Vapaus, August 14, 1924

              Bimi
TArgtaina- clokann 14 p. ^Ttxnr^Aug. 14tii
VAPAUS JMaicittakoöntä-ä niistä ar=enim groffiiuL ki^^^^^^
Canadan s u o n u l a i s e n t > - ö v ä « t ö n ä ä n e n k a n n a r ^ j a , a m e s . : ^ ^
^ S u d b u r y s s a , Ont., joka tiistai, torstai j a lauantai.; Canadan koko niineraalituotannon a n o .\
A R V O V A A R A ; j $227.&59,665.
im oli
ONNI SAARI,
vastaava. toimitusapulaineH^
V A P A U S (Liberty) ' „ . i
The onlv organ of Finnish Workfcr= i n Canada. Pub-;
lished in S'udbury, Ont, every Tuesday, Thursday and i
Saturday. • - —; ;
' Advertising rates 40c per col. inch. Minimum chargejei ole ensiniäinen, jonka lävitH- inaimttc janesto on
for single insertion 75c. Discount on standmg advertise-1 j^jg^j,^., iQ.vuotisella olemassaoloajallaan. Niita on I.
ment. Jhe ^ a p a ^ is the b g a^^^^^ mediui. ; ; . ^.^^^^.^^^ monta, kuten kaikkien työväen-aroong
the Finnish People »n Canada. i . . . „ . • i •• •» ^;
] iäriestöjen historias.'-a. Häjaanlumiskruäit itsestään ei-
Canadaanvksi vk. | 4 00 pJoli vk. $2.25. kolme kk.! vät aina tanitse olla turniiolli..ia, use.n ne saattavat
$1.50 ja yksi kk. 75c. olla hvödvksikin. n i i l l ä saattaa olla terveellinen ja uut- « . M Ä n S r ^ ' . ' " * dui,^ » U v , - puhdistava Merki.y.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, | Mutta miten on laita I. w . W : « a umenneitten Krii-paitsi
asiamiesten joilla on takaukset. -^i^ p V Ov^ft... ne olleet vallankumouksellisen. luokka-
Ilmcitushinta kerran julaistuista iImoituksi.sta 40c! (j^f^^jg^j, {y^^.ägn|jiJ4ii(.e„ kannalta katsottuina hyödylli-palstatuumalta.
Suurista ilmoituksista sekä ilmoituk-; ...^
Eista, joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan ; s i a . ......
tuntuva alennus. Kuolonilmoitukset $2.00 kerta j a 50c i Tarkaslaessamme 1. W. ^':n historiaa, meidän tay-
» y . « t o . «Itii jokainen I. W.. W:„ hajaann-skni. on
$2,00 kerta, $.3.00 kaksi kertaa. Syntymäilmoitukset
$1.00 kerta.. Halutaantieto- ja osoteilmoitukset 50c
kerta, $1.00 kolme kertaa. Tilapäisilmoituksista pitää
raha seurata mukana. -
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lorne
St. Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
1. W. W:n hajaannuksen syistä
Nykyinen kriisi Industrial Workers of Worldisga | ^
KoDUDOitmeD KansamvaMen
laobflieD Itä
KommnnMtinen KjuisainTiliaen ollessa on mahdottomuus tuoda julki
KiinuMu
J . V, K A N N A S T O , Liikkeenhoitaja.
Canadan mineraalirikkaudet
Ainoastaan maan eteläisen ja läntisen osan mine-raalipitoisuus
on tutkittu ja nämäkään ei aivan koko­naan.
Tunnctljjen mineraalivyöhykkeiden pohjoi-sissa
o«issa tulee varmasti löytymään suuremmoisia rikka­uksia.
.Muistakaamme Cobaltin hopeakaivoksia; Porcu-plnen,
Kirkland Laken ja muita kultapitoisia alueita
Timiskaming piirissä; Sudburyn alueen nikkeli-kupari
kaivoksia; uusia kupari ja kulta löytöjä pohjois-Mani-tobassa;
Kimberleyn sekä muitten British Columbian
piirikuntien ihmeellisiä sinkki-lyijy alueita; Mayo piiri­kunnassa
ja Yukonin seudujlla tehtyjä hopea ja lyijy-malmin
rikkaita löytöjä, sekä siiurta asbeslos kenttää
itäisessä Quebecissa.
Timiskaming piirin Ja Cobaltin, Ontarion, seudut
ovat olleet useamman vuoden ajan maailman pääasial-liäempina
kopoltti lähteinä. Kopoltti metalli, kopoltti
oxiidi, ja kopoltti suola saadaan aineista jotka otetaan
liopean, köpoelio ja nikkelin yhdistelmistä.
V. 1920 tuoteltiin tätä 546,023 paunaa, joka arvioi­tiin
$1,365,058 arvoiseksi.
Kuparin tuotanto v. 1920 oli 81,600,271. Korkein
määrä luotettiin v. 1916, jolloin se nousi 177,150,028
paunaan. Kuparia saadaan pääasiassa nikkeli-kupari
malmista, jota löytyy Sudburyn, Ontarion lähistöllä,
«ekä British Columbian kulta-kupari-hopea alueilla.
