1924-08-24-05 |
Previous | 5 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
i
^ ^ ^ ^
4.
4^
JS.
4
5= S
-m 1
^^^^^^^^^^^
— -
1
Sf
3»-
Tl-
Ti
^ ^ ^ ^
< -
mjMERO 311 OiNAÖAN tmnSET, PORT ÄKTHUR, öNT., CÄN.
Miten Leopold II neljäkymmentä
vuotta sitten alkoi Kongoalueen
valtauksen.
Kuningas Leopold II, josta eräs
. • • • 1 • ; - • • •
muifitelmakirjailija sanoo, että
*'jos Leopold ei olisi syntynyt
kniiinii päänsä, olisi hänestä varmasti
l kehittynyt aikakautensa
.johtavin liikenero", tarkkasilmäisenä
liike-elä mä 11 tuntijana
huomasi, miten lieikolla pohjalla
belgialamen teollisuus lepäsi, se
kum dli rakentunut miltei yksinomaan
ulkomaista kauppaa varten,
kotoinen kulutus kun oli
heikkoa, samaila kun verrattain
suun osa teoUipudessa tarvittavaa
raaka-ainesta oli muualta
hankittava. Tällainen tilanne silmiensä
\edessä oli Leopokl selvillä
siitä, että ,Belgian on hankit-taavaitselleeW
«ellainen paikka,
j oka sa tn a 11 a k u n s e a n taa; be 1 gi a-laiselle
teollisuudelle, tämän tarvitsemia,
raaka-aineita, muodostuu
my ösk i n b H1 g i a 1 a i ste n t e o 1 li:-
suustuottciden ostajaksi ja kuluttajaksi.
Päästäkseen tähän 0-.
li Belgiankin L(eopoldin mielestä
a ntau dut t a va -siirto maa pol i t li kr
kaan ja sita tietä hankittava vastaisen
teollisen elamansa vvaraksi
tarvitsemansa tuki. Jo 1870-lu.
vulla maa ta ko hdaiine iden va iva-
V1 en t e o 11 i s u u s p u 1 i e n a i k a n a h a u -
toi Leopold tätä mielessään, ollen
katseena jo silloin tähdätty Afri-kaan,
Ivonero-joen varsille, jonka
rikkauksista siellä matkustellut
Stanley oli nim paljon ylistelevää
esilletuonut, mutta jotka y-listelyt
olivat muidenkin ajatuksia
tähän samaan alueeseen kiinnittäneet.
Kongon lopullinen
valtaaminen miele«sään kutsui
Leopold 1876 Brvsselim eri maiden
edustajia neuvottelemaan
•oi isiko syy t a perusta a ta va ra-vaihto-
ja lahetysasem-a. Kongo-joen
varsi le ja silen helpottafi
sinne tunkeutuvien liikemiesten
toimint|ia ; samalla kun seudun
mi 1 j o o n i 11 e a u k 1< a ^ 11 e a \' a u t u i s I
m a h d n 111 su u k sn a p ä ä s t i i vu o ro v a i •
kutukseen europalaisen sivistyk-fien
kanssa. Oli selvää, että konferenssi
antoi kannatuksensa
Leopo 1 din ^es 111a\|i11 le aja111ksi 1 le.
p ä {i t ta en. et ta a s em i en pe rust a m i -
seeu on heti ryhdyttävä, jossa
h f) m massa Leo p o Id t u 1 is i o Icm aa n
ifvhtavana tekijänä. Kohta kour
ferenssin\päätytytä • antautui Leo-pold^
neuvotteluih. Stanleyn kans
sa s el la i s e 11 a ir u 1 o k s e 11 a e 11 a St a n -
ley rupesi konferenssissa muodostetun
k o mi SS i o n i n ]) a 1 \'e 1 u k -
seen, pysyen siinä viisi vuotta ja
ollen tärkeilnä 1 opasta jatekijana
1 a h ety s- ja k a up pa-a se ni i en ase t-iamisessa.
- Ennen pitkää huomasi Leopold
että asia ei ota edistyäkseen, ei
ainakaan hänen, toivomaansa
suuntaan, minkä vuoksi hänen on
saatava Joku suurvalta mukaan.
Mutta mikä? 1
Kansliaan ja Englantiin han ei
luottanet, näiden siirtomaapolitiikka
kun tulisi olemaan hänen
aikeitanf5a vasotaan; Jälella oli
siis ainoastaanlSaksa, jonka ruo-k
a h a 1 u s i ir t o m a i h • n n ä h,d e n e i s i 1 -
loin vielä ollut niin suun, kuin
miksi se myöhemmin kasvoi. Näin
ollen päättikin . hän turvautua
SaksaaDj viedäkseen itse Bis-marckin
avulla belgialaisensa
Kongoon. Näissä, merkeissä lähetti
Leopold erään varsin taitavan
sai^oraalehtimiehen Victor
Gautier'in Berliniin muokkaamaan
sikäläisissä sanomalehdissä
maaperää vastaisille pyrkimyksilleen.
Gantie^ lähti ja iskeytyi
mie'hen tavalla hänelle uskot tuun
arkaluontoiseen tehtävään. Eikä
suinkaan tulokefetta, sillä Bis-marck
kiinnitti heti hiiomionsa
saksalaisessa sanomalehdistössä
pitkin kjesää 1884 ilmenneisiin
kirjoituksiin ja äkkäsi, että tässä
oli senlaatuinen kysymys, jossa
Saksallakin olisi s|»kä poliittisia
että taloudellisisa etuja valvottavissa,
- ennenkuin Englanti ja
Ranska ehtivät siihen kyntensä
iskeä, yitkastelematta kutsuu
B'smarck jouluk. 15 päiväksi
1884 erij maiden edustajista •kokoonpannun
konferenssin Berliniin,
perustamaan . ja järjestämään
kansainvälistä toimintaa
Kongovirran seutuvilla Tässä
konferensissa, joka tuontuostakin
uhkasi hajota, syntyy kuitenkin
Kongon vapaavaltio, jolle hyväk-
Saksan, Ranskan ja Englannin e-dustajain
kanssa allekirjoittaa
konferenssin päätökset, joissa
taataan kaikille kansoille vapaa
kaupankäynti Kongon laaksossa,
myöntämättä kenellekään mono-ipooleja
tahi muita etuoikeuksia
kauppaan näden. Samalla päät-^
tää konferenssi, että näin perus-,
tetun vapaavaltion on tehtävä
kaikkensa alkuasukkaitten sekä
taloudellisen että sivistyksellisen
aseman kohottamiseksi, sekä en-nenkaikeka.
lopettaa Kongojen
laaksossa silloin vielä rehoittanut
orjakauppa. Tärkein ja lähinnä
Leopoldin pyrkimyksiä oli kuitenkin
p a ii t ö s. j o n k a m u k a a n m i 1 -
lään valtiolla ei ollut oikeutta:
koskea va paa valtion sisä isiin asi-oibiUj
erka mikään, nivohempi
konferenssi saa muutoksia näihin
päätolvsiin tehdä ilman vapaaval-:
tion omaa suosfurausta.. sekä päätös,
jonka mukaan vapaavaltion,
ensimäiseksi päämieheksi tuli
Leopold, jos. kohtakin "suurvaltojen
komissionäärina niinkuin
Tl iin i t ys k o n fe re n ssi n a s i a k i rj o is-sa
kuuluu.
