Vapaus, July 18, 1922

              4'
H'
VAPAUS työväenasioita eikä edes kiyraään työväentaloilla- Ja
myöntäkäämme sekin, että meikäläisten tyoväensivistys-
, . hommat ovat varsin vähän kvenneet tyyd>1tämään nuo-r&
SS!SXlf^'&.t£^^<^'^ r i - «'ä „e eivät ole ollee, puolueenpa veUivIä „ou.
H. PURO, J- W, SLUP . I gevalle polvelle, joka kaipaa erikoista ymmärtämystä
#Mtaava totmittais. ToimitDssihteen. ^^^^^ ^^j^.^ ^j^^^ ^^^^ ^^^.^^ ^j^g j^^pj,
talistisen kasvatuslaitoksen kaikki terävät kynnet ovat
alituisesti heidän ympärillään kiskomassa heitä puo-
I RAHAA SUOME Si«l!liIi!IiiJtjj,j55
V A P A U S
(Liberty) ^ ^ „ .
Tlie onlv orean of Finnish Workew hi Canada. Pub-in
Sudb^, Ont. everyTuesday, Thursday and lueensa,
SBtarday. '
Advertising rates 40c per col, inch. Minimom cnarge
for ainirfe ijisertion 75c, DiKount on ?tandmg advertise.
ment The Vapaus ia the best advertismg medium among
tiie Finnish People in Canada. paÄr s J S SS^. n.aM0„.uuK„a, ,os „a„ o„
•joiden teskstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva petoksen peh paljastuu monelle
alennus. Kuoloilmotukset ?2.00 kerta ja 50c. hsaa
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset ooc.
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset ?2.00 kerta,
S3.00 (kaksikertaa; syntymäilmotukset ?1.00 kerta;^ha-lutaantieto.^
ja osoteilmotukset 50c, !kerta, $1,00 kolme-kertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha, seurata mu-kana.
TILAUSHINNAT: , .
Canadaan yksi vk. §4.00, puoli vk, ?2.25, kolme kk.
gl.50 ja yksi kk. 75c. ^ /
Thdysvaltoihln ja Suomeen, yksj vk. $5.50, puoli vk.
83.00 ja kolme kk. $1.75, ^ —
Tilaubia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joillp on takaukset.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome St, Puhelin 1038. ^ - Postiosote:
Bot 69. Sndbnry, Ont.
Beeistered at the Post Office Department, Ottawa, as
aecoind class matten • -
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
Amerikan suomalainen nuoriso
Amerikan suomalaisen nuorison lupkkakasvatuksen
tärkeydestä ja sen suhteesta vallankumoukselliseein työ­väenliikkeeseen,
kirjoittaa «Eteenpäins>-lehti ylläbleval-la
otsikolla. Koska se mitä tuossa kirjoituksessa se­lostetaan
yhdysvaltalaisen suom. nuorison suhteesta
työväenliikkeeeen pitää paikkansa canadalaiseen suo
malaiseen nuorisoonkin, lainaamme kirjoituksen tähän:
Meidän ei sovi, Amerikan suomalaisesta nuorisosta
puhuessamme heittäytyä runollisiin kuvitelmiin nuori­son
ihanteista, aatteista tai kuvitelmista. 'Meidän täy­tyy
todeta se kolkkoja lämmittämätön tosiasia, että
täkäläisellä nuorisolla on sangen vähän aiheita kantaa
mielesspn mitään nuoren unelmoivan mielen synnyt­tämiä
henkisiä arvoja ja unelmia tai elättää ja kasvat­taa
niitä edes elämänsä vai^hempien päivien todellisen
ja jokapäiväisen elämän survottaviksi.v Niin kamalan
ristiriitainen, niin irti repäisty kaikesta yhtenäisestä ja
kokonaisesta elämänymhiärryksestä on se asema missä,
täkäläinen nuoriso kasvaa ja elää. Niin ihurjoava se