Viimevuosina on törkeitten löytöjen kehitys edistynyt
eri osissa Tyynenmeren rannikkoa, Kuparivuorilla lähellä
Princetonia, British Columbiassa, ja Pas piirissä, poh-joisManitobassa.
Tässä viimeisessä on yksistään yh­dellä
alueella yli 16,000,000 tonnia kehittämätöntä 1.88
prosentin kuparimalmia.
Canada on ainoa maa jonka kultatuotanto ei kärsi­nyt
tuntuvaa alentumista v. 1920 kuluessa, jolloin sen
tuotanto kohosi 766,764 unssiin, sen arvo ollen $15,-
814.,098. Ontariosta ijaatiin 74 prosenttia kokonaismää­rästä.
Ontarion kullan tuotanto oli 220,000 unssia v. 1913,
ja 566,000 unssia V. 1920.
RautatuotÄnnossa on huomattava se seikka, että hy­vin
pieni määrä, nim. 5 prosenttia, maassa käytetystä
raudasta tuotetaan täällä.
Tärkeitä Tauta-aluetta ovat Nova Scotia, New Bruns-wick,
Quebec, Ontario ja British Columbia. Nykyiset
taloudelliset olot kärsivät huomattavasti rautatuotannon
Jichittymättömy^destä. Rautaa tuotettiin v. 1920 129,-
072 tonnia.
Lyijyä tuotetaan pääasiallisesti Itä ja LänsiKoote-neyn
kaivannoista ja muilta British Columbian alueilta,
Mayo piirin, ja Tukon alueen rikkailta seuduilta; Notre
Dame des Angerista, Quebecista ja Gaieltasla, Ontari­osta..
Lyijyn tuotanto v. 1920 kohosi 35,953,717 paunaan,
jonka arvo pH $3,214,262.
Sudburyn, Ontarion, seudut tuottavat yli 80 pro­senttia
maailman nikkelistä. Noin 30 prosenttia tuo­tannon
kokonaismäärästä jalostetaan Canadassa.
Melkein kaikki nikkeli mitä tuotetaan viedään maas­ta
ulos. Malmin tUotahto on nyt jo Icehittynyt niin kor­kealle,
että pysyväinen teollisuus tällä alalla on taattu
tulevan puolen vuosisadan ajaksi.
V. 1920 tuotettiin nikkeliä 30,668 tonnia, jonka arvo
oli $24,534,282.
Hopean tuotannossa saavutti Canada korkean tason
V. 1910, ollen se silloin 32,869,264 unssia. Hojiean
tuotanto on hiljalleen laskenut niin että se v. 192Ö oli
ainoastaan 13,330,357 unssia, jonka arvo oli $13,450,-
•. 330. •
Sinkkiä tuotetaan Canadassa melkoiset määrät, Kob-tenyn
alue British Columbiassa on tässä tuotannossa
erittäin huomattava ja Kimberleyn sinkki jä Ivijy-kaivosta
pidetään alallaan yhtenä huomatlavimpana ko­ko
maailmassa. Quebecin maakunnassa ön myöskin
sinkkikaivannoita. Sinkin tuotanto v. 1920 oli 39,863,-
912 paunaa ja sen ar\o $3,057,961.
Asbestos on mineralia, jota ei tähänasti ole koko
maailmassa juuri muualla paitsi Canadasta ja siksipä
käsittääkin Canadan asbestostuotanto noin 88 prosenttia
koko maailman tuotannosta. Melkein kaikki Canadan
asbestos kaivannot ovat .eteläisessä Quebecissa. V. 1920
oli asbestos tuotanto 199,573 tonnia jäsen arvo
792,201.
Heliumia ei löydy koko Suur-Britannian valtakun­nassa
nauualla paitsi Canadassa. Albertan luonnon-kaasu
käsittää 0.3 prosenttia heliumia, llmailun^^kehit-tymisen
uskotaan tekevän tämän aineen erikoisen tar­peelliseksi,
sillä sen avulla voidaan kaasu saada sellai­seksi
ettei se räjähdä.
Muitakin mineraaleja on Canadassa huomattavasti.
päättynyt vallankumouksellisten ainesten tappiolla ja
sekava-aatteisten syndikalistien voitolla, sikäli kuin
riidoissa ovat nämä kaksi ainesta esiintyneet vastakkain.
Pari vuotta sen jälkeen kun I. W. W. perustettiin
suurin, ihanin toivein, uskossa että se tulee keräämään
kaikki Amerikan parhaat taloudellisesti järjestyneet
työläiset riveihinsä ja ennen pitkää kukistamaan kil:
pailussaan taloudellisen työväenliikkeen taantumukselli­sen
johdon, ensimäinen suuri kriisi kohtasi I. W. W:tä.
