Vapaus, August 14, 1924

              SiTu2
Torstaina, efokaiiP 14 p. — 'Hmr** Aag. 14<li
:iuokkatktoi5impar.a ja työväenluc.! maan on erilaisia tarpeita j a täyre^Vta n a ^ ^ dirtymistä näihinkin te-
-kan -.imivi.-n.ana osana ottaa tar-jtävänä eniaisia yhteiskunnallisia;omsuukHun on huomattavissa. Ta-aiokkaa-
ti osaa taineluun. i tehtäviä siellä niissä he asuvat, ! män vuoksi siis, kun otamme tassa
Pääasiallisesti alue (territorial) ; suhteessa tapahtuvan kehityssuun-tehtävät
ovat seuraavat: | nan huomioomme, on meidän entis-
.. . „ . ^ . i tään enemmän kiinnitettävä huo-
1. Hoitaa P-^^^l"een po,-nlhsta j a ; ^ . ^ ^ ^ ^ j ^ ^ ^ ^ ammatilliseen-järjes-
Pait=i yleistä puoluetyöhön osan­ottoa
on työmaasoluilla sen lisäksi
seuraavat tehtävät:
1. Huolehtia kommunististen, a a t - ._
: teiden leviämisestä ja tehdä valistus-|
järjestäytymistyötä asunto keskuk-: Tähän asti ovat n a i -
sa
m;
a 4
sellistä k i r j a l l i s u u t t a , keskustella k a i -
, . . . kista tvömaa^asioista koskevista k y -
olla yntei5to;m!nna=-=a ' , : .. . , . .. • n - ^
^ ^ ,- , . r , • 1 svmykäisU, j a y k s i n p a j u l k a i s t a e n -
i sovittaa tilanteita ja sen pää-, nuorten kommunistien . o l u j e n k a n . - ^ ^ ^ ^ työmaasanomalehteä, jos s i i -
ääriä vastaavaksi. Sosialidemo-Lsa. johtaa työtä naisten KCSKUudes-1 ^^^^ ^^.^^^.^ tilaisuutta;. huoleh-
Puolueen täytyy järjestörakenteen-! jen löi.sta.
kraattiser puolueet j o t k a keskittivät; sa, y.m.
Puolueen- jäsen, joka kuuluu
tia yhteiskunnallisesta j a a g i t a t s i o o -
pidetty vain kodin piiriin
kuuluvina. Voidaan kylläkin väit­tää,
että nainen menettää, naiselli­suutensa
järjestöelämässä, mutta
vielä enemmän hän menettää sen
teollisuuslaitoksen palvelifltsessa,
varsinkin nykyään maksettavien
kaiken huomionsa äänestäjien hark-rjäsenmaksunsa viimemainitulle.^ _
kimi^een j a järjestämiseen. Äänes-j 7. Suurissa kaupunjfeissa, j o i s sa
tysalueet j a asuntokeskuk.=^t olivat! on paljon työmaa- ja asuntosoluja
siksi järjestäytymisen pohjana. K , / m - niiden on yhdistyttävä ala-alueisiin
munistinen puolue peri sosialidemo- (suh-sections) nämä ala-alueet taas
k r a a t e i l t a tämän järjestömu jdon. yhdistyvät alueiksi. Kaikki nämä
vaikka se o n k i n kokonaan vastakkai- p a i k a i l i s e t alueet suurissa kaupun-nen
ei ainoastaan puolueen bnulli- «eissa muodostavat paikallisen jär-selle
päämäärälle mutta myöskin tä
mänpäiväiselle toiminnalle. Meidän
puolueemme lopullinen päämäärä on
kukistaa porvaristo valta-a.semi.«taan,
saattaa työtätekevä luokka valtaan
ja panna kommuni-smi käytäntöön.
Nykyhetken tehtäviimme kuuluu
voittaa työväenluokan enemmiHtd
ottamaan osaa työläisten jokapäiväi­siin
taisteluihin ohjata ja johtaa hei­tä
näissä taisteluis.sa. Tämä voi­daan
saavuttaa vain yhtenäisellä
kiinteällä vuorovaikutuksella meidän
puoluejärjcstön työmailla työskente­levien
työläisten välillä.
Se oli tältä näkökannalta kun
Kolmas Kansainvälinen kolmannessa
kongressissaan käsitteli tätä kysy­mystä
j a päätti, että kommunistisen
puolueen pohjana täytyy olla työ-maasolut.
