Canadan uutiset, March 1, 1923

              |iiy!|i^Jft;4|i^^ ' ••••
itrjtsi^tt^^mtHf' «teli (- n
^ * *' • • ' - r t •»
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
ESScs Sr££
1 mnJt
4»^
s»»
1^ 4 I^b>
1 n#
^ 1
^ 1
m- f Mr
1 -^V^-^^s^F^S^^
'•sr
i m -
•-t* 5-7
- f i—
Alsike apila.
Alsike apila ei ole vielä saanut
tarpeeksi huomiota vaikka se an­saitsisi,
sillä se ottaa etusijan
puna-apilalta. Tiisssä valtiossa on
paljon sellaisia paikkoja, joissa
alsike apila menestyjä paremmin
•kuin puna-ai)ila. Varsinkin on
tämä totta märissä ja liappamis-sa
maissa, joissa on paksu savi
pohjalla, joissa punaapila ei oi­kein
menesty.
Alsike apilaa ei tulisi kylvää
yksin, sillä sen heikot varret
meneviit. lakoon, joten sitii on
vaikea leikata. ]\Iiitta jos Ivvl-vää
sen limoteen eli medium pu-naapilan
kanssa, niin niimät c:
nempi kankeavartiset kasvit tu-
.kevät alsike apilaa- pystyssä ja
estävät sen lakoutumasta. ja l i ­säävät
satoa. Alhaisille maille
;tulisi kylvää 6 pannaa timoteon
siemeniä, paunaa alsikeapilaa
eekkerille.
", Laidunlieinäksi alsike on var­sin
hyvää yhdessä punakastik-kaisen
e l i . myös timotoen kans­sa.
Paras on kylvää M paunaa
alsikea, 4 paunaa timoteeta ja 3
paunaa puna-apilaa, jos talitoo
kestävän, monivuotisen laitu-me]
i.
• AMKRIK01SSA''-~-tä;niä yksi sana selittäii jo paljon
kirjan sisältöä. Kirjoittaja, siirtolais-suomalaisten elikä
tunnetuin liikemies, kuvailee tässä kirjassa, pienissä ker
toinuksissa, siirtolaiseläinäämme sen varliaisimpina aikoi­na,
jolloin ei vielä ollut monta enjjlanninkielen taitois­ta
suojnalalsta, eikä muutenkaan oltu oloihin vielä totut>
tu, josta aiheutui hauskoja kohtauksia ja seikkailuja. Ki)--
joittaja kertoo miten Korrau Mikon kotimatka tapahtui,
miten JIarborin miehet kävivät rahan ostossa, mitä ta­pahtui
Canadan ranskalaisille,, kun suomalaiset tulivat iiei-
•cUin metsätyömailleen etelä-Miehiganissa, kuinka päättyi
"liinlanderin" ja "airis''-pojan paini Quineyn mäellä, mis­tä
Louis löysi saunassa herrain osaston y. m.. —-Raikas,
Ml-, Jasbergin tunnettu liuumori I pistäytyy: esiin jokaises­sa
kertomuksessa. Vakavaa ja oi)ettavaakin niissä silli
aina esiintyy.
Kirjan ulkoasu on siisti. Erääseen kirjan . kertomuk­seen
: "Taisiti'ketti", liittyvä monivärinen kansilehti tuleo
kaunistamaan ulkorasua. ,
HINTA AINOASTAAN ' 50 SENTTIÄ
Yksityistilausten mukaan on raha liitettävä.
Kirja ilmestyy hehnikuun 2ö päivän lienoissa ja saa­daan
sitä nyt jo tilata. Haluamme saada Jälleenmyyjiä
sitä levitriiiniiän, . , ' ^
Kysykää asiamicsehtoja ObOttef^lKi
:USTAHNl
HANCOe*:^ ivaGH;
mii
^' - ~i rfi-^ ' " " - 4 : vSiBSa'^iaSPPj-'» ««- ^ I
^^m^pÄ^^Äi:.- ^^^^
•f ««il» t 1»
mi
• ' " - C'•'-'is .^llf "^T^ ^ir- -. j 4
4 d JLViSf
m
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
ul.wTHWiuTil Muuri ""^
- f
r -1
1^
Kullan valmistuksen historiasta.
Hyödylliset linnut.
