Canadan uutiset, February 10, 1921

              •)i CANADAN UUTISET
fiuomalainen eanomalebti Canadassa,
^ . ilmestyy jokaisena Tomtaina.
1 Kustantaja
The Canada Nevvs Publlsnlng Co.
' ErlckJ. Korte, Liikkeenhoitala.
TILAUSHINNAT:
^Canadaaii: $3.00 kolto -vuodeUaj
$1.75 puolelta vuodelU, $1.00 kuu­kaudelta
ja 40 senttiä kuukaudelta.
' Yluly9Talltoihiii\ja Suomeen: $3.75
koko -vuodlelia ja $2.25 iniolella YUO- \ tieltä.
ILMOITUSHINNAT:
50 sentt-lä palstatuumalla kerran ju-laistuna.
Pitempiaikaisille ilmoituksil-ie
kohtuullinen j alennus. Halutaantie-to-
ja nimenmuuttoiliuotukset 75 sent­tiä
kerta, $2.00 kolme {kertaa.^ Naima-ilmoitukset
$2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa.' Avioliitto- ja kihlaus-ilmoi­tukset
60c palstatuumalta. Kuoloni 1-
moitukset $2.50, muistovärsyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset l$l,50. Avioeioil-moitukset
$2.00.
Pöytäkirjail tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m. oO
senttiä tuumalta* i
' Uutisten joukkoon aijotuista ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riviltä,
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
50 sentt. Postissa tulevia ilmoituksin,
ei hyväksytä velaksi, tuntemattomilta;
Poliittiset Umoitukset $1.00 tuu­malta,
'i '
. Kaikki liikkctello aijotut. kirjeet, ti­laukset
Ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella:
CANADAN UljlTISET,
Port Arthur, : ^Ont., Canada,
Canadan Uutisista lainattaessa on
ahde mainittava.
Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
ehden konttoriin sekä vanha että uusi
'^Boite. i
l^nABAHJ UUTISET
(The Canada New8)
ru' Finnish Newspaper in Canada.
Publlshed every Thursday by
; The Canada News Publishing Co.
.Rnck'^, Korte', Manager.
Daily News Bldg., .Port Arthur, Ont,
CANADAN LIUTiSET
Is xvelcoraed and reaa m every Finnish
tjom. In the Dominion. It is the only
direcc, advertlsing meäium for those
manufar^^urers and merchants ;who
Tvish to create and build a profitable
and permanent demanh for their prod-uct
« and rierchandise by the iarge and
e\<5r croving. Finnish population resld-ing
u Canada. (Place your trial ad-vertisement
and get results;
Adveitising rates 50c per ineh. /
; Politlcal advs. $1.00 per Inch.
Advertisements must reach our Of­fice
Wedne5day neon to appear on
Thursday's issue. \ \
Subscription priöe in Canada $3.00
per year, United States and other
countries $3.7.') per year in advance.
Entered ,as second class mail mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office ac
Portl Arthur, Ontario, Canada.
THE AIM pF THE CANANDAN
UUTISET.
The help preserve the Ideäis and
sacred traditiona of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: Tö
observe its laws and insjsire others to
respect and obey them: To strive
unceasingly to quicken the publlt5's
sense of civio duty: In alJ wäys to aid
in. making this country greater and
better than /e found it.
i
— Vain se on iinvi, joka on
lohnyt iliiniskunnallo jotakin hy­vää.
— Tlionui.s CiiHvle.
,.— Meidän uläniäniino on vaan
.sirpaletyötä, jostn uniru liuJkkiui
.sinne, toinen tänne — kokonaista
on vain meidän
liskomme.
unelniamme ja
— Milloin pääsenlime edes niin
pitkälle kehityksen tiellä, että ar­vioisimme
ihrai.sen .sen makaan,
mitä hän pn itsessään, omas.^a o-lemuksessaan
ja esiintymisessään
lähimmäisiään kohtaan, emmekä
spn mnkaan, kninka pnllean Inu-lemme
hänen kukkaronsa olevan?
Englannin ja Venäjän sopimus.
Ehdot väliaikaisessa brittiläis-ve.
näläisessä sopimuksessa, jonka
nenvostoasiamies Leonid 'Krassin
on ' vienyt Moskovaan neuvosto-valtiaitten
harkittavaksi, mntia
jonka hyväk.syminen bolsii.evikien
taholta on ainakin toistaiseksi e-
} >ävarma a. ova t. ,seu)'aavat;:
Molemmat sopimuksessa osalli-.