Tieopoldin . aikeet tähtäsivät
k u i ten k in ka uemm a k s i k u: n m itä
konferenssin hänelle antama luottamustoimi
edellytti. Päainaali-naii
silmälläpitäen tarttui hän
' e 111 a \- a ä n s a k o k o t armollaan,, olion
täysin vakuutettu pyrkimys-
(ensii lopullisesta päättymisestä
Belgian hyväksi. — Vapaavaltion
'ärjobtyminen tarvitsi varoja,
ioita konferenssissa mukana oL
eet vallat oi:vat kylläkin asettaneet
hänen käytettäväkseen. Näihin
varoihin kajosi Leopold kui-
.'enikn varsin varovasti. Sen si-
. 1 a a n k i in n 11 ti h ä n i n el k o i s ia su m -
nia omista varoistaan vapaaval-
. ion asioihin. Tämä menettely
loliti: tietenkin siihen, että Leo-
>Old sai yllä kasvavan määräämis
•allan Koiigovaltion asioissa. Ja
lantier : piti- liuolta siitä, etta
uaailm.i tiesi vain hy\ha Leopol-lin
hommista, jotka myöskin
^tanleyssa olivat löytäneet 'haraan
kannattajansa, mikä Stan-
0 V n k an n a t u s i lm e ni \' Ti m es ' i n ' '
)alstoilla SIIS arvovaltaisella ta
olla. Eika kestänytkään kau-
.- an . k u n Ii e o p o Id s a i n a 1 id a to i -
eensa toteutuneina. Suur\alto^
ien kesken syntyi näet hanka-iksia,
joissa varsinkin Englanti
^ y V k 1 y ai 111 s e \- a a 11 as e ma a n K on-o
s a k 1 n, ja Ra n s ka ta a s su u 11 u-leena
"Englannin i)yrkimyksistä
Imo tti miehittävänsä Kongojo-
'u molemmat rannat. Tata ei tie-onkaan
suxamnut Kaksa, enem-
>jcia kuin Leop.oldkaan, jonka tai-ava
asianajaja (Jantier osaasi saksalaisen
. sanomnlelidiston avulla
)itaä Englann'n kieroja pyrkii
laajaa faliietta, joka oh seitsemän-k;
jrramentäkuusi kertaa suurenipi
kuin itse-emämaa ja neljä kertaa
suurempi kuin Ranska ja jossa
asuu ikohnisenkymnientä miijpo-naa
ihmistä, eli neljä kertaa e-nemmän
kuiri itse Belgiassa. Onnistumista
pidettiin ma hdotto-mana
. ja belgialaisia varoitettiin
antautumasta seikkailuihin, joista
saattaisi koitua maalle ennen
arvaamattomia onnettomuuksia.
Näiden varoitushuutojeri- aikana
annettiin belgialaisten ymmärtää,
että Saksa, olisi valmis ostamaan
koko Kongon. Jo Bismarck
oli kohta Kongon siirryttyä Leopold
in käsiin huö ma n n u t\ m" t ä o-l
i tapahtunut ja miten hänkin
oli; Kongo-asiassa tullut täydellisesti
liarhaanjohdeutksi. Ja lieneekin
Leopold II :11a se kunnia
historia n 1 ehdillä, et tä h ä n osa si
pimittää itse Bisraarckin. Tämä
seikka sapetti tietenkin saksalaisia,
eikä saksalaiselta taliolta
säästetty sanoja maalatessa belgialaisten
toimeenpanemia julmuuksia
alkuasukkaiden keskuudessa
. Kongossa. Belgialaisten
tunnustettu yritteliäisyys ja alo-tekyky
ei kallistanut korviaan e-neinpää
varoituksille kuin östö-tarjouksidlle.
vaan eduskunta
pii a tti ott a a Kon gon vast aan j a
j at kaa siel lä Le o j) o Id in ai k am aa
ja/ isuunnitt olemaa politiikkaa.
Kirjoituksiin belgialaisten julmuuksista'
vastasivat belgialaiset
esittämällä saksalaisten julmuuksia
omissa siirtomaissaan^^
Leopoldin jo aikoinaan rakon-nuttamaa,
lioin 500 kilometriä
pitkää rauta tietä päätettiin jatkaa
j a yd istiiä s i ihen s ivU r a to ja.
Syntyi yhtiöitä emämaan !ja
•Kongon välisen kaupan te'hostamiseksi.
Uusia laivoja rakennettiin
Kongon ja Antyerpenin välistä
I laivaliike11ä vah vista maan.
Tuloksena näistä ponnistuksista
onkin ollut, että molempien maiden
välinen vuorovaikutus on>
vuosi vuodelta kasvanut. Ja tuskinpa
lieneekään enää ketään,
joka epäilisi belgialaisten pysty-säisyyttä
hoitamaan Leopoldin
heille niin. ovelasti hankkimaa
siirtomaata ja sen antimia hyväkseen
käy ttä mään.
Kongo on luoniipntuott(?.iltaan
varsin rikas, mutta sen rikkaudet
tunnetaan vasta ainoastaan
ösäpuilleen. Kautsukkia . saadaan
maasta paljon,- samoin i>uuvillaa
ja n o rs un luu ta, kaa ka ota j a kahviakin,
samoin kuparia ja kulta
a k in. En n eri I n i a ai Iin a n sota a
keksityt timanttikatvokset; antoi-vat
aikamoista vauhtia Antver-penin
ennestään jo kukoistavalle
timanttiteollisuudelle, niin että
Antverpenistä muodostui inaail-myksiä
esillä. Tässä Saksan ja man timanttiteollisuuden keskus,
Mn^lannin välisessä jupakassa ai-' jona Amsterdam oli. pitkiä aikovaa
ilmetä numeroita niistä suu-' ja ollut.
rista .summista ,joita vapaavalt'o| Belgian Kongo on kuin onkin
oli jo k äyttänyt sekä niistä, joita, nyttemmin jo kiistämätön todel-leti
piti tarvittamun. Tällöin lisuus, ^ vieläpä Versaillesin rau-kokoonnutaan
asiäta pohtimaan, hansopimuksen mukaan jonkun
5a MIESTEN TWEED
ALENNETTXj^
Miesten $2.25 Tweec
Housut—Myynnissä
$1.65
POIKASTEI
KAASTA K
TAJILLE T
75 Muodikasta, hyvin rää,tä|
vaa. Pukuun kuuluu kaksi
POIKASTENL LUJIA
ERIKOISALENNU
Tilaviksi leikaftuia ja by\
jasta, tummasta kankaasta
Erikoishinta parilta .
