1924-08-21-06 |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
' ' I'' r
Tnrgtaina. etoknon 21 p> — Thor., Aog. 21gt
Dstaa 1W. W. iessa
' Kolme I. W. W. liiton 'jäsentä,
Harrison George, Mike Xovak j a H .
SL Richards kirjoittavat I. W. W.
liitossa käjmnissä olevasta riidasta
iD.in. searaavaa:
I. W. W. liitossa on kehittymässä
rakava sisäinen riita. Ei ole epäilystäkään
siitä etteikö tästä riidasta
•«ihendu hajaannus ellei liiton jäse-
'nistö ryhdy sitä tositeolla estämään.
Ht toimeenpanevan komitean jäsenet,
jotka liiton johdossa oleva ryhmä
tilapäisesti eroittj tJiton jäsenyydestä
j a jäsenistökomitea ajoi pois
liiton pääkortteerista, ovat ei ainoastaan
perustaneet kilpailevan pää-kortteerin,
vaan ovat kääntyneet
porvarillisen oikeuslaitoksen puoleen,
vaatien sen antamaan estetuomion,
jolla liiton varat j a omaisuus luovutettaisi
eroitetulle ryhmälle.
Mitä teknillisiä pointeja estetuo-mion
vaatijoilla lieneekään, ottaen
huomioon sen seikan että liiton v i r kailijat'
parhaillaan valmistavat ää-
• nestyslippuja ylimääräisen konvent-
•isioonin kokoonkutsumiseksi, tarkoituksella
ratkaista tämä riitä sitä tietä,"
ei kukaan luokkataistelulle rehellinen
liiton jäsen voi tällaista toimenpidettä
kannattaa olkoonpa hän
sitten liiton nykyisen johdon kanssa
muissa kysymyksissä miten erimieltä
tahansa.
' Jokainen työläinen jolle työtätekevän
luokan yhtenäisyys j a työväen
järjestöjen menestys on : sydämen-
J;v/: • asianaan katselee suurella huolella
If.lJ^ «tä hajoitustyötä mikä I. W. W. l i i ti,';
" "''tossa on alettu. J a ellei liiton jäse-
^'t . nistö toimi ja toinJi pikaisesti, voi
I j ; ' • Icäydä niin että hajoittavataikeis-
•|, - ' «aan onnistuvat Kehoitamme Hiton
•' 1 jäseniä kaikkialla vaatimaan yllmäa-
'^1^'. : r i i s t a ' konventsioonia ratkaisemaan
,>\ tätä riitaa j a siten estämään hajaan-
I' ' nnksen järjestössä. Kaikki viralliset
, - vitkastelut konyentsioonin koöllekut-
4;^ sumiseksi ovat jätettävä syrjään, jä-
,p eenistön on edustajiensa kautta kokoonnuttava
sanomaan sanansa ja
valittava sellainen virkakunta; joka
f, / . ainakin aiinä määrässä tyydyttää rii-tapubUa
että^ajaannus
y - tettyä.' Muuta keinoa asian ratkai-
J' semiseksi emme tällä hetkellä näe.
' Mutta SJkoon kukaan uskoko että
p|||||{|-.nev€rimid ciU
1^, ; lat käynnissä ja joiden huippukohta-
1|sV>-:' •; na ovat nämä eroitteleniiset j a este-
,. tuomiot, Tatkalstaan sillä että eroite-lp||;€^
vrtian:toImM^^ Iteif i^^Än:'Sarlcaiiijbita^ IlvV' . mfillä. Ellei jäsinlstS het! saa kon-konventsloonin^^
Josto myöskin- peri-i
^ : , Aoko liiton kaikMpFiOao^istoineen
[A- kahtia. Nyt jo onMiÄ i^ttelS aihe-föpsS^'>';:;
uttahut:;^;ili^ akavaa
se
hiistä pe-eia
jajttoieötläBlle^
jemnie m
tätä kysymystä
iliton kokonaisedun kannalta .'emme*
^iitäyj^jjfljä
TSltä kannalta katsoen
onkin: välttämätöntä tarkistaa
.liiton menettelytapoja viimeisiltä
' tätä tosiasiaa emme
ImÖ' ' ratkaisemaan
vUösSlta^
nimessä on I . W .
Vu osina - päässyt pe
-Blniään Tolstoilainen taisteluhalutto-
'4mt. • ' iota Uiton johtajiston taholta on
jäsenistölle teroitettu aivan yhtä
.H|r'| ' • sahanneet «kansanvallas-
'suinkaan viaton tässä suhteessa.
^pftS|S;l:!?^yiie:Jon:;;j^
M ' • ' propagandaa j a seurauksena siitä on
'4'^ " *® taistelutarmo, josta
^M'-^l I. W. W. liitto on tullut tunnetuksi
-k ^ Amerikan työväenliikkeessä,' on hy-ÄI':^
? . "^^^^ määrässä lamaantunut. Miittij
* m ' o"' jokaisen luokkataiste-Äiii
»'v^^-toi • •
tus
tä,vjotka t^täävättyövaeiijäiyes^^^
i ^ ^ ^ ^ j . ; lulle rehellisen työläisen täytyy vas.
' kaikkia: sellaisia toimenpa
' tä/jotka t^täävättvöväeniäi-iVstn.
jen voimien heikentämistä j a siltä
kannalta katsoen m ^ i n vastustaTnme
kaikkia hajöitustoimenpiteitä I. W.
Wi liitossa.
turmiota tuottava j a I. W;
4 W . liitossa...:,;;,-:-
\ Toinen turmioi
kohdistaa iaiken taistelukykynsä ja
^:tiEunnonisa tämänpäiväisien
r.-JMV^ olojen parantamiseksi j a sitten kun
kan tehtävänä on ei ainoastaan pa-
:' = kantaa tämänpäiväisiä..'olosuhteitaaa
' vaan myöskin--ja vielä suurenunalla
syyllä, taistella riistojärjestehnän kukistamiseksi.
Opettaa liiton jäsenistölle
että sillä ei olekkaan muita
velvollisuuksia kuin taistella tämänpäiväisten
pikkuparannuksien puolesta,
ei ole mitään muuta kuin vallankumouksellisen
taistelun kieltämistä.
Ja tämä on johtanut siihenkin
ikävään ilmiöön, että I. W. W.
liitto ei ole ryhtynyt minkäänlaiseen
kanssakäymiseen muiden maiden vallankumouksellisten
järjestöiftn kanssa,
- vaan on aivan. samalla tavalla
kuin A. F , of L. liittokin! pysytellyt
omassa karsinassaan, käsittämättä s i tä
seikkaa että työväestön täytyy
järjestäytyä kansainvälisesti aivan
yhdellälaillä kuin kan8alh'sestikkin,
jos se mielii täyttää historiallisen
tehtävänsä.
Tässä on I , W, W, Uiton edellisten
j a nykyisten johtajien taholta menty
niinkin pitkälle että on eroitettu l i i tosta
työläisiä vain sen vuoksi että
ovat uskaltaneet esittää j a agiteera-ta
I, W, W. liiton liittämisestä P u naiseen
Taloudelliseen Kansainväliseen,
On selvää että liitto ei olisi
muuta kuin hyötynyt tällaisesta y h tymisestä
ainakin siten, että se olisi
sen kautta saanut muiden maiden
työläisten kokemuksia, jotka jokaiselle
vallankumoukselliselle työväen-järjestölle
ovat taistelussa kapitalismia
vastaan arvaamattomasta merkityksestä.
,
Kummallista kylläkin I. W. W. l i i ton
johtajiston on vallannut jonkin-linen,
sanoisimmeko patriotismi, joka
ilmenee siinä että ,he^uskovat että
heidän liitostaan voi muodostua
jonkinlainen kansainvälinen järjestö
joka loppujen lopuksi sanelee ehtonsa
muiden maiden työläisille, määrää
niiden menettelytavat y.to. Meidän
täytyy kuitenkin muistaa, että kaikista
leventelemisistänne huolimatta
liittomme jäsenmäärä on vain tuossa
40,000 paikkeilla j a että se el ole
vielä mikään suuri tekijä edes Amerikan
työväenliikkeessä, puhumattakaan
mitään sen kansainvälisestä
merkityksestä. Meidän täytyy käsittää
se seikka, että vain yhtymällä
toisten työläisten kanssa yhteiseen
rintamaan ine voimme jotakin saada
aikaan; erirtettyhä ollen ei niitään.