Tällöin jakaantui I. W. W. kahtia, työväenluokan itse­näisen
poliittisen toiminnan kanattajat eroten siitä n.k.
«detroitilaiseksi I. W. W:ksi>, syndikalististen ainesten
jäädessä kontrolliin alkuperäisessä järjestössä. Deroi-tilainen
haara, niin hyvät kuin sen tarkoitukset olivat­kin,
ei kuitenkaan kyennyt kehittymään ja menemään
eteenpäin, vaipuen Socialist Labor Partyn kamariviisai-den
johtajien teoreettisen viisastelupolitiikan uhriksi,
kunnes lopulta kuoli.
Koko I. W. W. liikkeelle tämä hajaannus kuitenkin
merkitsi, että se on siitä asti ollut syndikalistisen anti-poliittisen
surkean johdon alaisena. Tästä huolimatta
on I. W. W. kieltämättä suorittanut suurta raivaustyö­tä
aikoinaan teollisuusunionismin aatteiden levittämi;*
seksi Amerikan työväestön keskuuteen, vaikkakin usein
perin nurjalla, tahdittomalla ja holtittomalla taktii­kalla.
Ollen ainoanlaatuinen järjestö, mikä on pyrki­nyt
järjestämään suuria Amerikan sekatyöläismassoja,
milloin minkinlaatuisissa sekalaisissa töissä työskentele­viä
työläisiä, on sen riveihin joutunut lukuisia työläi­siä
joiden rehellisenä pyrkimyksenä on ollut työväen­liikkeen
voimistuttaminen ja tehostuttaminen.
Nämä ainekset, ovat ilmaisseet olemassaolonsa L
W. W:8sä, milloin heikommin, milloin, voimakkaammin,
huolimatta siitä, että järjestön orgaanit ovat olleet kai­ken
aikaa lujasti syndikalistien käsissä. Niinpä maail­mansodan
päättymisen ja Kommunistisen Internatsiona-len
ja sen rinnalla Punaisen Taloudellisen Internatsio-naien
perustamisen aikoina, vallankumoukselliset .työ­läiset
tekivät hartaan ja voimakkaan yrityksen, saada
I. W. W. yhteistoimintaan maailman kommimistisen
liikkeen kanssa edellämainittujen maailmanjärjestöjen
välityksellä. Sitkeää taistelua käytiin ja kommunbtit
vojittivat itselleen paljon myötätuntoa I. W. W:n varsi­naisen
jäsenistön keskuudessa. Miitta mitä häikäile-mättömimpien
aktiivisten vallankumouksellisten jäsenten
erottamisen kautta I. W. W^ syndikalistinen johtoklik-ki
tällöinkin suoriutui näennäisesti voittajana.
Tämä taistelu maksoi kuitenkin I. W. W:lle paljon.
Se menetti sen kautta suuren määrän parhainta, toimi-kykyisintä
ja vallahkumouksellisinta ainesta, tullen en­tistä
taanttimuksellisemmaksi, entistä eristetylemmäksi
Amerikan ja muiden maiden vallankumouksellisesta
työväenliikkeestä.
Niinpä I. W. W:n nykyisessä kriisissä, jonka yh­teydessä
viisi sen yleisen toimeenpanevan komitean jä­sentä
on erotettu, ei nyt enään näytä olevankaan riita­kysymys
selvä. Se ei ole syntynyt selvänäköisten val­lankumouksellisten
ja sekava-aatteisten syndikalistien
välillä, (jossa toiset puolustaisivat vallankumoukselli­sen
työväenliikkeen yhtenäisyyttä ja toiset olisivat aset­tuneet
sitä vastustamaan). Nykyinen riita on koko­naan
periaatteellisesti samanmielisten — antipoliittisten
syndikalistien — välistä kukkotappelua, jossa kumpi­kin
puoli vehkeilee personallisen kunnianhimon ja yal-lantayotlelun
ahneudessa, käyttäen toisiaan vastaan mitä
likaisimpia menettelyjä, järjestön eheyden kustannuk­sella,
välittämättä mitään jäsenistön eduista.
Nykyinen tappelu L W. W:ssä merkitsee sellaisten
ainesten riitelyä jotka eivät kykene panemaan pystyyn
edes kunnon tappfelua, taistelua asiasta, jossa voitaisiin
huoniata päteviä erimielisyyden syitä. Tällainen tais­telu
on tulos siitä tilanteesta, mihin 1. W..W:n turmiol­linen,
kilpailevan unionismin, kurittomuuden ja selvää
taktiikkaa vailla olevan, edesvastuuttomien johtajien
leikkikaluna oleva työväenliike, on johtanut.
Siitä huolimatta nykyinen kriisi on I. W. W:lle va-kava.