on nuorelle mielelle, että hänen on mahdotoin edes
itse \k\M mitä hän tahtoo ja mihirf hän pyrkiit
^ TyölaJslapsi kasvaa kadulla. Oppii englanninkie­len
alkeet. Jo pienenä «laatlaisena» hän pääsee tun­temaan
kansallisuuksien ristiriidan. Hän, on tienhaa­rassa,
jossa, jos hän voisi tajutta asioita laajasti, kysyi­si
itseltään: Minkä minä valitsen? j a tämä kysymys
värjöttää hänen edessään koko kasvatuksensa ajan ja
varttumisen <ijän. .Kotikasvatus ja7suomalaisuus toi­sella
puolen ja amerikaiainen koulu ja Amerika toisel­la
puolen. Mutta lapsi ei olisi lapsi, jos hän osaisi
kysyä mitä tämä merkitsee, mistä se johtuu ja miten
täniä on ratkaistava. Nuori ihminen on näiden risti­riitojen
paiä^pttavissa elämänsä sen iän, jolloin hän
on vaikdtuksille kaikkein alttiin* Suomalaisten seura
ei maistii. Toiskieliseen ei tahdo sopia. Minne minä
menen? Mistä viehätykseni hankkia voisin? Ja ludn-nolliseäti
tässä kamppailussa asian ulkomaisen kulun
mukaan amerikalaisuus voittaa. Mutta tämä ei tapah­du
sopusointuisesti ja siten* että se olisi omiaan avaa­maan
jonkun elämäntehtävän ja henkisen pyrintöperän
nuoren työläisemme eteen. Pikemmin päinvastoin.
'Amerikaiainen roskarom., sirkus ja pallopeli —kas
nämä yhdessä hyvin pintapuolisen jalkeiskoulun ja
amerikalaisjingoislisella myrkyllä höystelyrt Opetuksen
kanssa muodostavat Henkisen painolastin nuoren elä
mänvastaiselle purjehdtismatkalle. Ja niin me ha
vaitsemme, että nuorisomme jää henkisesti vähävarai
seksi. Tällä «purukummi» sivistysasteella elää hän
kuitenkin hyvän ajan. Mutta eteenpäin pyrkivä elä
mänhaluinen mieli ei tahdo sopia aina tähän ällöttä
vään tyhjyyteen, ja niin me, havaitsemme, että ulkonai
nen viekotus ja yleinen kapitalistinen tapain turmelus
johtavat nuoriamme paheiden teille. Vai kaivataanko
todistuksia! Mainittakoon siis, että yhdellä suomalais'
anierikalaisten pesäpaikalla Kuparisaarella vangittiin
neljäkymmentä suomal. tyttöä yhtenä yönä irstailusta.
Meillä ei ole syytä maalata tätä puolta asiasta synkem
maksi kuin se on, mutta totta on, että rappiolle joutu
vat moneen tosisuomal. ja uskovaisen lapset, useammat,
kuin mitä nämä piirit itse luulevat.
Vanhoillisten yhdistyksien ja kirkkojen nuorisoseu­rat
ja pyhäkoulut eivät kykene antamaan nuorisolle
mitään siveellistä eikä henkistä voimaa joka heitä vah-
' "vislaisi. Ja sitäpaitsi tämä kasvatus on jyrkässä risti­riidassa
elämän kanssa ja niin pian kuin nuori henkilö
joutuu siirtymään koulusta kroltemyllyyn — mikä ta­pahtuu
työläisten lapsille hyvin aikaisin — niin kaikki
uskonnollisten helHmmät opetuksen arvot särkyvät ja
tilalle ei jää mitään. Tätä henkistä tilaa, tai oikeastaan
tyhjää tilaa, käyttää hyväkseen kapitalismi. Kapita­listisen
agitatsioonin kautta yritetään nuorisoa tässä
vaiheessa vetää unioiden ja työväenliikkeen vihollisek­si,
isänmaallisuudella pröysläileviksi hulikaanijoukku-eiksi,
joista tarpeen tullen saataisiin hurttajoukkoja ja
vaikkapa oraan isänsä ja äitinsä raastajia lakkotapauk-sjssa
j.n.e.
