1921-05-31-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Canadan saomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmestyy Sudbo* Tyssa, Ont., joka tiistai, torstai ja laoantai. H. PURO, J. W. SLUP, Vastaava toimittaja. Toimitussihteeri Tuomari Gary ei usko sosialismiin VAPAUS <Liberty) The only organ of Finnish Work-ers in CanadBi Published in Sud-bnry, Ont, every Tuesday, Thursday and Saturday. • ' Advertising rates 50c per col. inch. Minimum charge for single insertion 76c. Discount on etanding advertisement. The Vapaus is the best advertising medium among the .Finnish People.in Canada. Ilmotflshinta 50c palstatuumalta. •~- Alin hinta kertailmotnksesta 75c. —Euolemanflmotukset^2.00 (muis-tovärsyistä 60c kaitakin lisäks). Kihlaus» ^a aviol ilmot alin hinta ^2.00, nimenmaatosilm. (muuten kuin avioliittoilmotusten yhteydessä |2.00 kerta. >^ AvioeroOm. $2.00 kerta (2 kertaa $8.00. .... Syntymä-ilm. $2.00 kerta. — Halutaan tietoj a osoteilmotukset $1.00 kerta (S kertaa $2.00) —^Kaikista iliiiotak-sista, joista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana. TILAUSHINNAT: Oanadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk. $1.60 ja yksi kk. 75c. Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk. $3.00 ja kolme kk. $1.75. Tilauksia, joita ei seuraa raha,.ei tulla lähettämään, paitsi asiamiesten joilla on takaukset. Vapauden konttori ja - toimitus on Liberty Building, Lome St., Puhelin 1038.. Fostiosote: Box 69, Sudbury, Ont. . Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensiriiäiseen kirjeeseenne,'kir-jottakaa uudelleen liikkeenhoitajan persoonallisella nimellä. 3. V . KANNASTO, liikkeenhoitaja. Repstered at the Post Office Department, Ottawa, as second class matter. Vapaudessa ilmoitta- '\ tajiHe Lehteen aijotnt ilmotukset pitää olla konttorissamme fieurc^vasti: Tiistain lehteen viimeistään kello 12 lauantaina. Torstain lehteen viimeistään kello 12 tiistaina. Lauantain lehteen viimeistääil kel-o 12 torstaina. Osastojen j a yleensä kaikkien i l - mottajiemme ,on parasta ottaa ylläolevan huomioonsa; Myöhäset ilmo-tukset vaikuttavat helposti lehtemme myöhästymisen ja siksi niitä on vältettävä. Porssilebdet julkaisevat otteita terästrustin johtajan tuomari Garyn viitnesimmästä puheesta, minkä hän piti äskettäin Terästrustin osakkeen-omistajajn kahdennessafcymmenennes sä vuosikokouksesa. 3Iainituss8 tilaisuudessa pitämässään puheessa lausui teräspohatta m. m. seuraavaa: • «Jäiiiä en-usko sosialismiin, en ha] lituksen kontrolliin enka -tehtaitten kä:^t3on; mutta minä kannatan jär keviä hallituksen 'rajoitustoimenpiteitä.... Molemmat sekä järjestynyt pääoma että järjestyhyt työväki on ^^etettava samojen lakien alaisek- Si.»..'- ; Tuomari Gary tahtoo asettaa järjestyneen pääoman ja järjestyneen työväen samojen lakien alaisiksi. Tietystikin, luottaen siihen, eitä vai-tiovalta on hänen luokkansa ja hänen käskyläistensä käsissä, jotka eivät suinkaan laadi trustien riistocduille epäedullisia lakeja, vaan päinvastoin ne perustuvat juuri riistoetiijeri suo jelemiselle. Ja perusteeltaanhan lait voivat olla vain yhtäläisiä ja yhden-mukaisiai Kapitalistisessa valtiossa ne ovat' perusteeltaan pääoman etu-jön. mfukaisia, huolimatta näennäisistä n.k; rtyöväen suojeluslaeista», joita laaditaan työläisten silmäin lum meeksi ja joskus sikäli kuin itse pääoman eduille on välttämätöntä vissi työläisten työvoimain suojeleminen — säästäminen, jotta heitä voitai-edelleen tehokkaasti riistää. tornina. Oikelmpa numeroilla ryhtyy tämä tmstipohatta todistelemaan, etteivät työläiset väittä nniois-ta. Kas