Punaista Taloudellista Känsainyä-listä
j a sen pääinääriä on melkeinpä
siltä asti k u i n se perustettiin, vää-rintulklttu
I. W. W. liiton jäsenistöl-
Ie. Niiden joukossf» jotka nyt ovat
kääntyneet porvarillisen oikeuslaitoksen
puoleen, estetuomiovaatlmuk-sella,
on sellaisia, jotka ovat eroitel-leet
liitosta jäseniä, jopa käyttäneet
väkivaltaakin vain sen vuoksi että
he; ovat uskaltaneet agiteerata I.\ W .
•W :n Punaiseen Taloudelliseen Kansainväliseen
liittymisen /puolesta. I.
W. W. liltoij johdossakin on tällä
kertaa miehiä, jotka vielä viime toukokuulla
antoivat palttua P T K : n vetoomukselle
jossa keholtettiin liittoa
liittymään maailman vällankumouk-sellisten;
työläisten kansainväliseen,
tutkimaan sen ohjelmaa j a menettelytapoja
ja käymään yhteistoimintaan
: sen kanssa. Mentiinpä niinkin
pitkälle, että liiton virallisissa lehdissä
,. ei annettu mainita, halaistua
sanaa siitaketta tällainen vetoomus
I, W. W. liitolle oli PTK,:n taholta
esitetty. Tällaisen kylmän, jopa halveksivan
kohtelun antoi liiton johto
/ P T K :n kannattajille, mutta kalkes-ta
tästä huolimatta viimemainitut
ovat ensimäiöenä vastustamassa l i i ton
hajoittamista ja tekevät 'sen
minkä voivat sen estämiseksi.
., Mitä ovat sitten ne harhakuvat,
joita I. W. W. liiton jäsenistölle on
P T K ; s t a esitetty? Yksi on se, että
Punainen Taloudellinen Kansainväli,
nen olisi tnuka I. W. W. liiton ha-joittamisen
kannalla. Tämä on silkkaa
valetta. PTK käsittää teoUi-suuksittain
järjestymisen merkityk-sen
työläisten jokapäiväisessä taistelussa,
mutta vielä enemmin vallankumouksellisessa
taistelussa! Se vastustaa
hajaannusta I. W. W. liitossa
aivan samalla tavalla kuin se vastustaa
hajaannusta kaikissa muissa todellisissa
työläisten järjestöissä. V
Toinen harhakäsitys mikä on saanut
vallan I. W. W. liitossa on kaiken
valtiollisen toiminnan hylkiminen.
Sosialidemokraattisten puoluei-den
petturitekojen johdosta ovat
syndikalistit, jotka tällä kertaa ovat
I. W. W. liiton johdossa, vetäneet
sellaisen johtopäätöksen, että kaikki
valtiolliset puolueet j a järjestöt, niihin
luettuna kommunistisetkin, ovat
yhtä mädänneitä, yhtä petturimaisia
kuin olisivat sosialidemokraattiset
puolueet PTK on täysin selvillä
niistä lakeijapalveiuksista mitä sosia-limerokraatit
ovat kapitalisteille
maailmansodassa ja sen jälkeen tehneet,
mutta ei siitä huolimatta omaa
tällaisia syndikalistisia ennakkoluuloja
kommunistisia puolueita kohtaan,
tietäen että ne ovat työläisten
taistelujärjestöjä, jotka tulevat yhteiskunnallisessa
vallankumouksessa
näyttelemään ratkaisevaa osaa. P TK
tietää, että kommunistipuolueet taistelevat
yhtä vilpittömästi työtätekevän
luokan etujen j a lopullisen päämäärän
puolesta k u i n vallankumouk-
Eelliset uniotkin. J a vaikka P T K enkin
organisaattorisesti eri järjestö
kuin Kolmas Kansainvälinen on se
sen kanssa läheisessä yhteistoiminnassa,
taistellen saman päämäärän
I puolesta taloudellisella alalla kuin
Kolmas Kansainvälinen valtiollisella.
Mutta palataksemme takaisin siir
hen I, W. W, liittoa uhkaavaan hajaannukseen,
täytyy meidän jokaisen
liiton jäsenen kohdaltamme tehdä
kaikki mitä voimme sen ehkäisemiseksi.
Äänestysliput ylimääräisen
konventsioonin^* pitämiseksi ovat lähetetty
asianomaisille paikallisunioil-le.
Keholtamme jäsenistöä viipymättä
ryhtymään toimenpiteisiin että
konventsiooni tulee ilman vitkastelua
pidetyksi ja että varsinainen l i i ton
jäsenistö yjimeistä miestä ja
naista myöten tulee edustettua. E n nenkaikkea
tulee jäsenistön evästää
konventsioonin edustajat siten että
hajaannus liitossa saadaan vältettyä,
että valitaan sellainen virkakunta j o ka
tyydyttää kaikkia riitapuolia niin
pitkälle kuin se on mahdollista.
Jäsenistön tulee lausua tuomionsa
estetuomionottajille, jotka pyrkien
syrjäyttämään jäsenistön päättämisvallan,
turvautuvat kapitalistisiin o i keuslaitoksiin
liiton johdon valtaamiseksi.
Alas hajoittajat! Järjestömme
on estettävä hajoamasta^ j a se
voidaan tehdä vain jäsenistön avulla.
laman lah
( K i r j . Pekka Kemppi.)
KuvaoksM Suomen kansaUutodan
ajoilta.
(jatkoa edeli. n:roon.)
Julius Kallio suuntasi kulkunsa
asuntoonsa. Eteiseen tultuaan. näki
hän saman upseerin, jonka hän ulos-mennessään
oli kuullut uhkaavan
ovenvartijaa, hoipertelevan eteisessä
ja oksentelevan lattialle. Eräältä
palvelijattarelta sai hän kuulla, että
upseeri oli ampunut ovenvartijan,
tämä kun oli upseerille huomauttanut
ruokottomasta käytöksestä. N y t
oli koko talonväki hiljaa: aivan hen-keään
pidätellen katselivat kaikki
jpseerin eläimellistä elämöimistä.
A n t t i Kalke, erottuaan Juliuksesta,
käveli jonkun aikaa kaduilla.
Hän suunnitteli poistumista kaupungista,
mutta tuli lopuksi sellaiseen
tulokseen, että sellainen yritys olisi
mieletöntä. Kaupungin. ympärillä
kun. näet liikuskeli lukuisia vartio-patrull
«eja, jotka pidättivät jokaisen,
jolla ei ollut valkoista nauhaa käsivarressa
j a hänellä sitä ei ollut. Sen
vuoksi piti hän viisaampana,'jäajjfi
toistaiseksi kaupunkiin j a odottaa
mitä tulee. ^
Puistokadulla näki hän paljbii
•Juhlapukuista -yleisöä. ; Kaikilla koristi
>valkoinen nauha käsivartta ja
rinnassa oli valkoisia kukkia. Äkkiä
sukeltautul joukosta sotamies, talut-taen
pienenlalsta miestä käsivarresta.
Miehen kasvot näyttivät kalpeilta
j a hikisiltä; silmistä kuvastui kauhu.
Kävellessä' notkahtelivat hänen
polvensa j a koko ruumis vapisi. Tämä
sai sotamiehen tämän tästä ärähtämään:
«No, mene, mene vaanit
Jostain huudettiin sotamiehelle: «Mihinkä
sitä kuIjetSt? Laske siihen
palkalle!- Kuka se on?f «Vien tuon-ne
puiston reunaan; V . ^en viitsi tähän
ihmisten j a l k o i h i n . . . kovin on
kirkas päivä ...> Joukosta kuului
naurun remahdus
Muutaman minuutin kuluttua kuuli
Antti puistosta kaksi laukausta:
ne katkasivät yhden Ihmisen elämän.
Syynä tähän tekoon dli se, että mies
oli sattunut syntymään rajan toisella
puolella, oli venäläinen.
Tämän tästä tuli Anttia vastaan
pitkiä jonoja vangiksi joutuneita punakaartilaisia..
Vangit olivat asetetut
nelimiehisiin rivjBihin. Rivin kummallakin
puolella iculki ratsain ja
jalkaisin valkoisia i sotamiehiä varti-joina.