\e S
• ei k ä; k u k a a n ha lu a ava ta k u k k ä-roaan,
varsinkin kun sanomaleh-let
sekä Belgiassa, mutta varsin-
:kin; Saksassa alkavat epäillä koko
yrityksen onnistumista Ja
nyt tapa h luu k in sellainen ihme,
että vallat /luovuttavat koko rii-danalaisen
Kongon Leopoldille ja
valtio saa nimekseen• Leopoldin
"Kongo". Belgian eduskunta antaa
Leopoldille luvan olla tämän
uuden maansa hailitsija, varsinkin
kun Leopold vakuutti, ettei
hänen suvernisyytensä Kongo.ssa
tulisi tuottamaan Belgialle minkäänlaisia
menoja ja kustannuksia.
.;•;•
Pitkiä aikojä ei kuitenkaari
lunut kun LeApöld jo : kääntyy
maansa eduskunnan puoleen
pyynnöllä saada tältä rahallista
tukea, lainaa, hallitsemansa Kongon
tarpeisiin. Eduskunnan sosialistiset
. jäsenet vastustavat
pyyntöä, mutta oikeisto myönsi
lainan. Ensimäistä lainaa seurasi
toinen, toista kolmas ja ennen
pitkää oli Belgia näiden antamiensa
lainain kautta kiinnittänyt
Kongon itseensä. Ja kun Leopold
II kuoli, luovutti hän testamentissaan
Kongon Belgian valtiolle.
Kon gon lopullinen liittäminen
Belgiaan tapahtui elok. 20
p:nä 1908..
Kongon joutumilta pienen Belgian
hoteisiin pidettiin muualla
ma ai 1 massa varsin aryeluttayapa
tapahtumana. Miten, kykenisi
Belgia, muutenkin niin perin
heikkoine.. r ahavarx)ineent; .hoita-sytään
omaMipRmisa'kin.4a joka ^ maan ja kohottamaan-.Kongoxi
verran; alueellisesti laajentuneenakin.
!Ja belgialaiset, huolimatta
rahallisista vaikeuksista, joita
maailmansota on vielä lisännyt,,
ovat osoittautuneet synnynnäisiksi-
talousmiehiksi,. jotka vaikeissakaan
olosuhteissa eivät hellitä
kerran tekemäänsä ja oikeaksi
toteamaansa otetta.
U. S :ssa Juho Torvelainen.
f f - v%«%i«^te«f^
.- '.11. '•..•^ V
for
1
LENININ TESTAMENTTI.
Riiassa ilmestyvä venäläinen
lehti '^Narodnaja Mysl" on julkaissut
-bolshevikien ankarasti salassa
pitämän Leninin 'testamentin,
- jonka tässä esitämme lukijoillemme.
"Viimeinen tahtoni.
Toverit! Kun Venäjän neuvostotasavaltojen
järjestelmä VUOUT
na 1921 oli niin heikontunut, että
nelivuotisen kommunistivallan
jälkeen oltiin melkein perikadon
partaalla^ oli tärkein tehtävämme
elvyttää kuolevaa • ruumista
ja vieläpä antaa sille myrkky-ruiskutuksia.
Tällaisena turvauduimme
Nep "iin, (vuiteen taloudelliseeni
järjestelmään). :Tämän
'*Nep"in i piti kerätä kaikki Venäjällä
oleva yksityinen pääoma
kaupan ja teollisuuden tarpeisiin
elvyttämään pankkeja ja kmlku-laitoksia.
"Nep"in piti auttaa
sairasta ruumista niinkuin arse-nikilääke.
Mutta tämän lääkkeen
rajoittamaton käyttäminen
olisi petos omia tarkoituksiamme
vastaan, sillä myönnytyspolitii-
^ n . ^x»jitkaminen olisi .johtq^v^*
k a p i t a 1 i s ti se n j ä r j e s t elm ä n u u -
delleen elvyttämiseen, mika taas
p u o les t a a n 1 o p u Ita olisi teliny t
ty h j 1 k s i k a i k k 1 A' a 11 a n k 11 n 1 o u k s e n
saavutukset. Sentahden .täytyi
Venäjän nauttia tata niyrkkyä
vain ohimenevästi ])arantuak-seen.
Kun Neuvosio-Venäjä on
päässyt taudin j)ahimman kohdan
yli, kun maa ja Iloon tulee
terveeksi, silloin- on minun tosta-m
e n 111 n i t ii y t a n t ö on pan i a l)s 11 e r-sinski
rautaisella kiidolla havit-t
a V ä k a 1 k e n, mi n k a k a | vi ta listi-nen
myrkky on saastuttanut.
Kommunistien hallituksen vel-v.^
ll;suutena on silloin hävittää
kaikki yksityinen pääoma h teli-dä
vaarattomiksi ne henkilöt,
joilla sitä on ollut.
Kun me tammikuussa 1U21 selitimme
olevamme valmiita myön
nytyksiin kapitalismille, siirryimme
—- joksikin ajaksi — oikealta
tieltämmj3, sillä tämä askel
on tarpeen maan paranemiseksi,
mutta nyt. on meidän huudettava
kommunistisille tovereillemme
: Mars, eteenpäin!
Jos emme ajoissa tartu tähän
liikkeeseen, niin uhkaa meitä välittömästi
vaara, ettemme pääse
kommunististen tarkoitustemme
perille, sillä valtiossa, jossa on
vallalla kapitalisti-talpudellinen
politiikka, ei voida .'harjoittaa
kommunistista politiikkaa.
Testamentin toimeenpaneminen
muodostaa toisen kohdan toisessa
vallankumouksessa^ joka voi alkaa
vuonna 1924 ja vaatia paljon
enemmän uhreja kuin ensimmäinen
vallankumPus vuonna
1917.
Testämenttini toimeenpanijak-sim
äärään toveri Dshersinskin
(Tshekan jobtajan). Hänen on
kaikin käytettävissä olevin keinoin
'saatava ' * Nep'' pois maailmasta.
Jokainen, joka tavataan
JyksityiskÄuppaa harjoittamassa,
Tikkauksia kokoamassa, keinotte-lemassa,
on rangaistava, ja on
häneltä otettava pois kaikki, mitä
hänellä on. Väin henkilöillä,
joiden tiedämme olevan vallankumouksellisia
kommunisteja, on
On olevia oikeu selää kommunistisessa
valtiossa, jollainen Neuvosto-
Venäjä on.
Minä tiedän, että testämenttini^
toimafjnpa^no on vaativa uhreJi,
mutta' nama uhrit ovat tai'{)eelli- noita, tuotantomenetelmiä erais-sia
ohjelmamme totouttamiseks
rautaisella lujuudella.
AVladimir Lenin."
Pragin työnjohtokongr^ssi
päättynyt.