^et .«^uo.stuvat keskeyttämään vi­hollisuudet
ja kumpaakin puolu­etta
vastaan kohdistuvan propa-p:
and a 11. ;,Neu vostot sitoutn va t
rikoisesti olemaan kiijioittamatta
aasialaista väestöä kapinaan brit­tiläisiä
vastaan, erityisesti. Vähäs­sä
Aasiassa. Persiassa. Afghanis-t.
iiii.s.sa ja Tntia.s.sa.
.Britannian alamaisille Veuäjäl-iii
ja Britannian alueilla oleskele­ville
venäliiisille \annetaan .tilai­suus
matkust. kotiseudulleen, jos
!if sitä haluavat. : Kuminkin, puo­lue
sitoutuu olemaan käyttäiniittii
A .uppasaartoa ja satamissa ole-
\'ia .-liuksia. käsitel 1 ään kansainvä-lisen
kaupan sääntöjen mukai-
. ..'^li
Kdelleen määrätään, että Itii-niei-
i ja \"enäjälle joi]tavat reitit
puhdistetaan niiin'oista ja julais-taan
: niitä koskevat ilmoitukset,
bo pi mu k si a le k emä ä n . m ä ä rä t yi 11 e.
henkilöillt' jnyönnet^iän pääsy
kumpaankin maahan, tarpeen
vaatiessa erikoisesti määrätyill
alueille, j a oikeus kieltää ;maahan-pääsy
ei-halntnilta matkustajilta.
Kummankin puolueen edustajille
myönnetään kii'jevaihtoyhteys ja
verovapaus, Sähkölennätin- ja
postiyhteys: otetaan käsiteltä­väksi.
Suur-Britannia ^sit ontuu olo-maan
takavarikoimatta kultaa,
arvopapereita ja t*avaroita, ,j'otka
eiväi ole brittiläisen hallituksen
onuiisuutta. jota voidaan viedä
Venäjältii maahan tuotavien ta-
-\' a r o i 11 en m a k s\t k s i t«i ni a k su n
vakuudeksi, j^a f^itontuu olemaan
e.^; t iimä 11 ä Venii .jpille viet ä v ien t a -
\'a roitt en kuljet;usta i a i ta ka vari.-:
koimasta niitä.
4ohdannossa. selitetilän, o\tä so­pi
mns tehdään siksi, kunnes; mo­lempien
ha lii tfisten'i välillä laadi-
.taan. taVo\ide-'ilisia ja poliittisia
-suli tei f a. määrit tel evä asiakirja.
Sopimus OM pätevii vuoden ajan,
jolloin a<;tun voimaan kniidei)
kuukauden ; irtisanomisaika.; So-pinuiksen
rikkominen jomman-k
u m m a n piiol e 1 ta. pau i t a a. -\oi -
seti kaikif^la velvoUisuuk.sista.
: UaMitus. tunnustaa: periaatteelli-sesii.
että sitä voida^m jiitiiä vas-tuunalaiseim
yksityisten henki­löitten
V<u;äjälle tiiADtthmista ta-varoi.
st a tai palvelus väestä. Jom-nm
n lv u m ii lan halli tn k: s e n . t a i n i i t-ten
alajuaisten esittämät vaati­mukset
nykyisten -tai edellisten
hallitusten sitoumuksista tullaan
lopullisissa, -sopimuk.^^issa käsitte-lemiiän
oiketidemnukaisesti.. •
maksukykyä. Jos vientivero olisi
asetettu Saksan suorituskykyä
parantamaan,,! olisi päätöksessä
jotain o i k en d enm u k a isu u 11 a. N ii n
ei kuitenkaanI ole asianlaita.
Ainoastaan yksi johtopäätös on.
luonnollinen ja epäämätön. Vien­tivero
on tarkoitettu heikentä­mään
Saksaa .sen:kilpaillessa Suur
B r i ta n n i an. r I Ja n s k an j a i 11 a I i an
tehtailijoitten jkanssa.'Luultavasti
nämä. maat arvelevat, että 12.ö
pros. voroa suositaan Yhdysval­loissa;
kun meillä jo on liarkitta-v
a n a t u o n t i t u 11 i n k or o t ta i n i ne n.