Vangit näyttivät repaleisilta,
nälkäisiltä j a väsyneiltä ja kaikki
toivonsa menettäneiltä. Muutamilla
vangeilla oli selässään viheriäinen
selkäreppu, keittoastia j a jotain
vaatteita. Riveistä ei kuulunut puhetta,
ainoastaan silloin tällöin p i dätettyä
kuisketta ja huokailua.
Epätasaisessa tahdissa marssien hu.o-julvat
pitkät vankijonot kuin verkalleen'
virtaava mutainen virta, tai
kuin harmaa jättiläispetp. Se oli
surullinen kulkue kulkemassa kohti
tuntematonta tulevaisuutta.
K i r k o n vastapäätä olevalla kentällä
pidettiin juhlaparaadia. Sinne oli
komennettu suuri joukko sotamiehiä
suoriin riveihin. Loistaviin pukuihin
puetut upseerit ratsastelivat kentällä
j a komentelivat sotamiehiä. Pyörtyneet
sotamiehet kannettiin pensaikon
suojaan, missä laupeuden sisaret
vilvoittelivat heitä kylmällä vedellä
j a hieromilsella. ' Eräs upseeri
piti isänmaan rakkautta uhkuvan
juhlapuheen j a kohotti lopuksi nelin-kertaisen
eläköönhuudon Suomen
vapaudelle ja sivistyksen voitolle.
Yleisö yhtyi hartaasti huutoon j a i n noissaan
heitteli hattu jaan ilmaan.
Ahdistavan tunteen pakottamana
harhaili Antti yhä edelleenkin pitkin
katuja. Poikkesi viimein kahvilaan.
«Juonpahan j a syön vielä kerran>,
ajatteUhän- Kahviia oK täynnä Väsyneen
näköisiä sotamiehiä. Ne t u n geskelivat
tiskin ympärillä j a ostivat
vähDlä penneillään ohrarieskoja ja
ruiskahvia. Joku oli humalassa ja
kerskui kuinka eräs kauppias tuli
häntä vastaan kadulla, syleili häntä,
suuteli vielä lopuksi partaisella suullaan
ihan lueskelle, suuta j a talutti
kotiinsa, jossa juotti humalaan. K o rea
kauppiaan tytär kiinnitti vielä
ruusun rintaan. Ja minä syleilin j a
suutelin häntä. Tytär ei muuta k u in
naureskeli j a taputteli pölysiä pos-kianL
Näkyvät olevan aika hölmöläisiä
nämä kaupunkilaiset, kuka o l i si
uskonut heitä sellaisiksi.
A n t t i piti itsestään selvänä, että
hänen myöskin piti joutua vangiksL
Hänestä tuntui rikolliselta kävellä
vapaana silloin kun toiset punakaartilaiset
saivat marssia vangittuina
kasarmiin. «Mutta jospa tekeytyisi
ihan syyttömäksi ja hakisi matkalu-patodistuksen?>
— Niin hän päättikin,.
Sydän jyskytti kuuluvasti hänen
rinnassaan, kun hän nousi suuren k i vitalon
portaita ylös toiseen kerrokseen.
, Talossa oli tutkintotuomarei-den
kanslia. Portaiden ikkunoista
näki hän kuinka hänen hyvä ystävänsä
Kössi Ahmala seisoi pää pystyssä
kivistä seinää vasten, viisi k i väärin
piippua ojennettuna vasten
hänen rintaansa. Kuului laukaus,
jonka kaiku k i i r i kivisen talon portaissa
kammottavana. Verinen ruumis
retkahti kiviselle pihalle. Tilalle
tuotiin toinen, sekin oli A n t i n tuttu.
Kuului taas laukaus j a ruumis vaipui
seinän vierelle. Tilalle ilmestyi taas
uusi j a taas uusi, elävä i h m i n e n . ..
aina vaan uusia ja uiisia eläviä i h misiä,
joidenka suonissa virtasivat
elonnesteet j a sieluissa paloivat i n himilliset
lialut Kivinen pihamaa
alkoi punertaa ihmisen verestä ja
Tuumisläjä kasvoi kasvamistaan. K i vistä
seinää vasten murskaantui kuo-hahteleva
e l o n v i r t a . . . . ' t y y n t y i , ; .
muuttui olemattomaksi,
\ Sotamiesten kädet eivät vapisseet
heidän sytyttäessä savuketta. He
laskivat ilakoiden kiväärinperän k i viselle
i)ihamadle ja laskettelivat
sukkeluuksia.' He katselivat naureskellen
lämpimää höyryävää -ruumis-läjää,
josta irvisteli paljaita hampaita
ja kiilui tinamaisia silmiä.
Ensin iski Antin päähän ajatus:
paeta. Mutta hän ei kuitenkaan
tehnyt sitä. Nousi vaan varmoin askelin
toiseen kerrokseen j a kysyi
tuomaria vartijasotamieheltä.:
Huone, oli suuri, mutta' sittenkin
tuntui se olevan ahdas kymmenelle
tuomarille, eri pöytineen j a suurelle
joukolle vankeja,' jotka seisoivat
huoneen oikealla' puolella jonkinlaisen
, käytävän tapaisessa . syvennyksessä.
Jokaisella tuomarilla-oli k i r -
jurj, joka merkitsi paperille ne tiedot,
joita tuomari tutkittavalta sai.
Sisään astuessaan kuuli' Antti
Kalke .vasemmalla olevan tuomarin
pöydän luota seuravan ' keskustelun:
«Mikä nimenne?» kysyi tuomari.
Tutkittava sanoi: nimensä. «Missä
syntynyt, missä kirjoilla, mikä ammatti,
montako ihmistä tappanut?»
jatkoi tuomari kyselyjään. Tutkittava
vastasi tarkoin ensimäislln kysymyksiin,
mutta jätti viimeisen vastaamatta.
«No, montako ihmistä tappanut,
montako ryöstöä tehnyt, montako
taloa polttanut? Vastatkaa»,
tiukkasi tuomari. Kuulusteltava k i e l si
lueteltuja rikoksia tehneensä. «Ei
meillä ole aikaa. Merkitkää ylös»,
sanoi tuomari kirjurille,'«roiston näköinen
mies, kieltää tehneensä murhia,
ryöstöjä, murhapolttoja, määrätään
ensimaiseen luokkaan. —
Seuraava.»
Antti Kalke kuuli vahtlmiesten sanovan:
«Taas yksi ensiluokkainen;
viedäänpä hänet pihalle ^ ««inän vierelle.
» ^
Kuulustelu kesti minuutin ajan.
Mutta se minuutti. palautti Antti
Kalkeen muistiin paljon elettyjä elä-män
kokemuksia.
Kun hän- kuuli tuomarin sanovan:
«Seuraava» j a näki tuomitun hoipertelevan
portaita alas seuraavan täyt-täessä
edellisen paikan/ tuntui hänestä
kuin hänen suonissaan olisi
ruvennut virtaamaan sulaa rautaa.
Hän ei nähnyt suuressa huoneessa
yksityiskohdittain mitään, kaikki
tuntui vain hämärältä, epämääräiseltä.
Aivan kuin suuri, harmaa, hunnun
peittämä jättiläinen' olisi pehmeillä
siivillään hiljaa laskeutunut
suureen huoneeseen, jossa monta
kymmentä ihmistä riutui tykyttävin
sydämin elämän ja kuoleman välisellä
kynnyksellä. Jättiläinen on pehmeä
j a hiljalleen imee se sisäänsä,
puhdasta himisen verta kuin i i l i m a ta
Kukaan ei säästy sen pitkältä terä-vältä
kärsältä . . . ei k u k a a n . . .
Antti Kalkkeen sielun silmien
ete^n vyöryy mahtavana virtana hänen
elämänsä kulku hamasta lapsuudesta
tähän hetkeen saakka: Tähänkö
siis elonrirta kuljetti minut
. . . kuolemaan pehmeän. jättiläisen
veren imemiseen. E i ! Minun suonissani
virtaa vielä se sama veri,
jonka lapsena ollessMnl myrkytti elämän
todellisuus j a sekötti siihen l o i muavan
vihan. Viha on ainoa hyve
elämässä! Viha valhetta j a vääryyttä
vastaan, viha ulkokultaisuutta ja
toisen ihmisen orjuiittamista vast
a a n . . . Viha! Viha! Viha! Jo
KUMMITAVAROITA
Koomaresipnssia, hinta 11.25,
12.00. $3.00, 94.00 ja $5.00.