Pragin kansainvälinen työnjohto-
kongressi on nyttemmin lopettanut
työnsä. Kongressisa on ehditty
käsitellä niinä viitenä pai-
V ä nä,( joi loi n ( on t V os k en n(vl ty,
])aljon tärkeitä tietecUistii työnjohtoa
käsitteleviä kysymyksiä ja
eri kansojen edustajat ovat pitti-neet
useita esitelmiä ;^1. ui; hiili-teollisuuden
johtamisesta pidettiin
muutamia esitelmiä. Sään-nöttömyydet
hiilentuotannossa aisa
tehtaissa y. m.
/!>()• - p a a t t v T v k. '24 paivana.
jolloin pidettiin vielä useita esitelmiä;
ja järjestettiin' lopuksi
j u h la 111 set k o u gr essi n pa a 11 a j a i-set.
sairas ' koväst i ikavoimaan
Vaunutyöläisiä vähennetty
työstä, toisilta pienennetty
palkkaa.
Proetor, M nn., elok, 13 \). —
Maanantaina ; astui taalla voi-m
a an palkkain alennus VH U n u -
työläisille. Alennus koski ainoastaan
pienempää tyoläismaaräa
ja putosi palkka 72 sentsta 65
sen111 in tunti ja joiltakin, jotka
ovat ennen saaneet Gosentti^
heuttavat lukuisia liäiriöitäteol-1 tunnilta, putosi .palkka i35 sent'-
lisuudessa, sen vuoksi täytyy ryh-t
y ä t u t k i m a a n t i e t e e 11 "isi e s t i n a i t ä
säännöttömyyksiä aiheuttavia
seikkoja ja taistelin niitä vasta
an. Kaikkien kuluttajien pitäi-si-
ostaa hiiliä säännöllisesti, jolloin
hiilien jako olisi helpompaa.
Eräs esitelmöitsijä korosti
sitä, etta teollisuuden tulee pysyä
tekniikan kehityksen tasalla
erikoisesti siinä suhteessa, että
yksitoikkoinen ja vaivaloinen
työ korvataan mekaanisella työl
lä. Neuvosto-Venäjän edustajat
esitelmöivät työn järjestämisestä
omassa maassaan.
Eräs insinööri, selosti .suunnitelmaa
kansainvälisen autotien
rakentamiseksi Keski-JEuroop-paan.
Suunnitelman mukaan alkaisi
se Ranskasta ja jatkuisi
Saksa läpi Venäjälle. Tie on
suunniteltu 16 m. leveäksi ia vatiin
ja 5r> sent n saajilta 40 senttiin.
Alennuksen voimaanastumista
ei oltu . kirjallisesti ilmoitettu,
mutta jokaiselle miehelle
oli sanottu siitä muutamia päiviä
aikaisemmin. Vähempi- määrä
miehiä on myoskm löysätty • työstä
Sheriffiä syytetään "kuivan
agentin" murhayrityksestä.
Marion, IIL, elok. 13 p. AVil-ta
kirjaa, josta lian taht
virvoitusta ja voimaa
puu lähestyessä. Kun pyhä kirja
vihdoin sairaalle tuotiin, niin
hänen vonnansa alkoi hetkeksi
elpymään. Hän avasi raamatun
ja etsi lempilukunsa, 33 Psalmin.
Raamattunsa antoi hänelle rohkeutta
lopun lähestyessä.
i
Vangittiin^ tytön murhasta.
ilTarry MeDonald, er^än apar-tementtirakennuksen
siivooja
vangittiin San Franeisepssa viime
torstaina syytettynä 19-vuotiaan
neiti Andnetta Hildebran-din
murhasta. Tvtto löydettiin
kuristettuna hänen apartementti
asunnosta-an viime .perjantaina.
Tyttö oli ammatiltaan telefooni-operaattori.
MeDonaldia tutki-taan.
I
Vaaleja ei tule tänä syksynä.
Canadan pääministeri King
lausui ^ eräässä viime lauantaina
pitämässäänpuheessa, että Dominion
vaalit eivät tule olemaan
tänä syksynä, llän väitti hallituksensa
antaneen Kanadalle
vaurautta ja hyvinvointia ja sanoi
sen olevan yhä kasvamassa
keuteeri ja syytetään häntä sa-rattaisiin
yksinomaan autoliikon-. lattujen. aseiden kantamisesta.
li am s on kauntin sheriffi George'kun maa on vedetty siitä rämein
Galligan vangittiin taalla tänään, köstä, johon Tory-hallitus oli sen •
mutta vapautettiin takauksella,, syössyt.
ja syytetään häntä S. Glenn " *
Youngin, Ku Klux Klanien kiel- Ranskan ulkoasia.n ministeriö
tolakiva'lvojan, murlilayritykses-'. on päättänyt jakaa, kuten viime
tä. ^ vuonnfTkin, neljä stipendiä suO'
.Galligan vapautettiin $5,000 ta-'iixalaisille ylioppilaille. Stipendi-kauksessa.
Young haastettiin oi- aatit saavat nostaa 600 frang-.i
kuussa aikana lokak. 1 pistä|
nettä varten. Sen pohja tehtäisiin Young saapui oikeuteen, kavel- sekä 1,100 frangia matkakuluin^
1924 heinäkuun 31 päivään 192-"'
graniitista, jonka päälle lasket- Ien kainalosauvain varassa ja oii
täisiin betonikerros ja se taas hänellä kaksi revolveria vyöt et-peitettäisiin
asfaltilla. Suurim-tynä molemmille kupeille. Hä-piin
kaupunkeihin rakennettai- nen matkassaan oli useita ystä-siin
haarateitä, mutta päätie kul- viä, jotka kaikki olivat asestet-kisi
kauempana niistä, että ajo-) tuja.
nopeus voisi pysyä mahdollisimman
korkealla.
Kongressissa käsiteltyjä kysymyksiä
on havainnollistettu ^ filmeillä,
< joilla on valaistu m. m.
sosiaalivakuutusta r ja huolenpitoa
vakuutetuista sekä työläisteh
suojelusta, kotitaloutta sekä miten
perheenemäntien työtä voidaan.'
• helpoittaa.,'^ • luudenaikaista
i>a'-'';T!nr?,!-outaTft(6ta,(''^kontron}k^-
Kuoleva vaimo ikävöitsi
raamattuansa.
Mrs. Betsy McDonald l>uluth"s-sa,
73 vuoden ikäinen, kuolinvuoteellaan
ikävöitsi vanhaa per-heraamattuaan,
joka oli ollut
pejrheen omaisuutena viisikymmentä
vuotta. Raamattu oli joutunut
.to'sen perheen omaisnu
4^ksi. i-» Inv^lin^-n-^t^^f^^lr-^ri ^<r
edestakaisin. Stipendiaattehin
nähden korkeimmaksi ikärajaksi
määrätty 30 vuotta ja ensi ehdoksi
ranskank'elen todellinen ja
käytännöllinen taito. Yksi apurahoista
voitaisiin vf?i'ata naisyli--
oppilaalle, ja nuoret taiteilijat
saattaisivat tulla siitä osallisiksi^
jos täyttävät ylioppilailta vaaditut
ehdot.