näin hän todistaa: <Yhdysvalloi8sa ei' enempää kuin 10—15 prosenttiin työläisistä kuulu unioihin. Työläiset eivät liity vapaaehtoisesti unipihin, vaan heitä jatkuvasti pakotetaan niihin liittymään. Jos he kieltäytyisivät niin heitä monissa tapauksissa pahoinpi deltäisiin, heitä ja heidän perheittensä jäseniä solvattaisiin.. Minä en ole m i l l o i n ^ n kaollut, että työväen uniot pitäisivät kirjanpitoa ja j u l kaisisivat tilit jäsenistönsä' nähtä-väksi.! että tuomari Gary vihaa sosialismia sen takia, että se on sellainen järjestelmä, joka tutee hävittämään pääomanomistajain edut kokonaan j a antamaan kaikki yhteiskunnalliset etuisuudet työtätekeville. Sosialismi ei olisikaan silloin työläisille edul linen järjestelmä, jos tuomari Garyn sim Imperialismi ei ole mikään uutuus, eikä rajotettu johonkin tnaahan. H\n 'kastoin se ön yhtä vanha kuin historia ja lavea kuin koko mailma. — Scott Nearing. Näin olfen järjestynyt pääoma ja järjestynyt työväki on jö samojen lakien alainen Amerikassa, samoin kuin kaikissa kapitalistisissa maissa. Venäjälläkin on työ ja pääoma samojen lakien alainen. Siellä pyritään pääoman edut tyysten hävittämään ja perustuvat tämän sosialistisen valtion lait puhtaasti työläisten ^diiille. Ja sikälikin kun siellä pää-omalle enään ensinkään annetaan min kääiiläisia etuja^ johtuu se siitä, että sitä enään viain korkeintaan siedetään välttämättömänä pahana, niin ka:uäh kunnes työväki kykenee täysin toteuttamaan sosialismin ja hävittämään pääoman edut. Mutta juuri tällaiseen järjestelmään sosiatismiin — ei tuomari Gary usko. Hän ei usko edes kapitalistisen valtion omistusoikeuteen eikä sen kpntrolliin, koska se rajoittaa yksityisen pääoman etuja. Tuomari Gary ori luokkatietoinen kapitalisti. Hän ilmaisee suorasukaisesti kannattavansa pääoman diktatuuria. Niimpä hän samassa puhieessaan lausui, ettei terästrusti tule, missään muodossa tunnustamaan työväen u-nioita eikä keskustelemaan tai neuvottelemaan niiden kanssa. Hän arveli että työväen uniot ovat saattaneet menneisyydessä olla tarpeelli-slä. cköska iySn\l6stä ei aina ol6 kohdeltu oikeudenmukaisesti». Mutta nyt hän vakuutti suuren ckansane-nemmistön, yksimpä työläisten itsensäkin pitäen työväen unioita tarpeet- YÄKIVALUN MERK ITYS HISTORIASSA Engelsin kirjasta Anti-Duhring. män väkivaltaan kuin ^ Englannin puuvillateollisuuteen; päinvastoin, Ihmisen drjuus oli aina (Duhrin gin lausetta käyttääksemme) «ruok-kimifitarkotuksen väline» (ruokki-mistarkotus mitä laajimmin otettuna), ei koskaan eikä missään «itsen sä takia» toimeenpantu valtiollinen •TybmitySi' Palatkaamme elia vielä niihin kab teeri riueheen. Robinson tekee «miek< ka kädessä» Perjantain orjakseen, Mutta tätä varten tarvitsee Robin eon muutakin kuin miekan. Ei sitä kuka tahansa voi «rjaa käyttää. Sitä varten ori tarpeen omata: ensiksikin työkalttja ja esineitä orjan työtä var ten, sekä toiseksi välineitä väen hen gissä pitämiseen. Ennenkuin siis or juus käy mahdolliseksi, täytyy tuotannossa olla saavutettu eräs kehitys aste j a olla jo vallitsemassa joku määrä eriarvoisuutta jaossa. Ja jotta orjatyöstä tulisi koko yhteiskunnan vallitseva tuotantotapa, tarvitaan siihen vielä paljoa korkeampi tuotannon, kaupan ja rikkauden kasaantumisen aste. Vanhoissa luontoperäisissä yhdyskunnissa, missä vallitsee maan yhteisomistus, ei orjuutta joko ollenkaan ole, tai on sillä hyvin vahainen merkitys. Samoin alkujaan talonpoikaisessa Rooman kaupungissa; kun sen sijaan Roomasta tuli «mailmankaupunki» ja Ita lian maanomistus yhä enemmän joutui hirveän rikkaitten tilanherrain vähälukuisen joukon