Ja vaikka vanhempia osapuilleen johtaisikin sosia­listinen
sivistys ja luokkatieto, niin läheskään aina tä­mä
ei siirry luonnollisena perintönä lapsiin. Ylempä­nä
mainitun ristiriidan vaikutuksesta usein sattuu, että
Bbsialistit eivät saa lapsiaan mitenkään harrastamaan
Amerikassa kaikki palvelee dollaria. Lukuharras­tuksissa
ollaan vain sen takia. Kasvatuksesta huolta
pidetään vain liike-elämän vaatimaa käytännöllisyyttä.
Kapitalistinen kilpailu ja riisto lyö leimansa jokaiseen
toimintaan. Jokaiselle nuorelle kuvitellaan suuria
mahdollisuuksia, jos hän on hyvä ja kykenevä. Tämä
vasta elämänsä' myö­hempinä
aikoina kun on menettänyt ruumiinsa voimat
ja kun nuoruuden ilot ovat jo loppuun kallistelut.
Mutta jo ennenkin nykyisen lapsilyöjärjeslelraän aika­na
moni nuori sentään itse havaitsee epätoivoisen tu­levaisuuden
ja häntä kalehtivan henkisen kurjuuden
katiskan. Monet saattavat vaikkapa vain vaistomaises­ti
epäillä porvarillisen koulun, kasvatuksen ja lupauk­sen
todenperäisyyttä. Esimerkkejä on ympärillä, jotka
repivät silmiä auki. Monet nuoret saattavat esimer­keistä
nähdä surullisen kutsumuksen tien, johon heidän
veljensä, sisarensa tai tuttavansa on joutunut ja silloin
he olisivat alttiit vaikutuksille tasoittaakseen välttä­mättömyyden
voittpvaunujen tietä. Se on, he eivät voi
olla kiinnittämättä huomiotaan olevien olojen epäkoh­tiin
ja kapitalistiseen riistoon ja luokkavaltaan. Ja
tämä asidn'tila antaa pohjan nuorten työläisten valis­tamiselle,
agitatsionille nuorison keskuudessa, nouse­van
polven voittamiseksi vallankumoukselle.
Tässä työssä on ainakin oltu mutta sangen lais­kasti
ja välinpitämättömästi. Mutta jos emme tahdo
nähdä Amerikan suomal. nuorison — joka nyt alkaa
olla tuhatlukuinen — siveellistä ja aatteellista rappeu­tumista,
jos emme tahdo nähdä kapitalismin armotto­masti
,/aiskahvan nuorisoamme ,niin meidän tulee to­siteossa
rientää kohoutuvien nuorisopyrintöjen avuksi.
Koko liikkeemme on velvollinen tälle asialle antamaan
entistä suurempaa huomiota.
Kommunlstimurltat
Puolassa
Jugoslavialainen petojen luola
Samoin kuin Rumaniassa, ovat kommunistit Jugo­slaviassakin
täysin lainsuojattomia ja hillittömän por-varispetomaisuuden
uhreja. Lehdissä on jo monin
ottein osoitettu sikäläisten toverien turvattomuus ja
kuvattu heidän kärsimyksiään. Kuvaavana tosi^ik-kana
voitaneen vielä mainita, että tunnettua vallanku­mouksellista,
Alia^itshiä, joka epätoivoisessa kapina-yrityksessä
ampui sisäministerin, kidutettiin ensin ko­konainen
päivä, minkä jälkeen^ hänet vasta hirtettiin.