KoumavesipossiB letkoja, hin-
' tft. « « » « M A M I * * * * * * ' * * * * » » * » * » * » * * * * ^1«00
Boiskaja aaisiUe, hinte |8,S0
ftaiskuJB mi^iUe, hinte 11.00
Raiskoja lapsille, hinta .85
Konraroiskuja, hinta M
Nenärui^ja, hinta .... .35
Varmuosesiaeiti naisille, in-
(3.60
VanmiosieslBeiti-niehille, h i » '
13,00 tus.
Kääreitä, plaastarla y.m.
HaaTapompoKa 25c, 40e, 76e,
11.60.
HasrakäSreia 1* 20e. V «5c
Ezxemasalvaa, hinta ..75
Hoffman oin tippoja, sydän-jaoakipoan
60 ja $100
Sdkäpliiastaria ' ' -
Sintaplaastuia '' •
Munoatsidaaitaxia
EetteritirpSttii. jskäla
hieagenahdifltokseea^ ....
Halvausvettä. hinta . . .^
Hinsoljyä, hinta
AI
M
M
.60
.25
.10
15e.
fbesalvaa. hinta 4$
Baramastippu.-H,. lunta
Hammaskittiä. hinta .~.
Hammas^joja, hiita
40e,-50e Ja 75e.
Bemoroidesyvaa, hinta .75
Hajiipihkaa, hinU 25e mani
lotinfinjamenttia, hiota .... .50
Snellmannio koliikkitippo)a .50
Kamferttiviinaa, hinta . . . .50
Kamferttiöljyä. hinta .. .60
Emitlpipoja, kolllkiin ja sydän-aloskipooD,
hinta .60
HaiBBMVdlveTto, ^.S5 Ja 60e.
Kamferttia, kuivaa «Se
:KamferttainjamenttU *S
Koamlplaastaria ~** «r
Kolmenlaisi. tipp^ijT™ Jo
Luolinjamenttia c«
Nemn hppoj^
Pammajosaipnoita ^ en
.mnlnri^tyspnlveria .50
£ * 5 l j y a 5^
PuunÖIjyä _ ~"
siimävettä .,.......z:::z: :«S
SHmasahraa 50
Suu- ja hammasvetti \ 'M
Tilatkaa mailta l i i l n l M t t a l o . iMOa m Matavana lUiUda S M ^ Amari.
kaa liikkaita. kammlUvaraito, madMarasMBaaleja y-m- Ma aMkMmna pesUrahaa inikiau
$5.00 tai «Iti t s o M i « t a ^ « ^ < « t <k
K A L E V A APTEEKI
168 So. Älgoma St
W. A . C A R L B T,
Omistaja Ja apteekkari.
Port Arthur, Ont
G. JL NTMAN, Soömessa ja Canadasaa
tBtkttBOD sBorittanot apteekkari.
kapalolapsena valoivat vanhempani
vahanpehmeään sieliiuni jumalan
pelon välttämättömyyttä j a alistumista
esivallan edessS. Se opetus
juurtui polslähtemättömästi sieluuni.
Siten tulin nuorukaiseksi j a minä
sain astua elämän suureen naamio-saliin.
Lapsen sielussani hehkui t u lisena
lieskana jumalanpelko j a esivallan
kunnioittamisen halu; Nämä
sain silloin heittää pois. Se oli katkera
kamppailu, jossa elämä, todellinen
elämäj voitti minut j a riisui m i nulta
elämän varalle annetut aseet.
Elämän naamiosalissa esiintyvät i h miset
• naamioidensa takaa petoina
julmina, verta janoovina tiikereihä
j a susina. Heitä vastaan ei' taistella
sellaisilla aseilla,^ kuin mitä minulle
oli lapsena annettu. Siihen'taisteluun'
tarvitaan parempia aseita. Mistä
minä ne sain, sen yksin minä tiedän;
Minusta joka tapauksessa tuli
vähitellen elämään käyttökelpoinen
Ihminen. Minä omistin tunnussanakseni:
viha, viha olevia oloja vastaan,
jotka Ihmisestä tekevät suden j a t i i kerin."
Se tunnussana on antanut
voimaa kestämään sen mitä olen kes-rella
salmannopeastl. riisumaan pää-
Vuotaako minunkin vereni kivisen
seinän juurella maahan? ,
Antti havahtui unelmistaan kovaan
potkaisuun ja samassa kuuli hän
vartijasotilaan ärjäisevän: «Tuonne
pöydän luokse, mitä siinä töllistelet 1»
«Seuraava», kuuli A n t t i taas huudettavan,
siirtyessään huoneen keskellä
olevan pöydän luokse.
Samanlainen kuulustelu uudistui
hänenkin kanssaan. Hän y r i t t i puhua
jotain laista ja oikeudesta, mutta
silloin murahti tuomarit, parra-ton
nuorimies, j o l l a vasen silmä oli
kierossa: ,
«Pitäkää suunne k i i n n i ; kyllä minä
näen, että te olette niiden roistojen
johtomiehiä. Kätenne ovat pehmeät
j a valkoiset j a lompakossanne on r a haa.
... Saadaanpahan sitten nähdä^
kun myöhemmin enemmän, tutkitaan
niitä olette tehnyt; nyt e i ole ,aikaa.
Seuraava.»
«No mitä siinä jupiset ja vaivaat
tuomaria? Näethän, että hänellä on
kiire», ärjäsi joku vartijasotilaista
A n t i n takana.
Jatkoa
AHVENANMAAN VALTUUS-KUNTA
Ahvenanmaan valtuuskunta, joka
on ollut Hangossa heinäkuun aikana
viikon päivät sekä sillä ajalla pitänyt
joka päivä istuntoja, hajaantui
täytettyään tehtävänsä. ' >^
Istuntojensa aikana on valtuuskunta
käsitellyt joukon Ahvenänr
maan maakuntapäivien hyväksymiä
lakiehdotuksia, m. m. lain maan
pakkolunastuksesta j a lain kansa^
koululaitoksen kustannuksista sekä
antanut niistä • lausuntonsa aäian-onudsille
ministeriöille.; : Sen ohella
on valtuuskunta antanut lausuntonsa
kysymyksestä menetteljrstä osuus
kuntien sääntöjen -vahvistamisessa
Ahvenämnaalla, minkä periaatteellisen
kysymyksen valtioneuvosto oli
alistanut valtuuskunnan harkittav
a k s i Edelleen on valtuuskunta a -
lustavasti pohtinut 'kysymystä asutustoiminnan
järjestämisestä: Ahvenanmaalla,
inikä kysymya pantiin
pöydälle syysistuntoon.
Ennen valtuuskunnan hajaantumista
tarkistettiin j a toimitettiin
perille kaikki valtioneuvostolle menevät
kirjelmät.
SAULT STE MARIEN SUOMALAISET OSTAKAA LEIPÄI4NE
ANGIUN L£IPURILIIKKEESTA
27 ALBERT ST. EAST. PHONE 1 2 3 0 - J.
niaukset tottnitetRan nopeaan. — Kineosote (FINNISH BAKERY
SUOMALAINEN KAUPPA
Kens^le ja vaatetukselle. Suosittelee kannatusta heimolaisiltaan.
Kauppa sijaitsee:
• W. N. JANAKKA
371 Albert S t W. ^ Soo. OaUria
FILMIÄ KEHITETAAN J A VALMISTETAAN
NUTSONS DRUG STORE
Gore ja Albert Street Sault Ste. Marie, Ont
. Valokuvauskoneitaija filmejä myytävänä. ——
ja leivoksia^ tarjoanjine summissa ja
vähittäin kovaa leipää ja korppuja
lä&etetään pyydett9,essä. •
STEELTON BAKERY
Puhelin 739 J .
Matti ICetoIb
304 Weltin«ton St W. Soo» Ont
ERIKOINEN HUOMIO ANNE-TAAN
SUOMALAISILLE
Dr. A. B. WEST
' SelkSrankatobtori
Tarkastetaan Xrsähkösädekoäeella.
217 Glouceater St Soo, Ont
— PhoneilSOO —
Kymmenen vuoden kokemus- suo-
,malaisten keskuudessa./
Gore St Apteekki
Laakkaita, toilettitarpeitä; ^kaaveja
ja sigaretteja.'
