Canadan uutiset, August 24, 1924

              SIVU 4 CANM):ÄS'trUTISET, PORT ARTHUR, ONT., CAKADA, Torstaina, Elokuun 21, 1924 - (NUMERO 34
i
1:-
3
CANADAN UUTISET
•uomalainen saDomalehtl Ganadassa;
ilmestyyi Jokaisena Torstaina.
Kustantaja \
The Canada News Publishing Co.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2.50 koko TUO^Rlta.
11.50 puolelta vuodelta, 75c. 3 kuu-iiaudelta
Ja 25 senttiä kuukaudelta. .
Yhdysvaltoihin Ja Suomeen: $S.BO
iic^o vuodelta Ja $2.00 puolelta vuo­tista.
ILMOITUSHINNAT.'
60 s e n t t i ä palstatUumalta kerran Ju«
laistuna. Pitempiaikaisille Umoltuksi.
le- l^ohiimillnen alennus. Halutaantle^
to- Ja nimenmuuttoilmotukset 75 sent­tiä
kcrtfi, $2.00 kolme kertaa. Nalma-ilmoitukset
$2.00 kerta,: ^i$3.09 kolme
Ker»°.:i. A^^oliitto- Ja fclhlaus-ilmol-viiTfset
60c pnlstatuumalta. Kuolouil-moitukset
$2.50, muistovärssyllä $3.00.
gyntymäflmoitukset $1.50. Avioeroll-tnoitnkset
$2.00.
Pövtäklrjat, tlliselvlty|kset. Serfty».
hi<^ttelot. luenVo-ilmoItukVet |y. m. 30
Boitilä tuumalta.
Untisten Joukkoon aijotulsta Ilmol-tviks1?
ta peritään 15 f s e n t t i ä riviltä.
Pionimmänkin Ilmoituksen fhinta on
50 5on(t. Postissa tulevia Ilmoituksia
el hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Pniiittlset Ilmoitukset $1.00 . tau-
Bialta.- •. .
' \ M i k k i liikkeelle aIJotut kirjeet, ti-
'jiiiksot Ja rahat ovat lähetettävät
•)solt'oella: |
CANADAN UUTISET,
or» Arthur, OnL, Canada
päätelmät ovat epäjohdonumfeai-sia
,ia vääriä. Ällös siis milloin­kaan
-p mistään määrätyistä
menettelytavoista pessimistisellä
tiiiilella ollessasi. Synkkä mieli
pi näe selvästi. Uskolla on tar­kempi
näkö kuin epäilyksellä.
• Poivoliikkims on lyhdynkantaja,
joka näyttää tiirvaisan tien, tien
jota epätoivon on niali.doton
löytää.
Puolet va.stuksista tässä m a a i l ­massa
ovat kokonaan sulaa kii­vit
t el n a. Mi k ä ä n ei oi e a ivan ni i n
ipahaa, kuin toivottonuins sen vä­rittää.
Huono onni johtuu usein
l;uonosti jtoimivafita maksasta.
tosin'näitäkin myrkyllisiä 'kynä-sankareita
elättää, -—vaan on
kuitenliin ainoastaan Suomi.
Toteutunut ennustus.
Ruotsi ja olympialaiset kisat.
''Dagens Nyheter'*^ on tehnyt
Canadan Uutisista lainattaessa on
'Sr^ri,. rtinlttava.
Osotjorauutoksesta tulee Ilmoittaa
UMinoTi konttoriin sekä .vanha että uu­si
osolto. '
CANADAN UUTISET
(The Canada News)
t"lin Finnish New8paper in;Cana:d&.
PiiIiLished every Thursday by
T «T* Gansda News Publishing Co.
E r i c k J . Korte, Manager. •
Lauri Maunu, Editori
D n i l v N'ews Bldg:., Port Arthur, Ont,
CANADAN UUTISET
Is \vnIcomed and read in every Finnish
"lomn in rhe Dominion. It is the only
MrtM-f. advertising medium for those
p-nniifacturers and merchants who
T\ .sh to ci-eate and build a profitable
nu'} permanent demand for thelr prod-
'u-tF and merchandise byUhe large and
evor .J:rowIng Finnish population lesid-
'n.tr in Canada. ^ Place your trial ad-'
vertfs?.-nent and get results.
AdTertisinjr ratps 50c per incli. r
Poiltical advs. $1;00 per InctL
Aövertisementa must reäch our of-
•i'\(^>: Wednesdav noon tc appear on
Tj;')f.cday'8 issue. ,
r;i'b.s<M-]ption price in Canada $215©
p. r vpar, United lStates and.other
?oMnl,rieR $3:50 per jsftar in adva'iice,
laajan kiertokyselyn (Uympia]aJt>-
ten kisojen tulevai.suudosta ja
kääntynyt siinä tarkoituksessa
monien urheilijoiden ja urheilu­asi
n n t u n t ij oi d en p u ole en. Va st a -
uksista ilnienoe. -että ruotsalais­ten
mielipiteet ovat.: jo osittain
i y r k äst iki n oi y mp i a 1 a is i a v a s-taan.