Kaikissa Kolmanteen Kan­sainväliseen
kuuluvissa puolueissa ci
-ole voitu vielä tätä suunnitelmaa to­teuttaa;
onpa puolueita, joissa tätä
ikysymystä ei ole vielä edes perin­pohjin
käsitelty. Mutta Saksan val­lankumouksen
kokemukset (vuoden
3923 lopulla), kerran vielä selvästi
näyttivät sen tosiseikan, että ilman
työmaasoluja ja kiinteää vuörovai-
: ikutusta työläisten kanssa on mahdo­tonta
vetää työläisiä taisteluun ja
johtaa heitä, että on mahdotonta i l ­man
niitä vaikuttaa siihen suuntaan
työläisten mielipiteissä, että kun on
sopiva hetki toiminnalle heidät saa­daan
, mukaan taistelemaan vapauten­sa
puolesta.
J . Piioluojärjeiton pohjan muodot-t
«vat tjrömnasolut.
Kaikkien kommunistien . tehtaissa
j a muilla/työmailla täytyy kuulua
jäsenenä sen työmaansa soluun.
Muistutus: Kun on ainoastaan yk­si
tahi kaksi puolueen jäsentä työ­maalla
ja he näinollen eivät voi
muodostaa työmaasolua on heidän
liityttävä lähimmän työman tahi teh­taan
työmaasoluihin, joiden täytyy
ohjata kaikkien niiden lahclläolevicn
työmaiden agitasipnityötä joissa ei
ole vielä työipaasoluja.
2. Kommunistit, jotka eivät työs­kentele
tehtaissa, työpajoissa kuten
perheenemännät, huonepalvelljat y.
m. muodostakoot soluja asuntoalueil­le.
Muistutus: Työmaasplun jäsen, jo­ka
asuu toisella alueella (section)
on velvollinen rekisteeraamaan itsen­sä
sen kaupungin osan komitealle
missä hän asuu. Komitea määrää
hänen asuntoalueella toimivaan so­luun
jäseneksi. Tällainen tyomaa-solun
jäsen toiselta afueelta, joka
on komitean toimesta määrätty asun
tosoluun, äänestää tässä' solussa kai­kista
niistä kysymyksistä joita hänen
pitäisi äänestää työmaasolussa (puo­lueen
menettelytavoista, vaaleista,
virkailijoista y. m.)
3. Työtön työläinen, joka on jä­sen
työmaasolussa pysyy jäsenenä
siinä työmaasolussa missä hän on en­nen
työskennellyt. Pitkällisen työt­tömyyden
kestäessä, aluekomitean
suostumuksella, hän voi jättää sen
työmaasolun missä hän on ennen o l ­lut
ja siirtyä asuntoalueen soluun.
4. Pienissä teollisuuskeskuksissa,
kauiHJaloissa j a kylissä, missä työ­läiset
asuvat lähellä työmaataan,
tehtaita taikka farmeja, yhdistynyt
jestön. Aluekomiteat järjestävät o-man
ala-alueen.sa.'Näin tehden, alue­komitea
voi niin' tehokkaasti kuin se
on suinkin mahdollista, ulottaa a l a -
alueiden toiminnan suurten tehtai­den
ympärille.
Keskikokoisissa kaupungeissa ala-alueet
tulee muodostaa siten, että
ne yhdistää sekä työmaa- että asun-toHolut.
Ala-alueet järje.stävät pai­kallisen
järjestön. Pienissä kauppa­loissa
ja kylissä solut ovat yhdiste­tyt
paikallisiksi ryhmiksi. Paikalli­set
järje.stöt keskikokoisissa kaupun­geissa
ja paikalliset ryhmät pienissä
kauppaloissa ja kylissä ovat yhdiste­tyt
ala-piireiksi (sub districts).
Muistutus: Ala-alueet ja paikalli­set
ryhmät paikallisen tarpeen vaati­mana
ja pakottamana pitävät ylei­siä
kokouksia, joihin ottavat osaa
kaikki ne työmaa- j a asunto-solujen
jäsenet, jotka siihen ala-alueeseen
kuuluvat,
8. Ala.-alueiden taikka, paikallis­ten
ryhmien johtajana on toimeen­paneva
komitea, muodostuen kolmes«
ta tahi viidestä henkilöstä, jotka va­litaan
ala-alueeen solujen taikka pai-kallisten.
ryhmäsolujen yhteisessä ko­kouksessa,
tai — riippuen paikalli­sesta
tilanteesta — edustajien kon­ferenssissa.