Lääkäri palveluksessa. .: -
Me vainustamme je kehitämme filmejä
24 tunnin sisällä.
Suomdalnen kauppa-apulainen.
H. S, Boehmer
KemisU ja Apteekkari.
SAULT STE^ MARIE, ONTARIO
SAULT STE MARIEN
Suomalaineh Osuuskauppa
vätittää kaikenlaista enälnokan ruokatavaraa
seka kaikenlaista eläinten
reOiua. Unjalla' olijat tehkää ostoksenne
osnuslkanpasta.
369 WeUinghton "^St., West. Ont.
Can. — Tetefoom 1810 F .
Sam Matsonin SAUNA
Avoinna joka. arkipäivä. .
3057 Albert St. W. .
SAULT STE MARIE. ONTARta
• 100 p«MU, Terveyttä ohjefllanL
~ Auringonparannus' 30c, Hedelmät
jf^ Kasvikset lääkkeinä SOc, luonnollinen
ravintojärjestelmä 50c. Koti
Eironraktiikka ohjeet SOc, tmapi-tautl
ja sen parannus $1. Tilatkaa
osotteellat.Tri Koskea HEALTO
SERVICE. Dep. 2. B o x l l 9 7 , San
f ^ d s c o . CaL
BARNES DRUG CO.
Suomalainen UlkoliihetTtapteakki
Canadan Soossa
Ainoa Sootia oleva apteekki, joka
ilmottaa VapaudefMu
McFaddeD&McMillaD
Asianajajat, kkimiehet aoUriot
j, m.
Konttori:
SAtlLT STE. MARIE. ONT.
Uriah McFadden. £• G.
E. V. McMillan.
SUOMI CAFE
332 Albert St W. Soo, Ontario.
-JOHN MERILÄ i*
ARTHUR LEHTL
Charlie Häyrinen
AUTONAJURILIIKE
• Phöne 1157
354 Albert St W- Soo, 0»t
PARHAAT P E H M E Ä T JU<»!AT
saatte meiltä
Finnish Bottling ^orfa
V. Lähde, 326 Bloor St W.
Puhelin-1123 W Soo. Ont
MaelNNES *
Laidnnehet. Asianajajat, NOWD
363 Qoaen Str.,
Konttori ^ w t a p a ä t a S w « ö ^ y .
essaan laulanut
Köyhässä asunnossa
jnätta raollaan olevj
toi nähdä pimeän^
yli peltojen, maanti)
jen.
Äiiiä kuului ^illa
jaukaa hevosvaljak<
ni läheni lähenemif
hevonen pysähtyi'ta
Huoneeseen astui r
ja leveään, pehme
puettu mies, joka
äänellä, jossa oli hu
iinlaista mielenliiku
_ Kuulin täällä
laulavan, ja tuHn i
nunlyhtyni on san
voisi antaa minulle
te peni ystävällinei
—Minä en asu
tyttö äänellä, jossa
enemniän liikutusta
Minä olen vaan piki
Tä ystävä, j a väliin
man järjestämässä,
teidän löytävän t ik
ta.
Rnskeaviittainen
lunan luo, j a seisl
sanoo:
— Pikku naapuri
olette pikkulapsille
laulatte kauniisti!
Aliette vastaa:
— Se on siksi, e
lapsista ja rakastan
— Mutta melkei
ikäisenne tytöt ova
iltana tanssiin.
— Niin, mutta s
olevan kylmän taya
harvoin joku nuoris
tää minua tanssiin,
aivan yksin seinäkor
minä kaipauksetta, j
— Kun kerran n
j a saatte lapsia, piki
teistä erinomainen
— Ah, herra, sitj
nut eikä tule tapa
en ple rikas enkä 1
teenikaan ole seilaili
ottaisi minut, enkä
saa lapsia. Mutta i
tään, minä pidän la;
ovatkin toisten omia
Huoneessa syntyi
snus, vieraan mie
seistessä akkunan
kysyi:
— Ettekö löydä 1
— En, pikku naa
lä akkunalaudalla
— Silloin ne keni
.uunin yläpuolella,
le?
— E i , ei, pikku
vaan lasta. Jos se
huutaa emme voikai
Kyllä minä löydän ti
ole kiirettä. Vanha
ulkona on kärsivälli
Viittamies tulee ;
iaa etsiä uunin tien
maila: O
— Rakas pikku ii
te ole iloinen tänä
— Siksi, että ok
että tiedän, mitä mi
sensä uneen kehdoi
Buuteni muistot ^nevat
minut menemäj
loihin, joissa on i l
— •En minäkään
vieras mies. Ellei i ,
niin pimeä, olisitte
että kannan suma
ruvuosi on jo meni
koti voi olla yksinä
tympi kuin minun,
pieni poika, John,
sillä minä olen lesk
aeiortteni takia pa]
poissa kotoa, j a sille
poikani itkeä itsens
lä ei ole ketään, jo
täisi tai hoitaisi hät
»an kuljette asunto
naapurini, niin me
laulakaa lempeällä,
neliänne joku laulu
ilinä olen itse koet
oelle, mutta en t u i
säveleitä, jotka' l oi
sia heidän sumissaai
dät nukkumaan. ,
Niin, sen ymm
set, sanoo Aliette.
«lotte, etä laulaisin
ia tuuditaisin hanti
sanoa missä asontott
— Se on äinä. m
Sauri, valkoinen'4?
a r i s t i n luona.
Ah, sen tinme
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, August 21, 1924 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1924-08-21 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus240821 |
Description
| Title | 1924-08-21-06 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
' ' I'' r
Tnrgtaina. etoknon 21 p> — Thor., Aog. 21gt
Dstaa 1W. W. iessa
' Kolme I. W. W. liiton 'jäsentä,
Harrison George, Mike Xovak j a H .
SL Richards kirjoittavat I. W. W.
liitossa käjmnissä olevasta riidasta
iD.in. searaavaa:
I. W. W. liitossa on kehittymässä
rakava sisäinen riita. Ei ole epäilystäkään
siitä etteikö tästä riidasta
•«ihendu hajaannus ellei liiton jäse-
'nistö ryhdy sitä tositeolla estämään.
Ht toimeenpanevan komitean jäsenet,
jotka liiton johdossa oleva ryhmä
tilapäisesti eroittj tJiton jäsenyydestä
j a jäsenistökomitea ajoi pois
liiton pääkortteerista, ovat ei ainoastaan
perustaneet kilpailevan pää-kortteerin,
vaan ovat kääntyneet
porvarillisen oikeuslaitoksen puoleen,
vaatien sen antamaan estetuomion,
jolla liiton varat j a omaisuus luovutettaisi
eroitetulle ryhmälle.
Mitä teknillisiä pointeja estetuo-mion
vaatijoilla lieneekään, ottaen
huomioon sen seikan että liiton v i r kailijat'
parhaillaan valmistavat ää-
• nestyslippuja ylimääräisen konvent-
•isioonin kokoonkutsumiseksi, tarkoituksella
ratkaista tämä riitä sitä tietä,"
ei kukaan luokkataistelulle rehellinen
liiton jäsen voi tällaista toimenpidettä
kannattaa olkoonpa hän
sitten liiton nykyisen johdon kanssa
muissa kysymyksissä miten erimieltä
tahansa.
' Jokainen työläinen jolle työtätekevän
luokan yhtenäisyys j a työväen
järjestöjen menestys on : sydämen-
J;v/: • asianaan katselee suurella huolella
If.lJ^ «tä hajoitustyötä mikä I. W. W. l i i ti,';
" "''tossa on alettu. J a ellei liiton jäse-
^'t . nistö toimi ja toinJi pikaisesti, voi
I j ; ' • Icäydä niin että hajoittavataikeis-
•|, - ' «aan onnistuvat Kehoitamme Hiton
•' 1 jäseniä kaikkialla vaatimaan yllmäa-
'^1^'. : r i i s t a ' konventsioonia ratkaisemaan
,>\ tätä riitaa j a siten estämään hajaan-
I' ' nnksen järjestössä. Kaikki viralliset
, - vitkastelut konyentsioonin koöllekut-
4;^ sumiseksi ovat jätettävä syrjään, jä-
,p eenistön on edustajiensa kautta kokoonnuttava
sanomaan sanansa ja
valittava sellainen virkakunta; joka
f, / . ainakin aiinä määrässä tyydyttää rii-tapubUa
että^ajaannus
y - tettyä.' Muuta keinoa asian ratkai-
J' semiseksi emme tällä hetkellä näe.