Se jäytää sen kuluneita elinvoimia entistä ras­kaammin,
entistä kuoleltavammin. Rehelliset työläis-aineksel,
jotka vielä kykenevät terveellisesti ajattele­maan,
eivät voi olla nuomaaraatta tuossa tappelussa,
pikkusieluisten, kyvyttömien johtajien personallisia pyy­teitä,
jotka eivät kykene käsittämään luottotoimiensa
vastuunalaisuutta. Ja tämän seikan huomaten, työväki
käsittää koko I. W. W. vaipuneen syndikalististen kel-vottomien
johtajien pikkumaisen klikkipolitiikan uh-ribi,
jotka vailla yhteiskunnallista ja vallankumouk-sellistä
selvänäköisyyttä ovat johtaneet L W. W. autta­mattomaan
perikatoon. Seurauksena on, että ne työläi­set,
jotka ovat kärsivällisesti odottaneet jonkinlaista
parannusta, jonkinlaista vallankumouksellista uudesti­syntymistä
I. W. W:ssä, huomaavat toiveissaan petty­neensä
ja jättävät koko järjestön, liittyen työskentele­mään
yhdessä Amerikan ja muiden maiden kommu­nistien
kanssa työväen syvien rivien käännyttämisebi
kommunistiseen liikkeeseen ja kommunistisen maailman-kalsomuksen
omaavaksi.
Se seikka, että Kiinassa on Kom­munistipuolue
on luettava Kommu­nistisen
Kansainvälisen ansioksi joko
suoraan tai epäsuorasti. Ja vaik­kakin
Kiinan Kommunistipuolue on
vielä nuori, on sillä vissi tehtävä
Kiinan poliittisessa elämässä. Kaik­kialla
on huomattavissa Kommunis­tisen
Kansainvälisen vaikutus kiina­laisiin
ylioppilaisiin, joista hiljalleen
muodostuu vallankumouksellinen
voima. Kommunistinen nuorisoliike
kasvoi nopeaan viime vuonna ja
nuoriso kykeni toimeenpanemaan
mielenosotuskokouksia, joissa esitet­tiin
sekä kansallisia että kansain­välisiä
vaatimuksia, Huomattavimpa-ha
esimerkkinä sellaisista mielenoso-tuksista
voimme mainita ylioppilait-ten
järjestämän mielenosotuksen
toukokuun neljäntenä päivänä viime
vuonna Kiinan ja 'Japanin välistä
salaista, sopimusta vastaan, jolle
mielenoaotukselle hallituksen täytyi
antaa periksi. Toinen Kommunisti­sen
nuorisoliiton hyvin onnistunut
toimenpide oli äskeinen uskontovas-tainen
mielenosotus, joka pantiin
toimeen silloin kun Nuorten Miesten
Kristillinen yhdistys piti yhdettätois-j
ä r j e s t ö n päämäärää sellaisessa muo­dossa.
Talonpoikain uniot, jotka ovat l i i t ­tymässä
yhteen kansalliseen liittoon,
kasvavat jäsenlukuunsa nähden j a
tulevat yhä vaikutusvaltaisemmaksi.
Joku aika takasin p ä ä t t i v ä t hekin
perustaa työläisten j a talonpoikain
poliittisen puolueen, jota juuri nyt
organiseerataan. Kaikki nämä sei­kat
osottavat Kommunistisen Kan­sainvälisen
joko suoraa tai e p ä s u o ­raa
vaikutusvaltaa.
N i i n sanottu Etaliike on nykyään
kaikkein voimakkain liike Japanin
militanttisista liikkeistä. Siinä on
noin miljoona jäsentä j a vaatii se
t ä y t t ä taloudellista j a poliittista tasa
arvoisuuta jokaiselle. Useita Etan
poliittisia, johtajia on Kommunisti­puolueen
jäsenenä, j a koko liildceen
poliittinen suunta j a taktiikka pe­rustuu
niihin Kommunistisen Kan­sainvälisen
teeseihin, jotka käsitte­levät
kansallis- j a siirtomaakysymys-t
ä . Koko liike on kallistumassa kom­munismiin
päin joko tieten tai t i e t ä ­mättään.
-
Japanin ammattiuniot j a niiden l i i t ­toutumat
ovat kieltäytyneet nimittä­mästä
eduistajistoa Kansojen Liiton
työvirastoon j a ovat saboteeranneet
tyy ottaa paikkaaBa toisten Kau­kaisen
Idän maitten Ite^udessa,
Kommnnistifien kansainvälisen to-lee
ohjata Mongolian kommanisti-liikettä
siihen suuntaan, että se liit­tyy
Kaukaisen Idän inartten vapan-tusliikkeeseen.
* • •
/kommunistinen Kansainvälinen tu­lee
esittämään tärkeää osaa tukvis-sa
vallankumouksellisissa liikkeissä
yli maailman. Idän kansat heräävät
nopeasti, paljon nopeammin kuin
lännen kansat, ja pobjajoukqt itse
kulkevat vasempaan paljon nopeam­min
kuin vallankumoukselliset johta­jat.
