Vapaus, September 2, 1922

              LaHantaJiia, syysL 2 p. — Satarday, Sep, 2>
V A P A U S
Canadan saomaläisen työväestön äänenkannattaja, ilmes­tyy
Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai
H. PURO.
Vastaava toimittaja.
V A P A U S
(Liberty) „ , „
The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pub
Qshed in Sudbury, Ont., every Tuesday, Tbursday and
ftsturday. •
' Advertising rates 40c per col. inch. Minimura cnarge
for sinrie inserKon 75c. Discount on standing advertjse»
aent. The Vapaus is the best advertising medium among
Öie Finnish People in Canada. •
Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista ,40c
palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista
Joiden tcJkstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset ?2.00 kerta ja 50C. Iisaa
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c.
kerta, $1.00 kolmekertaaj.avioeroilmotukset ?2,00 kerta,
$3 00 Ikaksikertaa; syntymäilmotukset ?1.00 kerta; ha-lutaantieto-
ja osoteilmotukset 50c. kerta, ?1.00 kolme
kertaa. — Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu
kana. -
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. ?4.00, puofi vk. ?2.25, kolme kk
01.50 ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. ?5.50, puoli vk,
83.00 ja kolme kk. $1.75.
TilaukKia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään
paitsi asiargjesten joilla on takaukset. ,
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimäiseer
feirjeeseenne, fcirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan .per­soonallisella
nimel'ä. '
7. V. KANNASTO, Liikkenhoijaja,
Vapaudeni konttori, ja töjn^itus; on Liberty Building,
Lomeglj:, Puhelin 10?8.PojitioBote:
PP, . , - .- SndburyjOnt
Reeistei«d>att.>tb(i PostiOffic«»iDei)aTtitient, Ottawa, as
etcond claps matter. ' .'
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää oli» kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3. -
— Laillisen juhlapäivän takia ei ensi tiistain lehti
ilmesty.
Eaivosmiesten voitto
Canadan hiilikaivostyöläisten lakot sekä Länsl-Ca-nadassa
että Nova Scotiassa ovat nyt päättyneet. Kum­massakin
lakossa voidaan työläisten^sanoa saavutta­neen
huomattavan voiton. Länsi-Canadassa, missä kaT-vosmiesten
palkkoja aijotliin polkea aina 35—40 pro­senttiin
saakka, taistelivat mainarit Western Canada
Goal Operators Associationia — lännen hiiliparoonien
yhdistynyttä- trustia — vastaan mitä suurimmalla sit­keydellä,
yksimielisyydellä ja urhoollisuudella koko­naista
viisi pitkää kuukautta. Taistelun seurauksena
ollen,,että työläiset pakottivat hiiliparoonit luopumaan
palkan alenniiksisiann. ^
Nova Scotiassa panivat British Empire Steel Cor­porationin,
riistämät kaivosorjat kaiken voimansa, ja
yksimielisyytensä tätä suurnylkyriyhtiötä vastaan. Näi­den'kaivosmiesten,
yksimielisyyttä eivät voineet sabo-teerata
heidän muutamat luihuiluun ja antautumiseen
taipuvat jöhtajansakaan. He sysäsivät syrjään vanhoil­lisen
presidenttinsä Baxterin ja edustajansa. United
Mine Workersin toimeenpanevassa komiteassa' Silby
Barrelin ja liittyivät yksimielisesti radikaalisen ja pe)-
kääihätlömän taistelijan, sihleerinsä J. B. MacLach-laniii
ympärille, joka niin urhoollisella lavalla on jo
vuosikausia,, johtanut Nova Sctoian kaivosmiesten tais­telua
monlrfialilaisen rahamieskoplan hallilseraaa hali­ja
terästruslia vastaan. Vääjäämällömäsii ja purevalla
suoruudellla onkin tämä kaivostyöläiseen sihteeri aina
puolustanut edustamiensa ^kaivostyöläisten etuja ja aina
mita, suurimmalla rohkeudelia vastannut hallitusher-rainjcjn
taiyutusuhkauksiin. Hänen suuren tarmonsa ja
valppautensa ansiota suurelta osalla onkin se, että
Nova Scotian kaiyosmiesten solidarisuus ja taistelu­kunto
qn niin ihitiltavasti kasvanuti - "•
Nova Scotian kaivosmiesten lakko oli lyhyl jä te­hokas.
Nämä kaksitoista tuhatta kaivosmiestä osottivat
kaikkjen mäitlenj työläisille mallikelpoista taistelukun-toisuutta.