SEITSEMÄN ja puoli miljoonaa
, dollaria jaetaan vakuuttajaan,
kesken. Joka haluaa ottaa o-saa,
juiin olkaa hyvä ja kirjoit;^
takaa. - - E. W. Paju, Port
^^rlhur P O, Box 102, Ont.
\iCf^'*'-^^^^'*'»>''b''^*M/ ^'i-f^feS^"
Object Description
| Rating | |
| Title | Canadan uutiset, August 24, 1924 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
| Publisher | Canada News Pub. Co |
| Date | 1924-08-24 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Canada240824 |
Description
| Title | 1924-08-24-05 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
i
^ ^ ^ ^
4.
4^
JS.
4
5= S
-m 1
^^^^^^^^^^^
— -
1
Sf
3»-
Tl-
Ti
^ ^ ^ ^
< -
mjMERO 311 OiNAÖAN tmnSET, PORT ÄKTHUR, öNT., CÄN.
Miten Leopold II neljäkymmentä
vuotta sitten alkoi Kongoalueen
valtauksen.
Kuningas Leopold II, josta eräs
. • • • 1 • ; - • • •
muifitelmakirjailija sanoo, että
*'jos Leopold ei olisi syntynyt
kniiinii päänsä, olisi hänestä varmasti
l kehittynyt aikakautensa
.johtavin liikenero", tarkkasilmäisenä
liike-elä mä 11 tuntijana
huomasi, miten lieikolla pohjalla
belgialamen teollisuus lepäsi, se
kum dli rakentunut miltei yksinomaan
ulkomaista kauppaa varten,
kotoinen kulutus kun oli
heikkoa, samaila kun verrattain
suun osa teoUipudessa tarvittavaa
raaka-ainesta oli muualta
hankittava. Tällainen tilanne silmiensä
\edessä oli Leopokl selvillä
siitä, että ,Belgian on hankit-taavaitselleeW
«ellainen paikka,
j oka sa tn a 11 a k u n s e a n taa; be 1 gi a-laiselle
teollisuudelle, tämän tarvitsemia,
raaka-aineita, muodostuu
my ösk i n b H1 g i a 1 a i ste n t e o 1 li:-
suustuottciden ostajaksi ja kuluttajaksi.
Päästäkseen tähän 0-.
li Belgiankin L(eopoldin mielestä
a ntau dut t a va -siirto maa pol i t li kr
kaan ja sita tietä hankittava vastaisen
teollisen elamansa vvaraksi
tarvitsemansa tuki. Jo 1870-lu.
vulla maa ta ko hdaiine iden va iva-
V1 en t e o 11 i s u u s p u 1 i e n a i k a n a h a u -
toi Leopold tätä mielessään, ollen
katseena jo silloin tähdätty Afri-kaan,
Ivonero-joen varsille, jonka
rikkauksista siellä matkustellut
Stanley oli nim paljon ylistelevää
esilletuonut, mutta jotka y-listelyt
olivat muidenkin ajatuksia
tähän samaan alueeseen kiinnittäneet.
Kongon lopullinen
valtaaminen miele«sään kutsui
Leopold 1876 Brvsselim eri maiden
edustajia neuvottelemaan
•oi isiko syy t a perusta a ta va ra-vaihto-
ja lahetysasem-a. Kongo-joen
varsi le ja silen helpottafi
sinne tunkeutuvien liikemiesten
toimint|ia ; samalla kun seudun
mi 1 j o o n i 11 e a u k 1< a ^ 11 e a \' a u t u i s I
m a h d n 111 su u k sn a p ä ä s t i i vu o ro v a i •
kutukseen europalaisen sivistyk-fien
kanssa. Oli selvää, että konferenssi
antoi kannatuksensa
Leopo 1 din ^es 111a\|i11 le aja111ksi 1 le.
p ä {i t ta en. et ta a s em i en pe rust a m i -
seeu on heti ryhdyttävä, jossa
h f) m massa Leo p o Id t u 1 is i o Icm aa n
ifvhtavana tekijänä. Kohta kour
ferenssin\päätytytä • antautui Leo-pold^
neuvotteluih. Stanleyn kans
sa s el la i s e 11 a ir u 1 o k s e 11 a e 11 a St a n -
ley rupesi konferenssissa muodostetun
k o mi SS i o n i n ]) a 1 \'e 1 u k -
seen, pysyen siinä viisi vuotta ja
ollen tärkeilnä 1 opasta jatekijana
1 a h ety s- ja k a up pa-a se ni i en ase t-iamisessa.
- Ennen pitkää huomasi Leopold
että asia ei ota edistyäkseen, ei
ainakaan hänen, toivomaansa
suuntaan, minkä vuoksi hänen on
saatava Joku suurvalta mukaan.
Mutta mikä? 1
Kansliaan ja Englantiin han ei
luottanet, näiden siirtomaapolitiikka
kun tulisi olemaan hänen
aikeitanf5a vasotaan; Jälella oli
siis ainoastaanlSaksa, jonka ruo-k
a h a 1 u s i ir t o m a i h • n n ä h,d e n e i s i 1 -
loin vielä ollut niin suun, kuin
miksi se myöhemmin kasvoi. Näin
ollen päättikin . hän turvautua
SaksaaDj viedäkseen itse Bis-marckin
avulla belgialaisensa
Kongoon. Näissä, merkeissä lähetti
Leopold erään varsin taitavan
sai^oraalehtimiehen Victor
Gautier'in Berliniin muokkaamaan
sikäläisissä sanomalehdissä
maaperää vastaisille pyrkimyksilleen.
Gantie^ lähti ja iskeytyi
mie'hen tavalla hänelle uskot tuun
arkaluontoiseen tehtävään. Eikä
suinkaan tulokefetta, sillä Bis-marck
kiinnitti heti hiiomionsa
saksalaisessa sanomalehdistössä
pitkin kjesää 1884 ilmenneisiin
kirjoituksiin ja äkkäsi, että tässä
oli senlaatuinen kysymys, jossa
Saksallakin olisi s|»kä poliittisia
että taloudellisisa etuja valvottavissa,
- ennenkuin Englanti ja
Ranska ehtivät siihen kyntensä
iskeä, yitkastelematta kutsuu
B'smarck jouluk. 15 päiväksi
1884 erij maiden edustajista •kokoonpannun
konferenssin Berliniin,
perustamaan . ja järjestämään
kansainvälistä toimintaa
Kongovirran seutuvilla Tässä
konferensissa, joka tuontuostakin
uhkasi hajota, syntyy kuitenkin
Kongon vapaavaltio, jolle hyväk-
Saksan, Ranskan ja Englannin e-dustajain
kanssa allekirjoittaa
konferenssin päätökset, joissa
taataan kaikille kansoille vapaa
kaupankäynti Kongon laaksossa,
myöntämättä kenellekään mono-ipooleja
tahi muita etuoikeuksia
kauppaan näden. Samalla päät-^
tää konferenssi, että näin perus-,
tetun vapaavaltion on tehtävä
kaikkensa alkuasukkaitten sekä
taloudellisen että sivistyksellisen
aseman kohottamiseksi, sekä en-nenkaikeka.
lopettaa Kongojen
laaksossa silloin vielä rehoittanut
orjakauppa. Tärkein ja lähinnä
Leopoldin pyrkimyksiä oli kuitenkin
p a ii t ö s. j o n k a m u k a a n m i 1 -
lään valtiolla ei ollut oikeutta:
koskea va paa valtion sisä isiin asi-oibiUj
erka mikään, nivohempi
konferenssi saa muutoksia näihin
päätolvsiin tehdä ilman vapaaval-:
tion omaa suosfurausta.. sekä päätös,
jonka mukaan vapaavaltion,
ensimäiseksi päämieheksi tuli
Leopold, jos. kohtakin "suurvaltojen
komissionäärina niinkuin
Tl iin i t ys k o n fe re n ssi n a s i a k i rj o is-sa
kuuluu.