käsiin, niin työn si orjaväestö pois talonpoikaisväes-tön. Kun persialaissotien aikaan Korintissa oli 460,000 jn Aiginassa 470,000 orjaa, ja joka vapaata päätä kohti tuli kymmenen orjaa, ^ i i n tarvittiin siihen muutakin kuin' «väkivaltaa », ijiniittäin korkealle kehitty- . nyt taide- ja käsilyö-teollisuus seka laaja kauppa. Amerikan Yhdysvaltain orjuus nojautui paljoa vähem-missä ei puuvillaa kasvanut, tai ei ku ten rajavaltioissa harjotettu orjain-siitosta puuviltävaltioita varten, kuo li se itsestään^ ilman väkivallan käyt töä, pelkästään siksi ettei se kannat tanut. Ihmisen alistariiinen orjantyöhön edellyttää kaikissa muodoissaan sitä, että orjuuttajalla on työvälineitä, joilla vain, voi orjuutta käyttää hyväkseen, ja henikiorjuudessa se vielä edellyttää elintarpeita, joilla vain voidaan orjaa pitää hengissä. Joka tapauksessa on siis edellytyksenä joku, yli keskimäärän nouseva, omis-tusaste. Kuinka on se syntynyt? kaikitenkin on selvää, että se kyllä voi olla ryöstetty, voi siis nojautua väkivaltaan, mutta ei se suinkaan ole välttämätöntä. Se voi olla työllä koottu, varastettu, kaupalla saatu, keinoteltu. Jopa sen täytyy olla työllä koottu, ennekuin sitä ylipäänsä voidaan ryöstää. Yksityisomistus ei suinkaan historiassa yleensä esiinny rosvouksen ja väkivallan tuotteena. Päinvastoin. Sitä on olemassa, joskin rajottunee-na eräisiin esineisiin, jb kaikkien tulttuurikansain ikivanhassa luon-osperäisessä yhdyskunnassa. Ja se kehittj7 juuri tämän yhdyskunnan sisällä tavaraksi, lähimmin vaihdossa muukalaisten kanssa. Mitä enemmän •hdyskunnan tuotteet saavat tavaramuodon, s. o. mitä vähemmän niitä käytetään tuottajan omaan tarpeeseen, ja mitä enemmän niitä tuote? taan vaihtoa varten, mitä enemmän vaihto yhdyskunnan sisälläkin työntää sivuun alkuperäisen työjaon, sitä epätasaisemmaksi käy yksityisten yhdyskunnan jiisenten omaisuusaste, sitä syvemmälti kaivautuu pohja pois vanhan maayhteyden alta, sitä Sitten tuomari Gary heittää naamarin pois ja lansuu suoraan miksi häri ei siedä työväen unioita. «Luonnolliset ja varmat tulokset työväen unioitten toiminnasta voidaan määritellä kolmella sanalla: tehottomuus (työn teossa), korkeat kustannukset (tavarain tuottamisessa).». 1'ämä on suoraa kieltä, tuomari Gary ei siedä minkäänlaisia työväen pnfoita, ei edes gOHnpersiläisia, Hän .^htoo yksinomaan pääoman diktatuti nn. Mutta puhuessaan «samoista laeista» työläisten ja pääoman järjestöille, hän on kuitenkin kiero, sillä heti jalestä hän suöraMi ilmaisee ei «allivansa minkäänlaisia työväen järjestöjä, mutta sen sijaan pääomaa järjestöt ovat allright. Ja kuinkas muuten, tuomari Gary niskoo yoi makkaaseen järjestymiseen, mutta vain pääoman järjestymiseen. Ja se mitä hän tarkottaa työläisten «vapaaehtoisella» unioista pois pysymisellä, on selvää, kun muiste-telemrae mitenicä tuomari Gary viimeisen teräslakon aikana Pennsylvanian kasakoiUa* pyssyhurtilla ja valtion sotaväellä hajotutti ja murskasi kaikki työväkensä järjestymis-yritykset. Tämä on tuomari Garyn «vapaaehtoisuutta». Edelleen tupmari (Jary «todistelee » kuinka turhia ja hyödyttömiä työväen uniot ovat, koska esim. kaik ki Terästrustin töläiset voivat tulla trustin osakkeenomistajiksi. J a toi distukseksi hän luettelee kuinka tfus tiri «työläiset» Jo ovatkin osakkeenomistajia: «liiickeenhoitajat itse ovat yleensä puhuen psakkeenomisajia». Tuomari Gary ei pidä lukua erottaa korkeapalkkaisia liikkeenhoitajia var sinaisista työläisistä, joilla jälkimäisillä ei ole mitään mahdollisuutta tulla milloinkaan sellaisiksi osakkeen omistajiksi, jolla olisi^ttitään arvoa. Tosin trusti