He olivat esintymisessään, päättäviä ja toh-keil?,
mutta silti tietoisella hillitsemisellä välttivät
maltiltoraia ja harkitsematlomia tekoja. He pitivät
keskuudessaan yllä mainiota kuria ja järjestystä. Tus­kin
yksikään union mies, saatikka sitten ulkopuolinen­kaan
uskalsi esiintyä rikkurina.
Tämä kaivosmiesten urhoollinen ja tehokas taistelu
saattoi heille pikaisen voiton. Vaikkakaan he eivät
saaneetipalkkaiaksaan nähden täysin vaatimuksiaan pe­rillä;
niin sittenkin he kykenivät ehkäisemään riistä-jäinsä
suunnitteleman älehiiukseh.'
Ktinjmassakin njjissä lakoissa on erittäin (tärkeää
se seikka, että kaivoismiehet kykenivät säilyttämään
järjestönsä eheänä ja yksimielisenä. Ja saavutetut voi­tot
innostavat niitäkin työläisiä, jotka eivät viel8 kuu­lu
unioon, pikaisesti liittymään järjestyneisiin työläi­siin,
siten saavat kaivosmiesten jäi:'je8töt lisää voimia
vastaisten taistelujen varalle, joihin he ehdottomasti
taas, pian uudelleen joutuvat..
Olkooii nämä kaivosmiesten voittoisat taistelut
omiaan innostamaan koko Canadan työväenluokkaa
yhä tehokkaaseempaan, yhä lujempaan järjestymiseen
ja innostakoon ne samalla työläisten valveutuneinta
osaa harjoittamaan entisiä voimakkaampaa luokkava-listusta
työväen suurien pohjajoukkojen keskuudessa.
rateollisuuteen, h u ä sato niinikään antaa lisää viri-keitä
teollisuuselämälle.
Teollisuuselämässä tapahtuneen nousun seurauksena
on, että työttömyys on huomattavasti vähentynyt, jos­kin
sitä on vieläkin isossa määrin. Palkat monilla teol­lisuusaloilla
pyrkivät kuitenkin edelleen olemaan san­gen
alhaiset. Ja euurnylkyrit taistelevat kynsin ham­pain,
kyetäkseen ehkäisemään palkkojen nousun, vaik­ka
elinlarpeitten hinnoissa ilmenee Jo arveluttavaa ko­hoamista.
Niinpä kun työvoiman kysyntä on'teolli­suuden
nousun takia kasvanut eikä riistäjillä ole mie­lestään
riittävän suurta teollisuuden vara-armeijaa, on
heidän taholtaan nostettu voimakas vaatimus siirtolai­suuden
lisäämisestä. Uudet verekset orjat olisivat nyt
tervetulleita vaikka raist^ maasta, kunhan ne vain ovat
halukkaita raivaamaan Canadan korpia paoiksi ja
raatamaan kaivoksissa, metsissä ja tehtaissa uusia rik­kauksia
muutamille suumylkyreille.
Luokkatiedottomassa työväestössä on teollisuuden
nousuaika omiaan synnyttämään opportunismia ja vä
linpitämättömyytlä luokkataisteluasialle. He pian un
hoitavat ne suunnattomat kärsimykset mitä paniikki on
heille ja heidän perheilleen tuottanut ja uskovat, että
«hyvänä aikana» on heillä tilaisuus rikastua. Lyhyesti
sanoen, että lukuunottamatta pikkukärsimyksiä, kapi
talistinen yhteiskunta on allright. Jopa itse järjesty­neen
työväenkin suuria joukkoja kiusaa tällainen op
portunismin synti ja saattaa heidät helposti eksyksiin
luokkataistelun tieltä.