Tieopoldin . aikeet tähtäsivät
k u i ten k in ka uemm a k s i k u: n m itä
konferenssin hänelle antama luottamustoimi
edellytti. Päainaali-naii
silmälläpitäen tarttui hän
' e 111 a \- a ä n s a k o k o t armollaan,, olion
täysin vakuutettu pyrkimys-
(ensii lopullisesta päättymisestä
Belgian hyväksi. — Vapaavaltion
'ärjobtyminen tarvitsi varoja,
ioita konferenssissa mukana oL
eet vallat oi:vat kylläkin asettaneet
hänen käytettäväkseen. Näihin
varoihin kajosi Leopold kui-
.'enikn varsin varovasti. Sen si-
. 1 a a n k i in n 11 ti h ä n i n el k o i s ia su m -
nia omista varoistaan vapaaval-
. ion asioihin. Tämä menettely
loliti: tietenkin siihen, että Leo-
>Old sai yllä kasvavan määräämis
•allan Koiigovaltion asioissa. Ja
lantier : piti- liuolta siitä, etta
uaailm.i tiesi vain hy\ha Leopol-lin
hommista, jotka myöskin
^tanleyssa olivat löytäneet 'haraan
kannattajansa, mikä Stan-
0 V n k an n a t u s i lm e ni \' Ti m es ' i n ' '
)alstoilla SIIS arvovaltaisella ta
olla. Eika kestänytkään kau-
.- an . k u n Ii e o p o Id s a i n a 1 id a to i -
eensa toteutuneina. Suur\alto^
ien kesken syntyi näet hanka-iksia,
joissa varsinkin Englanti
^ y V k 1 y ai 111 s e \- a a 11 as e ma a n K on-o
s a k 1 n, ja Ra n s ka ta a s su u 11 u-leena
"Englannin i)yrkimyksistä
Imo tti miehittävänsä Kongojo-
'u molemmat rannat. Tata ei tie-onkaan
suxamnut Kaksa, enem-
>jcia kuin Leop.oldkaan, jonka tai-ava
asianajaja (Jantier osaasi saksalaisen
. sanomnlelidiston avulla
)itaä Englann'n kieroja pyrkii
laajaa faliietta, joka oh seitsemän-k;
jrramentäkuusi kertaa suurenipi
kuin itse-emämaa ja neljä kertaa
suurempi kuin Ranska ja jossa
asuu ikohnisenkymnientä miijpo-naa
ihmistä, eli neljä kertaa e-nemmän
kuiri itse Belgiassa. Onnistumista
pidettiin ma hdotto-mana
. ja belgialaisia varoitettiin
antautumasta seikkailuihin, joista
saattaisi koitua maalle ennen
arvaamattomia onnettomuuksia.
Näiden varoitushuutojeri- aikana
annettiin belgialaisten ymmärtää,
että Saksa, olisi valmis ostamaan
koko Kongon. Jo Bismarck
oli kohta Kongon siirryttyä Leopold
in käsiin huö ma n n u t\ m" t ä o-l
i tapahtunut ja miten hänkin
oli; Kongo-asiassa tullut täydellisesti
liarhaanjohdeutksi. Ja lieneekin
Leopold II :11a se kunnia
historia n 1 ehdillä, et tä h ä n osa si
pimittää itse Bisraarckin. Tämä
seikka sapetti tietenkin saksalaisia,
eikä saksalaiselta taliolta
säästetty sanoja maalatessa belgialaisten
toimeenpanemia julmuuksia
alkuasukkaiden keskuudessa
. Kongossa. Belgialaisten
tunnustettu yritteliäisyys ja alo-tekyky
ei kallistanut korviaan e-neinpää
varoituksille kuin östö-tarjouksidlle.
vaan eduskunta
pii a tti ott a a Kon gon vast aan j a
j at kaa siel lä Le o j) o Id in ai k am aa
ja/ isuunnitt olemaa politiikkaa.
Kirjoituksiin belgialaisten julmuuksista'
vastasivat belgialaiset
esittämällä saksalaisten julmuuksia
omissa siirtomaissaan^^
Leopoldin jo aikoinaan rakon-nuttamaa,
lioin 500 kilometriä
pitkää rauta tietä päätettiin jatkaa
j a yd istiiä s i ihen s ivU r a to ja.
Syntyi yhtiöitä emämaan !ja
•Kongon välisen kaupan te'hostamiseksi.
Uusia laivoja rakennettiin
Kongon ja Antyerpenin välistä
I laivaliike11ä vah vista maan.
Tuloksena näistä ponnistuksista
onkin ollut, että molempien maiden
välinen vuorovaikutus on>
vuosi vuodelta kasvanut. Ja tuskinpa
lieneekään enää ketään,
joka epäilisi belgialaisten pysty-säisyyttä
hoitamaan Leopoldin
heille niin. ovelasti hankkimaa
siirtomaata ja sen antimia hyväkseen
käy ttä mään.
Kongo on luoniipntuott(?.iltaan
varsin rikas, mutta sen rikkaudet
tunnetaan vasta ainoastaan
ösäpuilleen. Kautsukkia . saadaan
maasta paljon,- samoin i>uuvillaa
ja n o rs un luu ta, kaa ka ota j a kahviakin,
samoin kuparia ja kulta
a k in. En n eri I n i a ai Iin a n sota a
keksityt timanttikatvokset; antoi-vat
aikamoista vauhtia Antver-penin
ennestään jo kukoistavalle
timanttiteollisuudelle, niin että
Antverpenistä muodostui inaail-myksiä
esillä. Tässä Saksan ja man timanttiteollisuuden keskus,
Mn^lannin välisessä jupakassa ai-' jona Amsterdam oli. pitkiä aikovaa
ilmetä numeroita niistä suu-' ja ollut.
rista .summista ,joita vapaavalt'o| Belgian Kongo on kuin onkin
oli jo k äyttänyt sekä niistä, joita, nyttemmin jo kiistämätön todel-leti
piti tarvittamun. Tällöin lisuus, ^ vieläpä Versaillesin rau-kokoonnutaan
asiäta pohtimaan, hansopimuksen mukaan jonkun
5a MIESTEN TWEED
ALENNETTXj^
Miesten $2.25 Tweec
Housut—Myynnissä
$1.65
POIKASTEI
KAASTA K
TAJILLE T
75 Muodikasta, hyvin rää,tä|
vaa. Pukuun kuuluu kaksi
POIKASTENL LUJIA
ERIKOISALENNU
Tilaviksi leikaftuia ja by\
jasta, tummasta kankaasta
Erikoishinta parilta .