voi tälläkin petoksellaan kiskoa tietämättömiitä työläisiltä a i - hoatkii^ penningit, uskotellen heille; että hekin voivat tulla kapitalisteiksi. Ja tätä Terästrusti on harjotta-, nutkin pitkän aikaa, työläisten pienillä penningeiUäkin vielä lisäten jättiläismäistä riistopääomaansa. Yhdessä; suhteessa tuomari Garyn taktiikka on kuitenkin monen verroin hyödyllisempi työläisille kuin :mup-tert toäilevlen' kapitalistien, hän puheillaan ja toimirinailaan herättää suuria' työl|iisjoU!kkoja huomaamaan pääomanomistajien ja työ Iäisten etujen ammottavan ristiriitaisuuden. Ja edelleen sen seikan, tapaiset trustipohatat sitä kannattai siyat. Mutta juuri se että he «itä v i haavat ja sitä vastaan -taistelevat, siksi se on työläisille edullinen ja juu ri aksL työläisten on järjestyttävä ja taisteltava sen saavuttamiseksi. — — 0 ^ — — • Halfitus joka ei säikah- Mmmmmimttmmmmupmmmmmmmmmmummim LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT: 40c. lähetyksistä alle $30.00; 50c. lähetyksistä S^Jfi^»» lähetyksistä $40.00-$60.00; 75c, lähetyksistä fgo.OO-lH fi ^« $100.00 25c. jokaiselta alkavalta sadalta l i ^ Canadan nykyinen hallitus näyt tää pysyvän itsepintaisesti kiinn maan ohjaksissa, huolimatta siitä kuinka paljon härkäpyllyjä se on teh nytkin;, huolimatta siitäkin, että vas tustuspuoliiieet, liberaalit, farmari y, m. ovat asettuneet tinkimättömäs ti vastustamaan haffitnksen esHyk-siä j a ohjelmaa Ottawan pärlamen tissa. ,. ' • • Viimeinen federaalinen äänestys pariahienttijäsenistä' toimitettiin jo sodan aikana. Nykyinen ^ l l i t u s ratsasti silloin satulaan muka «Uni on hallituksena» ja kansaa petettiin tuon nimen varjossa valitsemaan se laisia parlariienttiedustajia, jotka vat kiinteästi union hallitukseh kan nattajia, j a jotka maan silloisen sotatilanteen aikana olivat enmmän yb tenäisen ja sodan voittamiseksi tar-kotetun toiinlnnan takana. Ainoastaan pienempiä muutoksia ori hallituksen kokoonpanossa senjälkeen ta pähtunut. Entinen pääministeri Robert Borden m.m. on jäänyt syrjään ja jättänyt tehtäyät toisten huolehdittavaksi. Borden näyttää älynneen nykyisen tilanteen ja siinäpä kai olikin suurin syy hänen eroami seensa. Äärettömän suuret valtiovelat olivat seurauksena Canadan so palstatalonpoikain kyläksi. ' E i itämainen despotismi eikä vallottavain paimentolaiskansojen vaihtuva herruus pystynyt vuosituhansiin tähän vanhaan yhdyskuntaan; vasta nii den alkuperäisen kotiteollisuuden vä hittäinen tuhoutuminen suurteplli suuden tuotteiden kilpailun kautta saattaa ne yhä enemmän hajoamaan. Väkivallasta on tässä yhtä vähän pu hetta kuin Moselin ja Hochwa]din ta lonpoikaistalojen paraikaa tapabtn-vassa ybteispeltolen jaossa; talonpojat pitävät edullisenai sitä, että peltomaan yksityBomistus tulee yb-teispinistuksen tilalle. Eikä alkuperäisen ylimystön synty esim. kelteillä, germaaneilla j a Intian viiden ^ ran riiailla yiiteisen naanoriiiistQksen pohjalla suinkaan p e m t u ' f ^ S i k i^ taan vaari vapaaebtoisunteeri ja ta paan. Kaikkialla missä yMtyi&om^ tus muodostuu, tapabtua se muuttu' neiden tuotanto- ja vaibto^lojen vai kutuksesta, tuotannon kohottaminen j a kanssakäymisen edistämisen eduk si — siis taloudellisista syistä. Vä kivallalla ei siinä ole osaa. Orifaan sei vää, että yksityisomistusta täytyy jo olla, ennenkuin rosvo voi anastaa vie rasta omaisuuttaT~että siis väkivalta kyllä voi muuttaa omistussuhdetta, mutta ei itsessään synnyttää yksitjiis omistusta. , Mutta emmepä voi «ihmisten alis-kivallalla ei siinä ole osaa. Onhan sei muodossaan, palkkatyönä, selittääk-semme turvata väkivaltaan eikä