Canadan uutiset, February 26, 1925

              CANADAN UUTISET | Suomen presidentin yaali
Buomalainen Banomalehti Canadasst
ilmestyy jokaisena iTorstaina.
Kustantaja
The Canada NeW8 Publishing C o .^
TILAUSHINNIAT:
Canadaan: i $2.50 koko vuodelta
$1;50 puolelta Vuodelta, 75c 3 kuu
ka^idelta ja 25 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin jal Suomeen: $3.50
koko vuodelta ja $2.00 puolelta vuo­delta.
ILIVIOITUSHINNAT:
50 senttiä palsta^uurnjaltaken-anju-laistuna.
PitempiaikaisilleilmoUuksil-le-
kohtuullinen alennus. Halutaantie-to
ja nimenmuuttoilraoitukset 75 sent
tiä kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-ilmoitukset
$2.00 kertal $3 00 kolm<
kertaa. Avioliitto- ja kihiaus-ilmoi
tuk.set COc palstatuumalta. Kuolonil-moitukset
$2.50, muistovärssyllä 3.00
Syntymäilmoitukset $1;50. Avioeroil
moitukset $2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y, m. 30
senttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon aijotuista ilmoi
tuksista peritään 15 senttiä riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
50c. Postissa tulevia ilmoituksia e
hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu
malta. ^
. K a i k k i liikkeelle aijotut kirjeet, ti
läukset ja rahat i ovat lähetettävät
osoitteella •
CANADAN UUTISET.
Port;Arthur, Ont., Canada.
Canadan Uutisista lainattaessa on
läjhde mainittava.
' Oaotemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uu-si
osoite. • . •'• I ••.
" CANADAN UUTISET
(The Canada NewsO
The Finnish Newdi)aper in Canada.
Published every Thursday by
The Canadian News Publishing Co.
Lauri Maunu, Editor.
Daily News iBldg.,l Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
is W6leomed and read in every Finnish
liome in the Dc^minion. It is the only
direct advertising! medium for tho&e
Dlanufacturers and merchants '«'ho
vvish to ereate and build a profitable
and permanent demand f^r their Prod­ucts
and merchandise by the large
and ever growing Finnish population
residing in Canada. Place your trial
adveitisement and get results. :
Advertising rates 50c per inch.
Politica] advs. $1,00 pär inch,
••' . Advertisemejits must reach our Of­fice
Wednes^ay.iioon to appear on
Thursday's is-sue.; |
Subscription price in Canada $2.50
per year, Unitedi States and other
countries $3:50 per year in advance.
; Entered as second class mail mat-t^
r, Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
THE AI M OF :THE CANADAN
UU^riSET.
Ne lyhyet tiedot, jotka t, \.
G p:nä tapahtuneesta Suomen,
asavallan presidentin vaalista
)vat toistaiseksi tänne saapu-leet,
eivtit ole lähemmin kerto-leet
miten inioluesuhtcet o-
;at • äänestyksessä jakautu-lectv
Luultavimmalta kuiten­kin
tuntuu, että edistysmielisten
V a uh afi ta a u t u n n et t u t nr va ui u nii-rien
vasemmistoon ja vasemmis-lon
taktiikka on aiheuttanut
.'arsinaistcn '' p o r v a r i l l i s t e n"
!Hi oi ue i d e n i' i n t a i n a n k o k o a in i se n
ja : vhdistymisen maalaisliiton a-
^ettaman ehdokkaan kannatla-miseen.
Lopullinen ratkaisu
näyttää tapahtuiu^en tohtori Lau­ri
^Kristian Kolanderin ja pankin^
johtaja Risto Kydin välillä, jois­ta
jälkimäistä ovat sosialistit y h -
lessä eilistysmielisten kanssa ää­nestäneet.
Olkoon vaalitaktilliset seikat
'ärjestyneet m i t e n tahansa:, var­maa
on kaikissa tapauksissa, et-
! fä Relanderin vaali ei ainakaan
merkitse punaisuuden voitt oa
•Stiomessa. -Maalaisliittoa on to­sin
kyllä joskus rinnastettu f^o-;
siali^.tieif • kanssa, sen" jossain
määrin eksenlei'isen.; vanhoista
p o l i i t t i s i « t a : sovinnaisuuksista va-:
päiden menettelytapojen viu)ksi.
urutta jos otetaan esimerkiksi
huomioon maalaisliiton suhtautu-minen
bolshevistiseen, liikkee­seen,
voi sanoa että maan ensir
mäiseen presidenttiin verraten
R el a n d e r i n vai i ts e m in e n m e i^k i t-see
suoraviivaisemman ja. vähem­män
liehakoitsevan kannan ottoa
ma anka valt a j i in ja yh t e i sk u n t a -
järjestyksen järkyttäjiin nähden:
Samalla kui tenkiu merk itsee
vaalin tulos teorioista ,vapäiden,
•k ä y t ä n n öl 1 i s t on ^ k a n sa n.\' a.l 1 a i s t Qi\
periaatteiden voitolle pääsyä.