'Kun Mr. Lloyd ; (iCorg:elta kyijyt-tiin,
mitii hiin pit i korvauskysy­myksen
vaikeinnnin ratkaistava­na
kohtana, vastasi hän : '''Kaikki
liittolaismaat ovat yksimielisiä
siitä, i'ttä Sak.san tulee korvata
velkansa viennillä.. Kaikki liitto-laiskansat
ovat yksimiclisiä siitä,
että lie eivät lialua saksalaisia ta­varoita.
Lausunto pa 1 jast aa toi­sen
järjettömyyden vientitullin
sulit een. Liittolaiset käsittävät
selvästi, että Saksa voi suorituk­sistaan
seiviytyä ainoastaan siinä
tapauksessa. eltii sen sallitaan
viedä tuotteitaan ulkomaille'. Sa­in
a nai ka i se st i n cu v osto ku i Ien k i n
asettaa .sulun, joka kerrassaau ty­rehdyttää
kaiken .vienni?r\ maini­tusta
maasta. Ijopputulokseksi
saamme, että: vero on teoriassa
mahdoton ja sen täytäntöönpano
y 1 ei Sten et u j en vast ain e n.
Suomalaisten saamat
vaikutelmat Neuvosto-
Venäjältä.
'Suomala isen rauhan valtuuskun­nan
j ii se n e t, . j o t k a. viime kuuli a
palasivat iMoskovasta rauhankir-joja
vaihtamasta, ovat sanomaleh­distölle
antaneet kuvauksia bol-s
h e V iki en va 11 a kun na n e 1 ämii st ii,
]) ä il a s 1 a 111 s e s ti i ]\ 1 o s k o v a n j a. P i e t a -
rin oloista. Kuten. tiedetään, on
Venäjällä viime vuosina käynyt
kaikenkaltaisia : Iii het y.stöj ii' ?
k o e t; t a massa s a a d n vä h ii n k-i n sel­vyyttä
ja .tosiasia.il. tietoja kom­munistien
ihannemaan kehityk-sest
ä ja laa joja kuvauksia on saa-
I u lukea niin vanhan kuin uuden
mantereenkin sanomalehdistössä:
Minkä verran niissä on todellisuu­teen
perustuvaa, minkit verran
II a rh a a n joh t a va a, on to is ta i sek si
melkeiumahdoton ]~>äättääj .
.—•Se, jonka henki on mieliku-
'itnkselle altis, on rikkaampi kim
jonka kukkaro kilisee kullas­ta.
Sillä hän näkee kauniita näky­jä,
asettaa elämäntehtävän.sä ja
•Jäämääränsä korkealle. Hänen
mielikuvituksensa, oikeaan suun­taan
ohjattuna ja halliittnna, ra­vitsee
hänen henkeänsä, ja hänen
sielunsa värähtelee liikutuksesta
tullessaan Ikosketuksiin jalojen
henkien ja uskonnon iki-aartei-den
kanssa.
— Onnellisien hallitsija! Seu­raava
hautakirjoitus' ^n eräässä
egyptiläisessä pyramiidissa, jo­hon
on haudattu eräs 4,000 v. sit-tf^
n hallinnut f a r a o E n ole sor-tar-
nt leskiä, enkä orpoja. TCaikil-le
olen antanut oikeutta. Halli­tukseni
aik.an;i ei valtakunnassa-sani
ole löytynyt kerjäläisiä, mur­hamiehiä
eikä varkaita. Ei ku­kaan
ole kuollut »lälkään. Nälkä­vuosina
olen antanut viljellä val­takuntani
hedelmällisiä maakun­tia
ja olen jakanut \ il jaa alamai­silleni.
Ei kukaan ole muistoani
kiroova.*'
— Se, mistä pidämme, määrit­telee
milaisia olemme, ja, opettaa
iiyvää makua on samaa kuin mno-dostaa-
luonteita.—John Kuskin.
Saksalle nsetettu s Dtakorvaus.