\e S
• ei k ä; k u k a a n ha lu a ava ta k u k k ä-roaan,
varsinkin kun sanomaleh-let
sekä Belgiassa, mutta varsin-
:kin; Saksassa alkavat epäillä koko
yrityksen onnistumista Ja
nyt tapa h luu k in sellainen ihme,
että vallat /luovuttavat koko rii-danalaisen
Kongon Leopoldille ja
valtio saa nimekseen• Leopoldin
"Kongo". Belgian eduskunta antaa
Leopoldille luvan olla tämän
uuden maansa hailitsija, varsinkin
kun Leopold vakuutti, ettei
hänen suvernisyytensä Kongo.ssa
tulisi tuottamaan Belgialle minkäänlaisia
menoja ja kustannuksia.
.;•;•
Pitkiä aikojä ei kuitenkaari
lunut kun LeApöld jo : kääntyy
maansa eduskunnan puoleen
pyynnöllä saada tältä rahallista
tukea, lainaa, hallitsemansa Kongon
tarpeisiin. Eduskunnan sosialistiset
. jäsenet vastustavat
pyyntöä, mutta oikeisto myönsi
lainan. Ensimäistä lainaa seurasi
toinen, toista kolmas ja ennen
pitkää oli Belgia näiden antamiensa
lainain kautta kiinnittänyt
Kongon itseensä. Ja kun Leopold
II kuoli, luovutti hän testamentissaan
Kongon Belgian valtiolle.
Kon gon lopullinen liittäminen
Belgiaan tapahtui elok. 20
p:nä 1908..
Kongon joutumilta pienen Belgian
hoteisiin pidettiin muualla
ma ai 1 massa varsin aryeluttayapa
tapahtumana. Miten, kykenisi
Belgia, muutenkin niin perin
heikkoine.. r ahavarx)ineent; .hoita-sytään
omaMipRmisa'kin.4a joka ^ maan ja kohottamaan-.Kongoxi
verran; alueellisesti laajentuneenakin.
!Ja belgialaiset, huolimatta
rahallisista vaikeuksista, joita
maailmansota on vielä lisännyt,,
ovat osoittautuneet synnynnäisiksi-
talousmiehiksi,. jotka vaikeissakaan
olosuhteissa eivät hellitä
kerran tekemäänsä ja oikeaksi
toteamaansa otetta.
U. S :ssa Juho Torvelainen.
f f - v%«%i«^te«f^
.- '.11. '•..•^ V
for
1
LENININ TESTAMENTTI.
Riiassa ilmestyvä venäläinen
lehti '^Narodnaja Mysl" on julkaissut
-bolshevikien ankarasti salassa
pitämän Leninin 'testamentin,
- jonka tässä esitämme lukijoillemme.
"Viimeinen tahtoni.
Toverit! Kun Venäjän neuvostotasavaltojen
järjestelmä VUOUT
na 1921 oli niin heikontunut, että
nelivuotisen kommunistivallan
jälkeen oltiin melkein perikadon
partaalla^ oli tärkein tehtävämme
elvyttää kuolevaa • ruumista
ja vieläpä antaa sille myrkky-ruiskutuksia.
Tällaisena turvauduimme
Nep "iin, (vuiteen taloudelliseeni
järjestelmään). :Tämän
'*Nep"in i piti kerätä kaikki Venäjällä
oleva yksityinen pääoma
kaupan ja teollisuuden tarpeisiin
elvyttämään pankkeja ja kmlku-laitoksia.
"Nep"in piti auttaa
sairasta ruumista niinkuin arse-nikilääke.
Mutta tämän lääkkeen
rajoittamaton käyttäminen
olisi petos omia tarkoituksiamme
vastaan, sillä myönnytyspolitii-
^ n . ^x»jitkaminen olisi .johtq^v^*
k a p i t a 1 i s ti se n j ä r j e s t elm ä n u u -
delleen elvyttämiseen, mika taas
p u o les t a a n 1 o p u Ita olisi teliny t
ty h j 1 k s i k a i k k 1 A' a 11 a n k 11 n 1 o u k s e n
saavutukset. Sentahden .täytyi
Venäjän nauttia tata niyrkkyä
vain ohimenevästi ])arantuak-seen.
Kun Neuvosio-Venäjä on
päässyt taudin j)ahimman kohdan
yli, kun maa ja Iloon tulee
terveeksi, silloin- on minun tosta-m
e n 111 n i t ii y t a n t ö on pan i a l)s 11 e r-sinski
rautaisella kiidolla havit-t
a V ä k a 1 k e n, mi n k a k a | vi ta listi-nen
myrkky on saastuttanut.
Kommunistien hallituksen vel-v.^
ll;suutena on silloin hävittää
kaikki yksityinen pääoma h teli-dä
vaarattomiksi ne henkilöt,
joilla sitä on ollut.
Kun me tammikuussa 1U21 selitimme
olevamme valmiita myön
nytyksiin kapitalismille, siirryimme
—- joksikin ajaksi — oikealta
tieltämmj3, sillä tämä askel
on tarpeen maan paranemiseksi,
mutta nyt. on meidän huudettava
kommunistisille tovereillemme
: Mars, eteenpäin!
Jos emme ajoissa tartu tähän
liikkeeseen, niin uhkaa meitä välittömästi
vaara, ettemme pääse
kommunististen tarkoitustemme
perille, sillä valtiossa, jossa on
vallalla kapitalisti-talpudellinen
politiikka, ei voida .'harjoittaa
kommunistista politiikkaa.
Testamentin toimeenpaneminen
muodostaa toisen kohdan toisessa
vallankumouksessa^ joka voi alkaa
vuonna 1924 ja vaatia paljon
enemmän uhreja kuin ensimmäinen
vallankumPus vuonna
1917.
Testämenttini toimeenpanijak-sim
äärään toveri Dshersinskin
(Tshekan jobtajan). Hänen on
kaikin käytettävissä olevin keinoin
'saatava ' * Nep'' pois maailmasta.
Jokainen, joka tavataan
JyksityiskÄuppaa harjoittamassa,
Tikkauksia kokoamassa, keinotte-lemassa,
on rangaistava, ja on
häneltä otettava pois kaikki, mitä
hänellä on. Väin henkilöillä,
joiden tiedämme olevan vallankumouksellisia
kommunisteja, on
On olevia oikeu selää kommunistisessa
valtiossa, jollainen Neuvosto-
Venäjä on.