Meillä täällä ei ole yksityis­kohtaisempia
tietoja, uuden.]ire-.
sidentin henkilökohtaisisln ajar
tustavoista emmekä :me ni-den
nojalla voi esiintuoda mitään
otaksumisia siitä,^ mitä hän tuled
tekemää n ja j ä 11 ä m ä ä n te ke m ä i -
tä. Mutta henkilökohtaisilla mie­lipiteillä,
hänen uudessa asemas
saau ei l i i o in tule olemaan aivan
samaa merkitystä kuin mikä n i i l -
panojen avulla jälkimaailman
tiedossa säilyneet. Ja l i y v i n to­dennäköistä
on, että ei edes hä-märämmiissä
menneisyydes^sä,
kulen helleenien urheilun ku­koistusaikana
kukaan saavutta­nut
j u o k s ui' a d a 11 a se 11 a i s i a tul o 1 c -
sia kuin nyt Nurmi.
Suomen edustajat kansainvä­lisissä
konferensseissa.
To help preserve tthe ideals and
sacred traditions of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe its laws and i insplre others
to respect and obey them: To strlve
unceasinqly to .quicker the public's
sense of cIvic duty; In ali ways to aid
in making this country greater and
better than we found it.
Nurmen nienesty.s AnuMMtvOssa
on ollut valtava. JMinätykr^et o-vat
poikkeuksetta rikkouTuneet
joka kerta, m i l l o i n Nurmi itse on
n i in halunnut. A^ain p a r i kertaa
on hän vahingossa päästänyt
jonkun kilpailijan edelleen a.i-nettuaan
liian ])itkän. etumatkan.
Mutta niissäkin tapauks.ssa on
liiin saavuttanut uuden rekordin.
Luulisi siis amerikalaisten olevan
vievaaKeensa tyytyväisiä, . mutta
niin ei .kuitenkaan ole asianlaita.
A m e 1 • i k a la i s e t i ir h e il u k i v j o i 11 a j a t
kertovat :
" P r o m o o t t o i ' i t ovat alkaneet
k ä y 11 ä ä 11 y \' a ks e e n ? a a v o N u
m en h y v ii ä \ u on t oa " 1 a n su ma 11 a
hänestä epäoikeutettuja arvosle-
'nja. A, A . V .n sihteeri myöii
tää kuulleensa upeiden klupien
taholta • valituksia, senjolulosta,
että Nurmi oli esiintynyt epätyy-dyttäviisti
siinä kohden, ettii Ivän
ei ollut muutamissa tapauksissa^
saavuttanut uusia maailmiineur
nät yksiä.
''.Minä tiedän", sanoo yllämai­n
i t tu sihteeri. että jotkut.. pro­moottorit
olivat kerjäämällä ker­jänneet
Paavoa juoksemaan hei­dän
klupieusa toimeenpanemissa
kiIpa 1 iuissa. Ile oiivat pyytiineet
Nurmea vain juok.semaan radan
ympäi'i,,ja hän oli .«uostunut tul­len
siten vasten tahtoaankin lu­pautuneeksi
liian moniin tilai­suuksiin.
Nurmi ei ole tahtonut
antaa amerikalaisille loukkaan­tumisen
aihetta eikä kieltäytyä
kutsusta. Promoottorit ovat sit­ten
i 1 m o i t el 1 e e t le h d i ssii, et t ;i
Nurmi aikoo • rikkoa tusinan ver­ran
maailmanennätyksiä.. .