Pyyt syövät 60 erilaista rikka
ruohon siementä ja 116 erilaisia
hyönteisiä. Haukka jota hau­kutaan
kanahaukan nimellä, syö^
hiiriä, rottia, hyönteisiä ja mui-ta
tarpeettomia ja vaarallisia
eläimiä. Ainoavstaan harvinaisesti
haukka oppii syömään kanoja ja
muutaman s^-nnintelityä liian
usein maanviljelijät ampuvat
kaikkia, haukkoja, jotka ovat
todellisesti hyödyllisiii lintuja
maatilalla.
Huuhkaja syö hiiriä, i-ottia,
jäniksiä, ja inuita eläiniiä, jotka
vahingoittavat hedelmäpuita j<i
muita kasveja. Jos hnuhkajia
ja haukkoja ei olisi paljon inaa-tMalla,
niin nämä vaarallisol e:
läimet lisääntyisivät siilien tniiä-rään
,että olisi melkein mahdo­ton
-kasvattaa licdelmäpuita.
Siis maanviljelijäin pitäisi noita
lintuja suojella.
Tiaiset ja varpuset ovat 'maan
viljelijälle hyödyllisiä, sillä ne
syövä t hyönteisten niunia. Yksi
kirjoittaja joka on näiden lintu­jen
ruokatapoja tutkinut lau­suu,
että varpunen syö joka päi­vä
niin paljon hyönteisten mu­nia.
. ettii jos se olisi ihmisen ko-
'Icoinen ja jos se söisi yhtä pal­jon
painolleen, ssen jokapäiväi­sestä
ruuasta,, niin voisi valmis­taa,
makkaran Joka on kuusi
tuumaa paksu, j a .")2 jalkaa pit:
Ifä. Ankaralla talvimaalla pi­täisi
ihmisten varustaa, ruokaa
varpusille ja muille . t a l v i l i n ­nuille.
1 orehun käyttäminen sallii suu­remman
karjan käyttämisen pie­nemmällä
eekkerinalalla kuin
muutoin olisi mahdollista.
Pakkasen paneman taikka kyp-symättöinän
koornin, Joka muu­toin
tuottaisi valunl>oa, voipi
jiäin siiorehuna käyttää hyödyk­si.
'Mos haluatte tehdä rahaa mai­totaloudessa,
niiji syöttäkää sai"
loj-ehua," sanoo prot'. A. B. Hay-b
u r J i, }' 1 i o j) i s t o n m ai t o t a 1 osos a s-tosta,
joka Johtaa yiiopistofar-min
karjaa ja äskettäiii toimitti
ruokintakokecn 60 vasikan
r u o k k i m i s e s s a s a i 1 o r e 11 u 1 i a. y 11 ä ^
esitetyillä tuloksilla.
~ Sm
MJ
\eu ^olk \\orld kertoo, että
s<»n lalkitn l^un Kolumbus löy­si
Amerikan, on koko maailmas­sa
löydetty 875 milj. unssia" (24,8
milj. kiloa) puhdasta kultaa;
jonka arvo on 1 miljardia dolla­ria.
Noin 8 miljardin dollaL-iii
arvosta on kultaa, liikkeessii r.';-
hana tahi säilytettynä pankeissa
fi tai maailman eri valtioiden vak
tiorahastossa (yksistään Yhdys­valtain
valtiorahastossa on kul­taa
a miljardin dollarin arvos­ta).
JäljeUäoleva kulta, arvol­takin
10 miljardia dollaria, on
käytetty teolllsuustarkoituksii>ji
tahi kädonnnt niiden 430 vuoden
aikana, jotka ovat kuluneet sii­tä,
kun ylettiin pitää tarkkaa ti­lastoa
kullasta.
Kemiallisen laitoksen
toiminta.
Dominionin hallituksen kemis­tin,
tri F . T . Shiitlv.in toiminnan,
laajuus, arvo ja suuri 'merkitys
käy k u\a a vast i-.-se 1 vi 1 le ke m ia 11 i-sen
laitoksen vuosikertomukses­ta,
Joka käsittää maaliskuun 31
p :nä 11)22 pääu>-neen A-uoden,
Siitä nähdään, että kaikkiaan
4,122 näytettä vastaanotettiin
k' a i k k i a 11 a in a a s i a D o mi n i o n i n
laboratorioissa vapaasti lutkitta-vaksi.
. Xiiden Joukossa oli 2.-
190 näyIettä ()na\van maanvik
je lysdepa H e mei il in . k o t ie lii inl en
terveysosastolta, käsittäen liha­tuotteita
ja kannuteltna tava­raa.