AktiiviKten lu-heilijain
l^^ric lifMnminrrin, ja K . Kuller-btrandin
lausunnot kumpikin
.I>uoItavat kisoja, Lemming sano-efa
.että '^kisat ovat urheiHjain
kaipiuin päämäärä." Kuller-strand
taasen vaatii kaikkia n'itä-kilpailuja
poistettaviksi, joissa ci
voitt ajaa niäärää kello ja m 1 tta-
TKiuha Harald Julin, Tukholman
kili>auiiitiseuran puheenjohtaja
sanoo, että "olymjiialaibet kisat
ovat tehneet tehtäväuhä, joten nc
voidaan: poistaa koska tahansa,"
Kisojen aate syntyi siitä, e t t ä u r -
heiluaato saataisiin leviämään
k aut t a n\ a a i 1 m a vi ; Ny t • k i s a t o v a t
sen - j o ()1 o a i k a n a a n t eh n e et. S i -
läpaitsi ne maksavat siuiria sum­mia,
tuknat kalliiksi «^ekä järjeH^
tavalle, että osaaottaville maille.
'Tukkukauppias ja tunettu urhei-hm''
harrastaja Tlrieh SalehoW
lau^'uu m. m. seuraavaa: *''On'su-r.
ntered as second class mall nriat-
Dee. 1, 1915, at the Post Office,at:
^ort Arthur, Ontario, Canada..
THE AJM OF THE CANADAN
UUTISET.
To help preserve the Ideals 'ärid
>-creQ traditlons of this, our sadopted
o u n r i y . the Dominion of Canada: To
-bserve.its iaws an|i Insplre «ther» to
^spect.' and obey them: Tö' strlve
irr-^-Mngly to qulcker the publlc'8
i r n s e of C i v i c duty: In ali wäys to ald
in rr.akingthls country greater and
better than we found it. '
Mikä; osuus, juutalaisilla on ol­lut
Venäjän vallankumouksen
valmistuksessa j a toimeenpanossa
sekä .$en jä 11 een seuranneessa l)ol-shevismissa.
alkaa vä'hitellen käy­dä
selväksi. Tuo seemiläinen
kansa on näkymättömänä voima­na
ollut ohjaamassa asioita lopul­lista!
ratkaisua kohti ja, on nyt,
k 11 n ra t k a isu vi i m ei n o n t a p a h t u -
nut, näkyvänä voimana kaikkea
j oli ta ra assa. Venä j ä j a sen bol-slievismi
on yksi todistus juuta­laisuuden,
koko maailmaa syleile­västä
v.altaunelmasta, 1 joka suu­relta
osalta jo on todellisuutta.
Mutta 1 juutalaisuuden valtikan
alla ei ole ainoastaan A^ienäjä.
Monet, muutkin maat. kuten .TJn-kari.
Puola, Liettua, enempää
mainitsemattai luiokaavat seemi-
Iäisen \' a 11 o i tt a j a i lv c en alla. S a k -
saa eivät monetkaan ole pitäneet
siinä määrin juutalaisuuden or­juuttamana
kuin se itse asiassa
On. Missä m ä ä r i n jiuitalaisuus
on saavuttanut sanan^~al^:ia Sak-sa.
ssa käynee selville seuraavasta.
S a k sa .s« a o n ä s k ett äin k i i n n i
tetty iiuomiota eriiäseen vanhaan
ennustukseen. V. IS-M) ilmestyi
siellä eräs juutajais-kysymystä.
käsittelevä kirja, jossa niin lois­tavalla
Itävällä esiteltiin: Saksan
juutalaiskysymystä, että Wi]lielm
Marr sanoi kirjaa "juutalaisvas­taisen
lieron tiinnuskirjaksi, tyy­lin
ia sisällcin mestariteokseksi.'
•Kirja. J0|ta tiissä tarkoitetaan, oli
ilmoitettu jonkin Naudhin kir­joittamaksi,
mutta .se oli valeni-
111 i, j o n k a omi s t a j a k ä t k e y t y i s a -
lai^eräisyyden \erhoon. Kun kir­jasia
V. 1890 otettiin 12 painos ja
rylidyttiin ottamaan selkoa seu
oikeasta ; tekigästä^, ilmoittautui
eräs kirjailija Johannes Nord-lussaan
suuri osa maata, minkä
kautta he ovat kaivaneet maape­rää
aristokratian alta. Sotalaitos
on saatava epäilyksen alaiseksi.