vä-kivaltaomaisuuteen. Me olemme jo maininneet mitä osaa vanhain yhdys kuntain hajoamisessa, siis yksityisomistuksen suoranaisessa" tai välillisessä yleistämisessä esitti työn tuotteiden tavaraksi mnuttuminen, niiden tuottaminen ei omaa kulutusta vaan vaihtoa varten. Mutta nyt ort Marx «Pääomassa» päivänselvästi o-sottanut, että eräällä tavaratuotan-tapolitiikasta ja ennen kaikkea hallituksen kyvyttömyydestä johtaa maan asioita. Borden viistaana val-tiomiehenä käsitti täydellisesti mihin maa oli kulkemassa. Hän käsitti, että tuota tuhlausta, jota sodan johdosta oltiin pakotettuja tekemään ei voida'takaisin suorittaa tavallisilla vaitiotuloilla, vaan on laskettava sodari tuottamat, rasitukset kansan kannettavaksi verojen muodossa. Verojen käydessä ylivoimaiseksi, kasvoi kansassa tyytymättömyyttä ja" tuota tyytymättömyytä oli pääsäyä pakoon. Annettiin valtion asioiden hoito toisille, ^"otka eivät olleet yhtä visalta kun «ritinen pääministeri. Pääministeri Meigheri osottautui-kin olevansa kylliksi sisukas ottaakseen asiat käsiinsä. Ja tuossa Mtä sitten on mennä roikuttu tyytymättömyyden aina vain hallitusta kohtaan lisääntyessä. Tuon hallituksen ollakseen johdonmukainen, ja noudattaakseen kansalle antamiaan lupauksia olisi (täytynyt jättää paikkansa heti sodan päätyttyä, mutta si täpä ei tehty. Eivät ole välittäneet vähääkään siitä mitä kansa on sanonut, vaikka väittävät olevansa kansan valitsema hallitus, ja toimi-f ansa kansan hyvää tarkoittavien e-töjen mukaisesti. Kansalle annetut lupaukset on täydelisesti jääneet teyttämättä. Miten suunnattomia olivatkaan lupaukset, joita annettiin sotilaille, joita saatiin rintamalle jor kp vapaaehtoisina tai pakollisella a-sevelvöllisuudella. Ja mitä nämät 5 takasin tultuaan tuon kansan paras- S ta tarkoittavat «Union» hallituksen 5 toimesta ovat osakseen saaneet. Työt [5 tömyttä, kurjuutta, ja nälkää. Siinä S on voitto, joka Canadan sotapolitii- 5 kalla saavutettiin suurelle .osalle E maan väestöä, mutta eritoten juuri)s sodasta palanneille sotilaille. Mutta tässä ei ole kaikki Sen l i - j s saksi, että sotilaat ja työläiset ovat E saaneet pettymyksen sarjan osak- = Torontossa ottaa rahalähetyksia vastaan tov. A . T. Hill, 2uÄr-seen, ovat joutuneet kärsiriiään kapi S St West. ' ^\ talistista riistäntää ja tuon riistännän E aiheuttamaa työttömyyttä sutnrem-massa määrässä kuin koskaan enrien,->^||||i||i|iniini|||||||||||||||||||ii|||||||i|||||niii|||||||i^ mutta myöskin halHhiksen taholta ja S juuri pääministeri Meighenin t o i m e s i rr-rtci vivrm A Ti/inmr*»^,^ ta työväestön vaatimukset elinehto- s MSAJUfflLiypiRKKEJÄ jensa parantamiseksi on lyöty alas E mitä hävittömämmin. Ei tarvitse E muuta kuin viitata hänen sokeaan ja E vihamielisen toimintaansa Winnipe- S gin lakkoa koskevassa kysymykses- E laatuisia, joista m> kuitenkin suosittelVnTm^^^^ sä. Tämäpä onkin parhain todistus | a Ä ^ Ä Ä a hänen järjestyneitä työläisiä vastaan s SHdbBrir,(||| Sosialisti- ja Umo-osastoissa kautta Canadan tullaan taai aikana panemaan toimeen kesä- y.m. ulkoilmajuhlia inu^ ^ lissa tavallisesti käytetään juhlamerkkiä. Vapauden omiassa kirjapainossa painetaan juhlamerkioiä kohdistamastaan taistelusta. Ja tzs^ls: sä Winnipegin lakossa, kutka otti- E vatsiihen osaa? Suuret joukot niitä E damoja suuren sodan veteraaneja, E aille oli luvattu soäah voittoisaan E Pppuun saamisen perusteella mitäjE parhain tulevaisuus. kuin myöskin, punaselle silkille painettuja merkkejä ovat parhaita siksi että niissä paremmm pysyy väri, jos m i e SI pitää jatkuvana muistona, kuin myöskin siksi että ne ovat m S puolta