Näiden tutkimusten tulok­set
on: ilmoitettu rapoj'tissa, jo
ka .on vapaasti, saatavissa depar-t
e m e i|i tin J ui k ai s uos a st o 1 ta 011 a -
AVUssa. .Maanviljelyksen alalta
tutkitut tuotteet käsittivät lan*
noitusaingita, ruokiinta\iineita, •
SO k e r i j u u r i k k- a i ta, . - j u u r i k as \' e j a,;
sailo- j<l rehutavaroita, vesiä y.
m., mutta^ kuten t :ri Sliutt sa-:
noo, itsealsiassa kemiallinen lai­tos
- töimii : tutkimuslaitoksena
koko liallitussysteemiä varten.,.
Analyyttistä työtä, ja tutkimuk­sia
ei ole suoritettu ainoastaan
ma a nv i 1 j e 1 y s d e par te m e n t in k a i k -
kien haaraosastojen tarpeeksi,
vaan töitä on suoritettu myös-
Jvin postitoimistodepartemen 111 Ie,
sisäasiain depart-emeiitille, tulli-ja|
vero t u n d i ) j)a r t e me n tili e, inc r i-ja.
:kalastusdepartementill('. Jai-
\- a s t o - j a s o t i 1 asd e p a r t e m e n t i 11 e,
laivasto- ja sotilasdeparteinentil-le
sekä useille komissioneillo Ja.
lautakunnille, jotka toimivat, so­tilaiden
uudelleenjärjostänvis- Ja
asuttaniisasioissa. Erikoisen l ä r.
keän alan muodostaa pakkaiLs- ja
kannutuslaitoksista • kaikkial 1 <i
Domim<inissa lähetettyjen näyt­teiden
kemiallinen Ja mikroskoo:
pillinen tutkimus, jonkji, tarkoi­tuksena
on niin. paljon kuin
mahdollista taata . k u l u t t a j i l le
hallituksen puhtausvaatimuksia
vastaavia' eliniarpeita.
— Säilyttäkää hymyily ja ys­tävälliset
ajatukset omaa kotian­ne
varten. Antakaa niistä maail­malle
vain se, mikä ou yli oman
tarpeen.
jf.
- -a
Neuvostoparatiisin hintoja.
Joulun tienoissa maksoi Mos­kovassa
: puku 1 mtlja ardin rup­laa,
pari saappaita 200 miljoo­naa,
naula voita 15 miljoonaa,
faitiotiematka 1 miljoonan, kup­pi
kahvia 3 miljoonaa, kakkupa^
la 5 miljoonaa j.n.e.—Täytyypä
siinä oppia ''korkeampaa mate­matiikkaa"
jokaisen torimuijau-
' kin!
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
Toronton väirilttku.
Vuoden 1923 osoitekalenterin
mukaan laskettu^ia pn Toronton
asukasluku nykyään 627,520 eli
eöikÄupunkien' kanssa 690,080.
Lisäys kahdentoista kuuifauden
^aikana 9,305^ |
Sailoruokinnan edut.
Maitotalouden harrastajat sa
moin kuin kasvatta.iatkin ovat
yhtämieltä siinä että säilörehu
on tärkein osa edullisesta ja ter­veellisestä
ruoka-annoksesta eläi­mille.
Parhaimmat tällä alalla
työskentelevät pitävät sen vält­tämättömänä.
Ja kas tässä syyt
kuten parhaimmat asiantuntijat
sen Selittävät:
Sailoruoka autaa korkea-ar­voista
mehevää ravintoainetta
kohtuullisella kulutuksella millä
aikaa tahansa vuodesta. Talvi-ruuaksi
on se paljon halvempa?:'
kuin juurikkaat ja aivan yhtä
tehokasta, paitsi elikcn eläimiin
nähden joita hoidetaan näytteil­le
panoa varten taikka tarkan
pakollisen kokeen alaisena. Ke­sällä
antaa silorehu mehevää ra­vintoa
vähemmällä Vaivalla jd
kulutuksella kuin mikään muu
rehu.