Kansa on pidettävä ainaisen le­vottomuuden
tilassa: ja siten val­mistettava
maaperää vallankumo­uksille,
jotka aina lisäävät'juuta­laisten
omaisuutta. Väkijuomien,
öljyUj villan, nahan ja viljan
kauppa on saatava juutalaisten
käsiin j a pyrkimyksissään valla-.
ta tuoinarin- ja lainsäiltäjien se­kä
parlamentti paikat, jiiutalais(;t
ovat onnistuneet erinomaisen hy­vin.
Tieteellekin lie ova.t antaneet
leimansa, eikä liene .stmrta vir-h
e 11 ä 1 a sk- el m issa, j o i ta muut a m i a:
vuosia sitlen tehtiin, nimittäin
että V. 1910 oli Saksan ;-l,14() y l i ­opiston
opettajasta 529 juutalais­ta,
siis noin 17 profi. Filosofia ja
lääketiede ovat myöskin suureksi
osaksi juutalaisten käsissä. Lää­kärin
on. helppo.määrätä erämäs-tä
tai kuolemasta ja filosofia on
a j a 11 e 1 e m is(Ui terii vä. a se. 11 i ori
viroissa ovat juutalaiset kiiven­neet
korkealle,: ja- esim. AV oi
s uu ri k o n ser 11 i to i i ui st o . B eri i n i ssa
j a E u 1 n 1) u r p i n T^ei p z i g i ss ä o va t
juutalaisia liikeyrityksiä. Luon­nollisesti
juu ta la iset o va t myös-:
kiu'^: älynneet 'hankkia.itselleen.
m» h ta via: sa nomalehfiä ta rkoi t us-periään
palvelemaan.
AVilhelm II turhamainen 1 u<'-
ne .edisti juutalasiten valtaan
iniäsyä Saksassa. Juutahiisot os­tivat
: i tsel leen 1 o i st a v im ma t ra t-suhevoset,
iiienoimmat autot ja
he osasi va t ni aa la ta keisa rin «ilf
niiiMi eteen mitä houkuttele vim­ma
n k u van Sa ksa n ka u pan m a a -
ilmanvalloituksesta.. Pian olivat
sellaiset miehet kuin Ha painin
j oh f a j a . Bal iin, sä h k ö mi es K at h e-^
iiau. hiili keinot teli ja Kriedlander
tus^- e t t ä juutalaiset - kerran pitä­vät
: valtikkaa Saksassa, näyttää
suurelta osalta toteutuneelta.
SaSIALIDEMOKRAATTISBN
PUOLUEEN 25-VTJOTISEN
VAIKUTUKSEN JOH­DOSTA.
V. k. 20 päivän seudussa vietti
Suomen Sosialidemokraattinen
puoluO: 25Aqiotisjuhliaan. Silloin
näet, tuli kuluneeksi 25 vuotta
s o s i a l i de m o k ra a 11 i s e n i yö \^ ä e n -
puolueeU: perustamisesta Suo­meen.
Sosialismi valtiollisena liikkee­nä
tu li m a ai i a m me . si i s yi 11 a i k a a
va lian ka a p pa u ksell i sen sun rv enä -
Iäisyyden kera. Elätti Kurikan
lu^ngessä, omituisia .suuntiaan et-s
i V ä ^ •' • Ty ö mi es "-1 e h t i, : t a V o i 11 e 1 IT
kin alussa tuon liikkeen kanssa
yhteisymmärrystii.. Jolitoon as
tui kuitenkin kohta, kun työväen
iniolue pernstettiin. uusia miehiä
joiden - i sä 11 ma alli s uu s t a j ui 11 a . o
selvem|)i; Puolue .asettui perus
tuslaillisen rintaman kera \ r n ä
läistyttämistä vastaan taistelu
kannalle. Tällä kannanotolla o--
likin periistuslakitaistelussa rat­kaiseva
merkitys, sillä .sitä tietä
saatiin {»arliain osa työväkeä
mnodostanman itselleen, isän-ui
a alli n en k a n ta. .
Siitä huolimatta vaikutti var­sinkin
maatyöväen torpparien ja:
tilattomien kesknudessri etelii-:
Suomessa, Hämeessä ja .Satakvin-:
nassa sosialismin vanavede^sä
kuHveva: IjobrikoffHaisen maare­formin
tnivo. Sen vaikutus ])yr.-
ki jo verrattain aikaisin:, tunkeu-,
-1 lim a an .suosia li d e mok ra a 11 is li n k i n
p i i r e i h i n, a i h e u 11 a en i 1 m i i)i t ii,. .j o t -
^^a olivat sangen surettavia..
nan liajotusasiassa . tervetulleena
aiheena sosialidemokraa teille luo-
>ua hallituksesta. Ja he tekivät
sen . n i i n ' epäparlamenttaarisella
avalla, - että jättivät paikkansa
odottamatta e t t ä heidän sijalleen
olibi nimitetty hallitukseen uusia
jäseniä!