Mutta jugoslavialaisen lahtarismin' mellastus ei ra-jotu
yksin emämaahan vaan ulottuu aina heidän mie-biltämaänsä
Montenegroon asti- Ei kulu päivääkään
ilriiän, elleivät «suuren» kuninkaan Aleksanterin veri­koirat
polttaisi ja ryöstäisi siellä kokonaisia kyliä, tap­paisi
talonpoikia, raiskaisi näiden vaimoja ja yleensä
harjotlaisi nelivuotisessa «vapaus»-leurastuksessa opit­tuja
tapoja. * • , '
Ainoa, joka uskaltaa täällä tehdä heille vastarin­taa,
on vuorille paennut toveritohtori Markovilsh pie­nen
vallankumouksellisista muodostetun joukkonsa'^ke­ra.
Multa sen sijaan kostavat serbialaiset lahtarijou-kot
sitä raskaammin aseettomalle väestölle.
Näistä tapahtumista vaikenee länsimainen porvaris-lehdistö
kuin muuri. Ei edes suuri oikeamielinen,
sorrettujen puoltaja Vandervelde ole kohottanut jugb-
«layialaisten työläisuhrien puolesta äärettömän paina7
vaa vastalausettaan. Mutta hänen aikansahan kuluu
moskovalaisia murhaajia värjätessä valkoisiksi. Ja niin
ei länsimaiden porvareille eikä sosialidemokraleille
puhu «Jugoslavian Neerosla» tällä haavaa muut kuin
kirkkojen kellot ja tykkien jyske, joilla ilmoitetaan,
että tämä Suur-Serbian tilapäinen hallitsija on viettä­nyt
häitä Rumanian niinikään tilapäisen murhaajaku-ninkaan
tyttären kanssa.
Multa koinmunisteille merkitsee balkanilainen h^^*-
remu, että yksi luurpyöveli on lujittanut valtaansa ryii-tymällä
sukulaissuhteisiin toisen kanssa, minkä vuoksi
maailman kommunisteilla on kaksinkei°tainen syy tais­teluun
täälläkin rintaman osalla.
Porvarien omat tilastot ja työläisten
palkat ^
Canadan työläiset viime talven aikana käyttivät
työdepartemenlin tilastoja työläisperheen elämän vält­tämättömyyksistä,
vaatiessaan hallituksella %öttÖmyys-avuslusta.
Yhdysvaltain lakossa olevat rautatiekone-pajatyöläiset
näkyvät tekevän samoin. Äskettäin julkaisi
nimittäin Yhdysvaltain hallituksen työdepartemenlti se­lostuksia
keräämiensä tilastojen perusteella, että viisi­henkisen
perheen «terveelliseen ja siedettävään» elä­mään
tarvitaan vähintäin $2,036.22 vuositulot. Mutta
vastoin näitä tilastoja, joihin ei suinkaan ole pantu
mitään sellaista, joka ei kuuluisi aivan huutaviin vält­tämättömyyksiin,
vaatii saman hallituksen rautatielyo-laulakunta
nyt konepajatyöläisiä hyväksymään $1,6Ö7
—1,753 vuositulot. Mutta vieläkin hävittömämmin on
sama lautakunta pakottanut ralain kunnossapitäjät hy-väbymään
väliaikaisesti S574-^17 vuositulot, joka ön
ainoastaan kolmas osa siitä, mitä hallituksen omat ti­lastot
osottavat. välttämättömiksi työläisperheen elä­mään.
Ja kun eivät työläiset suosiolla hyväksy tätä mo­nin
kerroin elämän välttämättömyyksiin tan-ittavaa
alempaa palkkaa, uhkaa presidentti Harding, että hal­litus
tulee käyttämään pakkovoimaa lakon nujerta­miseksi.
'
Täniä on omiaan osoltamaan, että riistäjäluokka
hallituksineen syÖ kymmeneen kertaan omat sanansa
ja tilastonsa, milloin on kyseessä työläisten alkeellis­tenkin
vaatimusten nujertaminen hekumassa ja ylelli­syydessä
porsastelevan loiseläjäluokan hyväksi.