On kuiterikin muistettava, että kapitalistisen yhteis­kunnan
rakenne välttämättömästi kärjistää luokkavas-lakohtia
ja ajaa työläisiä välttämätlömästi jalkuvaan^
taisteluun. Kuten jo edellä mainitsunme, eivät työläis­en
riistäjät millään muotoa haluaisi kohottaa palkkoja
eikä parantaa työläisten työsuhteita, he vaanivat jo­kaista
tilaisuutta hyökätäkseen työläisten kimppuun,
murskalakseen heidän järjestönsä, polkeakseen 'heidän
palkkojaan ja riistääkseen heiltä ankarilla taisteluilla
saavuttamiaan vapauksia. Ja noustessaan puolustamaan
etujaan, joutuvat työläiset vastakkain koko yhdisty­neen
käpitalistimahdig. kanssa. Täten jatkuu sotatilan­ne
lakkaamalta työn ja pääoman välillä, eikä se ainoas­taan
jatku, vaan se kärjistyy alati. ,
Niinpä meidän vallankumouksellisten työläisten
velvollisuus onkin varjella työläistoverimme vajoa­masta
opportunismiin ja jatkuvan herätys- ja valistus-lyön
kautta kasvattaa Ideissä taisteluvalmiutta. Teolli­suuden'nousuaika
antaakin oivan tilaisuuden, kuten to­veri
Trotsky äskettäin kirjoitti, työväen suurien poh-ajoukkojen
järjestämiseen suuriin ja voimakkaisiin
vallankumouksellisiin laistelujärjestöihin. y
Venata raakalaisiralta ja eBglantilaista f — — —
Teollisuuden nousuaikako käsillä
Kaikista merkeistä päättäen pitkäaikainen teollisuu­den
lamaannuskausi on toistaiseksi murtumassa ja tila-,
päinen nousukausi käsillä. Tällaiseen otaksumaan tu­lee*
seuraavista seikoista: Canadan rahanan^o, jota
kurssatliin aina 19 senttiinkin dollarilta Yhdysvaltain
pörssissä, alkoi jo aikaisin keväällä nousta, tätä nousua
jatkuen siihen määrin, että se on nyt miltei normaa­lissa,
tämän jälkeen seurasi vähäistä, joskin hidasta
virkistymistä tehdasteollisuudessa, leollisuuskorpora-tionien
osakehinnat alkoivat kohota, luotto parantui Ja
vihdoin on alkanut virkistyminen vaikuttaa raaka-aineleollisuuleenkin,
etenkin vuorikaivos- ja puutava-
Europan kapitalismi umpikujassa
Kapitalistinen Europa liukuu päivä päivältä yhä
äydellisempään anarkiaan, taloudelliseen voimattomuu­teen
ja epäjärjestykseen.
Ranskassa tuntee jokainen, että rahallinen lilanne
on kiertkmältömän pulm£|llinen. Teollisuuden ase­ma
alkaa herättää yhä suurempaa levotlomuulla. (.e
^reusotilla (vastaa saksalaisia Kruppin tehtaita) on
usean kuukauden ajan ollut mitä vakavinipia rahal-isia
vaikeuksia. Sen haara-osasto, Normandian me;
alliyhliö, on täydellisessä, vararikossa. Monia lair
vanrakennusyhtiöitä, joiden pääoma lasketaan kym­menissä
miljoonissa, on niinikään julistettu vararik­koon.
Monet suuret sulatot ja metallitehtaat ovat
sulkeneet porttinsa. Loiren teollisuuskeskuksissa kas­vaa
työttömyys; työ?säolevain palkka on nälkärajalla.
Havressa taistelevat työläiset suuria laivanrakennus-yhtiöitä
vastaan, joiden väitetään joutuneen vaikeuk­siin
jahtien halpenemisen johdosta. Varsinkin metaU
liteoUisuusala, millä Ranskassa on niin huomattava
sija, potee kriisiä, jonka laajuutta ja kestävyyttä ei
kukaan voi arvioida.
Englailnissa on sadasta työläisestä kaksikymmentä
ollut työttömänä vuoden ajan; työttömyys koskee kaik­kia
aloja ja saa se yhä uhkaavamman luonteen. Yh­delläkään
vakavalla englantilaisella taloustieteilijällä
ei ole esitettävänä mitään reseptiä pahan tehokkaasti
lääkitsemiseksi.
Ja Italiassa riehuu kansalaissota. Maassa ei to­dellisuudessa
ole pitkään aikaan ollut mitään halli­tusta;
porvariston palkkaamat murhaajat ja varkaat
riehuvat, kautta niemimaan, ja hävittävät kirjaimelli­sesti
kyliä ja kaupunkeja tulella ja miekalla. Lahtari-fascistit
ovat varustetut kuularuiskuilla, käsikranaa^
teillä ja panssariautoilla, ja levittävät vallassaolijain
ilmeisellä myötävaikuluksella hävitystä ja kuolemaa:
työväenluokan murhaaminen on Italiankin porvariston
viimeinen hätäkeino pelastuakseen umpikujastaan.
Saksan sisäinen sekasorto on päivä päivältä kävnyt
yhä kroonillisemmaksi; saksanmarkan romahdukset
ovat tehneet elämän entistäkin epävarmemmaksi suu­rille
kansanjoukoille; pörssihyeenoille merkitsevät ne
vain jältivoilloja. Kukaan ei voi sanoa, mitä huo­menna
tapahtuu, eikä puutu «viisaita», jotka ennustele-,
vai «kaikkein pahinta».