Kun puolue sittemmin syksyllä
Aärsi suuren vaalitappion kamp­paili
se aluksi parlamenltarismin
ja ''suoran toiminnan" käyt an­totapojen
välillä. Vihdoin jälki­mäinen
menttelytapa voitti. i\Inu-tamain
joiitajain vastustaessa, i i -
s e i m i) a i n r i e 111 ä es s ä n i:i i k a a n, vy h-dyttiin
ryssien kanssa liittoutii-^
neina. taisteluun oman maansa
va|)autusta vastaan. Se. oli niin
I lä i) (.' ä 1 li n n, n i i n. ^ k 1111111 u r i v ^ t a i -
nen- ja-musta teko, etta piimiie.
jonka edellisaikainen toiminta o-
'i syyllin<ui tätä edellyttiivään
joukkojen • . jä 'kansan: kasvat uk­seen,
ei voi sit?i saada anteeksi
is ä i im nan li i s t o r i n n t u o m a r i 1 la en
iienkiiin pnoliie . puolueena sen
tunnustaa ja i)Uolueena m\(iskin
katuu
Sittemmin on sosialidemkoraat-tinen
puolue .kilpaillut kommu­nismin,
kanssa, tuhlaten paljon
vojini.i y)'ilyksiin ihtiia kommu-n
i s.m i i n. n ä h d e n k a 1 ui e 11 a tuoli 1 la.,
Sen oJicssa on jiuolue edelleen:
j a 11\ a n n t i sä n m a a 111 s 111! s - j a k an -,
,sa 11 i suu S'ky'sy my k si i n .• ji ii 11 d lui K' a k
simi(>lisyyden epäiiiääriilstä poli-t
i i k k aa, o so i t ta en k u i te n k i n ! 11 in •;
ma 11 av ia. trii vo muksia pai-e m paa n
piiin Edelleen ovat sosialidenK)/
k ra alit pysytelleet my ()ski n li;n Hi­tusta
vastusla\assu (»pp()sih((^sfiv
. j o ka osa 11 aji 11. on •, e ] )a i n a a ra i s t y 11 ä-nyt
ja :heikontanut puolueen p6-
Ny&yineD kurssimme rahaläb»
• tyksiUe SUOMEEN
Pos,tm kautta ja
sähköteitse on
Myös myömme pankki-(Moituk
sia (shekkejä), markoissa yllä
m ainit. kurssin j aikeen ja e."! koi
sia, kolmen prosentin korkoa v>>
täviä matkiisiajieu shekkejä
lareissä, jotka Suomessa lunaj >-
taan siellä I voimassa-olevan do^^»-
rin kurssin jälkeen.
Läh e tyskulu t ra h alä he t y ks i lU
postia kautta on 15c. summill#»
alle $20.00; sitä suuremmilta sur­milta
mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut gähkoteitse
$3.56 khikilta summilta.
OB
Kun -routavuodet : päättyivät
Kuld, puuvillakuningas James Si- huurlakkoon, eli Suomi suuren
ruirsta, että maassamme Antver- i^-j,^ini tekijäksi. Verratain ke^-
Ui s.
-; .Aika on .fiinoastaan käytävä
.\den suureen asumukseen.
liikkaaksi leeskentelemiuen
.1: i i j u i . iiiuiilamat: iiinnset ikövjiänä.
— Kunnon jnies on hyväntah-to-
M-mpi \ihollibelleen. kuin kuri­n
i " ' n )a huono \stävälleen. ,
— Y^si liyjuyiiy elossa oleval­la
m arvokkaampi kymmentä
K u o I I . M d l e , ^ L odalettua kyyntdtä.
penin ja,nyt Parisin, kisojen jäl-
^ieen niin moni ääni ön esiinty­nyt
kisoja ja johtajia \astaan, ja
4^t.tä me llä ajatellaan kisojen lo­pettamiset
— vakavasti."
^fenestyksemme jälkeen v. 1912
oli toinen äiini: kellossa. Silloin
muodostettiin maa kuntayhdis­tyksiä,-
joiden ainoana tehtävänä
oli tur^ata Ruotsin tuleNa osan-,
otto kihoihin. Minä luulen, että
jos menestyksemme Parisissa oli­si
ollut suuri, niin kovin pian oli­sivat
äänet kisojen olema.ssaoloa
vastaan vaimenneet ja monet lii­oitellut
kertoiiiukset siitä, kuinka
kilteillä i-uotsalaisilla oli epäon-n
ea j a h ei 11 e t e 11 ti i n v ii är y y 11 ä,
olisivat olleet hnomattavasti har­valukuisemmat.
