkoriteetit katsovat
alkoholin käytön nykyaikana
kohonneen huippukohtaan, uhaten
yhteiskuntaa suurilla onnettomuuk-sHla.
Tätä koetetaan selittää yhdeltä
puolelta tekniikan kehityksen perusteella,
koska se on voinut saattaa
alkohoolin valmistuksen täydellisemmäksi,
toiselta puolen ^äite-tään
taasen, että ihminen olisi aä-koholin
käyttöön taipuvaisempi ristiriitaisissa
tilanteissa. Niinpä Sveitsissä
tehtaitten tarkastaja tohtori
Schuler on tehnyt sellaisia havaintoja,
että ne henkilöt, jotka tekevät
työtä ummehtuneissa ja pölyisissä
huoneissa sekä sellaisissa tilanteissa,
jolloin ruokailu' pn epäsäännöllistä
tai kun työ suoritetaan yöaikaan,
ovat taipuvaisempia ailko-hoolin
nauttimiselle. Tämä sama
havaitaan, kun työt levähdyksettä
kestävät kauan tai epäterveellisissä
huoneustoissa.
Alkohoolin turmiollisia seurauksia
on tietysti mahdotonta todistaa
täsm|lleen taloudellisella alalla. L i kipitäen
voidaan kuitenkin mainita
numerolukuja. Niinpä Englannissa
tValesissa oli 831^53 henkilöä,
jotka saivat avustusta kunnalta ja
tuli se maksamaan 8.176.768 puru
taa. Noin 60—75 prosenttia näis-
6esta kuolefvaisuuteeuj niin ön luonnollista,
että se lyhentää ihmisen
ikää. Englannissa on 25—45 vuoden
väliUä kuolevaisuus 18.2 proa*
pro mille. Ikäkausina 45—65 kohosi
tämä prosentti 33.€8 prosentiksi,
kun taas tavallinen kuolevaisuus
Englannista edellisellä ikäkaudella
oli 10.12 pros. j a jälkim-maisella
ikäkaudella 27 pros. Englannin
-henkivakuutusyhtiötkin ovat
tässä tehneet mieltäkiinnittäviä havaintoja.
Whittinktonin johtaja
Bowler on tehnyt havaintoja 25
vuoden aikana ja jakanut vakuutuk
senottajat kahteen luokkaan: raittisiin
ja ei raittisiin. Edellisessä
ryhmässä 'kuolevaisuus oli 8.74 ja
jälkimäisessä 16.35 pros. Erittäin
mielenkiintoinen on henkivakuutusyhtiön
United Kingdom Temperance
and General Provident- Institution
selostus. Tämä henkivakuutusyh
tiö on antanut raittiiUe henkivakuu
tuksen. ottajille 10 prosentin alen
nuksen -vakuutusmaksusta. Tämä
toimenpide on tietysti taloudelliselta
kannalta erinomainen ja täydelli
sesti ymmärrettävissä. >
Sveitsin viralliset tilastotiedot
osoittavat, että alkoholin vaikutus
on useastikin avustanrana syynä kuo
demkntapauksiin. Yhdeksästä kuo
lemantapäuksesta miesten keskuudessa
johtuu joko välillisesti taik
ka välittömästi yksT alkohoolista,
50 kuoleman tapauksesta naisten
kesken on alkoholi syynä 1 kuolemantapaukseen.
Mitä tulee alkohoolin vaikutuksesta
rikollisuuteen, niin professori
Lang on tehnyt seuraavat huomiot:
• 97 tapauksiesta, jotka tuoinit-tiin
rangaistukseen Zyjrichissä tappelusta
tai puukotuksesta, 15 tapahtuu
lauantaina, ^2 sunnuntaina,
24 maanantaina ja loput seuraavf-nia
neljänä päivänä. 'Saksassa on
tohtori Schröder tutkinut 61 vankilaa
ja tullut aivan samanlaisiih tuloksiin
kuin sveitsiläinen virkatove
rinsakin. Belgian ^vankilain tarkastaja
ilmoittaa 25 vuoden tarkastustuloksensa
ja mainitsee, että 4.5
pros.- rikoksista on pantava väkijuo-main
syyksi Sama on todettu myöskin
Ranskassa. Englannissa virallisten
tiedonantojen mukaan pn 3|4—
4|5 pros. kaikista rikpksista panta
va alkohoolin ansioksi. Niinpä eräs
englantilainen huomattava juristi
on sanonut, että jos kansa' voitaisiin
saada aivan raittiiksi, niin van
kilat tyhjenisivät siinä määrin, että
vain i . l pros. jäisi jälelle v a n k i loihin.
smin
terriius j
Lontoon äsken päättyneessä
kongressissa liittolaisvaltain- ja Saksan
valtuutettujen välillä tehty sopimus
pohjautuu amerikalaisen kapitalismin
edustajan, kenraali Daw€-.
sin suunnitelmaan. cKonferenssin
j a 'Dawesin suunnitelman tarkoituksena
oli hankkia rahaa ja, niin paljon
kuin mahdollista auttaa.velallista
maksamisessa,» lausui Herriot kong-re^
ista eräille sanomalehtimiehille
Mutta miten tämä raha tosiasiassa
hankitaan ja miten Saksa autetaan
maksamaan velkansa? Siitä ovat
lähemmät määräykset Dawesin suunnitelmassa.
Jos se toteutetaan, merkitsee
se Saksan alistamista liittolaisvaltain
ja Amerikan siirtomaaksi,
jossa työläisten hiellä ja orjuutuksella
riistetään näiden maiden
kapitalismille suunnattomat rahatulot.
Lontoon konferenssissa ovat julkisuudessa
esiintyneet Ranskan ja
Englannin pääministerit, tosiasiallisina
cneuvottelijoina» 'ovat kuitenkin
olleet amerikalaiset englantilaiset
ja ranskalaiset kapitalistit, raharuhtinaat,
jotka Saksan vahingonkorva
uskysymyksestä asiantuntiakomissi-ooniri
suunnitelman avulla ^vat tehneet
suoranaisen iiikekysymyksen:
rahaa, rahaa, rahaa! Siirtomaissa
rikastuu parhaiten,sen tietävät maa-ilmankapitalismin
- valtiaat. Sen
vUoksi tehdään Dawesin suunnitelman
nojalla Saksa siirtomaaksi. Sen
valtiopankki alistetaan liittolaiska-pitälistien
valyonnän alaiseksi: sitä
Jvalvoo nimittäin neuvosto, jossa on
vähintäin puolet ulkomaalaisia, s.o.
ententekäpitalisteja. Saksan valtionrautatiet
joutuvat yksityisen, vartavasten
perustettavan kapitalistiyh-tiön
käsiin viideksikymmene'ksi vuodeksi.
Tämä yhtiö luovuttaa voittajavalloille
vahingpnkorvausmaksu-na
yhdentoista miijaardin edestä
obligatsiooneja. Näistä oUigatsioo-neista
menee 5 prosentin korko ja
niitä kuoletetaan vuosittain yhdellä
prosentilla. Sitäpaitsi on Saksan
vuosittain suoritettava liittoutuneil-iaar-din
kultamarkkaa. Sen lisäksi on
vielä lukuisia muita maksuja ja
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-09-20-02