Kuten aikaisemmin. selostimme,
on liittolaisiten ylin lumvosto mää­rännyt
^^aksalta vaadittavan so-takorvarLssLimman
220,000,000,-
000 .mar.'k'ak.si ja maksuajan, nel-jäksikymmfMieksi.'
kalrdeksi vuo-dek.
si. TT.^ieat ame!rikala»iset lehdet
arvelevat .sitä koliluu.lliseksi ja
uskovat, että. sen mak.samisen ei:
pitäisi, tuottaa ylipääsejmättömiä
vaike.nksia. .t ''-^ y J / /•
Suoranaisten suoiulusten li.säksi;
ovat liittolaiset aset taneet Saksal­le
li.säverotuksen, j( »ta täytyy pi­tää
pelkkänä kurist ustoimenpil.ee
n ii. Kaikis ta u Ik o m aille vie tä vis^
tä tavaroista sen tnle maksaa ve­roa
12,5 prosenttia. . ^en nurinku-risuudesta
kirjoittaa The New
York Times seuraavasnti:
•'Ellei/liittolaisten y Iin neuvos­to
olisi mielettämyydössä.un aset­tanut
>Saksan" maksettiavaUsi 12,5
prosentnn vienti veroa, suoranais­ten
korvausten lisäksi, Toitaisi eh­toja
pitiiä kohtuulljsina. Vienti-vero
ei. ole paikallaan, katsotta-koonpa
asiaa miltä nä.^fcökannalta
tahansa. Ilmoitetaan, että **Sak-san'
*tul.ce se suorittaa. Jos Sak-san
halUtus maksaa veron, täytyy
siihen tarvittavat varat koota
Saksan kansalta. -Siitän johtuu,
että Sa'ksan tuottajiain ja nlosvie-jäin
tulee korottaa, tuotteittensa
hintaa, joten liittolsjjsten j a muit­ten
maitten tulee saksalaisista ta­varoista
maksaa enemmän. Häm­mästyttävän
tuloksena tästä on,
että ulkomaalaiset, pääasiassa
liittolaiset, saavat iriiÄksaa veroa
koettaessaan tehostaa Saksan
. Ei voine olla ejiäilystiikiiän sii-tii,
että SuomenMoskovaan lähct-t
iim ä t rai thank i r j a i n va i h ta ja t,
jotka hallituksen valitsemina teh­tävänsä
suorittivat, olisivat Suo­meen
palattuaan koettaneet niat^
k a vai ku tel mi aan es i tt ä ä vä ä rä ssä
ja . harhaanjohtava.s.sa valossa.
Heidän pääkaupungin lehdille an­tamansa
kertfomukset ovat kuiten­kin
herättäneet yleistä hämmäs­ty
s t ä. Ka nsa 1 a is t em me t i e d o t Ve-näjän
piiäkaupungissa näkemäs-tään
; oleellise.sta hyvinvoinnista,
jopa; ylellisyydestäkin, on niin
pä ii kau pu n gi n vä es t ön k u i n m u i t-tenkin
taholta otettu vastaan suu­rella
epäilyksellä. Niinpä kirjoit­taa
Ilel.s. Sanomat seuraavaa:
"Niinä vuo.sina, joina. Venäjä
on ollut muusta maailmasta eris­tettynä,
ovat tietomme sieltä ol­leet
erinomaisen niukat ja vaja-naiset.
Sitil paitsi;ovat kuulumi­set
olleet keskenään aivan risti­riitaiset.
Pakolaisten kauhunku-vaukset
ja emigranttien muut
kertomukset ovat puhuneet liyvin
synkkää kieltä, kun taas neuvos­totasavallan
omista, tahi bolshe­vismia
suosivista piireistä on levi­tetty
mitä rusohnhteisimpia kau­noina
alauksia.
Sen, joka Venäjältä tulleiden
tiedonrippeiden perusteella on
koettanut luoda itselleen objek-:
tiivisen kuvan; nykyhetken itäi­sestä,
naapuristamme, on täytynyt
pysähtyä aivan!ylimalkaiseen ar-vailimn,
että totuus tässäkin ta­pauksessa
lienee jossakin äärim-mäi.
syyksien keskivälillä.
Äskettäin jNIoskovasta ja Pie­tarista
palannut suomalainen lä-hetyskunta
ei ole voinut — pit­kistä
haastatteluselostuk.sistaan
huolimatta — antaa sanottavia li­siä
tuon ylimalkaisen arvailun
tarkistamiseksi. I Sillä ei tietysti
ole ollut tilaisuutta tunkeiltua
pintaa syvemmälle eikä sen luon­nollisestikaan
ole annettu kurkis­taa
kulissien taakse.
• Mutta jo siitäkin vähäisestä,;
m(ikä maanmiestemme pintapuo-
•iisista matkahavainnoista i ilme­nee,
.saattaa päättää; että sisäUi-^
nen sekasorto Leninin valtakun­nassa;-—;
huolimatta ulkonaisen e-lämänkulun
• soluraise.sta jo yer-i'attain
rauha 1 lisiiii puitteisiin —
on peloitta va. .Maan. tiiotankyky
on lamassa, yritteliäisyys tukah­dutettu,
ihmisten elämiinhalu
sammunut ja. muuttunut välinpi-tämättömäksi
kohtaloon alistuuei-suudeksi.