Japanin työläiset ja talonpojat
tulevat nopeaan luokkatietoiseksi ja
ovat aina ensimäisenä tulessa, josta
^n todisteena esim. merimieslakko,
Kobessa lokakuulla 1923, Tätä voi­tokasta
lakkoa johtivat merimiesten
union jäsenet sanan täydessä merki-|^"orin luvatussa maassa jn
tyksessä. Ammattiunioitt^n virkai-1 ^<>Jokaan tehty — ei ole vel"
ta kongressiaan Pekingissä. Tämä .. , . . . . ^ ...
uskontovastainen liike onnistui ko-ko
hyvin kansallisessa mittakaavassa
j a teki syvän vaikutuksen koko
maan nuorisoon samaten kun koko
väestöönkin.
Kiinalaisiin ylioppilaisiin on kan­sallinen
liike juurtunut hyvin sy­vään.
Kuitenkin koko opiskelevan
nuorison liike on suuremn^assa tai
pienemmässä mittakaavassa kommu­nististen
ylioppilaitten johdon alai­sena.
Viimeksi mainitut ovat, jo
alkaneet levittämään propagandaa
t y ö l ä i s t e n jSiyestöihiri. Äskeiset työ-läisjärjestöjen
liikehtimiset, kuten
rautatieläisten,, textiili j a metallityö­läisten
järjestöjen, samaten kun l a ­kot
Peking-Hankow rautatiellä ovat
suureksi osaksi seurauksia ylioppii
laitten johtamasta agitatsionista.
Kiinan kommunistipuolue on ol­ivat
yhteistoiminnassa Kuomlngtan-puolueen
kanssa, y r i t t ä e n siten val-lankumouksellistuttaa
sitä j a tehdä
siitä mikäli mahdollista työläisten ja
talonpoikain puolueen. Huolimatta
heikkoödöstatfnT-^jftt-^j^
nestä jäsehinäärästään, voi Kiinan
Kommunistipuolue vaikuttaa suures­t
i Kuomintang-puolueeseen j a edis­t
ä ä sen periaatteiden ja. taktiikan
vallankumouksellistuttamista. Kii­nan
Kommunistipuolue on Kommu­nistisen
Kansainvälisen osasto ja
n i in ollen on sillä turvanaan koko
kansainvälinen proletarinen liike.
Kiinalaisen proletaariliikkeen vau­rastuessa
joutuu Kiinan Kommunis­tipuolue
yhä läheisimpiin tekemisiin
Kommunistiseen Kansainvälisen kans­sa.
jotka ovat kannattaneet edustajis­ton
valitsemista.
Kommunistisen Kansainvälisen vai­kutus
on myöskin huomattavissa J a ­panin
työväenluokan suhtautumi­sessa
Japanin alusmaiden työväen­liikkeeseen.
Nykyään on Japanissa
2,000 korealaista työläistä j a kulia,
j a "heidän lukumääränsä kasvaa j o ­ka
päivä siksi, kun korealainen työr
voima on halvempaa. Mutta siitä
huolimatta japanilaisten j a korea­laisten
'työläisten välillä ei ole viha­mielisyyttä
huomattavissa.
Kommunistisen Kansainvälisen
vaikutusvalta tulee leviämään sitä
miikaa kun talonpoikaisliike kehittyy
varmempiin muotoihin j a saadaan ai­kaan
lähempi yhteys proletaarien j a
talonpoikais'Wiestön kesken yhteistä
taistelua varten sortajia vastaan.
Poliittisella areenalla taistelevat työ­läisten
j a talonpoikain yhdistyneet
joukot porvarishallitusta ja- kapita­lismia
vastaan perustamalla työläis­ten
ja ^talonpoikain puolueen.
3. KommunntineD Kansainvälinen
ja Korea.
2. Kommunittinen KaniainTalinen
ja Japani.
Vasta sen j ä l k e e n i u n Kaukaisen
Idän Kansojen kongressi oli pidet­ty,
johon myöskin otti osaa Japanin
Kommunistipuolueen edustajat, saa­tiin
suora yhteys aikaan Kommunis­tisen
Kansainvälisen ja Japanin
Kommunistipuolueen välille. Halli-tuksen
vainon tähden on Japanin
Kommunistipuolue joutunut toimi­maan
suurten vaikeuksien alaisena.
Kommunistisen Kansainvälisen vai­kutuksesta
on johtunut se seikka, et­t
ä ei yksikään ammattiunion johto-miehistä
eikä yksikään ammattiunio
ole agiteerannut siihen suu»'taan, et­t
ä Japanin taloudellinen liike olisi
yhdistetty Amsterdamin Kansainvä­liseen,
vaikkakin amsterdamilaiset
ovat levittäneet propagandaansa J a ­panissa
suuressa määrin. Yleensä
tunnettua on se tosiasia, että Japa­nin
työväenliike olisi voinut (jos
olisi halunut) liittyä Amsterdamin
järjestöön ilman, e t t ä hallitus olisi
asiaan puuttunut, kun taas toiselta
puolen hallitus on tehnyt kaikkensa
ehkäistääkseen Japanin taloudellisen
työväenliikkeen liittymästä Punaseen
Taloudelliseen Kansainväliseen. Työ­väenliikkeen
yleinen suunta kallis­tuu
varmasti Punasen Taloudellisen
Kansainvälisen puolelle.' Japanin
yleinen työväenliitto, joka aikaisem-min
on ollut hyvin keltainen, on
muuttumassa vallankumoukselliseksi.