On mahdollisesti hyvä a.^ia. et­tä
Nurmi ei yiivmärrä englannin^
kieltä. - M u u t e n , olisi hän mat­kustanut
takaisin Lui-opaan jo
kauan tätä .ennen, jos hän olisi
saanut vihiä moitteista, joita e-räät
" ammatti "-amatfiörivirkai-
Suomen edustaja kansainväli-^
sessä, opiumikonferensissa ja Suo­men
jäsen kansainliiton sihtee­ristössä,
maisteri Urho Toivola,
aiheutti vakavan hämminp:in
k on Pe re n ss i n o 11 essa j uu i'i- ]>ii äse -
maisillaan "rauhalliseen' lop­p
u u n . " Suomen edustaja nimit-t
ii i n esi 11 i, e 11 ä k a n sai n 1 i i t on. neu­vosto
toimittaisi läliemmäu tutki-ni
uksen a s (? i d en sai a kuljet ta m i -
sesta opiumia valmistaviin itä-nmihin-
ja että tämän tntjvimut^-
ten tuloksista . sitten lähemmin
!c es k u s te I ta; si i n t u le v a ss a a m m n s -
ten ja aseiden, rajoittamisen mää­rittelyä
koskevassa kansainväli­sessä
neuvottelussa. Tällä tavoin,
selittää maisteri Toivola esityk­sessään,
voitaisiin ratkaista yksi
n i ' s t ä kysy m y k s is t ä, j o t ka v a i k e -
«ittavat hmimaavien ai'nei.den sa­lakuljetuksen
lopettamifita.
:\laiste)M Toivola e^itti täten
iulki^e^ti kysymyksen, josta ou
mnen vain salaisesti kuiskailtu
IN on Te ren ssi n •. . ed ust a j ien: kesk e n.
ITän selittää i'olikeasl i aseiden ja
a m musien va lm ist a jai n jii.rj estä -.
neen luvattomiin salakul jet uksen-,
pahoittaneen kiinalaisten vilje­lemään
opiiimiM. ettii voisivat sit­ten
o-^taa aseita ja pitiiii yllä si^
silisiä rettehiitään.
IJan.skan edustaja kannatti Suo­mala
ist a ,• mut ta .-1 a paii i n ed ust a-ja
sen sijann aseltui . vastu.sta-maan,
selittäen: opiumin vilje­lyksellä
olevan oyvemmät juu,ret...
Enp;}annin ja Italian edustajat
{v.yysiviit hai-lcitsfmisen a ikaa en>
neukuin . ilimtisisivat kantansa.
Yksityis!s><l kesku'-f eluiissa on
Ivn^lannin. edustaja lordi .('eeil
myöntiinyt Suomen edustajan
paljastaneen asian ytimeuv. jota
ei enää voi:: järtiiil: ennalleen,
vaan -joka • pakostakin o n o i et ta-
\a ('--ille ^i'uraa\a^-.a. en^i tou­kokuun
konferenssissa.
tiivisesti j a tarmokkaasti."
Ontarion raittiusafietus säilyi,
kuten muistetaan, edel leenkin
täysin ratkaisevalla, joskin pie­nentyneellä
enemmistöl lii -ja tuli
siten edelleenkin laiksi. M a a ­kunnan
märkieiy ja niiden jär­jestön,
Kohtuullisuusliiton, leiris­sä,
aiheutti asetukseni naanui e-nemmistö
suuren yllätyksen ja
l^a h ai 1 |)e t ty my Is sen. 1!(; i (lii n t a -
h olla a n. o 11 i i n n i ni i 1 täin j o kse en-k
i n varmoja, että Ontariokin
kulkee Quebecin ja iänsimaakun-den
ikäinen j a j o k a haluaa .pääs­et
ä Y h dy s valtoihin y ks i n o i n a is elia
tarkoituksella opiskella jossakin
tunnustetussa koukussa, eoljepfios-sa,
akatemiassa, seminaai"issa tai
yliojjistossa,-. jonka .•hän (maahan-pyrkijfi)
it.se. on valinnut:, ja. jon­ka
Työsihteei'1 on hyväksynyt;
(Sellaisen koululaitoksen, tulee i l ­moittaa
TyÖsihteerille.t jo'kaisen
siirtolais-opiiilaan opiskelujen
}•) ä ii t ty m 1 s i a k a^; : j o s ko u 1 u 1 a i t o s 1 a i
minlyö |sellaisen ilmoituksen te­on,
tullaan sen oikeudet (siirto-
Nyliyinen "^^kurssimme rahaläfe»
, tyksille SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
t a in osoittamaa märkää latua.j:lai.s-opiskelijain vastaanottoon
lä on tavallisen kansalaisen ase- -lijat ovat liäntä kohtaan .s.uun-ma.
ssa. Viipurin, läänin maaher- n a n n e e t. - N u r m e n : e s i in t y m i s el 1 ii
.— Sitä minä en voi auttaa, sil­lä
kun Lassi on selvänä, n i i n hän
ei lähde.