'Kaiken tuon »'innalla merkitsee
vähän vakuutus, että teatterit
näyttelevät hyvin ja taulut Tret-jakovin
kokoelmissa, ovat paikoi!
laan. Enemmän painaa vaa 'assa
se tosiasia, että elämän hermo on
turtunut ja uhkaa kokonaan kat­keta,
Ja niin täytyy bolshevismin
Kremlissä istuvan itsevaltiaan
tinkiä pykälä pykälältä ohjel­maansa,
jos mieli pystyssä pysyä.
Sillä kuta enemmän ulkonaiset ef
I ä m än oi o t i-a u h o i 11 u va t, sitä suu­rem
unissa määrässä vierii, maa hä­nen
vai ta ra kenteensa:sa vi jalko­jen
alta.
Solhiine)! vaikutelma tulet^ mie­leen,
kun lukee .Moskovassa käy-neitten
suomalaisten matkaselos-t
us ta, j o ka. k o kona i suudessa an o n
mitä!ilmci;sin todistus siitä, kuin­ka
vähän tode.llisuntta raukan ra-tifiojille.
näytettiin; Nykyisen Ve-:
näjän vallanpitäjät eivät nähtä-viist
i ole unohtaneet y.htään.van­han
Venäjän vallanpitiijäin temp­pua.
He ovat ylitä eteviil teatte-riolijaajia
: Potemkinin maalatut
paperiknlissit ovat he j)ystyttä-
II e e t u u s i t u.ss a;- asu ssa. se n t ie n v ar-sille,
jota muukalaisten on kuljet­tava."
Kaikesta päätliien jää bolshevi.s-mi
ja sen tarkotusperät vieläkin
•hämärän peittoon. Venäjän kan­san
juntalaisjohtajat osaavat olla
iiärimäi.sen varovaisia. Heidän ai>
k ei tt e nsa pa 1 jastu m inen ennen a i-kojaan
saattaisi olla heille itsel­le
e n tn r mi ok s i. ^ I u ua n V e n ä j ä It a
'Su o m ee n pa e n n u t. maa mi eh emme,
joka omakohtaisesti on kokenut
Neuvostovaltakunnan oloja, kir-,
joittaa Helsingin lltalehdelle:.
"Elämyksieni ja tutkimuksieni
tuloksena oli .et.tä bolshevismi el
pyri k(iyhiilist(in tilan parantami-se
e n. va a n s i 11 ä o n o ma, toi s t ai se k-si
salainen päämääränsä maail­man
kansojen tehoaminen maail­man
köyhäliston; avulla, joka, .sit­ten
kun työ on tehty, ankaruudel­la
alistetaan eläimelliseen orjuu­teen....
Bolshevikit miinoittavat
ma ai 1 ma n y h t e islv u n nai 1 iset perus-tukset
yhä kiihtyvässä tempossa.
Heillä on rajattomat aarteet. He
käyttävät hyväkseen kansojen
herkkäuskoisuutta, pintapuoli­suutta
ja tyhmyyttä . . . : Bolshevis­min
vaara on ny ky ää;i suurempi
kuin yleensä.aavistetaan.-*
Nyttemmin on rauba Suomen ja
Venäjän välillä lopullisesti päätet
ty tosasia. Moskovan edustajat
o V a t sa a p u n e e t Plel s i nk i i n 1 ä h e t y s-
'töä kuntoon laittamaan ja Suo­men
edustus .^loskovassa on ky­seenalaisena.
Yhdyälliikennettä
ja tavaravaihtoa suunnitellaan.
Vaikkakin huomattavan simri o-sa
väestöstä aikoinaan asettui
jyrkästi vastustamaan / Suhteisiin
palautumista itäisen naapurinsa
kanssa ja kalusi jäädä odotta­maan
m illä tavalla muut sivistys­kansat
asian. päfittäisivät,täytynee
sittenkin rauhaa pitää tervetul­leena
Suomelle. Jos bolshevikit
aikovat sitä käyttää vain pyrki­myksiensä
välikappaleena, selvin­nee
se Suomen hallitukselle ja joh
tomieliiile ennen pitkää ja kyllik­si
aikaisin. — L. J . M.