Ala-alueiden j a paikallis^
ten ryhmä komiteoiden kirjurin (sec-retary)
valinnan täytyy vahvistaa
aluekomitea, saada aluekomitean hy­väksymisen.
Alueen (kaupungeissa)
j a ala-piirin (maaseuduilla) johtaja­na
on alue tahi ala-piiri komitea,
joka valitaan alueen, tahi ala-piirin
konferenssissa.
9. Ala-alueiden j a ryhmäedustaji-en
kokouksissa, sekä piirien j a ala-piirien
konferenssissa soliit tulee o l ­la
edustettuna suhteellisesti heidän
jäsenmääränsä mukaan, mutta kui­tenkin
siten, että enemmistö tulee
olla edustettuna työmaasoluista.
Edustajien lukumäärän kustakin so­lusta
määrää ala-alueeh tahi ala-pii­rin
komiteat.
Sellaisessa tilanteessa kun puolue
on laiton j a toiminta maanalaista, on
mahdotonta lähettää suurempaa e-dustajajoukkoa
alue- taikka ala-piiri­en
konferenssiin, valitaan edustajat
ei suorastaan solujen kautta vaan
ala-alueiden taikka ryhmä edustajien
kokouksessa.
10. Paikalliskomiteat (suuremmis­sa
paikoissa) valitaan paikallisessa
konferenssissa, suhteellisesti alueen
jäsenmäärän perusteella.
11. Tarkotuksella vahvistaa työ­maa
solujen vaikutusvaltaa, enempi
kuin puolet jäsenistä, molemmista,
sekä ala-alue komiteasta, että alue­komiteasta
pitää olla jäsenenä työ-maasoluissa.
Paikalliseen komiteaan
täytyy kuulua osan tehdastyöläisiä.
12. kun puolue on laiton, on kor­keammalla
puolue organilla erityisis­sä
tilanteissa (aluekomitean vangit­semisen
kautta y.m.) oikeus nimittää
uudet jäsenet aluekomiteaan, sillä
ymmärryksellä, että edustajain koko­us
taikka konferenssi kutsutaan ko­koon
erisimäisessä tilaisuudessa vah­vistamaan
nimityksen tai valitse­man
uuden komitean. Nie komitean
jäsenet jotka ovat välttyneet vangit­semiselta,
ovat oikeutettuja valitse­maan
komiteaan lisäjäseniä ylemmän
puolue organin suostumuksella, sik-
:ty.tä puolueen ulkopuolella ^^^^Z^l^ZS^^^^^^
ijoukkojen keskuudessa; -^y^,törkeitä vuok-i ^ost. edustettuina johtuen tama
1 järjestelmällistä persoonallista kas-|^^ ^^^^^^j^ ^ katsoa, että työläis-i Pääasiassa ehka sute. etta heita on
Ivatustyötä työläistoverien ^««^u"" U r h e i l l a on riittävästi välttämättö-! vanhan perinnäistavan mukaan
dessa tarkoituksella saada heisw j a - j yleensä pi
ser.iä puolueeseen; jakaa tehtaissa j a j
työmailla politillista vallankumouk- .2, Jakaa puolueen kirjallisuutta,
värvätä uusia lukijoita j a puoluee­seen
uusia jäseniä, tehdä valistustyö­tä
puolueen ulkopuolella olevien työ­läisten
keskuudessa, kasvatustyötä
fta alaa ospasutool,iu seseal,yl e, klmubyeöitsästau ny\to .mi•s i•.a „k eohtotiat--•. ,k e. h, noj,e vn pal„k•,k oAj.e n ^.o^l,.l^,e is s«ao .i r , ^O^ n,h, ra«n;
*^ .... - , 1 •• aivan luonnollista, ettei nainen voi
maan osaa yle..snn mielenosoitu..siin . luonteensa mukaisena, kun
ja huolehtia yleisesti kaikista tyo-1J^/^^ työskenneltävä aamusta
iltaan raskaassa työssä, j a sen l i ­säksi
kärsittävä kotielämässään jat­kuvasti
taloudellista puutetta. A m ­matillisiin
järjestöihin kuuluminen
ei siis tilannetta tässä tapauksessa
enää pahenna, vaan päinvastoin.