halvempia kuin silkkiset merkit. Niihin on leikattn TAI nurkkaan, josta ne voidaan kiinnittää joko nauhalla tai lanpHa^f KESÄJUHLAMERKKIEN Emu^ Punaselle pahville painettuna 3c kpl., jos tilataan vähintäär'« kappaletta. Silkkinauhalle pamettuna 7c kpl., jos vähintään 100 £ Mitä muuta on tuon Meighenin hai- S ituksen toimesta työläisille teht^? E Osoitettu kapitalisteille, miten palk- E koja alennetaan. Hallitus on k u l k e -E nut edellä näyttäen tietä. Muistam- E me kai miten hallitukselle tehtiin lai E voja ja miten hallitus antoi laivoja S rakentavalle komppanialle oikeuden E «ettää niitä tavallista pienemmillä S ^ Q J J palpcoil3a;i Samii^Iaisia tapauksia, E oissa hallitus on ^ d e l l i s e s t i bsotta- nilllllllllllllllill^ nut vastustavansa fi^läisten vaati-muksia, vieiäpä järjestäytymistäkin | VapaudCU SoihtU Val tilataan. Kaiken muunlaisia merkkejä voimme myöskin tehdä, aiu mukaan mitä teettäjä haluaa. Merkkeihin painetaan aina sellaiset sanat ja värsyt kuin ttf' kulloinkin haluaa. ' » Tehkää tilauksenne ajoissa ?ttä saatte merkit varmasti sikdc niitä tarvitsette. VAPAUS SUDBURY, O I voisimme luetella lukemattomia, mut ta riittää kai riämätkin osottamaan, että hallitus ei ole vähiriimässäkään määrässä känsän suosiossa. mistumaisillaan ja että tällä asteella «tavaratuotannolle ja kiertokululle perustuva anas tuksen laki eli yksityisomistuksen l a ki muuttuu oman, sisäisen, kiertämättömän dialektiikkansa kautta vas takohdakseen: vastikkeiden vaihtami nen, joka esiintyy ensimmäisenä l i i - ketekona, on kääntynyt nurin, niin että vain näennäisesti vaihdetaan, sa maila kun ensinnäkin työvoimaa vas taan vaihdettu osa ilman vastiketta anastetusta vieraasta työntuottees-ta, ja toiseksi täytyy sen tuottajan, ts^öläisen, se ^sekä korvata että vielä VÄTUstaa lisällä;......, Alkujaan esiin-t; i^ omaisuus meille omaan työhön petostävana....... (^aisuus esimtyy njrt^ääiian loppuasi^ksMSä), ;ka pitaltetien pboleDa^ öikätlten» taa maksairiatonta työtä, tj^Ö vSeri puolella t t ^ mahdpttoffitititäna m d a 'lil&iinsä -bttieiiB % d t ^ t t % ^ »Hstiiksen jia t^ÖÖ eroaminen tulee välttämätt^&s! "^ötirätiksM ta,, •joka näytti dkarieen niiden jrtitey, desta». iPoisin $topen: vaikka jätämme pois kaiken Jfos^öuksri, väkivallan ja petoksen m^ "TOitka otaksumme^ että kaikki ysi- Vapauden kesäjulkaisu «Vapauden Soihtu'HI» on nopeasti valmis- Miten kauan tämä hallitus tulee Uumassa, roikkumaan on epätietoista sanoa. Soihdun sisältö on tällä kertea e oskus on selostettu, että vaalit tule rittäin vaihteleva ja sanoisiko kesäi-vat toimitettavaksi silloin ja silloin, nen, sillä siinä on riisaasti runoja mutta milloin tuo aika siitten tulee ja kaunokirjalliseen tepaan kyhät-ei voida sanoa. Jo yksin parlamen- tyjä, mutta silti aatteellisia kirjotuk issakin on yastustuspuolueitten voi; sia ja suomennoksia, joten jokainen ma kasvanut suuremmaksi ja suiirem mielellään niitä lukee, maksi. Ainoastaan pariin kymme- Sisällöstä mainittakoon seuraa-neen nousee hallituksen esityksiä kan vaa: nattavan ryhmän enemmistö paria- Nouseva mailmanvalta, mahtava mentissa. Mutta tämä ei ehkäise ja voimakashenkinen runo, jonka Meigheriiä; ja hänen pplitikoitsijaroik Aku Päiviö on kirjottanut Sudburyn kaansa johtamasta asioita. Emme Liberty Haalin avajaisiin; Pyhä ko». ole tällä tahtoneet sanoa, että jotain to, tunnetun naiskirjailijamme M. parempia muutoksia saataisi aikaan Koivun kaunokirjallinen kuvaus e-joltakin toiselta pariamentilta ja imi- räästä Suomen luokkasodan tapahtu-nisteristöltä. Olemmehan vaan koet masta; Vapauden kaipuu on H. P. taneet