Ympärikatsauksia.
Jo alkavat yrittää.
. 'Kaikki lukijamme Ontariossa
lienevät ottaneet huomioonsa, et­tä
ensi huhtiknus.sa on tässä maa-
•kunnassa äänestys sangen tärkeäs
tä asiasta. : JTässä äänestyksessä
•"taas viinan puolustajat ja vastus­tajat
joutuvat va.stakkain.
Pyydämme lukijoitamme otta­maan
(.'rityisesti huomioon, että
lesäni aikaani seuraaya suomalair-nen.
Pyysin kirjan naapuriltani
lainaksi ja nyt kun olen sen läpi
Inkenut, piirrän siitä lyhyen jäl-ykika
tsau ksen ^ j ot t a m uut kin h e i-mol
ai sen i voisi va t' t eo k se e n. t utu s-tua.
vKirjan on kirjottanut enghinti-lainen
nainen, rouva Alec Twee-die.
-jonka kuva on kirjan ensi-mäisellä.
lehdellä. Kirjotta ja on
ra a t ku Stan ut : k' a ksi e r i kertaa
Suomessa; josta sitte on tämäri
matkakertomuksensa laatinut.
Kirja alkaa .seuraavalla ilaluit-
. (tyksille SU.OMEEN
Ppstin kautta ja:
sähköteitse on
tainä äänestys ei voi kumota maa- ian.seella: "'Kannattaa
kunnan tähänastista kieltolakia,
eikä millään tapaa avata viinak­sille
sen vapaampia kulkuteitä,
kuin niillä nykyään on.
Äänestyksen alaiseksi tulee ai­noastaan
kysymys saadaanko vä­kijuomia
lähettää tänne muualta,
toi.sista.maakunnista. Tähän luon-nollisesti
vastaa jokainen järkevä
kansalainen kieltävästi. Emmer
hän lahdo; että viinaporhot jossa­kin
toisi.s.sa maakunnissa: )-ikasin-matkusta
a Suomeen kylpemään ;
vasta sitte, eikä ennen, voi ihmi­nen
kutsua itseään todellisesti
puhtaaksi." Suomen saunoista
tekee kirjoittaja oikein seikkape­räisen
selon, pyhittäen, yk.sistään
saunoi Ile j a. k yi pemi s el 1 e k o k o -
naisen ; kappaleen kirjassaan.
Kerrassaan jännittävää on lukea
k i r j ot t a j a n k e i* t o mu s h ä nen en s i -
maisesta kyl vy stään Suomessa.
San n a s s a « n I i '' p e 11 a v a t n k ka in e n
oli
Dollariltao
j\ryös| myömme pankki-osoituk­sia
(shekkejä.) markoissa : yllä-;
mainit, rkurssin jälkeen ja erikoi­sia,
kolmen prosentin korkoa ve­täviä
1 matktistajien shekkejä dol­lareissa^
jotka Suomessa lunaste­taan
siellä voimassa-olevan dolla-,
rin kurssin jälkeen,
Lähetiyskulu t ralialähetyksille
postin kautta - on 15c. summille'
alle $20.00 - sitä suuremmiltasiun-milta
mitään kuluja ei peritä. ;
Lähetiy.skulut .sähköteitse on
$3.5^ kaikilta summilta.
vat myymällä turmion ne.stettä ^ ' ^ ^ ' ^ i ^ ' " sännätyttönä, joka
keskunde.s.samme niille, joiden! palvelemaan kylvötet-himo
siihen on voimakkaampi ^""^^^ englanlilaisnaista. Kun
Sekä Berlinissä että Lontoo&sa se-,
liietään Saksalta 'vaadittavaa kor­vaussummaa
mahdottomaksi.
Lontoo, belmik. 1. — Saksan on
mahdoton suorittaa liittolaisten
korkeimman .neuvoston Parisissa
viime viikolla as,ettaipaa korvaus­summaa,
.sanoo professori Jobn
Maynard Keynes, brittiläisen ra­haministeriön
pääedustaja- Ver
saillesin rauhankonferenssissa.
Viitaten liittolaisten päätta-mäiin
korvaussummaan, mainitse­vat
saksalaiset ,sitä mielikuvituk-sellise<
lcsi ja mahdottomaksi suo­rittaa.