Samoin me oli­simme
säästyneet näkemästä,
ku-nka eräs Ruotsin huomatta­vampia
11 r h e ilu j oh ta j i a syyttä ä a-voimesti
naapurikansan edustajia
ammattilaisuudesta sentakia että
he—mirabile dietu—ovat käyttä-t
ä n e e t s a m iui h a r j oit us m e ne t e 1-
- Sananlasku, kukaan ei t i e d ä , mää — leiriharjoitusta — kuin
111 - l i i i ) hän pystyy, ennenkuin. on I
I n o t t a n u t , ansaitsisi tulla c-nrinmän
muistetuksi. .
<^^ikea koliteliaisuus on täy-de!
I,^"utä vapautta'. Pohjimma'-
i . ' M i i SI. on .samallaisen kohtelun
• ' - Ih' antamista, kuin mistä it.se
p.!da:n:rme. • •
: — 1 ..s k' on t o ; ei" o p eta mei tä ra -
k'vtain,ian ja edistämään lähi-ma
s-Mlme vikoja, mutta se opet-ta
! eitä rakastamaan lähim-i>'.
V''äuimc heidän vioistaan huo­lin-.
Ita ja tekemään kaikkemme
lie fljn parhaakseen.
Sanomalehdissä kerrottiin
joku aik'a sitte; miten viranomai-set
eräällä paikkakunnalla löysi^
\r't \'Inapulloilla t ä y l l y n ruumis-ai-
kun. Se ei kuitenkaan oHut
e n s 11) n n ä i n en ru u mi sa r kku m inkä
A 1*11,- on täyttänyt. 1
7 ^ Ihminen ei ole vanha niin-k-
iuan kuin hän A^ästaanottaa
uutta valoa, oppii uusista koke­in
uksista, pystyy ajatuksiin, jot­ka
eviät milloinkaan ennen ole
tulleet hänen mieleensä ja avaa
,nviel(Misä ikkunat aamua tervehti­mään.
^'
* — ^j^^Iurhe on ennakkoluuloinen
tuomari ja langettaa nurjan tuo-
Se muodostaa pä^telraän-s
.sallra-an toivon luottamia todis-
^rluHia • ja siitä' johtuu että sen
me itse v. 1912.
Älkäämme näinä päivinä, tuo-mitessamme
kisoja sentakia rUä
palkintonitpe olivat niin vähäiset
ja kateudesta voittajia kohtaan,
a n tako m a ai 1 ma He t odist usta sii-tä,
^ että ine olemme myös sei lai­si
a, j oit a englant ilainen kutsu 11
'•bad losers."
.Jotkut Suomen ruotsinkieliset:
lehdet eivät ole malttaneet olla
ilmaisematta, että Suomen voit^
toja Pariisissa ei kannattaisi ko­vin
riemuiten juhlia. Niin ovat
tehneet ra. m. Tammarfors Afton-blad,
Österbottnngen ja Vasabla-det.
Toiset, kuten huomataksem-me
Hufvudstadsbladet ja Vasa
Posten, ovat vilpittömästi iloiur
n c t , muiden suomalaisten muka­na.
Edellämainittujen kaltaiset
lehdet -arvelevat, että ureilukun-to
ja lihaskehitys ei ole kulttuu­ria,
ja.että sen juhliminen on —
punakaartilaisuutta! Sen .sijaan
että nyt juhlimme, pitäisi meidän
vain pysähtyä, ajattelemaan kuin­ka
takapajulla olemme kulttuu­rissa.
Tämän < johdosta lau.suu erään
A^aasan lehden .petiittikir joitta ja:
—- Jaa,^jaa! Mutta mikä mahta­va
rintojen rÖyhistys sillä tali.ol^
la olisikaan ollut, flos Ruotsi olisi
noussut sellaiseksi voittajaksi
kuin nyt Suomi? Silloin olisi sa­nottu
.'katsokaa, mikä kulttuurin
korkeus on germaaneissa ja vii­kingeissä!
Mutta nythän näytti,
kulttuuriaan vain Stiomi, ^joka
kinkertaiinen : Nordmann . ei .kvi'r
tenkaan ollut yksin tehnyt siMiv
vaan se oli kolmiyhteinen tuote.