Se vaatii järjestön keskittämistä j a
vastustaa syndikalististen liittojen
federatiivista suuntaa. Aivan hiljan
Työväenliitto, yhdessä poliittisten
järjestöjen kanssa vaati yleistä ä ä ­nioikeutta,
ja nykyään sen johtajat
puuhailevat poliittisen puolueen pe­rustamista
Konimunistisen Kansain­välisen
periaatteiden mukaisesti.
Tj'öväenliitto on useammin kuin
kerran päätöslauselmillaan julistanut
e t t ä työväenliikkeen lopullisena teh­tävänä
on — t y ö v ä e n hallituksen
j a nuden yhteiskuntajärjestelmän
aikaan saaminen proletariaatin dik-tatuurin
alaisena. Mutta nykyisen
imperialistisen hallituksen alaisena
Kommunistisen Kansainvälisen j a
Korean liikkeen suhde on tähän
saakka ollut epätyydyttävällä kan­nalla.
Kommunistisen Kansainväli­sen
neuvottelut Korean kansallisten
j a niin kutsuttujen vallankumouk­sellisten
johtajain kanssa on lopul­lisesti
osottautunut olevan erehdys;
Mutta tilanne Koreassa ei sentahden
ole mieltä lamauttava. Vaan päin­vastoin,
asteettain se alkaa otta­maan
varman vallankumouksellisen
luonteen sitä mukaa kun nuorempi
polvi kasvaa ylös j a v e t ä y t y y kansal­lisen
liikkeen mukaan; j a pakottaa
kansalliset järjestöt hyväksymään
tulisimpia taistelumuotoja sen sijaan
e t t ä rajottuisivat kuten t ä h ä n saak­ka
puhtaasti kansallisiin toimenpitei­siin,
lainaamaan enemmän huomiota
yhteiskunnallisiin ja luokkakysymyk-siin,
j a e t t ä on huomattavissa ten­denssiä
suhtautua japanilaiseen val-lankumousliikkeeseeii
ainoana liik­keenä,
joka voi edistää Korean kan­sallisen
liikkeen onnistumista. Mah­dollisesti
voi näyttää jonkun verran
julkealta sanoa, mutta ^oKa kerta
kun minulla ori tilaisuus puhua Ko­rean
natsionalistien kanssa, tulen
minä vakuutetuksi siitä, e t t ä he te­kevät
kaikkensa päästäkseen koske­tuksiin
Japanin työväenliikkeen ja
vallankumouksellisen järjestön kans­sa.
Tämä tietenkin on hyvä enne
vallankumouksellisen yhteisrintaman
luomiselle kummankin maan teoUi-suustyöläisten
j a talonpoikain välil­le,
On tunnettua että useita huo­mattuja
vallankumouksellisia järjes­t
ö j ä pyrkii aikaansamaan läheisem-pää
yhteyttä Kommunistisen Kan­sainvälisen
kanssa. Tämä puolestaan
todistaa sitä, eta Kommunistisen
kansainvälisen vaikutusvalta alkaa
vähitellen tunkeutumaan Korean val­lankumouksellisen
liikkeen johtajiin.
Jos Kommunistinen Kansainväli­nen
näiden olosuhteiden alaisena hy­väksyy
hyvin harkitun menettelyta­van
Koreaan nähden, tulee sillä^ ole­maan
suuri vaikutusvalta Korean
kasvavaan natsionalistiseen liikkee­seen.
Silloin voidaan myöskin yh-"
t e e n l i i t t ä ä Korean emigranttien val­lankumoukselliset
järjestöt -— joita
nyt on siroteltuna läpi Kiinan ja
Mantsuurian — yhteiseen rintamaan
itsensä Korean vallankumouksellisen
liikkeen kanssa.
Mongolian Kommunistipuolue pyr­k
i i muodostamaan samallaiseksi Ve­näjän
Kommunistipuolueen' kanssa.
Mutta Kaukaisen Idän kansojen kon­gressi
ön osottanut, e t t ä tulevissa vai
lankumoustaisteluissa Mongolian tay-
Jijat yksinkertaisesti t ä y t t i v ä t lakko­laisten
määräykset. Jokaisen sata­maan
saapuneen laivan miehistö l i i t ­tyi
lakkolaisiin; useat Osakan uniot
antoivat lakkolaisille aineellista a-vustusta
siksi kunnes voitto saa­vutettiin.
Merimiesten uniota pidet­tiin
vanhoillisena J ä r j e s t ö n ä , mutta
kaikesta huolimatta osottautui se
kunnolliseksi taistelujärjestöksi.
Edellä esitetyt tosiasiat osottavat
kuinka t ä r k e ä ä on se, e t t ä Kommu­nistinen
Kansainvälinen on johta­vassa
asemassa Kaukaisessa Idässä.