' Mutta SJkoon kukaan uskoko että
p|||||{|-.nev€rimid ciU
1^, ; lat käynnissä ja joiden huippukohta-
1|sV>-:' •; na ovat nämä eroitteleniiset j a este-
,. tuomiot, Tatkalstaan sillä että eroite-lp||;€^
vrtian:toImM^^ Iteif i^^Än:'Sarlcaiiijbita^ IlvV' . mfillä. Ellei jäsinlstS het! saa kon-konventsloonin^^
Josto myöskin- peri-i
^ : , Aoko liiton kaikMpFiOao^istoineen
[A- kahtia. Nyt jo onMiÄ i^ttelS aihe-föpsS^'>';:;
uttahut:;^;ili^ akavaa
se
hiistä pe-eia
jajttoieötläBlle^
jemnie m
tätä kysymystä
iliton kokonaisedun kannalta .'emme*
^iitäyj^jjfljä
TSltä kannalta katsoen
onkin: välttämätöntä tarkistaa
.liiton menettelytapoja viimeisiltä
' tätä tosiasiaa emme
ImÖ' ' ratkaisemaan
vUösSlta^
nimessä on I . W .
Vu osina - päässyt pe
-Blniään Tolstoilainen taisteluhalutto-
'4mt. • ' iota Uiton johtajiston taholta on
jäsenistölle teroitettu aivan yhtä
.H|r'| ' • sahanneet «kansanvallas-
'suinkaan viaton tässä suhteessa.
^pftS|S;l:!?^yiie:Jon:;;j^
M ' • ' propagandaa j a seurauksena siitä on
'4'^ " *® taistelutarmo, josta
^M'-^l I. W. W. liitto on tullut tunnetuksi
-k ^ Amerikan työväenliikkeessä,' on hy-ÄI':^
? . "^^^^ määrässä lamaantunut. Miittij
* m ' o"' jokaisen luokkataiste-Äiii
»'v^^-toi • •
tus
tä,vjotka t^täävättyövaeiijäiyes^^^
i ^ ^ ^ ^ j . ; lulle rehellisen työläisen täytyy vas.
' kaikkia: sellaisia toimenpa
' tä/jotka t^täävättvöväeniäi-iVstn.
jen voimien heikentämistä j a siltä
kannalta katsoen m ^ i n vastustaTnme
kaikkia hajöitustoimenpiteitä I. W.
Wi liitossa.
turmiota tuottava j a I. W;
4 W . liitossa...:,;;,-:-
\ Toinen turmioi
kohdistaa iaiken taistelukykynsä ja
^:tiEunnonisa tämänpäiväisien
r.-JMV^ olojen parantamiseksi j a sitten kun
kan tehtävänä on ei ainoastaan pa-
:' = kantaa tämänpäiväisiä..'olosuhteitaaa
' vaan myöskin--ja vielä suurenunalla
syyllä, taistella riistojärjestehnän kukistamiseksi.
Opettaa liiton jäsenistölle
että sillä ei olekkaan muita
velvollisuuksia kuin taistella tämänpäiväisten
pikkuparannuksien puolesta,
ei ole mitään muuta kuin vallankumouksellisen
taistelun kieltämistä.
Ja tämä on johtanut siihenkin
ikävään ilmiöön, että I. W. W.
liitto ei ole ryhtynyt minkäänlaiseen
kanssakäymiseen muiden maiden vallankumouksellisten
järjestöiftn kanssa,
- vaan on aivan. samalla tavalla
kuin A. F , of L. liittokin! pysytellyt
omassa karsinassaan, käsittämättä s i tä
seikkaa että työväestön täytyy
järjestäytyä kansainvälisesti aivan
yhdellälaillä kuin kan8alh'sestikkin,
jos se mielii täyttää historiallisen
tehtävänsä.
Tässä on I , W, W, Uiton edellisten
j a nykyisten johtajien taholta menty
niinkin pitkälle että on eroitettu l i i tosta
työläisiä vain sen vuoksi että
ovat uskaltaneet esittää j a agiteera-ta
I, W, W. liiton liittämisestä P u naiseen
Taloudelliseen Kansainväliseen,
On selvää että liitto ei olisi
muuta kuin hyötynyt tällaisesta y h tymisestä
ainakin siten, että se olisi
sen kautta saanut muiden maiden
työläisten kokemuksia, jotka jokaiselle
vallankumoukselliselle työväen-järjestölle
ovat taistelussa kapitalismia
vastaan arvaamattomasta merkityksestä.
,
Kummallista kylläkin I. W. W. l i i ton
johtajiston on vallannut jonkin-linen,
sanoisimmeko patriotismi, joka
ilmenee siinä että ,he^uskovat että
heidän liitostaan voi muodostua
jonkinlainen kansainvälinen järjestö
joka loppujen lopuksi sanelee ehtonsa
muiden maiden työläisille, määrää
niiden menettelytavat y.to. Meidän
täytyy kuitenkin muistaa, että kaikista
leventelemisistänne huolimatta
liittomme jäsenmäärä on vain tuossa
40,000 paikkeilla j a että se el ole
vielä mikään suuri tekijä edes Amerikan
työväenliikkeessä, puhumattakaan
mitään sen kansainvälisestä
merkityksestä. Meidän täytyy käsittää
se seikka, että vain yhtymällä
toisten työläisten kanssa yhteiseen
rintamaan ine voimme jotakin saada
aikaan; erirtettyhä ollen ei niitään.
Punaista Taloudellista Känsainyä-listä
j a sen pääinääriä on melkeinpä
siltä asti k u i n se perustettiin, vää-rintulklttu
I. W. W. liiton jäsenistöl-
Ie. Niiden joukossf» jotka nyt ovat
kääntyneet porvarillisen oikeuslaitoksen
puoleen, estetuomiovaatlmuk-sella,
on sellaisia, jotka ovat eroitel-leet
liitosta jäseniä, jopa käyttäneet
väkivaltaakin vain sen vuoksi että
he; ovat uskaltaneet agiteerata I.\ W .
•W :n Punaiseen Taloudelliseen Kansainväliseen
liittymisen /puolesta. I.
W. W. liltoij johdossakin on tällä
kertaa miehiä, jotka vielä viime toukokuulla
antoivat palttua P T K : n vetoomukselle
jossa keholtettiin liittoa
liittymään maailman vällankumouk-sellisten;
työläisten kansainväliseen,
tutkimaan sen ohjelmaa j a menettelytapoja
ja käymään yhteistoimintaan
: sen kanssa. Mentiinpä niinkin
pitkälle, että liiton virallisissa lehdissä
,. ei annettu mainita, halaistua
sanaa siitaketta tällainen vetoomus
I, W. W. liitolle oli PTK,:n taholta
esitetty. Tällaisen kylmän, jopa halveksivan
kohtelun antoi liiton johto
/ P T K :n kannattajille, mutta kalkes-ta
tästä huolimatta viimemainitut
ovat ensimäiöenä vastustamassa l i i ton
hajoittamista ja tekevät 'sen
minkä voivat sen estämiseksi.
., Mitä ovat sitten ne harhakuvat,
joita I. W. W. liiton jäsenistölle on
P T K ; s t a esitetty? Yksi on se, että
Punainen Taloudellinen Kansainväli,
nen olisi tnuka I. W. W. liiton ha-joittamisen
kannalla. Tämä on silkkaa
valetta. PTK käsittää teoUi-suuksittain
järjestymisen merkityk-sen
työläisten jokapäiväisessä taistelussa,
mutta vielä enemmin vallankumouksellisessa
taistelussa! Se vastustaa
hajaannusta I. W. W. liitossa
aivan samalla tavalla kuin se vastustaa
hajaannusta kaikissa muissa todellisissa
työläisten järjestöissä. V
Toinen harhakäsitys mikä on saanut
vallan I. W. W. liitossa on kaiken
valtiollisen toiminnan hylkiminen.