Xodmann oli kirjoittanut ensin
luonnontieteellisen nietoodin mu­kaan,
jonkinlaisen rungon, .senai­kainen
preussilainen liallintoneu-vos
K. AVagener käsitellyt kysy­mystä
poliittiselta ja valtio-ioik-^-
udellisvUa kannalta ja kuuluisa
std-stisti I^othar Biudier tyyliHi-sesti
muovaillut koko teoksen
painaen isiihen oman kynänsä
loistavan jäljen, • Niinkuin tiede­tään
vastjusti Jii.smarck Preussin
va11iopäivi 11ä v. 1847 juuta 1 aisten
päästämistä valtion virkoiliin,
vaikka turhaan. Suuren ^-aitio­in
iehen juuta 1 aisviha oli perus-teltu
ja vilpitön. Aluutamalla ta­holla
väitetään, että juuri Bis-
111 a re k oli i an ta im t Nod r ma n n i Ile
1 e h t ä \' ä k si \ pu 11 e en a la i sen k i r j a n
kirjoittamisen. >3oka tapaukses­sa
hän p i t i sitä niin suuressa ar­vossa,
ettäi hän kuljetti sitä mu­kanaan
yksinpä • inatkoillaankin.
Kirjan tarkoituksena oli osoittaa
j uu tala isva'a ran todellinen laa tu
ja seuraukset. Kirjassa lausut­tiin
ennustus, joka .50 vuoden
kuluttua on käynyt toteen.
,: Aika, jota .kirja ennusti, on
tullut pikemmin • kuin luultiin­kaan.:
Juutalaiset ovat käyttä­neet
hyvin 1, aikaa He olivat jo
maailmansodan 'syttyessä: Saksas­sakin
tuomareina, ministereinä,
lainlaatijoina, /k.'rikellaisina viiv
kamieliinä, I upseereina j.n.e. ja
o V a t s aa n e et a i k a a n la ke i a j o t k a
avaavat ovet kaikellaiseile hnij.')-
nkselle ja oh jaavat rahan heidän
käsiinsä. He ovat kiihoittaneet
esiin 'kulttuuritaistelun".r He
pyrkivät kirkon ja valtion täy-delli.
sein eroittamiseen toise.staan noetkin.
mon -ja rpari tusinaa muita ralia-ja
pörssimiehiä, kietoneet keisa­rin
verkkoonsa ja heistii' tuH hä­nen
uskottuja neuvonantajia an.
Vanha saksalainen aristokratia
koetti kilpailla, mutta sillä ei ol-
Tut rallaa. 'Muul'dmat rehelliset
miehet uskalsivat selittaa. keisa-
:rille. mihin hän oli[joutunut,:mut-ta
sai va t pa 1 ka kseen Icelsa ril 1 ise n
epäsuosion. KuuInisa' lioA^iasi.ain
tuntija, hallintoneuvos l\ud. Mar­tin
kirjoitti v. 1910 kirjassaan
"Deut-sehe Maehthaber" : "Hal­lin
on neuvoineen keisarin kay-t
ett il vissä aina kun hä neJ t ä halu­taan
ne n v o j a s: sä - t a i u Ik <) p o 1 i -
tiikan alalta, laivastoa.siassa tai
jonkin niinisteri()aikan.. täyt tänii-hcs^
ä. Mutta taitavana lukemie-h
e n il B a 11 i n c) s a a a s (U t a a ne u \ () n-sa
yhtevteen keisarin tarpeiden
k' an s s a . " B y 1 o A\' j a li u e a n u t •: t ii n-sivat
erinomaisesti Wilhelm II :n
luonteen, mutta heillii ei ollut hä­neen
sitä vaikutusvaltaa, mikä
tuolla pienellä hampurilaisella
juutalaisella. V. 1901 sanoi kei-sari
Ba 1 Iinille: '' Jospa te oi isitte
min u! 1 a mi n i s t eri nä, ni i n m in ulia
olis kerrankn soi)iva mies.*' Tä-hän
va.stasi juutalainen tyyne.sti:
" T e i d ä n m a j e s t e e t t i n n e iinolitaay
että minä olen juutalainen, enkii
siitä syystä voi ottaa vastaan sel-l
a i s ta 1) a i k ka a.." YI e m {) ä nii maini­tussa
kirjassa, kerrotaan edelleen,
että kun Katlienau osti itselleen
Frejenwalden kunink. linnan, te­ki
hän sen sillä ehdolla, että sen
nimi vasttdeskin .sai olla :Frejen-
\valden'kunink. linna. Balliniii
ja Hollmannin -A-älityksellä voi
Ratheau joka päivä olle puheli­mitse
olla yhteydessä keisarin
kanssa.: Hänen ei tarvinnut kään­tyä
Rheinbabenin, Tripitzin y.m.
s. puoleen. Emil Rathenann luo­na
kävivät kaikki mnisterit ja
valtiosihteerit, ei ainoastaan vi­rassa
olevat, vaan jo eron saa-ja
heille, on etua uskonnottomasta
kansanopetnksesta.Voidaan tosin
sanoa^ että | olemassaolon taistor
lussa pääsee i paras rotu voitta­jaksi.