Sillä voi olla sUuri vaikutusvalta Ja­panin
j a toisten aasialaisten maiden
työväenliikkeeseen. Filippiniläiset
vaativat itselleen itsenäisyyttä, ja
saadakseen sen l ä h e t t ä v ä t he edusta^
jiston toisensa jälköen Washingto-niin.
Heitä tulee avustaa, sillä he
ovat tulleet huomaamaan e t t ä pien­ten
kansallisuuksien ja. maiden itse-näisjrys
voidaan saavuttaa ainoas­taan
siten, e t ä yhdytään kommunisti­seen
liikkeeseen, joka on kansainvä­listä
liikettä ja-samalla ainoa todel­linen
kansallisen itsenäisyyden edis­t
ä j ä .
Kommunistisen Kansainvälisen täy­tyy
ottaa johtavan aseman tulevissa
Kaukaisen Idän vallankumoustaiste­luissa.
Siksi onkin tarpeellista, että
se lainaa erikoishuomion näiden mair
den työväenliikkeelle. Kommunisti­nen
liike, saihaten kun työväenliike­k
i n Kaukaisessa Idässä on vielä nuo­r
i j a kokematon, siksipä" Kommunis­tisen
Kansainvälisen; proletariaatin
johtajana, t ä y t y y h e i t ä auttaa.
Eläköön Kommunistinen Kansain-välinen.
Eläköön Kankaisen ;;Iii^h Kommu­nistipuolueet.
' ' •
Moskova helmikuun 19' "^äivä, 1924.
Sen Katayäma.
K. P. S. J. Osastoille.
Hyvät toverit .
Protesteeratkaamme Suomen val­koista
tcfrroria Vastaan!
Vuosi on juuri kulunut umpeen
siitä kun Suomen valkoinen lahta-rihallitus
osotti, ettei se katsonut
sisällissodian jälkeistä terrörja, —
jonka aikana Suomen kostonhimoi­nen
porvaristo teurasti kymmeniä
tuhansia maansa työväenluokan jä­seniä,
kidutti heitä nälällä vanki­leireillä
ja tuomitsi satoja eloonjää­neistä
moniksi Vuosiksi vankilahel-vetteihih,.
sekä vainoillaan hävitti
valtiollisen ja taloudellisen työvä­enliikkeen
melkein. kokonaan —
riittäväksi takaamaan kapitalistisen
diktatuurin * säilymistä Suomessa,
vangituttamalla noin kaksi sataa
Sosialistisen Työväenpuolueen jä­sentä,
niiden joukossa kaksikym­mentäseitsemän
mainitun puolueen
eduskuntajäsentä, kaikki puolueen
toimitsijat ja sanomalehtien toimit­tajat
ja julistamalla Sosialistisen
Työväenpuolueen, joka ,oli myötä­tuntoinen
Kommunistiselle Kansain­väliselle,
mutta ei siihen liittynyt.
Nuorisoliiton ja Naisliiton laitto­miksi,'
sekä lakkauttamalla kakki
näiden järjestöjen lehdet ja sulke­malla
niiden kirjapainot. _
Huoliinatta eri maiden, niihin
luettuna Ganadankin Suomalaisten,
työläisten voimakkaista protesteista,
alkoi Suomen valkoinen hallitus oi­keudenkäynnin
vangituttamiaan So­sialistisen
Tyoyäenpuolueen jäseniä
ja Sos. Työväenpuoluetta, l(uoriso-liittoa
ja Naisliittoa^ vastaan. Tämä
"suuren kommunistijutun" nimellä
tunnettu huomiota herättänyt oikeu­denkäynti
päättyi äskettäin Turun
hovioikeudessa;. Sanomalehti tieto­jen
mukaan päättyi sie valkohalli-tuksen
väkivallantekojen pyhittämi­seen.
Turuh hovioikeus antamal-iaari
tuonuollaan tuonutsi SösiaKs-tiseri
Työväenpuolueen, Nuorisolii­ton
ja Naisliiton hajoitettavaksi J'a
189 vuosi sitten toimeenpantujen
joukkövangitsemisien aikana vangit­tua
vänllankumoustaistelijaa yh­teensä
388 vpodekä I r a i r i^
seen sekä .menettämään" kansalais-
^ 9 $
loottamuksensa i
kuukaudesta n e
189 kommum4 r ! ^ ^
e t t ä yksikään h , l ^ ' . ^%
taa syylliseksi'^Sli^f/;^-
vaan siksi, e t t ä he '"'^-^^
men SosialistSen T'S"'''
seen ja väsyn^ättöSr^^^"
tässä puolueessa, joZ" 5„ ^ " ^ -^
Pitalistiluokka tkhrli , ^-
hyvänsä mursl^\tS^^ - i l -
koituksena oU k a p i o t "1^
«»nen ja proletaarivallar.vS^*
Mutta tämäkään oiteM:c„h
'-»n mil-d
y t t ä n n Suomen pon-Iri^ton 'Sl
voa tukahduttaa maan työväenuik
Sanomalehdet kertovat, että ohra:
na alkoi vapaalle jalalle laskettu­jen
ajojahdin heti tuomion ML^
tamisen jälkeen ja on jo vangin­nut
useita heistä sekä pannut toi-meen
kotitarkastuksia heidän asun-noissaan.