Sosialidemokraattisten puoluei-den
petturitekojen johdosta ovat
syndikalistit, jotka tällä kertaa ovat
I. W. W. liiton johdossa, vetäneet
sellaisen johtopäätöksen, että kaikki
valtiolliset puolueet j a järjestöt, niihin
luettuna kommunistisetkin, ovat
yhtä mädänneitä, yhtä petturimaisia
kuin olisivat sosialidemokraattiset
puolueet PTK on täysin selvillä
niistä lakeijapalveiuksista mitä sosia-limerokraatit
ovat kapitalisteille
maailmansodassa ja sen jälkeen tehneet,
mutta ei siitä huolimatta omaa
tällaisia syndikalistisia ennakkoluuloja
kommunistisia puolueita kohtaan,
tietäen että ne ovat työläisten
taistelujärjestöjä, jotka tulevat yhteiskunnallisessa
vallankumouksessa
näyttelemään ratkaisevaa osaa. P TK
tietää, että kommunistipuolueet taistelevat
yhtä vilpittömästi työtätekevän
luokan etujen j a lopullisen päämäärän
puolesta k u i n vallankumouk-
Eelliset uniotkin. J a vaikka P T K enkin
organisaattorisesti eri järjestö
kuin Kolmas Kansainvälinen on se
sen kanssa läheisessä yhteistoiminnassa,
taistellen saman päämäärän
I puolesta taloudellisella alalla kuin
Kolmas Kansainvälinen valtiollisella.
Mutta palataksemme takaisin siir
hen I, W. W, liittoa uhkaavaan hajaannukseen,
täytyy meidän jokaisen
liiton jäsenen kohdaltamme tehdä
kaikki mitä voimme sen ehkäisemiseksi.
Äänestysliput ylimääräisen
konventsioonin^* pitämiseksi ovat lähetetty
asianomaisille paikallisunioil-le.
Keholtamme jäsenistöä viipymättä
ryhtymään toimenpiteisiin että
konventsiooni tulee ilman vitkastelua
pidetyksi ja että varsinainen l i i ton
jäsenistö yjimeistä miestä ja
naista myöten tulee edustettua. E n nenkaikkea
tulee jäsenistön evästää
konventsioonin edustajat siten että
hajaannus liitossa saadaan vältettyä,
että valitaan sellainen virkakunta j o ka
tyydyttää kaikkia riitapuolia niin
pitkälle kuin se on mahdollista.
Jäsenistön tulee lausua tuomionsa
estetuomionottajille, jotka pyrkien
syrjäyttämään jäsenistön päättämisvallan,
turvautuvat kapitalistisiin o i keuslaitoksiin
liiton johdon valtaamiseksi.
Alas hajoittajat! Järjestömme
on estettävä hajoamasta^ j a se
voidaan tehdä vain jäsenistön avulla.
laman lah
( K i r j . Pekka Kemppi.)
KuvaoksM Suomen kansaUutodan
ajoilta.
(jatkoa edeli. n:roon.)
Julius Kallio suuntasi kulkunsa
asuntoonsa. Eteiseen tultuaan. näki
hän saman upseerin, jonka hän ulos-mennessään
oli kuullut uhkaavan
ovenvartijaa, hoipertelevan eteisessä
ja oksentelevan lattialle. Eräältä
palvelijattarelta sai hän kuulla, että
upseeri oli ampunut ovenvartijan,
tämä kun oli upseerille huomauttanut
ruokottomasta käytöksestä. N y t
oli koko talonväki hiljaa: aivan hen-keään
pidätellen katselivat kaikki
jpseerin eläimellistä elämöimistä.
A n t t i Kalke, erottuaan Juliuksesta,
käveli jonkun aikaa kaduilla.
Hän suunnitteli poistumista kaupungista,
mutta tuli lopuksi sellaiseen
tulokseen, että sellainen yritys olisi
mieletöntä. Kaupungin. ympärillä
kun. näet liikuskeli lukuisia vartio-patrull
«eja, jotka pidättivät jokaisen,
jolla ei ollut valkoista nauhaa käsivarressa
j a hänellä sitä ei ollut. Sen
vuoksi piti hän viisaampana,'jäajjfi
toistaiseksi kaupunkiin j a odottaa
mitä tulee. ^
Puistokadulla näki hän paljbii
•Juhlapukuista -yleisöä. ; Kaikilla koristi
>valkoinen nauha käsivartta ja
rinnassa oli valkoisia kukkia. Äkkiä
sukeltautul joukosta sotamies, talut-taen
pienenlalsta miestä käsivarresta.
Miehen kasvot näyttivät kalpeilta
j a hikisiltä; silmistä kuvastui kauhu.
Kävellessä' notkahtelivat hänen
polvensa j a koko ruumis vapisi. Tämä
sai sotamiehen tämän tästä ärähtämään:
«No, mene, mene vaanit
Jostain huudettiin sotamiehelle: «Mihinkä
sitä kuIjetSt? Laske siihen
palkalle!- Kuka se on?f «Vien tuon-ne
puiston reunaan; V . ^en viitsi tähän
ihmisten j a l k o i h i n . . . kovin on
kirkas päivä ...> Joukosta kuului
naurun remahdus
Muutaman minuutin kuluttua kuuli
Antti puistosta kaksi laukausta:
ne katkasivät yhden Ihmisen elämän.
Syynä tähän tekoon dli se, että mies
oli sattunut syntymään rajan toisella
puolella, oli venäläinen.
Tämän tästä tuli Anttia vastaan
pitkiä jonoja vangiksi joutuneita punakaartilaisia..
Vangit olivat asetetut
nelimiehisiin rivjBihin. Rivin kummallakin
puolella iculki ratsain ja
jalkaisin valkoisia i sotamiehiä varti-joina.
Vangit näyttivät repaleisilta,
nälkäisiltä j a väsyneiltä ja kaikki
toivonsa menettäneiltä. Muutamilla
vangeilla oli selässään viheriäinen
selkäreppu, keittoastia j a jotain
vaatteita. Riveistä ei kuulunut puhetta,
ainoastaan silloin tällöin p i dätettyä
kuisketta ja huokailua.
Epätasaisessa tahdissa marssien hu.o-julvat
pitkät vankijonot kuin verkalleen'
virtaava mutainen virta, tai
kuin harmaa jättiläispetp. Se oli
surullinen kulkue kulkemassa kohti
tuntematonta tulevaisuutta.
K i r k o n vastapäätä olevalla kentällä
pidettiin juhlaparaadia. Sinne oli
komennettu suuri joukko sotamiehiä
suoriin riveihin. Loistaviin pukuihin
puetut upseerit ratsastelivat kentällä
j a komentelivat sotamiehiä. Pyörtyneet
sotamiehet kannettiin pensaikon
suojaan, missä laupeuden sisaret
vilvoittelivat heitä kylmällä vedellä
j a hieromilsella. ' Eräs upseeri
piti isänmaan rakkautta uhkuvan
juhlapuheen j a kohotti lopuksi nelin-kertaisen
eläköönhuudon Suomen
vapaudelle ja sivistyksen voitolle.
Yleisö yhtyi hartaasti huutoon j a i n noissaan
heitteli hattu jaan ilmaan.
Ahdistavan tunteen pakottamana
harhaili Antti yhä edelleenkin pitkin
katuja. Poikkesi viimein kahvilaan.
«Juonpahan j a syön vielä kerran>,
ajatteUhän- Kahviia oK täynnä Väsyneen
näköisiä sotamiehiä. Ne t u n geskelivat
tiskin ympärillä j a ostivat
vähDlä penneillään ohrarieskoja ja
ruiskahvia. Joku oli humalassa ja
kerskui kuinka eräs kauppias tuli
häntä vastaan kadulla, syleili häntä,
suuteli vielä lopuksi partaisella suullaan
ihan lueskelle, suuta j a talutti
kotiinsa, jossa juotti humalaan. K o rea
kauppiaan tytär kiinnitti vielä
ruusun rintaan. Ja minä syleilin j a
suutelin häntä. Tytär ei muuta k u in
naureskeli j a taputteli pölysiä pos-kianL
Näkyvät olevan aika hölmöläisiä
nämä kaupunkilaiset, kuka o l i si
uskonut heitä sellaisiksi.