Oikeuksiensa puolesta taistelija hä­nestä
kylläkin kehittyy, mutta se­hän
on luonnollinen seuraus kapita­listisen
järjestelmän kehittymisestä.
Kun teollisuuskapitalistit harjoitta­vat
naisten j a miesten työntulosten
riistoa mitä tunnottomimmalla ta­valla,
ei ole mitään muuta valitta­vissa
kuin ryhtyä yhteiseen taiste­luun
tätä riistoa vastaan.
työmaasolu on muodostettava, kasit- si kunnes konferenssi on pidetty.
l o r i i n i —u Jos puolue ön laiton niin aluekomi­tean
jäsenten lukumäärä tulee olla
niin pieni kuin mahdollista.
Työmaa (olujen tehtävät.
taen niin laajan alueen kuin mah­dollista
tehtaan taikka farmin ympä­riltä.
5. Tehdassolut j a asuntosolut va­litsevat
toimeenpantsvan komitean, i
käsittäen kolme tahi korkeintaan öj Puolueen politillinen järjestämis-jäsentä.
Valitseminen toimitetaan | työ tulee olla keskitettynä t>'ömaa-työmäasolun
. yleisessä kokouksessa, soluihin. Työmaasolujen avustaes-
Toimeenpaneva komitea jakaa työt | saan työväen joukkoja heidän taiste-keskuudessaan,
kullekin osansa. Riip-jlussaan jokapäiväisten vaatimusten
puen työmaasolujen jäsenmäärästä,
toimeenpanevakomitea nimittää to­vereita
jakamaan kirjallisuutta, huo­lehtimaan
valistustyöstä, käymään
ammatianioiden kokouksissa, huoleh­timaan
tehdaskomiteoiden alaosasto-puolesta
tulee johtaa heitä myöskin
taisteluun köyhälistön diktatuurin
puolesta. Työmaasolujen tulee sen
tähden ottaa huomioon ja harkita
omalta näkökannaltansa kaikki niin
politilliset kuin taloudelliset kysy-totoimet
joihin työläiset valitsevat
edustajansa, puoluejäsenten käjiin.
3. Solujen tulee ottaa osaa kaik­kiin
taloudellisiin taisteluihin työläis­ten
vaatimuksien puolesta. Solujen
tehtävä on laajentaa j a syventää
työväenliikettä, osoittaa työläi^rilie
politilH.sen taistelun tärkeys, vakuut­taa
ja saada uskomaan he j a hy­väksymään
paljon laajempi taistelu
sekä taloudellinen että poliittinen
pyrkiä rakentamaan työläisten yh-tei.
9tä rintamaa porvaristoa ja fas-cismia
vastaan.
4. Solujen täytyy jatkuvasti pyr­kiä
työläisille osoittamaan se vahin­gollinen
toiminta mitä useat «työ­väenpuolueiden
» nimellä kulkevat
puolueet työväestöä ja sen etuja
kohtaan harjoittavat ja osoittaa se
niin selvästi, että vähemmän kehitty­neetkin
työläiset ymmärtävät mistä
on kysymys.
5. Solujen täytyy o!la kosketuk­sissa
sekä työssä olevien että työttö­mien
työläisten kanssa, estääkseen
väärinymmärryksiä ja yhteentörmä­yksiä
tapahtumasta niiden välillä.
6. Milloin tilanne on siihen kypsä,
solujen tehtävä on taistella työläijiil-le
kontrolli teollisuudessa, tuotanto-
-ja jakolaitoksissa y.m. j a huolehtia
että työläisten oikeudet tulevat tur­vattua.
7. Niiden täytyy ulottaa vaikutus­valtaansa
työmaalla työskentelevän
nuorison ja naisten keskuuteen ja
vetää heidät luokkataisteluun mu­kaan.
Niiden tulee perustaa työ­maille
nuorten kommunistien' soluja
ja avustaa niitä vointinsa mukaan.
8. Jokaisen solun jäsenen täytyy
käytännöllisesti ottaa osaa kaikellai-seen
puoluetyöhön sillä työmaalla
mihin hän. kuuluu j a mihinkä toi­meenpaneva
komitea hänet on mää­rännyt,
Iäisten taisteluista.