Sosialistisen Työväen
puolueen jäsenten lisäksi on Suo­m
e s s a ä s k e t t ä i n tuomittu vankeus­rangaistuksiin
useita Ammattijäi.
jestönkin jäseniä, joten Suomea
porvaristo on jo ryhtynyt rajotu-maan
senkin toimintavapautta.
Täten Suomen valk,.inen lahtari-hallitus
täyttää t y ö v ä e n l u o k an
jäsenillä kuritushuonevankilat. jois­sa
virallisten tietojen mukaan ny-kyään
viruu toistatuhatta valtiolliis-ta
vankia. Suomen valkoisen terro­r
i n uhria.
Tulemmeko me, Canadan Kommu-nistipuolueeseen
Suomalais. Järjes­tömme
kautta kuuluvat ja muut
Canadassa olevat suomalaiset työ­läiset
ja maanviljelijät, välinpitä­mättöminä
seuraamaan tätä valko-terroria,
jonka uhriksi meidän to-vereitamme,
veljiämme, siskojamme
j a omaisiamme on joutunut ja yhä
joutuu?
Emme! Vastaa tähän kysymyk­seen
Suomalaisen Järjestömme toi-meenpanevakomitea,
kehottamalla
kaikkia Canadan Kommunistipuo-luen
suomalaisia osastoja panemaan
toimeen joukkokouksia ensi syys­kuun
7 p.
Näissä joukkokouksissa tulee se­lostaa
Suomen hallituksen kommu­nistista
työväenliikettä ja sen yk­sityisiä
jäseniä vastaan kohdistamaa
vainoa, joka yhä jatkuu, ja protes-teerata
kommunistijahtien toimeen­panemista
ja Turun hovioikeuden
tuomioita vastaan sekä vaatia kaik­kien
valtiollisten vankien tuomioit-ten
kumoamista, ajojahtien lopet­tamista
j a työläisille ja työväenluo­kalle
lakien turvaamien toimintava­pauksien
takaamista.
Lisäksi tulee kokouksissa kerä­t
ä kolehteja, joista kertyvä raha
lähetetään Suomeen, käytettäväni
kommunistijahtien uhreiksi joutu­neiden
puolustustaistelujen ja hei­dän
perheittensä sekä takavarikos­ta
vapautettujen kirjapainojen a-vustamiseksi.
'
Toverit! Canadan suomalaiset
työläiset ja maanviljelijät, osotta-kaamme
myötätuntoamme Suomen
kuritushuonevankiloissa viruvien
yallahkumoustaistelijain ja vielä
vapaalla jalalla olevien toveriem-me
kunniakkaalle taistelulle, ko­koontumalla
sankoin joukoin lau­sumaan
protestimme valkoisen ter-rovallan
raakalaistekojen johdosta
j a antamaan ropomme heidän tais­telunsa
tukemiseksi. Täten me voim­me
edes hiukan lieventää Suomen
sorretun ja orjuutetun proletanaa-tin
kovaa kohtaloa ja auttaa sita
taistelutarmbnsa säilyttämisessä.
' K a i k k i e n osastojen on viipj-mat-t
ä ryhdyttävä toimenpiteisiin F»"
testiicokouksien järjestämiseksi.
Toimikaamme, niin että työläiset
saapuvat niihin mahdollisimman
runsaslukuisina ja että ne muodos­tuvat
tarkotustaan vastaä\iksi.
Kaikki kokouksissa kerätyt rana^
tulee lähettää keskusvirastoon he::.
Punaiset Vapauden tiUutkortit^
Kiritoimikunnat ov^t juuri lä­h
e t t ä n e e t kaikille osastoiUe nuje-roituja
punaisia kortteja j a « j ^_
taneet niistä osastoja. KosKa
pauden johtokunta on laaunut^^
den erikoisten tilauskorttien
ä n i s e k s i erikoisen - u n n i t e l^
koska tuon suunnitelman ta.
töönpanemiselle on tarpeeUisU
tunteminen, ' " sen
hän, toivoen osastojen to m^J-kmuutkuasivsaelsltain,
jolatatjae ntaPm^ionle"n ^j^e" ^ ^^
me levityksen kautta voita^"
l a k i . tavalla ,tehdä h e l p o ^
«Osastot valitsevat seH^^T^^^,
esim. mietsä-köille
työhön. ^^^'^''^^J.m^'
tavat heille (muiden a«am^^^
den lisäksi) P«"r!;^S'«^^ ,varten./että nämä Jf^ ^^ereil-näitä
kortteja myyda ty
leen. . • ^'^"