rana hän lienee ollut suosittu: «Ta (ovat urheiluseurat tänä. talvena
se on hyvä enne siitä, että luin I tehneet, rahaa enemmän kuin. ne
koskaan olisivat otsanneet unek­siakaan.-
V a i n ' senvuoks-'. eträ
valtion päämiehenä tulee ole­maan
fiuosittu, ja maan kaikki
pa 1' h a a t j a u s k oi li set, a i n e k set. t u -
levät kaikis.sa tapauksissa kerty­mään
lojaalisina uuden valtion
I) ä ä m i e h e n y m pä r i 11 e h ä n en ry 11 -
•ty essä ä n vastuun ai ai see n t eli t ii -
väänsä.
-— Joka ei tietämättömyydes­tään
ole selvillä, häntä johtaa o-ma
tieto harhaan.
luamme
tein me.
Kaiken stietämattömyytem-
:kouteinm(
parhaiten
Henkilötietoja Suomen uudesta
presidentistä.
Lauri Tvi'istian llelaiidei'; syn­tyi
: Kurkijoölla: toukokuun
jinä 1883; .yanheinmat:: maanyil-
. , - 1 1 . ' 1 1 n - . I jelvs^koulun johta ja Lvald : K r i s -
me j a heikkoutemme keskellä ta- ' , • . >, -, ^, .
veNlv oUi ris uu-1' t i an Jvelander: l a (lertrucl l)Isoni.
Tultuaan ylioppilaaksi 1901 ja
suoritettuaan erinäisiä, tutkinto­ja;
m. m . ap:ronomitutkinnon
Rehellirsyys on paras poli- lOOO, tuli Relander 1'ilos. tohto-tiikka,
mutta joka sen periaat­teen
mukaan toimii, hän el. ole
rehellinen ihmineix.
r i k s i 1914. Sitä ennen hän val­tion
stipendiaattina: t u t k i maata­loudellista
koetoiminta- ja; l a i ' -
•ka.s.tustyötä sekä kasvi jalostu st a
^ Vapaus on ih.miäsielun. oiker Saksassa, Tanskassa, Ruotsissa
us j a velvollisuus. Joka koettaa ja Norjassa sekä Venäjällä. T o i -
orjuuttaa omaatuntoaan, hänen mittuaan useina vuosina sekä o-läytyy
orjuuttaa ruumistaankin.
: — Työn on havaittu olevan
suuren valloittajan, joka rikas­tuttaa
ja rakentaa kansoja pal­jon
varmeinmiii kuin voitok-liaimmatkin
taistelut.
. — - Lahjakkuus merkitsee ky­kyä
toimittaa hyvin sen, minkä
toiset jo ovat tehneet. Nerokkuus
taasen kykyä saada aikaan jota­kin
uutta. i -I Vi
^ Kateutta sanotaan rakkau­den
lapseksi. Mutta elleivät
vanhemmat ajoissa r^yhdy pitä­mään
kurifisa lastaan, ei se saa
rauhaa ennenkuin on vanhem-ransa
myrkyttänyt
— Älä katso ikävöiden' men­neisyyteen
sillä se ei palaa ta­kaisina
.Paranna sensijaan-- vii­saasti
nykyisyyttä, joka kuuluu
s'nulle. Mene hämärää tulevai­suutta
vastaan pelottomasti ja
miehekkäällä sydämellä.—Long-
Mow. _ ,
pettäjänä että liikealalla hän
vuosina 1918—20 oH kasvituotan­to-
osaston piiällikkönä maatalous
osaston, päällikkönä maatalous-lallituksessa
ja nimitettiin v.
1920 Viipurin läänin maaher­raksi.
•• •* ^
Relander on ollut kansanedus­tajana
valtiopäivillä 1910—13 ja
1915—19 • oli e n V i i m ek s i : mainit­tuna
vuonna eduskunnan puhe­miehenä.
Puoliso v^ista 1906 Sig­ne
I l a r i a Österman.
Nurmen Amerikan-matka pitfcis-tyy
ja mutkistuu.