Porvarillisen järjestelmän olemassaolon pitkiltä-misvälttämältömyys
on käynyt kapitalislivallioiden pää­miehille
laiksi, joka pakottaa niitä pakottamalla et­simään
jolakinkaan pelastustietä umpikujasta. Mutta
Europan kruunaamattomilla kuninkailla, Lloyd Georg­ella
jä Poincarella, ei liioin ole mitään ihmelääket­tä
— oman sopunsakaan elähdytlämiseksi. Päinvas­toin
väitetään, että itse ententen pyhä allianssiakin
on kuolemansairas. Aikamme porvaristolla ei siis
ole kaviossaan muita kuin havityskeinoja. Multa
vetäälcö prolelariaalli asianvaatimat johtopäätökset
porvarillisen järjestelmän lahoamisesta? Onko se val­mis
kaikin \ käytettävissä olevin Iceinoin puuttumaan
tapausten kulkuun, tapausten, jotka kehiltvTäl kier­tämättömällä
logiikalla?
— Millä voit todistaa, että olet vallankumouksel­linen
muussakin, paitsi vain puheissasi? Voitko viilata
toiminlajfsi siinä suhteessa? ^
Moskovan vallankumoustribunaa-lin
sosialivallankumouksellisille lan­gettamat
tuomiot ovat saaneet so-sialidemokratiset
lehdet kautta
maailman pois tasapainostaan ja
kieltensä häpeämättömillä sanoUla
•herjaavat näniä löyhkäävät lokavie-märit
venäläisiä kommunisteja sii­tä,
että ovat rohjenneet ankaralla
kädellä rangaista pahimpia vasta-vallankumouksellisiiiT
vehkeilyihin
syyllisiä rikollisia. Mitä on sitten
oikeudenkäynti osoittanut? Että so-sialivallankumouksellinen
puolu^,
jonka johtavat miehet ovat istu­neet
syytettyjen penkille, ovat jär­jestäneet
kapinoita neuvostohalli­tusta
vastaan, suorittaneet atten­taatteja
Leniniä ja Trotskia vas­taan,
murhanneet Volodarskin ja
muita johtavia kommunisteja, ot­taneet
vastaan avustusta ententeltä
jne. — sanalla sanoen käyneet suun­nitelmallista
sisällissotaa kaikin kei­noin
ja asein Venäjän työläisten
ja talonpoikain valtiota vastaan,
jota jos se , olisi kukistunut, olisi
seurannut mitä kauhein valkoinen
terrori, uusi tsaarivalta ja uusi elin-orjuus
työtätekeville kansanjoukoil­le.
Ententen palkkaama sosialival-lankumoufeellisten
toiminta on mak­sanut
kymmenien tuhansien venä­läisten
työläisten hengen ja ollut
omiaan myötävaikuttamaan niihin
suuriin vaikeuksiin, joita vastaan
neuvostovalta on saanu\ koko ole­massaolonsa
ajan taistella.
Olivatko tuomiot tällaisissa olo­suhteissa
liian ankarat? Onko mi­tään
järkeä siinä, että sosialidemo-kratiset
lehdet ulvovat lainvastai­sista
menettelytavoista, verisistä
heitukoista, lähtemättömästä häpe­ästä
jne., millä lehdet koettavat us­kotella
lukijoilleen, että tässä on
kysymyksessä ilmeinen oikeusmur­ha?
Ei! Niidenkin työläisten, jotka
periaatteessa ovat kuolemantuomi­oita
Vastaan, täytyy sanoa, jos to­della
ovat selvillä sosiälivallanku-mouksellisten
rikoksista, etteivät
nämä ole parempaa ansainneet.
Sitä vähemmällä tyydytyksellä äl­köön
kuitenkaan ^tervehdittäkö tie­to^
että Y|eisven^Iäinen toimeen­paneva
keskukkomitea on ehdollises-
;i armahtanut tuomitut, kun sisäl-issota
kuuluu JO voitettuun Venä­jän
vallankmouksen historian kau­teen,
mikä ei enää pakota samaan
säälimättömään taisteluun vastaval­lankumouspa
vastaan kuin aikai-semriialla
'kaudella, ja kun Neuvos­to-
Venäjän viholliset olisivat lui­hulla
tavallaan käyttäneet tuomioi­den
täytäntöönpanoa hyväkseen käy­däkseen
Neuvosto-Venäjää vastaan
entistäkin häikäilemättömämpää her-jaussotaa.
Neuvostotasavalta on lu­ja
ja voi sen takia osoittaa lempe­yttä,
ja kun tämä lempeys on sa­malla
kertaa ollut-^viisautta, niin
sitä, parempi.