3. Tehdä asunnolta asunnolle agi-tatsionityötä
alaosastoissa ja 'huoleh­tia
työstä naisten ja lasten keskuu­dessa.
Nämä aluetehtävät kuuluvat myös­kin
asunto solujen jäsenille, joiden
työ on ala-alueen komitean tarkan
valvonnan alla ja täytyy heidän toi­mintansa
olla sopusoinnussa työmaa­solujen
työn kanssa.
Työmacolujen perustaminen.
Ottaen huomioon tämän ehdote­tun
toimenpiteen uutuuden Kommu­nistiseen
Kansainväliseen kuuluvilla
alueilla ja erilaisen tilanteen eri
maissa Kommunistisen Kansainväli­sen
toimeenpaneva komitea ehdot­taa,
että tästä kysymyksestä on pe­rinpohjin
keskusteltava puolueen sa­nomalehdissä
ja puolueen'kokouksis­sa
j a sen jälkeen tulee vasta kysy­mykseen
puolueen järjestäminen ja
muuttaminen työmaasolujen pohjal­le.
Työmaasoluja tulee ensiksi perus­taa
ainoastaan suuremmille työmail­le.
Soluja ei missään tapauksessa t u ­le
sekoittaa kommunistisiin ryhmiin
ammattiunioissa, ko-operatiivislssa
liikkeissä y.m. joitenka tehtäviä ei
yoi solut korvata. Sillä näiden pikku
ryhmien tehtävät ovat paljon sup­peammat
kun solujen tehtävät ovat.
Solut, taikka mieluummin solujen
toimeenpanevat komiteat, täytyy oh­jata
työmaakomitearyhmien työtä
työmailla.
Komniunistisen kansainvälisen toi­meenpaneva
komitea kehoittaa kaik­kia
-Kommunistiseen Kansainväliseen
kuuluvia maita vakavasti harkitse­maan
edelläesitettyjä kysymyksiä
keskustelemaan niistä niiden koke­muksien
perusteella mitä työmaaso­lujen
työstä on saatu siellä missä
ne ovat olleet toiminnassa.
Järjestömme KustannusUikkeitten v i . . •
sesti .kustantamana'ori nyt ifo^^^^
tynyt markkinoille
U U S I R U N O K I R JA
On aina ralitettu kunnolU.en, meikiläi.en ru^oki •
ei ole ollut »itiin
ietta, eika ilman syytä,, silla todellakaai «•jan pun.
dempaa rasokirjaa saatavissa ohjelman esittSi.ll--."' no-lamatta
vanhempia Päiviön runoja. .Nyt on t i 1 ' '"'"""»»t-t^
ttu, julkaisemaUa tämä " M U R R O S A J A N LAULUJA'?"'°*u
sittää parhaiten työläisrunoilijoiden tuotteita i, • '
viön, Mikael Rutasen, Wm. l i h H . e n T EemeH S r •
tämät, parhaiksi tunnustetut runot. sepit­Päättäen
sutä kysynnästä, mikä tämänlaatuisella r«n u- • ,.
on ollut jo vuosia, luulisimme tämän uutuuden nyt ISv?"
sä jokaisen tyoläisrunoutta harrastavan kottimr-. "''»»at» Uen-rja
» .k ai.k.k.i^alll'a^ *i)^y"t ^k"u^n' se on uusi. ja levittämään titä k!
Sivuja on tässä kirjassa vähän yli 200 ja maktaa >. «•
$1.25 sidottuna aistikkaisiin kansiin. " ^*'»
V A P A U S ,
Box 69, SUDBURY, ONT.
[1
Viimeksi kuluneen ' vuosikymme­nen
aikana on kehitys kulkenut sii­hen
suuntaan, että naisia on yhä
runsaammin ryhdytty käyttämään
niissä töissä, jotka • aikaisemmin
ovat suoritetut yksinomaan mies­työvoimalla.
Maailman, sota antoi
tälle kehityssuunnalle erittäin voi­makkaan
sysäyksen. Sotaa käy­vissä
maissa oltiin naistyövoiman
käyttöön pakoitettuja, mutta tällä
pakolla annettiin esimerkki myös­kin
kaikkiin piihinkin maihin, joissa
ei tällaista pakkoa ollut. Kun työn-tuloksilla
keinottelevat kapitalistit
huomasivat, että halpaa naistyövoi­maa
voidaan entistään enemmän
sijoittaa teollisuuslaitoksien palve­lukseen,
ryhdyttiin tätä myöskin to­teuttamaan.