Ruuan tuhlaus tarkoittaa huk­kaa
ja vahinkoa. Mutta kun sa­dot
ovat oikealla tavalla säily­tetty
sa iloon, niin vähemmän ra­vinnoksi
kelpaavia ainoita re­hussa
menee ' hukkaan niiden
"käymisessä" ^ k\lin milloin se
valmistetaan heinäksi taikka
kuivaksi rehuksi. Sitäpaitsi tu-
1^0 säilörehu syödyksi melkein
pä ilm an, hukkaa ^ sensi ja an» ku in
noin 20—35 prosenttia kuivasta
kornii'ehu8ta, vaikkapa hyvää*
0
19 o o
ovat yhdeksässä tapauksessa kymmenestä meidän tautiemme,
kärsimystemme ja kurjuutemme aiheuttajina^ Suurin osa
näistä vaivoista voidaan nopeasti huojentaa käyttämällä
erinomaista Nuga-Tone lääliettä, joka, luo vahvan, punaisen
verenv voimakkaat, vakavat herniot ja kasvattaa tarmokkaita
miehiä ja naisia.
Heikot Hermot
m e r k i t s e v ä t heikkö'4
k u l u n u t t a , v ä s y n y t t ä,
lamaantunutta ruumiin­rakennetta.
Ruiimiin
tehtävä ja kaikkien sen
elimien elinvöima.toimih- -
ta j a elämS riippuu her­mostosta.
.^Hermosto on
se tärkein vieteri, joka
hallitsee meidän terveyt­tämme,
toimintaamme,
Ilojamme Ja menestys-tämme.
Miehet j a naiset,
loiden hermot ovat mur-•
tuneet Ja lamaantuneet,
ovat salraloisia. ärtyisiä, riidanhaluisia ja
onrtettomia kykenemättömiä kan­tamaat
elämän raskaita vdvoUIsuuksla.
Nusa-Tone On maailman oivallisin lääke
helKOlldr kuluneelle hermostolle. Se sisäl­tää
runsaasti fosforia. Joka luo voimakkaat,
vakavat hermot, hyvän terveyden, punaiset
posket jo tyytyväisen, iloisen luonteen.
Vatsanvaivat
thuuso, no ruumupaintsauultai,­kaasu
vatsassa jd
suolistossa, tur-v
o t u s » v a t s a ­happo,-
pahan
hajuinen tienel-tyst
tahmea kieli,
snppitauti, riiyh*
telemlnen, polt- ,^ , . ,
tava tunne, vatsakatarri^ kouristukset Ja
muut ruuansulatus häiriSt voidaan nopeasti
huoJentaalkMyttämällä t ä t ä mainiota Nusa-
Tone lääkettä. Se antaa hyvän ruokahalun
a unpn,; |>alnonne lisääntyy Ja tunnette
Itsenne kokonaan uudeksi ihmiseksi.
I Heikko Veri Huono
Verenkierto
Nuga-Töne sisältää
suuren möärän rautaa,
Joka on ' yksi par­haimpia
t u n n e t t u ja
apukeinoja vahvan
punaisen v^ren luomf-seksi.
Ei ole mitään
sen vertaista kalpeille,
heikoille,! vähäverisille
ihmisille. Se myöskin
elvyttää sydämen tol-mintaa,:
Joka puolel­taan
parantaa veren­k
i e r t o a l ä h e t t ä e n -. ,
lämpimän, vahvistavan verivirran jokaiseen
elimeen j a lihaskudokseen ruumiissa. Nuga-
Tone^n vaikutus ulottuu maksaan Ja
suolistoon aiheuttaen säännöllisen ulostuk-seiji
Ja siten poistaen umpitaudln.
Täydellinen
Takuummec
Nuga-Tone*n hinta on $1.00. puli'.v Joka
r i i t t ä ä YHDEKSI KUUKAUDEKSI eli 6
pulioail S5.00. Nauttikaa NusEa«Tono'a 20
päivää Ja ellette ole tyytyväisiä tuluksiin,
palauttakaa jäännös s'nno mistä olette sen
ostanut i j a rahanne maksetaan takaisiin
viipymättä. Ette voi hävitä penniUk&Hn.
Me otamme kaiken vastuun. LähsttäkUä
tilauksenne tänään j a saavuttakaa takaisin
terveytenne, tarmonne ja elinvoimanne.
Nuga-Tone*a myydään kaikissa parhaissa
afjt^^keissa samanlaisilla cHdotlSa ja takauk*
•k i l ( I
li 81
POSTITTAKAA TAMA KUPONKI TANAAN.
Natlortal Uboratopr, P. 700,1018 So^WabaBh A v ^ . Chico^o, UU
Qentlement—Endosed please t i nd S., .v. ...for whicli send me postasc prcpaiJ.
„^ bottles of Nuga-Tone
Name' . . . . . . . . . . .>
O
s t . and No. or R.-^. D —
41