Matta on kohtalon veristä ivaa,
että kun sosialidemokratiset lehdet
vähämielisinä raivoavat annettuja
tuomioita vastaan ja leimaavat ko­ko
oikeudenkäynnin alusta loppuun,
että samaan afkaan muudan Skan­dinavian
suurimmista porvarisleh-distä,
jota ei suinkaan voi soimata
bolshevikkiystävällisyydestä, t ii n-nustaa,
että sosialivallänkumouksel-lisia
vastaan on esitcitty rapautta­va
ainehisto, joskohta' ei sillä olisi­kaan
todistusarvoa. Tämä suurpor-variston
äänenkannattaja lausuu
mm.: cOikeudenkäynti sosialivallan-kumouka^
llisia vastaan: ei sinänsä
suinkaan' ole omiaan herättämään
h ä m m ä s tystä^^ Neuvosto-Venäjä
edustaa joka tapauksessa eräänlais­ta
valtiomuotoa, ja että sen perus­tajat
ja pystyssäpitäjät vartioivat
taloaan, voidaan selittää yhtä hy­vin
kuin se ,että Tsaristinen Venä- S
Canada]
dollarisi
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
jä aikoinaan lähetti bolshevikkejaj 1 LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle ?30- 50c >
teilauslavalla - „.ein ilman oikeu- S JO; 60c lähetyks. $40-$60; 75c lähet. $60-81^%?''-
j I /r-_." • 1 v^- • = dan dollann 25c sadalta dollarilta lisää ••
lähetyksiUe $3.50 lisämaksu, ' •"^"•'^ösan.iac
, Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A T Hiii o--- r,
iew Ave. ' Broad
Rahavälityksenne ovat Suomessa maksetut va^taa-or--,-..
)on 1378 asti viimeiset niistä elok. 12 n -"^^••^^''''.'^i n:
denkäyntiä.» Tämä porvarislehti ei
ainafean turvaudu siihen alhaiseen
moraaliteeskentelyyn, joka on so-sialidemokratisille
äänenkannattajil­le
ominaista, vaan näkee oikeuden­käynnin
oleeflisssa yhteydessään
vallankumouksen ja taantumuksen
T^lisepn taisteluun.
Ja samaan aikaan kun sosialide­mokratiset
lehdet ja monet niiden
ammattiveljistä, porvarislehdistä, ko­hottavat
kauhun huudon sosialival-lankumouksellisten
puolesta, joita
ei ole teloitettu, ei heillä ole sa­naakaan
protestiksi jo täyläntiiön
pantuja englantilaisen kenttämar-salkka
Wilsonin murhaajain kuo-lemantuomiota
vastaan, ja kuiten­kin
ovat nämä murhaajat — irlan­tilaiset
vallankumoukselliset — toi­mineet
yhtä ihanteellisista syistä
kuin koskaan sosialivallankumoiik-selliset.
^.^Englantiahan on pidetty
äärettömän paljon sivistyneempänä
maana "kuin Venäjää, jotenka sille
asetettujen humaanisuusvaatimus-tenkin
pitäisi olla vastaavassa mää-lägSä
painavammat. Mutta ei! Kun
Englanti teloittaa joitakin atten-taattoreja,
jotka eivät kuitenkaan
ole murhanneet muuta kuin yhden
ihmisen, silloin on kaikki kuin ol-lafein
pitääj mutta kun Venäjän
bolshevikit julistavat kuolemantuo­mioita,
joita eivät pane täytäntöön,
vaikka on kysymyksessä rikolliset,
joiden omallatunnolla on kymnleni-entuhaniien
ihmisten henki, ja l i ­säksi
maankavallus mitä .raskautta-vitnpain
seikkain vallitessa sil­loin
koetetaan saada liiMceelle sekä
taivas että maa tällaisen «raaka-laismaisuuden
» rankaisemiseksi ja
häpeällä leimaamiseksi.
Jokaiselle kunnialliselle työläisel­le
pitäisi näiden rinnakkaistapahtu-main
antaa rimsaasti ajattelemisen
aihetta, ja sen sijaan, että välinpi­tämättömällä
hyväksymisellä kan­nattavat
niitä, jotka herjaat Neu-vosto-
Vienäjää sen takia, että. se
puolustaa olemassaoloaan murhaa­jia
ja kavaltajia vastaan, on kaikki­en
maiden työväenluokn velvolli­suutena
omainkin etujensa vuoksi
kaikin keinoin tukea proletaarival-tiota
sen sankarallisessa taistelussa
europpalaista imperialismia ja sen
kätyrejä vastaan. Sosialidemokra-tisten
lehtien viimeisinkin ulina ei
ole mitään muuta kuin maailman-taantumuksen
avointa palvelua.
s view
— meroon
I Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne
= Tiedustelkaa hintoja y. m.