Minä tiedän, että testämenttini^
toimafjnpa^no on vaativa uhreJi,
mutta' nama uhrit ovat tai'{)eelli- noita, tuotantomenetelmiä erais-sia
ohjelmamme totouttamiseks
rautaisella lujuudella.
AVladimir Lenin."
Pragin työnjohtokongr^ssi
päättynyt.
Pragin kansainvälinen työnjohto-
kongressi on nyttemmin lopettanut
työnsä. Kongressisa on ehditty
käsitellä niinä viitenä pai-
V ä nä,( joi loi n ( on t V os k en n(vl ty,
])aljon tärkeitä tietecUistii työnjohtoa
käsitteleviä kysymyksiä ja
eri kansojen edustajat ovat pitti-neet
useita esitelmiä ;^1. ui; hiili-teollisuuden
johtamisesta pidettiin
muutamia esitelmiä. Sään-nöttömyydet
hiilentuotannossa aisa
tehtaissa y. m.
/!>()• - p a a t t v T v k. '24 paivana.
jolloin pidettiin vielä useita esitelmiä;
ja järjestettiin' lopuksi
j u h la 111 set k o u gr essi n pa a 11 a j a i-set.
sairas ' koväst i ikavoimaan
Vaunutyöläisiä vähennetty
työstä, toisilta pienennetty
palkkaa.
Proetor, M nn., elok, 13 \). —
Maanantaina ; astui taalla voi-m
a an palkkain alennus VH U n u -
työläisille. Alennus koski ainoastaan
pienempää tyoläismaaräa
ja putosi palkka 72 sentsta 65
sen111 in tunti ja joiltakin, jotka
ovat ennen saaneet Gosentti^
heuttavat lukuisia liäiriöitäteol-1 tunnilta, putosi .palkka i35 sent'-
lisuudessa, sen vuoksi täytyy ryh-t
y ä t u t k i m a a n t i e t e e 11 "isi e s t i n a i t ä
säännöttömyyksiä aiheuttavia
seikkoja ja taistelin niitä vasta
an. Kaikkien kuluttajien pitäi-si-
ostaa hiiliä säännöllisesti, jolloin
hiilien jako olisi helpompaa.
Eräs esitelmöitsijä korosti
sitä, etta teollisuuden tulee pysyä
tekniikan kehityksen tasalla
erikoisesti siinä suhteessa, että
yksitoikkoinen ja vaivaloinen
työ korvataan mekaanisella työl
lä. Neuvosto-Venäjän edustajat
esitelmöivät työn järjestämisestä
omassa maassaan.
Eräs insinööri, selosti .suunnitelmaa
kansainvälisen autotien
rakentamiseksi Keski-JEuroop-paan.
Suunnitelman mukaan alkaisi
se Ranskasta ja jatkuisi
Saksa läpi Venäjälle. Tie on
suunniteltu 16 m. leveäksi ia vatiin
ja 5r> sent n saajilta 40 senttiin.
Alennuksen voimaanastumista
ei oltu . kirjallisesti ilmoitettu,
mutta jokaiselle miehelle
oli sanottu siitä muutamia päiviä
aikaisemmin. Vähempi- määrä
miehiä on myoskm löysätty • työstä
Sheriffiä syytetään "kuivan
agentin" murhayrityksestä.
Marion, IIL, elok. 13 p. AVil-ta
kirjaa, josta lian taht
virvoitusta ja voimaa
puu lähestyessä. Kun pyhä kirja
vihdoin sairaalle tuotiin, niin
hänen vonnansa alkoi hetkeksi
elpymään. Hän avasi raamatun
ja etsi lempilukunsa, 33 Psalmin.
Raamattunsa antoi hänelle rohkeutta
lopun lähestyessä.
i
Vangittiin^ tytön murhasta.
ilTarry MeDonald, er^än apar-tementtirakennuksen
siivooja
vangittiin San Franeisepssa viime
torstaina syytettynä 19-vuotiaan
neiti Andnetta Hildebran-din
murhasta. Tvtto löydettiin
kuristettuna hänen apartementti
asunnosta-an viime .perjantaina.
Tyttö oli ammatiltaan telefooni-operaattori.
MeDonaldia tutki-taan.
I
Vaaleja ei tule tänä syksynä.
Canadan pääministeri King
lausui ^ eräässä viime lauantaina
pitämässäänpuheessa, että Dominion
vaalit eivät tule olemaan
tänä syksynä, llän väitti hallituksensa
antaneen Kanadalle
vaurautta ja hyvinvointia ja sanoi
sen olevan yhä kasvamassa
keuteeri ja syytetään häntä sa-rattaisiin
yksinomaan autoliikon-. lattujen. aseiden kantamisesta.
li am s on kauntin sheriffi George'kun maa on vedetty siitä rämein
Galligan vangittiin taalla tänään, köstä, johon Tory-hallitus oli sen •
mutta vapautettiin takauksella,, syössyt.
ja syytetään häntä S. Glenn " *
Youngin, Ku Klux Klanien kiel- Ranskan ulkoasia.n ministeriö
tolakiva'lvojan, murlilayritykses-'. on päättänyt jakaa, kuten viime
tä. ^ vuonnfTkin, neljä stipendiä suO'
.Galligan vapautettiin $5,000 ta-'iixalaisille ylioppilaille. Stipendi-kauksessa.
Young haastettiin oi- aatit saavat nostaa 600 frang-.i
kuussa aikana lokak. 1 pistä|
nettä varten. Sen pohja tehtäisiin Young saapui oikeuteen, kavel- sekä 1,100 frangia matkakuluin^
1924 heinäkuun 31 päivään 192-"'
graniitista, jonka päälle lasket- Ien kainalosauvain varassa ja oii
täisiin betonikerros ja se taas hänellä kaksi revolveria vyöt et-peitettäisiin
asfaltilla. Suurim-tynä molemmille kupeille. Hä-piin
kaupunkeihin rakennettai- nen matkassaan oli useita ystä-siin
haarateitä, mutta päätie kul- viä, jotka kaikki olivat asestet-kisi
kauempana niistä, että ajo-) tuja.
nopeus voisi pysyä mahdollisimman
korkealla.
Kongressissa käsiteltyjä kysymyksiä
on havainnollistettu ^ filmeillä,
< joilla on valaistu m. m.
sosiaalivakuutusta r ja huolenpitoa
vakuutetuista sekä työläisteh
suojelusta, kotitaloutta sekä miten
perheenemäntien työtä voidaan.'
• helpoittaa.,'^ • luudenaikaista
i>a'-'';T!nr?,!-outaTft(6ta,(''^kontron}k^-
Kuoleva vaimo ikävöitsi
raamattuansa.
Mrs. Betsy McDonald l>uluth"s-sa,
73 vuoden ikäinen, kuolinvuoteellaan
ikävöitsi vanhaa per-heraamattuaan,
joka oli ollut
pejrheen omaisuutena viisikymmentä
vuotta. Raamattu oli joutunut
.to'sen perheen omaisnu
4^ksi. i-» Inv^lin^-n-^t^^f^^lr-^ri ^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-08-24-05