A n t t i piti itsestään selvänä, että
hänen myöskin piti joutua vangiksL
Hänestä tuntui rikolliselta kävellä
vapaana silloin kun toiset punakaartilaiset
saivat marssia vangittuina
kasarmiin. «Mutta jospa tekeytyisi
ihan syyttömäksi ja hakisi matkalu-patodistuksen?>
— Niin hän päättikin,.
Sydän jyskytti kuuluvasti hänen
rinnassaan, kun hän nousi suuren k i vitalon
portaita ylös toiseen kerrokseen.
, Talossa oli tutkintotuomarei-den
kanslia. Portaiden ikkunoista
näki hän kuinka hänen hyvä ystävänsä
Kössi Ahmala seisoi pää pystyssä
kivistä seinää vasten, viisi k i väärin
piippua ojennettuna vasten
hänen rintaansa. Kuului laukaus,
jonka kaiku k i i r i kivisen talon portaissa
kammottavana. Verinen ruumis
retkahti kiviselle pihalle. Tilalle
tuotiin toinen, sekin oli A n t i n tuttu.
Kuului taas laukaus j a ruumis vaipui
seinän vierelle. Tilalle ilmestyi taas
uusi j a taas uusi, elävä i h m i n e n . ..
aina vaan uusia ja uiisia eläviä i h misiä,
joidenka suonissa virtasivat
elonnesteet j a sieluissa paloivat i n himilliset
lialut Kivinen pihamaa
alkoi punertaa ihmisen verestä ja
Tuumisläjä kasvoi kasvamistaan. K i vistä
seinää vasten murskaantui kuo-hahteleva
e l o n v i r t a . . . . ' t y y n t y i , ; .
muuttui olemattomaksi,
\ Sotamiesten kädet eivät vapisseet
heidän sytyttäessä savuketta. He
laskivat ilakoiden kiväärinperän k i viselle
i)ihamadle ja laskettelivat
sukkeluuksia.' He katselivat naureskellen
lämpimää höyryävää -ruumis-läjää,
josta irvisteli paljaita hampaita
ja kiilui tinamaisia silmiä.
Ensin iski Antin päähän ajatus:
paeta. Mutta hän ei kuitenkaan
tehnyt sitä. Nousi vaan varmoin askelin
toiseen kerrokseen j a kysyi
tuomaria vartijasotamieheltä.:
Huone, oli suuri, mutta' sittenkin
tuntui se olevan ahdas kymmenelle
tuomarille, eri pöytineen j a suurelle
joukolle vankeja,' jotka seisoivat
huoneen oikealla' puolella jonkinlaisen
, käytävän tapaisessa . syvennyksessä.
Jokaisella tuomarilla-oli k i r -
jurj, joka merkitsi paperille ne tiedot,
joita tuomari tutkittavalta sai.
Sisään astuessaan kuuli' Antti
Kalke .vasemmalla olevan tuomarin
pöydän luota seuravan ' keskustelun:
«Mikä nimenne?» kysyi tuomari.
Tutkittava sanoi: nimensä. «Missä
syntynyt, missä kirjoilla, mikä ammatti,
montako ihmistä tappanut?»
jatkoi tuomari kyselyjään. Tutkittava
vastasi tarkoin ensimäislln kysymyksiin,
mutta jätti viimeisen vastaamatta.
«No, montako ihmistä tappanut,
montako ryöstöä tehnyt, montako
taloa polttanut? Vastatkaa»,
tiukkasi tuomari. Kuulusteltava k i e l si
lueteltuja rikoksia tehneensä. «Ei
meillä ole aikaa. Merkitkää ylös»,
sanoi tuomari kirjurille,'«roiston näköinen
mies, kieltää tehneensä murhia,
ryöstöjä, murhapolttoja, määrätään
ensimaiseen luokkaan. —
Seuraava.»
Antti Kalke kuuli vahtlmiesten sanovan:
«Taas yksi ensiluokkainen;
viedäänpä hänet pihalle ^ ««inän vierelle.
» ^
Kuulustelu kesti minuutin ajan.
Mutta se minuutti. palautti Antti
Kalkeen muistiin paljon elettyjä elä-män
kokemuksia.
Kun hän- kuuli tuomarin sanovan:
«Seuraava» j a näki tuomitun hoipertelevan
portaita alas seuraavan täyt-täessä
edellisen paikan/ tuntui hänestä
kuin hänen suonissaan olisi
ruvennut virtaamaan sulaa rautaa.
Hän ei nähnyt suuressa huoneessa
yksityiskohdittain mitään, kaikki
tuntui vain hämärältä, epämääräiseltä.
Aivan kuin suuri, harmaa, hunnun
peittämä jättiläinen' olisi pehmeillä
siivillään hiljaa laskeutunut
suureen huoneeseen, jossa monta
kymmentä ihmistä riutui tykyttävin
sydämin elämän ja kuoleman välisellä
kynnyksellä. Jättiläinen on pehmeä
j a hiljalleen imee se sisäänsä,
puhdasta himisen verta kuin i i l i m a ta
Kukaan ei säästy sen pitkältä terä-vältä
kärsältä . . . ei k u k a a n . . .
Antti Kalkkeen sielun silmien
ete^n vyöryy mahtavana virtana hänen
elämänsä kulku hamasta lapsuudesta
tähän hetkeen saakka: Tähänkö
siis elonrirta kuljetti minut
. . . kuolemaan pehmeän. jättiläisen
veren imemiseen. E i ! Minun suonissani
virtaa vielä se sama veri,
jonka lapsena ollessMnl myrkytti elämän
todellisuus j a sekötti siihen l o i muavan
vihan. Viha on ainoa hyve
elämässä! Viha valhetta j a vääryyttä
vastaan, viha ulkokultaisuutta ja
toisen ihmisen orjuiittamista vast
a a n . . . Viha! Viha! Viha! Jo
KUMMITAVAROITA
Koomaresipnssia, hinta 11.25,
12.00. $3.00, 94.00 ja $5.00.
KoumavesipossiB letkoja, hin-
' tft. « « » « M A M I * * * * * * ' * * * * » » * » * » * » * * * * ^1«00
Boiskaja aaisiUe, hinte |8,S0
ftaiskuJB mi^iUe, hinte 11.00
Raiskoja lapsille, hinta .85
Konraroiskuja, hinta M
Nenärui^ja, hinta .... .35
Varmuosesiaeiti naisille, in-
(3.60
VanmiosieslBeiti-niehille, h i » '
13,00 tus.
Kääreitä, plaastarla y.m.
HaaTapompoKa 25c, 40e, 76e,
11.60.
HasrakäSreia 1* 20e. V «5c
Ezxemasalvaa, hinta ..75
Hoffman oin tippoja, sydän-jaoakipoan
60 ja $100
Sdkäpliiastaria ' ' -
Sintaplaastuia '' •
Munoatsidaaitaxia
EetteritirpSttii. jskäla
hieagenahdifltokseea^ ....
Halvausvettä. hinta . . .^
Hinsoljyä, hinta
AI
M
M
.60
.25
.10
15e.
fbesalvaa. hinta 4$
Baramastippu.-H,. lunta
Hammaskittiä. hinta .~.
Hammas^joja, hiita
40e,-50e Ja 75e.
Bemoroidesyvaa, hinta .75
Hajiipihkaa, hinU 25e mani
lotinfinjamenttia, hiota .... .50
Snellmannio koliikkitippo)a .50
Kamferttiviinaa, hinta . . . .50
Kamferttiöljyä. hinta .. .60
Emitlpipoja, kolllkiin ja sydän-aloskipooD,
hinta .60
HaiBBMVdlveTto, ^.S5 Ja 60e.
Kamferttia, kuivaa «Se
:KamferttainjamenttU *S
Koamlplaastaria ~** «r
Kolmenlaisi. tipp^ijT™ Jo
Luolinjamenttia c«
Nemn hppoj^
Pammajosaipnoita ^ en
.mnlnri^tyspnlveria .50
£ * 5 l j y a 5^
PuunÖIjyä _ ~"
siimävettä .,.......z:::z: :«S
SHmasahraa 50
Suu- ja hammasvetti \ 'M
Tilatkaa mailta l i i l n l M t t a l o . iMOa m Matavana lUiUda S M ^ Amari.
kaa liikkaita. kammlUvaraito, madMarasMBaaleja y-m- Ma aMkMmna pesUrahaa inikiau
$5.00 tai «Iti t s o M i « t a ^ « ^ < « t |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-08-21-06