Alutta se ei koske juuta­laisia
j.joiden voima on erääs.sä
virheessä. Itseään varten he ei­vät
tekisi mitään, mutta menes­tyäkseen
vieraan kansan keskuu­dessa-
heillä j riittää tarmoa. Ei
niin, että lie jtoimisivat kokonaan
kunniantuntoa vailla, vaan niin,
että heiltä saimoin kuin kaikilta
seemiläisiltä [puuttuu germaani­nen
kunniankäsite. Saksalainen
rakentaa kaikki luonteelle, juuta­lainen
.edulle.I 1900 vuotta ovat
juutalaiset käyneet taistelua ma-iln^^
n ; herruudesta ja päässeet
sangen lähelle' päämaaliaaja.) Sak­san
oloista puhuen heillä,-on hal-
:^:'^::i^^';:::vU;r^;;w^f::(!:::>0^^
Juutalaiset lähtevät raamatun
sanoista: Sinun: tulee tuhota
kaikki kansat, jotka minä annan
sinun käteesi. Juutalaiskysym;^'s
oi^kansäkunnan ja yksityisen e-lämälle,
mitä tärkein tulevaisuti-den
kysymys. Suuri osa maail­man
sanomalehdistöä on juuta­laisten
hallussa. Rotschildit ovat
juutalaisia,' ministerit ovat juuta­laisia
ja vapaamuurariliikkeen
näkymättömät langat johtavat
mahtaviin juutalaisiin suurmes-tareihin,;
jotka yhtenä renkaana
pitävät hallussaan maailmanval­taa.
Venäjän vallankumous oli
juutalaisten taitavasti järjestämä
ja edelleen-ke/hittämä. Saksan
.vallankumousten järjestäjinä ja
voiton i>erijöinä ovat niinikj^än
olleet juutalaiset. Vanha enuus-
\ ai)aushetkeiisä. Porxarit ja so­sialidemokraatit
tunsivat yhdessä,
ja toteuttivat yhdessä suurlakon
tarkoituksen. Sosialidemokraatit
()\at jiyrkineet omistamaan itsel­leen,
kaiken kunnian, siitä, että
Suomi silloin ^ai yksikaiiiarisen
eduskunnan, sekä yleisen ylitä-ed
11 s k 11 n na n, s e 1% ä. y 1 e i s c> n ja. y 111.; i -
1 ä ise n ii ä n i o i k e u d e n. Ta i u '{\ \ ii i t e
on kritenkin .kokonaan väärii.
Aleehelinin .hallitus antoi perus-tu.
slakjkomitealle ohjeet laatia
ehdotus yleisen ja ylitäläisen ääj>
jiioikeuden i)erusteelle. Peru.stus-laki
komiteassa oli 1^' iäsent.i:,
;i oista va i n ' snsiali d cm o k raa 11 i a,
ja siinä valmistettiin ehdotukset
\ alli o p ii i v ii j ä r j esty k se k si • j a. v a a ^
Iliaiksi Hallitus antoi esityksen­sä
melkein, kokonaan 'komitean
mietinnön mukaisena ja Säädyt
hyväksyivät ne. Yleinen äänioi­keus
ja yksikamariiien• eduskun­ta
: oi i s ii s k a n sai 1 i st a h d (> n t ii 1 o s,
Vaikkakin siis sosialistit sittem­min
piirittivät Säätytaloa, vaati-,
en valtio{)äiväjärjestyksen ja
V a a 1 i l a i n IIA^ \' ä'k sy m i s lii t ä n i ii mi e -
lenosoitus tuskin asiallisesti aut­toi
lakien hyväksymistä, koska ne
oli.si muutenkin hyväksytty. '•
Heti ensi vaaleissa saivat sosia­lidemokraatit
odottamattoman
suuren iiänimäärän, joka vähitel-
Ien kasvoi, kunnes lO-vuotiscn
vaalikilpailun kautta saivat lO"-!
edustajaa, siis ehdottoman enem­mistön.
Tuo aika sosialideiiiu-kraateille
olikin riemukulkua.
Hu o 1 e t o nn a k a i k e s t a e d s va s t u u s -
ta, saatiin kaikki voimat koota
vain agitatioon. Tästä johtui
puolueelle kuitenkin .se heikonra-va
vaara, että joukkojen toivecr
siitä, mitä sitten tapahtuisi, kun
puolue pääsisi voittooUj kasvoi­vat
mielikuvitnksellisik.si, joiden
muodostumisella ei - ollut mitään
rajoja.
Niinpä kävikin, että Venäjän
vallanknmouksen tapahduttua,
sosialistit joutuvat parlamentti-enemmistönsä
nojalla hallituk­seen,
vieläpä johtavan asemaan.