Kun m.m. saatiin tie­tää,
että Pietarissa, JBerlinissä j.n.e.
oli raitiotiekonduktööriksi otettu yk­sinomaan
naisia, tehtiin meilläkin
samoin. Rautatielaitoksen alaisiin
töihin on myöskin otettu entistään
enemmän naisia. Muutamilla rata­osilla
teetetään vain raskaimmat r a ­tatyöt
miehillä, samoin veturien sii­vouksessa.
Naistyövoimaa on huo­mattavasti
oiettu metalli- j a puu-seppätehtaisiinkin.
Suunnitelmalli­sen
työnjaon kautta on se käynyt
mahdolliseksi. Näissä teollisuuslai­toksissa
on osa työstä järjestetty
naisten suoritettavaksi, ja kuten
luonnollista^. mahdollisimman alhai­sella
palkaUa.
Naisten ansionmahdollisuus on
siis kuluneen kymmenvuotiskauden
aikana suuresti lisääntynyt. Tämä
on ollut välttämätöntäkin, sillä, ka­pitalistinen
järjestelmä on saatta­nut
yhä enemmän naisia sellaiseen
asemaan, että heidän on ollut pak­ko
ryhtyä itsenäiseen toimintaan
itsensä j a perheensä elättämiseksi.
Perheiden äiditkin ovat olleet pa­koitettuja
ryhtymään teollisuuslai­toksien
palvelukseen, sillä miesten
palkat ovat yleensä niin alhaisia,
etteivät ne riitä perheen elatukseen
ja vaatetukseen.
Tätä naisten ansiomahdollisuuk­sien
lisääntymistä .ei kuitenkaan sel­laisenaan
olisi pidettävä' pahana, jos
se tapahtuisi työväenluokan etujen
mukaisella tavalla. Mutta nyt,
kun omistava luokka on tätä ansi-onmahdoUisuutta
lisännyt työpalkko­jen
polkemisen merkeissä, on toi­menpidettä
pidettävä työväenluo­kan
olojen huonontamisena. Nai­silla
kylläkin täytyy olla mahdolli­suus
itsenäiseen toimintaan j a elä­mään,
mutta tämä mahdollisuus ei
saa avautua olojön huonontamisen
merkeissä, kuten tähän asti on t a ­pahtunut,
Missään tapauksessa ei
saa tuudittautua ajatukseen — jo­ka
työläistenkin keskuudessa oh
osittain ollut vallitsevana — että
siitä ja siitä työstä maksetaan vain
niin paljon, kun kerran naiset sen
suorittavat. Tällainen ajatus ei
ole turmiollinen, ainoastaan naisille,
vaan saattaa se myöskin miespuolis­ten
työläisten taloudellisen aseman
uhatuksi, sillä sitä mukaa kuin nais­työvoimaa
voidaan sijoittaa teolli­suuden
palvelukseen, : käy miesten
työnsaanti vaikeammaksi. Vielä
tällä kertaa ei tämä vaara ole erit­täin
suuri, mutta mikäli teknillisen
kehityksen kautta raskaimmankin
työn suoritus muodostuu nykyistään
vähemmän voimia k>'syväksi, tulee
se yhä selvemmin näkyviin.
Kehityksen suunta naistyövoi­man
käyttöön nähden on siis sel­vänä
edessämme. Naiset ovat nyt
jö valloittaneet miehiltä useita työ-aloja
ja tulevat edelleenkin val­loittamaan.
TekniUinen kehitys
avaa heille tässä suhteessa yhä
suurempia mahdollisuuksia. Ja mi­käli
naiset alistuvat suorittamaan
saman työn huomattavasti alhai­semmalla
palkalla kuin miehet, on
aivan luonnollista, että teollisuus-kapitalistit
ottavat mieluummin nai­sia
työhön kuin miehiä.
Kuten ylläolevasta osittain käy
selville, siirtyy naisia yhä enemmän
Naisten ammatillinen järjestäy­tyminen
on siis «olojen pakosta tul­lut
päivän polttavammaksi kysy­mykseksi.