Yleisesti arvellaan, että
hallitus ei sitä tule hyväksymään.
kilin "leidän- jäi'kensä estelyt.'Oi­keus
tilata viinaksia toisista maa­kunnista
auttaa myöskin sala-kauppiaira
pit i"»mään yllä . varas-tojaan
Viime syksynä äänesti
neljä maakuntaa tä.ssä kysymyk-,
.sessä:kuivan puolesta ja Ontarioii
a su k k' a a t: t e k e v ii t v i i s a a s t i s e u i 'a a -
maila heidän esimerikkiään.
Vaikka raittiusväki näyttäiikin
ky.symyk^-en suhteen veltommalta
tällä Icertaa kuin ennen, ci .sitä
velttoutta huomaa viinamiehissä.
Kaikilla keinoilla mitä osataan ja
kaikilla välincilläi mitä rahalla
on, saatavissa, tehdään jo työtä
mielipiteen viinalle suosiolliseksi
saattamiseksi. Voitte kentie.s saa-da
lentolehtisen tai lehden, josta
e tt e t i e d ä k n k a s e n o n 1 ä h e t tii ny t.
]\I u 11 a. ku n t arkk aa tte sen si vu ja,
huomaatte siellä piankin sangen
viattomaan asuun, puettua märki­en
propagandaa. Siitä t iediitte
mistä lehtiset ovat lähteneet.
Siksi huomattavasti voitti kiel­tolaki
viimeisessä Ontarion ääne.?-
t ykses.sä ja siksi voi ma kkaast i on
yleinen mielipide sen puolella, et­tä
nois.sa 1 ehdissä tai 1 eiitisissä e:
avoimesti käydä viinakauppaa
puoltamaan. Propaganda on puet­tava
paremmalta näyttävään
muotoon. Ja siksi esimerkiksi e-räässä
lehdessä ihaillaan, niin­kuin
ei muka koko; viinakauppa
olisi ky.symyk.sessäkään, kuinka
kohtuuden aalto, vapaamielisestä,
suuresta lännestä alkaen j a vauh­tia
ottaen nähtävästi alkaa laaje­ta
itäänpäin ja lakai.see pian ko­ko
maailman. KeliS; kelis, sanoo
1'aihialaineu; ja viinamiehillä on
nyt muka sama motto. Ei niitään
liuudittomiuitta, . eikä räyhääviä
kapakoita! Mutta pitäähän olla
tasapuolinen. Jos on oikeus olla;
juomatta sillä ken niin haluaa,
niin pitäähän toisilla taas olla oi­keus
saada tuikku tarvittaessa
kurkun kostukkeeksi. Äänestä­kää
hyvät ihmiset .siis viinaksien
puolesta, j a olka a a i ka anne seu­raavina
ihmisinä sen uuden koh­tuuden
aallon levittäjinä. Kielto­laki
on nyt jo vanhanaikaista.
Niin haastelevat viinaponiot.
Kaikkea tietysti ei sanota niiin
selvästi, mutta kuitenkin kylliksi
selvästi, niin että jokainen tarkoi­tuksen
ymmärtää.
Mutta me sanomme: Huolehti­kaa
ajoissa, että nimenne on iiä-nestäjien
li.stalla, ja käykää ää­nestämässä
Ontario i nuku ivaksi.
Justus. '
Sa i ma oli vi h d o i n k i n sa a n 111;' * u h -
rin.sa'" parveen, alkoi hän jyais-keila,
vettä kiukaalle. Eihän se,
vieras käsittänyt asian tarkoitius-ta
en .si li ei toi 1 a.; i\I n 11 a k u n ku u -
ma alkoi korvissa polttaa - niin jo
tuli hätä, . mutta. Saima ei ollut
tiet ävinäänkäii i^, heitt i vaa n 1 isää
löylyä. Muija huutaa, muita Sai­ma
vaan, veikeä ilnie kasvoillaan,
"petraa" liiylyii, niin ciiu kivet
kiukaalla mojahtelivät.. Varmaa.n-k
i n a j a tt e li Sa i m a et t ä k y 11 il s e m -
moselle ihmiselle, joka ei ikinä o-le
kylpemässä ollut,, on anneltava
edes kunnon löylj'.
Kirjottaja sekä hänen muka­naan
ollut sisarensa, saapuivat
e n s i n •' U r a n i a " -1 ai V a 11 a He 1 s i n -
kiin, josta sitte olivat matkusta­neet
eräällä toisella laivalla Vii­puriin,
sieltä sitte Sortavalaan
laulujuhlille. Olivat kulkeneet
Ima t ra 1 ] a, asunee t Sa.v o n 1 i n n a ss a
siellä vanha.ssa; Olavin linnas.sa.