Oikea ihmettelyn liuraaus on
k u u l u i s a n " l e n t ä v ä n suomalai­sen'
•, Paavo Nurmen, yli-inhi-millisiltä
vaikuttavien juoksu-saavutusten
johdosta kulkenut
kautta 'Amerikan mantereen. E i ­kä
suinkaan syyttä. Nurmi on
todella, kuten amerikalaistenkin
täytyy myöntää, ihmeellisin 11-
mesty.s urheilun alalla senjälkeeij
kun saavutukset ovat muistiin­ne
eivät voi häntä käyttää joka
i l t a j a antaa yleisölle, etukäteen
lupauksia. . e i t ä h ä n joka kerta
rikkoo jokai.sen maiidollisen ja
mahdottoman ennätyksen; ovat
ne julistaneet ^Nurmen pannaan."
Näin ollen näyttää siltii, että
Nurmi on joutumassa julkean
keinottelun esineekfsi. Amerika-laiset
urheilumiehet eivät hyvil­lä
silmin enää katsele tätä: *' ulko­maalaista;
tunkeilijaa ':', vaan tah­tovat
tavalla tai toisella saada
liänet masennetuksi. T ä m i i n joji-do.
sta lausuukin erään eanadalai^
sen lehden urheilutoimittaja seu­raavat
sattuvat sanat:
" N y t se on tapahtunut.. -Jon­kun
aikaa .sitten ennustimme,
että Yhdysvaltain urheilupro-moottori
t elika k oe 11 a si v a t saada
Paavo Nurmen kilpailemaan jon-k
u n enniit y s m i e h en k a n ssa ly li y-ellä
matkalla, mutta emme seur
tään luulleet kenelläkään olevan
'•otsaa" ehdottaa kisatoveriksi
Charles : Paddockia. Mutta nyt
on muuan e a l i f o r n i a l a i n e n " u r -
heilumie.s" viekottelemassa len­tävää
suomalaista, nopeussyök-syyn
Paddoekin kanssa.
Jos Paavo suostuisi j a antaisi
Paddoekia päihin, niin Nurmi
koetettaisiin varmaankin saada
kilpasille j o n k i n kuuluisan ame-.
rikalaisen juoksijahevosen, kuten
Zev'n, kanssa. Amerikalaiset ei­vät
saa rauhaa ennenkuin tämä
suuri suomalainen on joutunur
hilviölle tai ottanut ensimäiset
kansalaispaperinsa. Nurmella on
k u i t e n k i n järkevä pää, eikä ole
luultavaa, että hän tällaisiin oik­k
u i h i n s u o s t u i s i ."
Voinemme levollisesti luottaa
siilien että Nurmen menestys jat­kuu
..siihen saakka, kunnes hän
on esiintynyt kaikissa jo suunni­telluissa
t a i vast'edes suunnitel­tavissa
kilpaiuissa ja ettäv a-merikalaisten
täytyy lopullisesti-k
i n tunnustaa -hänet voittan.iat-tom^
ksi, niin kirpeää k u i n se hei­dän
sisulleen näyttää olevankin.
Ontarion väkijoomakysy-mys
uudessa vaikessa.
Oikea suuttumuksen rnyrsky
puhkesikiu ilmoille äänestyksen
tulosten tU'tua selville, syytettiin
i) ä j o h cl 1 Iit u s t a ki n s i i t ä, et t ä : t li - .
mä- oli pettänyt kansan luotta­muksen.
Multa sitä nvkii oli ta­pahtunut
ei voitu enää muut taa,
j a niin Ontarion .raittiusasetus
jäi ilman nuiiit;i maakunnan. la­k
i k i r j o j i i n .
: L iii n 1 a a t i j a k un nau i a v a j a i si Sts a
vai ta ist uin puh. sitsiiltyvä ilmoitus
Ontarion raittiusaseluksen liiy-dentämisestii
väkcviiinmän o l u en
au t a m isel 1 a ma a k u n n an j an öisil­le
tuli - luii.n cHen kuin sn la ma
k i r k k a a l t a taivaalta niilh> kansa-laitsille,
jotka olivat tiiydeslii- ar­vosta
ottaneet imäministerin lu­pauksen
raittiusasetuksen " l i e i k*
kouksien poistamisesta, sen ak-liivisesta
ja tarmf)kkaasta. tiiy-t
ii n t (' i ö np a n os t a . ' ' R a i tt i u d o n ka n -
nattajat eivät nimittäin. usko, et-l
i i raittiuslakia: voidaan tehosta.a
väkevämniällil: oluella . tai että
maakunnan - . väestöä, varsinkin
nousevaa nuorisoa, voidaan kas­vattaa
raittiuleen l i s i i a u i ä l l u ()]u-en
aiIcohoiii):itoisuutta... •' .M itä \'oi-makkaampi
juoma; sen hcikoni))!.