Kokeilu päättyi kuitenkin sangen
lyhyeen Sosialistiset valitsijat o-likasvatettu:
siihen uskoon, että
valta sosialisteille tulee vallanku­mouksen'
kautta. Alutta nyt
"herrat" aikoivat sen vallan ot­taa
Vain parlamentaarista tietä,
veljieilemällä .porvarien kanssa!
Vall^ankumousunelmat johtivat
tyytymättömät Satakunnan maa-talouslakkoihin
— joita vas-j
taan heikko hallitus ei osan­nut
sanoa edes kovaa sanaa, elä-lessä
tulivat voimellakat .Turussa
ja Helsingissä. Sosialistien ase­ma
hallituksessa kävi ensi vii-koista
alkaen sangen horjuvaksi.
Loimulta tuli- ristiriita eduskun-litiikkaa,
e(]istaeu jat:ku\aa -kas
vatusta siihen .siuiiitaan; että kun
talle i.)Uolueelle taas joskus tulee.
hallilusedesx astuu, sen takana o-levat
joukot -.ovat siiniimaänn
1 )oIs he\-1 st 11 n ee t, e t 1 i " n 1111e11. to
veita: voi • mikään hallit us tyydyt­tää.
Susia 11(1 emokraallisen puolueen
.2ö-vu()tinen liiaalalouspolitiikka
on OIIHI l u k e M i a t t o m i e n suunt.i-
\ a i h d o s t e i i alainen. Siiureen vai­kutusvaltaansa,
nähdtui . onkin
l)Uohn'en otteet nTiis^-a asioissa \ -
leensä epäonnistuneet, monista,
epäilemättä .vil[)ittönMstä otteista
ja y r i t y k s i s t ä huoliiuatta. Puo-liieeii
-aktiivinen- työ on kohdistu­nut
pääasiassa t(>ollisiius- ja kau-pVvn
k i ty ii v ä en .< )1 oi (.' n • pa ra n t ami s-yrityksiin
ja jarjest()työhöii.
• Alulta epäonnistumiset ja vaili-lehnaisuus
()\aj tn\( i s k i n simrek-si
Osaksi j(dituneet so-<ialistisist,i
teorioista. Näiden k'äytäntööii
soveMutlaminen, varsinkin talou­d
e l l i s e s t i niin \ällän keliittynees-sii
maassa kuin Suomi, ei ole ol­lut
eikä tule olemaan mahdolli-
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetÄ.-
Osoittakaa lähetyksenne va»-
taanottajan ja lähettäjän osoi»
teellä varustettuna osoitteelle :
Foreign Department
First National Bank
HANCOCK :: MICH
—Perustettu v. 1874.—
Varat yli $3,000,000.00.
Eirjoittakaa^|uomeksi; meillä
on kuusi fiuomalaista liikkeessäm-iien
. Vasta sitten, kun sosialide-mokraaltinen
puolue : omistaa
kans.illiset p(UMriatte(>t, antautuu
voima suli te i t te nsa. ni u ka an ' y li-t
el s työ 11 (Vu • .n 1 u i d e n • p u oi u e id (' n
kanssa jaottaa Miiali.dollisuudet
.la 'kotiina.au eri-koisoiot huomioon
v;i a ti tn u ksia telidi.'ssään, v<i^t a sit-:
ten aIkaa, • si)Sialidemokratlakm
t e 11 ok k as 11 vai k 111 tii a i s a n in aa n , e-^
dist v.stvohön. — Ilkka.
ve-
Miirhaaja vapautettiin.
Cebnlon, (ia. — T). (i. Leaeh,
joka äskettiin ampui kuoliaaksi
vainionsa ja t aman ra kasi olijan
John .M(;)ore-n|!miseii miehen,
tosi n, k.
k i im • ja
\aksi imirliasyytokseNta. Tuoma­ri
ja lautakunta .olivat sitä : miel­tä
että miehellä on oikeus puolus
taa k o t i n s a ja jierlieensä pyhyyt­tä
ja kunniaa.
' Ijii"joittamattomaan la-.
määrättiin vapautctta-m
^ ^ :
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
MahdoIHsinänan pikainen; toiminta.
"a
I
II
Av
i
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor
keimman kurssin rahalähertyksistä. ^
irURSSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN MA£,KKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan pestin kautta, jos säh-kösanonialähetystä
ei erikoisesti vaadita. Säiikötys-maksu
on $3.00 seuraavassa lueteltujen lähetysku­lujen
lisäksi. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summillö $40.00 asti, 50c feummille $50.00 aati,
75c. summille $100.00 asti: Jokaiselta fieu;»^&ivalta sa­dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Laneitaessanne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hy viii tar­kasti
m
PORT' ARTHUR, ONT.
tai: 518 St. Catharine. St., West, Montreal, Que.
S S
ii.
ii
iii li. 4. '•,0^tWiv'C-U(^V.'' ^Yl'