5 Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies
^ BOX 69 VAPAUS,
= SUDBURY, ON,
S Pilettiliike tehtävä J. V. Kannaston nimeasä.
liiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiMiniiiiiiiiiiiniu^
Heinäk. 26 päivän Suomettares­sa
pääohrana Holmström kertoo
toukok. 25 p. ja kesäk. 20 p. väli­senä
aikana Etelä-Suontessa van­gituttaneensa
seuraavat työläiset:
entinen rautatieläinen Joel Sund­qvist,
Jepuan pitäjän Jongarin ky­lästä;
työmies Aarne Vakkilainen,
Sakkolan ''pitäjän Kiviniemen ky­lästä;
työmies Aarne Vuorio ja vii-laaja
Aji^on Walfrid Järvinen Hel­singistä;
tykkimies Väinö Wiljam
Sihvo ja korpraali M^uno Nieminen
Kenttätykistörykmentti 2:sta; kaup­pa-
apulainen Ville Paavilainen
Muolan pitäjän Funhuksen kylästä;
kirvesmies Otto Henrik Minkkinen;
ki)'japainon aputyöl^inen Olga Ma­ria
Hagman ja muurari Johan Sa­lonen
Helsingistä; ompelijattaret
Ida Maria Weijalainen ja Ida Ma­ria
Väisänen Terijoelta ja talollinen
Wiljam Lindström Kivennavan pitä­jän
Tammiselän kylästä.
Että näillä komeroihin raasta­misilla
näyttäisi olevan «oikeutuk­sensa
», ön ohrana samalla jutel­lut
iNeuvosto-Venäjän vakoilujär­jestöstä
», jonkalaisen palveluksessa
ohranan yllä luetellut uhrit muka
olisivat olleet.
valitti sairas niin kovasti, e^tä
söä kokoontui paljon poliisilla,
ulkopuolelle. Yleisön, j , ; . , ,
lääkärin hankkimista potilaalle
komisaari Norvanto kiroillen n-äi
sanoi: «Antaa sen kuolla
sisään se kuolee!»
'ia. naik
MIRJAMI JOKINEN KUOLLUT
PIETARISSA.
Heinäk. 15 pnä kuoli Pietarissa
elok. 30 pnä 1920 murhatun tov.
Väinö Jokisen 15 vuotias tyttö Mir­jami
Jokinen keuhkotautiin. Hän
oli jo pari vuotta ennättänyt ole­maan
Kommunistisen nuorisoliiton
jäsenenä ja viime vuonna aloitti
opiskelunsa puolu.ekeskuskorkea-t
lussa.
• • • o—
TYÖMIESTEN KANSALAIS­VAPAUDET.
Ohrana nimittelee viime aikoina
vangitsemiaan.
Tuottavaakin sanomalebtiliiketta.
ja varattoman köyhän kansan asiaa
ajaakseen, joka helposti kutsuu mei­dän
työläisten lehtien nälän kanssa
tappelevia ja pitkiä työpäiviä raa­tavia
toimittajiamme «syöttiläiksis.
Ei, hän alkoi ajaa brittiläisen impe­rialismin
ja suurkapitalismin asiaa.
Tämän asian järkähtämätön palvele^,
minen antoikin Northcliffelle menes­tystä
kohottaen hänet rihkauden,
maineen ja vallan kukkuloille, hänes­tä
tuli multimiljuneeri ja loordi.
Köyhänä alkanut sanomalehtimies
Tässä kun nämä meikäläiset sa­nomalehdet-
ovat niukuin- naukuin
toimeentulevia, niin sopii ottaa pu­heeksi
sekin puoli asiasta, että on,
sitä tuottavaakin sanomalebtiliiket­ta
'olemassa'.
Äskettäin muutti täältä matoi­sesta
mailmasta manan majoille
mailman suurin ja rikkain sanoma­lehtimies
— englantilainen, loordi
Northcliffe. Kuollessaan omisti hän
toista sataa suurta sanomalehteä ja
monien miljoonien omaisuuden.