. 1 a k i . ' ' . L a i n 1 a a t i j a k u n t a {' i vo i
lisätä o i n en. alkoholi] P r o s e n t t i a
heikentämällä Ontarion raittius-asetuksia,
jn hallitus pu(^l('stanii
on ., s i t(»u tu n u t < vi e m a.a n s i l a li e i -
K'enKimällä.
. Mutta ,: hallitukseu toimennide
ei ole aiheuitantil petlymvslä yk-
.sinoiuaan raittitisasetuksen : I:)IK)1-
tajille, vaan — niin kummallisel­la
kuin se kuuloslaakiu '— myös
jnankunnan miirille. Pääininis-
.Melkoista hämmiuinysla saat­toi
aikaan Oniarioii maakunnan
vjie.^^tössä pääministeri Kerguso-nin
lainlaatijakunnan avajaisissa
antama tieto, ettii Ontarion rait-t!
usasetukseen tullaan tekemään
l i s ä y v , jon Iva perustei'lla Ontari­ossa
myyläviuY oluen alkoholipi­toisuus
korotetaan lähes kak,si
kertaa niin suureksi kuin .se on
nykyään, eli 4.4 prosenttiin,
1\ ait t iud e n . k a n n at 1 a j i 11 e t u.l ee
tieto yllätyksenä.. On nimittäin
muistettava, . ettii pääminiLstcri
F o r g u s o 11 a n t o i . e n n n k i 11 o 1 a k i -
äänestystä hallituksensa imoles-ta
j 111 ist u k sen, jossa : sa n o t aa n. i n.
m. näin :
Hallituksen politiikka tiiliän
kysymykseen .(luiden kieltolaki-iiäneKtyksen
t oimittamiseen )näh-den
ilmaistiin selvästi ennen
yleisvaaleja kesäkuulla 1923, ja
on se tiiman, jälkeen useita- ker­toja
toistettu. Ivansa on ottanut
tämän lain {Ontarion raittiu.sase-tuksen)
käytäntöön. Ivan.-^an a.sia
on päättää, haluaako se sitä e-delleenkin
pitää voimassa eliteh-dä
siiheu: muutoksia. On jo huo­mautettu,
että liallitus pidättyi
tekemästä mitään tätä asiaa kos­kevaa,
ilmoitusta sivuvaalien ol­lessa
ratkaisematta, jotta ky.sy-m
^-6 e i oli si tul 1 u t p u o 1 u e -e r i m i e -
lisyyksien esineeksi. Sen jälkeen
on a.sia saanut osakseen mitä
huolellisinta harkintaa. . . H a l l i ­tus
tahtoo sentähden saada
selville maakunnan väestön mie^
lipiteen tä.s.sä erikoisen tärkeässä
asiassa. Olemme senvuoksi päät­täneet,
pyytää iiänestäjiä ilmai­semaan:
kaniansa torstaina, loka­kaan
23 p:nä pidettävissä vaa­leissa.'"*
Vähän ennen äänestystä kävi­vät
sekä raittiu.syhdistysten että
märkien edustajat .hallitusvirkaF
l i j a in puheilla ja tiillöin tehtiin
m oi emm in pu oi i nen so pi mus, että
vaalien tulos tullaan ilman muu­ta
hyväksymään kummaltakin
taholta, joten hallituksen ^ asiaksi
j ä i esittää parlamentille vaalitu­loksen
i mukainen, lainsäädäntö.
Pääministeri Ferguson puol-es-taan
lupasi, siinä tapatiksessa,
että Ontarion raittiusasetus edel­leen
jäisi voimaan, " p o i s t a a sen
heikkouksia, mikäli niitä ilme­nee
j a täytäntöönpanna sitä ak-l
e r in sanat'f,ytytti\iit tnleu laj)-
puroiliin. 'Muuan lainlaalijakun-iiau
marista : jiisenisrä onkin ;)o
ennättänyt tehdä esityksen, jon­ka
mukaan kerta kaikkiaan tul-.si
pyrkiä siihen, ett ti \ielä tiilia i s -'
t u n t o ka u d. - saa ta isiin la il 1 irit u te-tiik.
si .oluen, väkijuomien j a viini­en
myynti hallituksen kontrol-
1 isy s t lii i n .m 11 k a i s s i i•.. sdi a isi 11;i
jniikkakunnilui, jotka .sitä halua­vat.