Sitä ei enää voida jät­tää
nykyiselle kannalle, vaan on
ryhdyttävä naisten järjestämiseksi
tekemään työtä kapitalistisen jär­jestelmän
luoman tilanteen mukai­sella
tavalla. Työläisnaisia ei enää
ole jätettävä tavallaan oman onnen­sa
nojaan, teoUisuukapitalistien t u n ­nottoman
riiston alaisiksi. Enää
ei riitä se, että heitä kehoitetaan
järjestymään j a siten valvomaan o i ­keuksiaan
ja taloudellisia etujaan,
vaan on heistä tehtävä järjestö- ja
luokkataisteluihmisiä sanan varsi­naisessa
merkityksessä. Tähän asti
— niin voidaan väittää — eivät
edes järjestyneet miehet ole r i i t ­tävästi
pitäneet huolta työläisnais­ten
eduista eikä järjestäjrtymisestä.
Voidaan nimittäin todeta, että m.
m. useissa ammatillisissa perusjär­jestöissä
on asetuttu sille kannalle,
että nainen tulee vähemmällä toi­meen
kuin mies. Tämän vuoksi,
vaikka nainen oji samassa työssä
kuin mieskin, on hänelle esitetty
paljon alhaisempaa palkkaa kuin
vastaavassa työssä oleville miehille.
Kysymykseen ei tällöin suinkaan
ole tullut se, suorittaakö mies työn­sä
nopeammin ja huolellisemmin,
vaan yksinomaan se,. että naiselle
ei tarvitse maksaa yhtä suurta palk­kaa.
Tällä tavalla on huolehdittu
työnantajain eduista ja vaikeutettu
naisten ammatillista järjestäyty­mistä.
Syy siihen, että naistyövoiman
käyttöön ja järjestäytymiseen näh­den
on tultu näin huonoihin t u ­loksiin,
ei kuitenkaan ole yksino­maan
miehissä j a miesten johtamis­sa
ammatillisissa järjestöissä. Suu­rin
syy siihen on naisissa itsessään.
Heidän velvollisuutenaan olisi ol­lut
omasta alotteestaan valvoa jär­jestöjen
välitykseliä etujaji!n, eikä
menetellä kuten nyt, että kaikissa
niissä teollisuuksissa, joissa naiset
muodostavat työntekijäenemmistön,
on" ammatillinen järjestäytyminen
perin kehnolla kannalla.
Huomioonottaen siis sen, että k a ­pitalistisen
järjestelmän edelleen ke­hittyessä
ovat työläisnaiset pakoi­tettuja
yhä suuremmassa nirrin
menemään teollisuuden palveluk­seen,
täytyy työläisnaiset saada • n y ­kyistään
paremmin järjestymään.
Tässä tarkoituksessa on ryhdyttä­vä
harjoittamaan voimakasta valis­tustyötä
naisten keskuudessa. Heil­le
on selvitettävä se taloudellinen
ja yhteiskunnallinen asema, johon
he kapitalistisen järjestelmän valli­tessa
ja sen edelleen • kehittyessä
ovat joutuneet ja tulevat vastaisuu­dessa
joutumaan. Jä sainalla k un
heille selitetään asian tätä puolta,
on harjoitettava siveellistä pakkoa
järjestäytymisen hyväksi. Nykyi­senä
sorron ja riiston aikakautena
ei nimittäin riitä se, että työläisiä
vain ohimennen kehoitetaan liitty­mään
jäseniksi järjestöihin ja e l l e i ­vät
he sitä tee, jätetään heidät rau­hassa
elämään entistä puutteena­laista
elämäänsä. Valitustyötä ei
siis näin ollen" ole tehtävä joissa­kin
ennakolta määrätyissä paikois­sa,
vaan on sitä tehtävä kaikkialla:
työpaikoilla, kodeissa jne. Ja on
tämän valistustyön suorittamiseen
jokainen järjestynyt työläinen vei-.
voUinen.
Suomen Ammattijärjestössä
tuottaa
tuttavanne Canadaan
Parhain tapa tuottoa tuttavanne Ja omaisenne Canadaan, on efU
ostatte täällä. WHite Star Dominion Lin/an piletin, jonka saa mistä tshatua
White Star Dominion Linjan tai laiva- eli rautatiekonttoriita Cansdttu.