osottaa minkälainen hallitus kaunis kaunokirjallinen pätkä; Ko- Canadassä on, ja onko sellaiselta hai neitten salaisuut, Rudyard Kiplin-litukselta odotettavissa jotain työvä- gin, tunnetun amerikalaisen runoili-estöä tarkoittavia parannuksia. . jan ^runosta suomennos, jossa kuyar mistä. «Väkivaltaomaisuus» osottau poliittisesti'yhä voimaton porvaris-tuukin tässä vain pöyhkeilev^ksi to alkoi kasvavan taloudellisen voi-fraasiksi, jonka on määränä peittää mansa perustpella käydä vaarallisek-asiain todellisen kulun ymmärtämät- si, liittoutui kuninkuus jälleen aate-tömyyttä. ' Iin kanssa, j a sen kautta aiheutti en- Tämä asian kulku on, bistoriallises sin Englannissa, sitten Ranskassa ti lausuttuna, porvariston kehityshis- porvariston vallankömpuksen. «Po-toria. Jos «valtiolliset olot ovat ta- liittiset olot» olivat Ranskassa pysy-non kehitysasteella tavaratuotanto nopeammin hajautuu yhdyskunnan muuttuu kapitalistiseksi tuotannoksi, an omaan työhön, ja että koko seuraavana kehitysaikana Vain yhtäläisiä arvoja vaihdetaan yhtäläisiin arvoihin, niin tuleriime kuitenkin tuotannon ja vaihdon kehityksen muka na välttämättömyydellä nykyiseen kapitalistiseen tuotantotapaan, tuotantoon ja elämisen välineisen mono-polisoimiseen toisen, vähälukuisen luokan käsiin ja toisen, omistamat-tomain proletaarien valtavan enemmistön polkeentumiseen, huijaustuo-tannon ja kauppapulien aikakautiseen vaihteluun ja koko nykyiseen tuotannon^rafkiaan. Koko tämä kehityskulku on selitettävissä puh-taasti taloudellisilla syillä, ilman että siihen kertaakaan olisi 'tarvittu rosvousta. väkivaltaa, valtiota tai minkäänlaista / valtiollista sekaantu-loudellisen tilan ratkaiseva syy», niin ei uusaikainen porvaristo ole syntynyt taistehissa feodalismia va&f taan, vaan on sen vapaaehtoisesti ke hittymä sylilapsi. Jokainen tietää, että tosiasiassa on kehitys käynyt päinvastoin. Ollen alkujaan vallitsi valle feodaaliaatelille verovelvollinen, kaikenlaisista alustalaisista ja ttaaoX)iäta Itikuaan lisäilvä, sorrettu sääty, on porvaiisto jatkuvassa taistelussa aatelia lastaan vallannut valtapaikan toisensa jälkeen, j a vihdoin kebittsmeimttiissä maissa astunut ^al täpaikalleen; Hansltassa siten että stio^rastaan syöksi pois aatelin, l l n g - lanriissa sitai e'£ta iba «Kfeamän js ertfenirtiän porvarillistutti sen ja m lätti itseensä koristeelliseksi huipuk seen. J a kuinka sai se tämän aikaan? Pelkästään muuttamalla «taloudelH-lyisomistus alkujaan periistuti omista sö^^ ennemmin tai myö-hemmin, vapaaehtoisesti tai tappelun jälkeen; seurasi poliittisten olojen muutos. 'Porvariston taistelu fe-odaäliaatelia vastaan on kaupungin taistelua maaseutiia vastaan, teollisuuden taistelua 'maanomistusta vastaan, rahatalouden taistelua luontaistaloutta vastaan, ja porvariston ratkaisevat aseet tässä taistelussa o-livat heidän taLudelUjet valtakei-nonsa,- jotka jatkuvasti kasvoivat ensin käsityömäisen, sitten manufak-faktuurisen teollisuuden ja kaupan leviämisen kautta. Koko tämän tais telun ajan oli valtiollinen valta aatelin puolella, poikkeuksena ne ajankohdat, jolloin kuningasvalta käytti pon-a:ristoa aatelia vastaan pitääk-sesen toista säätyä kurissa toisen avul la; mutta siitä hetkestä asti, jolloin neet ennallaan, inutta «taloudellinen tila», oli kasvanut yli niiden pään. Valtiolliselta kannalta oli aateli kalk ki, porvaristo ei mitään; riiutta yhteiskunnalliselta kannalta Ikatsoen O-li porvaristo nyt valtion tärkem luok ka, kun sen, sijaan aateli pK menettänyt kaikki ybleiskunnalliset tehtävänsä ja nyt vam tulojen kautta kokosi entfeten teitSväirisä palkkiot.. Eikä