Toisin sanoen koetetaan
ylei<'äänestyksessä uudelh^en voi­maantullutta
raitt iuslakia saada
kierretyksi ja siten saada Onta-rio.^
ssa aikaan jotenkin samanlai^
nen ..tilanne kuin varsinaisissa
mTirissä maakunnissa.
Hallituksen asema on näiii' ol­len
kahdtui tulen v ä l i s s ä jokseen­kin
tukala. . M i t k ä vaikutteet ai­heuttivat
pääministerin kannan­oton
\-aittiusasetuk?5en täydentä­miseksi
ehdotetulla lisäyksellä,on
julkisuudessa tietämätöntä. Mah­dollisesti
haluaa hallitus kulkea
j on k i nl a i st a ke sk i t i e t ii j a d [1
i-a i 11 ius a s et n k .s e n k ust a nn 11 k' se li a
myönnytvksiä märille, joiden i)0-
l i i t t i n en vaikutus konservatiivi­puolueessa
täytyy olla huomatta­van
suuri. Mutta tosiasiaksi kai­kesta
liuolimatta jää, että tiillai-nen
menettely on ilmeisesti r i s t i ­riidassa
hallituksen ennen väki-juomaäänestystä
antaman lupa­uksen
kanssa. Toimenpiteen e-dullista
vaikutusta, mikäUmaa-kunnan
raittiusasian liyöty on
kysymyksessä, ei raittiusasetukr
s e n k a n n a 11 a j a i n 1 a ho 11 a A- O i d a
myöntää.
peruuttamaan."
2. Edelläolevan määritelmän
muka'.-,esti ])i(letään opiskelijana
yli lö vuoden: ikäistä henkilöä,
j o k a on tietoiiiääränsä j) uolesta
kykenevii.. i)ääsemään : .johonkin
tunnu st 11 u u n . ; o i) p il a i t o k s e e n, j a
ou opiskelijaksi i)äästiikseeu toh-nyl
asianmukaiset valmistukset
)<i tahtoo senvuokfti })äästä Vh-d
y s N-^a 11 o il iin. \- ä 1 ia i ka ist a, o 1 esk e -.
iua Vxirten, voidakseen sinä Mika-ua
jatkaa- lukujaan Tyrjsihtecrin
h y vä ksy mä ssa o pp i 1 a i t o ksessr,.
3,.. Sellaisen koulun, i'olle<'ion.
akatemian tai yliopiston, joka
haluaa tulla hyviiksytyksi o.|»|)i-
1 a i I () k' s (' k' s i : s i i r t oi a i s - () p ]) i l a i l a
varten on jätettävä :Ty()Sihteeril-le
liakeiiiiis (kirjoitelt. lomak­keelle
n u o 02», jossa ilt.ioitetaaii
koulun nimi ;ja sijaitsemispa.ik-ka
; ))er.us1amisaika pjiiisy vaali­ni
ukset-: oppi iuä;i räii n s',sal ty va t
aim-et ja lajit sekä niiden simi-it-lamiseen
vaadittu aika; koulu­vuoden
kalent<-'ri /k-aikkinji luku-kausin.
i: opet usjär j e s i y ^ pai\ ä -
ja i'taknrvS('il!a; oppihiitten k e s -
k i n i c h i r i i i n e n l u k i i ; opettajain l u -
k u M i ä ä r ä : ylhipitokiistannuktsft :
Inkukansimaksut y. ML. -:kulal--cin
oi)pila.-'(<i kohti; miiäräyksct ja
syyt 0))|)ilait1(Ui lualulolHseeii e-:
roittamiseeu niihdeu j.n.e. 3(K;
'ryiisihtecri tulee vakmitetuksi
siitä, e t t ä siMl.iinen koulu, eol'e-i;-
i o, sem i n a a ri, a k a te mi a tai y 1 i-
O])isto on ])('runtettu viihintään
k a k s i vuotta ennen kysymyks{>s-
."^äolevan anomuksen lähctiäniistä
ja että anomuksen tehnyt koulu
on hona rid(v()i)}>ila itos o m a t on
k a ' k k i tarpeellist^t ede,llylykset
siirtola iso j)])ilaiden opettamiseie,
voi hän antaa M"llaiselle koululle
oikeudet oitaa vastaan siirtolais-opj)
ilait<i.