Tällaisen piletin lähettää täällä oleva White Star Linjan konttori «I.
laiseen saman linjan konttoriin, joka on lähimpänä tänne, aikovaa mit.
kustajaa. White Starilla on konttorinsa jokaisessa huomatlavimmaiia ksn.
pungissa joka maassa Europassa. •
Täydellistä tietoja pääsyehdoista, passi. y.m. asioista saa
H. G. T H O R L EY
42 King St. E . '
Toronto, Ont.
tai kaikilta paikalli­silta
rautatie- j a l a i ­va-
agenteilta.
WHITE STAR-DOMINION lINE
[T:ri H. Quackenbushl
Hammaslääkäri
107 Cuthbertson Blk.
»FORf WILLIAM, ONTARIO(
A u k i iltasin soi^imuksella
— Phone S. 2334 -—
\^^m.m.m.^^m.m.m.m.m.m.^M.».m.^m.m.m.m.
Ruokaa ja Kahvia
ELGIN LUNGH
12 EIgin St., Sudbury.
Vastapäätä C. P. R.. sähkösano-makohttoria.
'
Autoajuri samassa paikassa.
Phone 1396.
John Reipas.
Unionistinen liike Hol­lannin
Indiassa
ClFoot
PALOVAKUUTUKSIA
— j a — • •
Kiinteimistövälityksiä
Nickel Range B l d ; .
Phone 936. Sudbury, Onl
Hollannin Itä-Intiassa on neljä
uniokeskustaa, joiden jäsenmäärä
on 50,000, tämän iisäksr on 53 uniip-ta,
jotka eivät ole liittyneet kes­kusjärjestöihin,
j a niiden yhteinen
jäsenntäärä on.;noin 10,000.
Neljä ke^usjärjestöä ovat: sivii-lipalvelijain
liitto, 10,525 jäsentä;
europalaisten työläisten liitto, 4,-
100 jäsentä; korkeampien . s i v i i l i p a l -
velij öiden liitto 73 O jäsentä; Intian
ammattiunoideh liitto 33,320 jäsen­tä.
, • V ; ••
Suurin yksityisunio ^ollannin Itä-
Intiassa on rautatietyoläisten Tinio,
j o k a on l i i t t y n y t Intian ammatti-unioiden
liittoon. Siinä on 13,000
jäsentä.
LAKIMIES ja ASIANAJAJA
Canadian Bank of Goramerce
yläkerrassa.
Sudbury, Ontario.
Phone 186 P. O. Drawer 36J
M U R H A Y R I T Y S K O K K O L A S SA
Kun Kokkolan piirin nimismies
E . Venelius heinäk. 25 päivän aa­mulla
klo 10 tienoissa ajoi sisaren­sa
ja, isänsä kanssa mööttorivenheel-lä
kesäasunnoltaan Kokkolan kau­punkiin,
ryhdyttiin heitä ampumaan
eräässä kapeassa väylässä jota paik­kakunnalla
nimitetään Sundin suuk­si.
Mainitulla paikalla oli väijyk-rantapensaikossa;
tnntematto^
maka naanuoitu mies, joka noin 20
T)istoolilla kuusi laukausta moottori-venheessä
istuvia kohti. Yksi lau­kauksista
sattui nimismies Vene-
Fiuksen sisaren, rva Gerda Himbe^
gin sääreen ja toinen pohkeeseen-
Eräs laukauksista lävisti takaapäin
nimismies Veneliuksen tullen ulos
melkein keskeltä rintaa noin kolme
tuumaa sydämen yläpuolelta. MFC^-.
kin hänen molemmat ranteensa tu.
livat lävistetyiksi: Isä jäi vahingo^-
tumattomaksi. Tapahtuman sattu­essa
ohjasi nimismies V, itse^ven-hettä,
istuen sen Perässa, » f ^
isänsä j a sisarensa ollessa kesfaeen-heessä.
Laukaukset ammattoaaa
murhayrityksen tekijä pakeni. _
. K u n tapahtuma tuli J ^ « r^
tunnetuksi, häbTtettiin heti
luskunta etsimään ampujaa, .
ei,häntä vielä oltu ta^^^tn-N^
nues Veneliuksen
vakava, joka antaa aihetta
että tapaus muuttuu m ^ ^ ^
n e n s i s a r e n s a ^ v o i o b s u h t e ^ ^ .
den hyvin, eikä mitaan h e ^ ^ _
raa hänen ««Siteensä ole.
ma on :syvästi järkyttänyt
k u n t a l l a Ja ^ v d l a a n S I B .
loksL '
metrin etäisyydestä ampui mauser- mAÖKSl