^Myölieinpäiin oh"vat he suunnan-:
neet matkansa pohjoiseen i)äin
Kuopioon ja.Iisalmeen sekä vih­doin
Kajaaniin, josta sitte olivat
vesi t e it ii^. t er v a \' e n(^ i.s.siv, ^ y. m.' m at -
kiistäneet .Ouluun: Oulilsta olivat
tulleet' laivalla rannikkoa pitkin
takasin Hankoon, jo.sta sitte mat­kustivat
takasin kotimaahansa
Englantiin.
Kirjottaja tekee iiärettömän
t a rka!n selon ka i kis ta; Ira va inu oi s-taan
j a kun kirjassa on melkein
joka sivulla virheettömästi kirjo-tettuja
umpisuomalaisia .sanoja,
tekee teos lukijaan.' kerras-sa^in
miellyttävän vaikutuksen. Siellä
ovat sanat piimää", '''kaljaa",
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos siihkösanoma-lähetystii
ei erikoisesti pyydetä.
0.soi(takaa lähetyksenne vas-;
taanottajan ja lähettäjän osoit­teella
varnstettuna osoitteella:
Foreign Department
Firkt National Bank
HANCOCK MIOH.
-4-Peru,ste[tu v. 1874.—
Va ra t yli.' $3,000,000.00.
Kirjoittakaa- suomeksi; meiUä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
1
'' suolakalaji", " s u k s e t ' ' * kni-rnt",
"majatalo", "tervahauta"
sekä kymmeniä, ehkäpä satojakin
muita-samanlaisia, jotka vinokir-jaimilla
1 adottuina heti muusta
teks-tistä .«piimään; pistävät.
i Suomenkiele.stä sekä kirjalli­suudesta,
mutta etupäässä Kale­valasta,
tekee kirjottaja laajape-räi.
senselostelun. Useampia sivu­ja
englanninkielelle käännettyjä
Ka 1 e \' ai a n f u n o j a on k i r j aan ot et-ill
samoin kuin pääpiirteitä-Suo­men
kieliopista. Eräs;.. Minna'
0 an t h i n i r j o r t am a n iiy t ö s ka p pa-
1 e, j on ka he. S o r t:a y a 1 a n 1 anlu ju h-lilla
niikivät. on kokonaisuudes-saan|
kirjaan otettu.
Kauttaaltaan on kirjottaja mat­kaansa
tyytyväinen, eikä hän toi­sin
paikoin voi mielestään sanoin
kertoa tyytyväisyyttään.
. "No eikö se siellä sitte ollen-kaan
vikoja löytänyt'?" Näin nyt
joku tämän lukijoista varmaan­kin
kysyy. Kyllä se kirjottaja
osaa ruo.skiakin. jos kehunkin.
Häpesin, puna nousee lukijan pos-lähettäessänne
ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen^ maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetytsistä.
KURSSI ON TÄNÄÄN
Mitä muut meistä
sanovat
my- .
— Txitkittaessa talven anka­ruutta
Saskatehewanisäa on huo^
niattu että Saskatchewanin jbki
menee jäähän marraskuun 15 pnä
ja.aukeaa huhtik. 15'i):n tien<nl-
L
Viime jouluna oli minulla kun­nia
olla vieraisilla erään vieras­kielisen
naapurini luona. Hänel­lä
oli tavattoman suuri kirjasto,
siuirin mitä olen koskaan yksityi­sessä
perheessä nähnyt.. Kun mir
nä olen huono ''seuramies", is­tuskelin
enimmäkseen yksinäni
kirjastossa, selaillen hänen tava­tonta
kirjakokoelmaansa. Suuri
'oli hämmästykseni kun eräältä
hyllyltä tuli kouraani kirja/ jon­ka
nimi on "Through Finlathd in
Carts" (Rattailla haHd Suomen);
En ollut ikinä kuullut^ mitään
tästä teoksesta,'vaikka olen mie-ll
SUOMEN MARKKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikld lähetykset osoitetaan postin kautta," jös säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadilÄ.^Sähkötys-maksu
on $4.30. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 a-sti,
75e. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa-dalta
25e.
Tiedustelläa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tul^^
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar­kasti.
/
9
PORT ARTHUR, ONT., CANADA,
to f