4. Siirtolai.soppJlaiTa haluavan,
koulun an o mu s t a e i oteta h uom i -
oon, ellei sen m n kana seuraa k ' i r -
jallinen sitoumus siitä että a.sian-omainen
koulu tulee viivyttei.'-
m h 11 il : t e ix e m ä ä n S i i r i oi a is vi ras-ton
yiikomissionerille ibnoitnk-:
lien jokaisesta kouluun Jiyväksy-t
y st ii • si i rt o 1 a i so p pii a a st a , . a n t a en
hänen nimensä, ikiinsii ja osoit­teensa
st'kä luinen sukulaisensa
Myös myömme pankki-caoituk
sia (shekkejä) / markoissa yli?
mainit, kurssin jälkeen ja erik»f
sia, kolmen prosentin korkoa T>»
täviä matkusiajien shekkejä däfl'
lareissa, jotka Suomessa luna^ >
taan siellä voimassa-olevan doT^^
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut ralialähetykfiillc
postin kautta on 15c. summilla
alle $20:00; sitä suuremmilta san
miltä mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse OB
$3.66 kuikilta summilta.
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoi84«ti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne va*»
taanottajan ja lähe ttäjän osoi^
teellä vanlstettuna osoitteell»
Foreign Department
HANCOCK :: MICH
^Perustettu v. 1874.—
Varat yli $3.000,000.00.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
tai ystävänsä -(Yhdy.svalloissa a
suvan ). niinen ja osoitteen ; päi­vän,
miJ loi n siirtolaisoppilas ou
kou 1 u un 11 y\-ii k sy 11 y ; milloin • h ä-mni
opipikautensa päättyyi tai on.
piiattynyt; sekä selostus, syislii.
öiden jtakia oppikausi on piiat-vnv.
t.: ••
7. l^ellainen siirtolaisop^skeli '
: j a, joka nä i d en': sii ä d Östen nm k &
sesti On laskettu YhdysvaUoiiim-''
ja htiminlyö oiiiskelunsa "siinä'-
koulussa, coUefi-iossa, akatemias-^
-a. seminaarissa tai yliopistossa,"
mihin hänet : on vastaanotettu,,
tai jos lliän j o l l a k in muulla-taval-^
la kieltäytyy noudattamasta nii-v
tii vei voi tulesi a, j oih in hänen aso-niansa)
Siirtolaisoppilaana hänet-sitoo,
tai jos hänet eroitetaan^
koulusta. tai jos hän antautuu^
liikkeenharjtptukseen tai ammat*
t i i n ansion tarkoituksella, t a i '
jos hän muuten 'työskentelee
])alkkaa vastaan, katsotaan luo--
p un e e k sij s i i r t oi aiso pp ila an • ase-r
masta ja tullaan hänet Työsih-teerin
määräyksestä pidättämään
ja lähettämään pois maasta.
Siirtolaisten mahdollisuus päästä
Yhdjrsvaltoihin opiskele­maan.
Siirtolaisuuskomissioneri AV.W.
Ilusband antaa opiskelijain maa­l
i a n pä ä sy ma h d ollisu uk'si s t a s eu-raavia
tietoja:
1. Siirtolaislain v. 1924 tehty-j
en s ä ä n nös t el y j e n mu k a an v o i -
vat sellaiset ulkomaalaiset, jotka
ovat todistettavasti oxnskelijoita,
päästä Ylidysvaltoihin, tarvitse­matta
alistua " quota " - r a j o i t u k ­s
i in seuraavan lakipykälän nojal­l
a :
' P y k . . 4. — Rajoituksen ulko-piiolella'
oleva siirtolainen (non-quota
immigrant) tarkoittaa lain
tämän kohdan m u k a a n . . . (e)
" o p i s k e l i j a a , joka on y l i 15 vuo-i
M
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
m.
I
1
I
i
»s
m
H
lähettäessäiine ottakaa huomioon, että allekirjoitta-neeUa
on jiOka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor
keimman kurssin rahalähetyksistä. '
ON TÄNÄÄN
m
m
o
S U O M E N M / L E K K A A C A N A D A N DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadila. Sähkötys-maksu
on $.3.00 seuraavassa lueteltujen lähetysku­lujen
lisäksi. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c sunimiUe;$40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75c. summille ^100.00 asti. Jokaiselta seu-^vtivalta sa­dalta
25c.. .
Tinduätelkf^a erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähftxtjaessann© rahoja tulee vastaanottajan jä
lähettäjän nimet * ja osoitteet kirjoittaa hy vin tar­kasti.
Ä
1
Jiy rl 1 :
tai: 518 St. Catharine St., West. Montreal, Qne.
m