Edesmennyt loordi ei kuitenkaan
ole aina ollut rikas eikä, suuressa
maineessa oleva mies. Hän alotti
köyhänä miehenä kustantamaan mi-
Iätöntä aviisipahasta Mutta h ä n t ^ t j „ j 3 ^ ^ ^urempien ja pie-ei
suinkaan ottanut kiittamattomaTrt;,^pi,„ feapjtalistilehtien rikastut-tamiseksi,
niin pian se vapautuisi
siitä turmelevasta saastasta mitä ka-,
pitalistinen lehdistö sen mieliin kyl­vää,
ja sen omat lehdet pian pää­sisivät
kasvamaan suuriksi ja- voi
maukkaiksi.
sai vallassaolevan luokan asianajos­ta
runsaan pakkien.^ Hänen lehti­ensä
ei tarvinnut kitua kannatuksen
puutteessa eikä kerjätä, briÄiläi-nen
imperialismi työnsi kultaa hä­nen
lehdilleen kahmalokaupalla.
Hän matkusteli ympäri maapallon
kalkissa maiösa suurine • seurUineen,
eläen miltei ylellisemmin kuin ku­ninkaat-
ja ruhtinaalliset seurueet.
Mutta Northcliffen sanomalehdis­tön
voimakkaaksi rakentamisessa
avusti myöskin köyhä kansa, joka
on aina auttanut eteeripäin joitten­kin,
muitten, paitsi omaa asiaansa.
Sadbintuhansin seka Englannissa et­tä
siirtomaissa tilaamalla ja luke­malla
Northclif f in keltaista lehdis­töä,
keräsi työväki vuosittain pen­ningeistään
suuria summia.
Tämän johdosta tulee ajatelleek-si,
että panisipa vain köyhä kan­sa
ne rahasummat omien lehtiensä
rakentamiseksi, mitä se työntää vuo­sittain
Northcliffen, Stinnesin, He-
T Ö R K E X Ä T Y Ö L Ä I S E N R Ä ;K
K X Y S T Ä .
Rääkätty on 22-vuotias palvelus­tyttö
Hanna Vaarna. Mitään ras­kaalle
naiselle tarpeellista lepoa ei
hänelle annettu, vaan hänen ruumis­taan
tutkittiin joka päivä kuuden
vuorokauden aikana. T.k, 16 .p:nä
oli potilas sairaalan pesuhuonees­sa,
kun sinne saapui rouva Haklin
ryhtyen hänkin tutkimaan potilas­ta
ja vaatimaan tunnustusta, vaik­ka
potilas tälläkin kertaa sanoi, et­tei
ole vielä synnyttänyt. Seuraava­na
päivänä antoi lääkäri todistuk­sen,
jossa valallaan vakuutti syn­nytyksen
tapahtuneen. Potilas siir­rettiin
tämän jälkeen Rovaniemen
poliisikamarille ja pantiin putkaan.
Kun hän siellä vaikeroi apua, olisi
sitä toimittanut eräs poliisikonstaa­peli,
mutta komisaari Norvanto sa­noi!
«Ahtakaa kuolla vain, sillä sii-^
tä pääsee»! Poltteiden yhä yltyes­sä
toimittivat konstaapelit pari nais­ta
apuun, mutta Norvanto kielsi
päästämästä ketään potilaan luo.
Kun omaiset pyysivät saada toimit­taa,
toisen lääkärin, niin vastattiin,
että piirilääkäri on tarkastanut ja
se kyllä riittää. Potilaan sisaren ei
sallittu edes teellä viihdyttää kärsi­vää.
Poltteiden keskiviikon vastai­sena
yönä ^hä yltyessä huusi ja
OMITUINEN ONNETTOMUt
Auto hiipinyt pikajunan ali
_ Heinäk. 20p. aamulla oli O^t
ja Inhan asemain välillä eräiii
käytävän kohdalla Mäntä^^ä
tulossa Oy. G. A. Serlachi ;
auto, jossa paitsi ohjaajaa
kolme matkustajaa. Auton j
ollessa menossa yli radan tuli
joinen pikujuna n:o 202. Ai
vauhti sattui olemaan hiljainer
juna oli jo päässyt niin läh
että ohjaaja ei ehtinyt ryhtyä
hinkään toimenpiteisiin onn«
muuden välttämiseksi eikä kul
autossa olleista ehtinyt hypätä ]
Juna ajoi auton yli murskaten
täydellisesti. Autossa olleilta*
surmansa metsänhoitaja K. A.
derson silmänräpäyksessä ja f
päällikkö W. Saarinen paiska
veturia vastaan saaden niin p;
ja vammoja, että hän hetken
luttua kuoli. Ohjaaja loukkaa
lievemmin ja piiripäällikkö Saar
poika vältti onnettomuuden k^
naan, sillä hän oli avaamassa
käytävän veräjää eikä ollut (
nyt vielä nousta takaisin aun
ennenkuin onnettomuus tapal
Veturinkuljettaja ei sanonut 1
manneensa ollenkaan onnettom
ta. Hän sai vasta -Lylyn asem
siitä tiedon. Jonkun töytäyksen
noo hän panneensa merkille ji
onnettomuuspaikalla,' mutta 1
hän veturin vain surmaisseen r
vartijan tuvan kohdalla liian lä
lä rataa olevaan halkopinoon. '
tä oli hän huomauttanut In
asemalla.