siinä Tcyllin: porvaristo oli koko tuotannossa puristettuna kesinäjan feodaalis-ijoliittisun muotoihin, joista jo liauan oli kasvanut pois ei vain :tt(&mifaktöurina, vaan käsityön kin muodossa; tuhansiin amni&tti. kunnallisiin etopikeuksiin sekä paikallisin ja maakunnallisiin tuUiiajoi hin, jotka olivat muodostuneet pel kiksi tuotannon iäiritsijöiksi ja esteiksi; "porvariston vallanlruriious^te ki tästä lopun. Mutta ei siten, että (hra Dm periaatteen mulcaan) olisi sovittanut taloudellisen tflan poliittisten olojen mukaan — sitähän k u ningas ja aateli olivat vuosikausia turhaan yrittäneet —, vaan siten et tä heitti siviun vanhan mädän vial-tiollisen rosvoustavan jä loi poliittiset olot, joissa uusi «taloudellinen t i la » voi elää ja kehittyä. Ja se on täs sä mukaisessaan poliittisessa ja oikeudellisessa ilmapiirissä kehittynyt taan koneitten suuremmofeti ja merkitystä yhteiskiintaeii: Mita lapsemme perivät atii perivätko he mitaan, Albert L ganin huomiota herättärästi tysopin uusinta teoriaa käi _ tä kirjotuksesta suomentami | Kannasto; Minä olen mnjijä l ta, sosiaalis-käunokirjaDiEeii E .| ron lyhyehkö kirjotus; 1 tpy f Debs runo, kirj. Eemeli Hi =|f q Proletaarisen kumoulciea rtt j äymystSSn, kirj. H. P.; NemC. näjän taide-elämä, idrj, Tcf^ kansanvalistuskomissaari; H. nö, Fort Williamin S. S. 03 pu juhliin, kirj. Eemeli Es Venäjän punaiset kajaksf, rios eversti-luutnantti" Eoi Bekin riiielenkiintoisesta ta, jonka jokainen lukee aK'* Veto, kirj. tunnettu venäläi. ^ jailija Anton Tsehow, snoaEL son, mielenkiintoinen ja kaunokirjallinen kertomBs; runo, kirj. E. KaotiaiEi ma, (Jatkoa 3:11a loistavasti, niin loistavasti, että "porvaristo ei enää ole kaukana siitä ase raasta, jossa aateli oli v. 1789: se tulee yhä. enemmän, ei vain yhteiskunnallisesti tarpeettomaksi, vaan yhteiskunnalliseksi esteksi; se erkanee yhä enmmän tuottavasta toiminnasta ja käy yhä enemmän, kuten aikoinaan aateli, pelkäsi tuloja kahmi^k-si luokaksi; ja se on snon män oman asemansa mu uuden luokan, proletaA tämisen, ilman mitään komista^ pelkästään 1 keinoilla. Vielä enemma»^^^ suinkaan itse tahtonut ta», sa. tulosta - päinva* * toteutunut Idertämättonui", inalla sen tahtoa ja aan, sen omat tuotan^ kasvaneet pois sen ]oii»«' ajavat kuta,luonnon^ della yhteiskuntaa peri»'^ liatusta kohti. Ja k;^, nyt' turvautuvat vabv^^ taaksen luhistuvan lansa» romahdukselta, vat lie vata; olevansa^^ Bim. että « v a l t i o l l ^^ löudellisen tilan r a ^ . J jSnä>; he k u v i t t i . , keemsella». mltta»^^^ tisella^äkivoimaU» ^1 Hekseen tätä c t o . ^^ siaa»,taloudelIista^ta^J tämätöntäkehit^^'^^ pua Kruppm tjkeiua r vaareilla pois mai neenja sen k ä y t t ^^ koneiston, r^^^^^J^^ loudelliset vaikato^^^ •Mutta katsotaanpa^^ Robinson teke/e^J^ • «miek-ka kädessä.. t a n ^ - E i Robinson^ telluilla saarilla l ^ ' ' ^ Aivan yhtä hp-^^^^'; saada miekan, v o i m^ Perjantai eräänä Ka . silloin kääntyy ko de edestakaisin: i ' - ^ , ja Robinson saa f ^ ^ j j lukijoilta anteefcv • laamme tähän oi*' riin, eikä tieteeseen
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 31, 1921 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1921-05-31 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus210531 |
Description
Title | 1921-05-31-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Canadan saomalaisen työväestön
äänenkannattaja, ilmestyy Sudbo*
Tyssa, Ont., joka tiistai, torstai ja
laoantai.
H. PURO, J. W. SLUP,
Vastaava toimittaja. Toimitussihteeri
Tuomari Gary ei usko
sosialismiin
VAPAUS
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1921-05-31-02