TYÖLSISPERHE SIKOLÄTIN
MAKIN VÄLISSÄ.
Kotkassa hääti Gutzeit-y
omistamastaan talosta Puutarl
22 pois useita leskiä ja erä:
näistä, kun ei saanut itselleen <
lapsilleen minkäänlaista suojaa,
pakotettu vuokraamaan saman
dun varrella n:o 27 olevasta tal(
puuvajan, jonka toisella puolella
sikolätti ja toisella puolen ti
käymälä. Tässä sietämättömi
paikassa asuu mainittu leski kah
lapsensa kanssa.
Tällaisia tapauksia' lienee k;
useampiakin.
Mielenkiintoinen väittely.
J u u r i päättyneessä Canadian
Trade & Labor Congressissa näyt­tää
tapahtuneen ainakin yksi mie­lenkiintoinen
väittely radikaalien ja
vanhoillisten välillä. Nova Scotian
punaiset ' mainarit olivat nimittäin
lähettäneet kongressiin esityksen,
että Canadan olisi lainattava bolshe-viikeille
^15,000,000. Kongressin
ponsikomitea esitti luonnollisesti tä­män
ponnen hyi jäämistä; Mutta
ennen sen penkin alle panoa syntyi­kin
tuinia ottelu. Meidän puolu­eemme
puheenjohtaja «Jakki» Mac-
Donald johti väittelyä punaisten ta­holta.
Jakki sanoi suoraan, että
komitea joka esitti päätöslauselman
hyljäämiktä, on ammentanut tie­tonsa
ja mielipiteensä porvarilehdis-töstä,
joka on neuvostohuushollin
perustamisesta asti syytänyt mitä
räävittömintä lokaa sen silmille ja
taiätellut sitä vastaan kynsin kam­pain.
Eäelleen osottaen syyt tä-häh
vastustukseen olevan siinä,__että^ • ^^jj äänestys. Äänest;
porvarit muissa maissa pelkäävät
heidän känsäkätisten raatajaihsa
seuraavan Venäjän työläisten esi­merkkiä
ja ottavan kaiken komen­non
omiin kpiviinsa. Hän "odotti
vielä kuinka tuo lainan myöntämi­nen
merkitseisi Canadan työväelle
samalla kotoista apua, lievittäen
työttömyyttä, koska neuvostohalli­tus
olisi valmis käyttämään tuon
lainan ostamalla canadalaisia teh-dastuotteita
ja viljaa canadalaisil-ta
maanviljelijöiltä.
Useat toiset punikkiedustajat puo
lustivat lainan myöntämistä, por-varm
lehdet ei niistä kuitenkaan
paljon mainitse. Sen , verran kui­tenkin
täytyy porvarin lehtienkin
myöntää ,että"^onvehtioni oli väl­jän
haltioissaan innostuksesta, li
meten neuvostovallan asialle
nikkiön puheitten johdosta. Pel
sipä porvari jo, että kongressi
Iisi enemmistönä kannattamaan
nan myöntämistä. Miitta Mo
luiitnantteineen maalasi piru
seinällä. Puheenjohtajan oikeui
la käytti Moore viimeisen puhev
ron, parjaten' kaikella puhujakyi
lään neuvostohuushollia, valeh(
Ien mitä sikamaisemmin mitei
neuvostovalta on riistänyt työläi
tä puhe-, kokoontumis- ja laus
tovapauden ja muuta sellaista
tyä. Edelleen hän muka lämp
Canadan työläisten omille puutt
le, puhuen työttömyydestä ja ku
ka ahllitnksen olisi ensi kädessä i
tä avustettava »jne.
sessä sai punikkien esitys laii
myöntämisestä 56 ja vastaesi
147 ääntä, jos porvarilehdet ker
vat asian oikein. Mutta vail
esitys ei tullut hyväksytyksikä
niin äänestyksen tulos, jossa kai
tattiin meidän puolellemme jo
edustajaa, antaa sentään jo ilah
tavaa toivoa Canadan ammattiun
nistien heräämisestä luokkatietoisi
teen.
He saavat tilaisuuden mennä naat
maan kapitalistisesta »vapau-desta.
v
Venäjältä tulleitten tietojen
kaan on neuvostohallitus päättää
antaa intellektuaaUsiUe vastavaUs