On kulunut jo kolmatta kuukaut­ta
siitä, kun Starhovitshin poliisit
murhasivat Jean Krzosin, kommu­nistipuolueen
jäsenen ja metalli­miesten
ammattiyhdistyksen rahas­tajan.
Tutkintotuomari ei ole tä­män
hirvittävän tapahtuman joh­dosta
pannut tikkua ristiin, vaikka
Starahovitshissa kaikki tietävät ta­pon
yksityiskohdatkin. Mutta Puo­lassa,
sosialidemokraatti Pilsudskin
maassa, on työläisen murhaaminen
sallittu, kunhan vain epäilläänkin
häntä 'kommuriistipuolueen jäsenek­si.
Jean Krzos pidätettiin tämän vuo­den
helmikuun 5 pnä ja murhattiin
jo samana päivänä. Hän oli nuo­ruutensa
keväimessä, kaksikymmen­vuotias,
eikä ollut milloinkaan sai­rastanut.
Poliisit eivät rohjenneet suorittaa
teurastustaan Starahovitshissa, pro-letaarikeskuksessa,,
vaan kuljettivat
hänet erääseen lähikylään, missä he
kiduttivat uhriaan mitä julmimmin.
Hän sidottiin köysiin, häntä suomit­tiin
tuntikausia ja vaadittiin ilmoit­tamaan
taistelutoveriensa, kommu­nistipuolueen
jäsenten nimet. Hän
ei kuitenkaan päästänyt huuliltaan
sanaakaan ja kuoli mieluummin <oi-keuden
valvojain» kidutukseen kuin
ilmiantoi toverejaan!
Tieto tämän kaikille rakkaan to­verin
murhasta vaikutti Staraho-vitshin
työläisiin kuin salama kirk­kaalta
taivaalta. Kaikki työt sei­sahtuivat
itsestään, työläiset lähti­vät
työpaikoistaan ja työläisten lä­hetystö
meni poliisimestarin luo vaa­timaan
onnettoman toverinsa ruu­mista.
Poliisimestari säikähti, luo­vutti
ruumiin, jolloin sadat toverit
olivat tilaisuudessa tutustumaan po­liisien
hirvittävän teon jälkiin: koko
uhrin ruumis oli sinisten iskujen
jälkien peittämä, mutta varsinkin
pää ja jalkapohjat.
Koko kaupunki otti osaa protes­timielenosoituksiin
tämän eläimelli­sen
raakalaistyön johdosta. Mutta
samalla kun väestö lausui tuomion­sa
Puolan veriselle pilsudskidemo-kratialle,
toi se ilmi lahjomattoman
kunnioituksensa itunteet esitaisteli­jaa
kohtaan, joka oli antanut loista­van
esimerkin siitä, kuinka kuolema­kaan
silmien edessä ei anneta ilmi
tovereja, kuinka pysytään kuole­maan
asti uskollisena > kommunismin
punaiselle lipulle.
Sieluttomassa röyhkeydessään va­lehtelee
tuomari Tanner, että kom­munisteille
ulkomailla vain naure­taan.
Tässä yksi esimerkki. tuhan­sien
joukosta tästä naurusta. Herra
Tanner yrittää valheillaan verhota
ulkomaisten aatetoveriensa rikokset.
Mutta tässä hän ei onnistu, sillä
näiden rikosten ^ suunnaton sarja
karttuu joka päivä. Mutta proletaa­ri,
joka valitsee itannerilaisia veija­reita
eduskuntaan, on heidän ri­kostoverinsa,
on luokkansa kaikkein
uljaimpien esitaistelijoiden ja mart­tyyrien
häpäisijä — yksi tannereis­ta!
' o—,
Ruotsalaisia tyylikuk-kasia
Ahvenanmaan jupakan aikana kir­joitti
muudan ruotsalainen porvaris-iehti
,ettei olisi pahitteeksi, vaikka
Suomi joutuisi jälleen joksikin ajak­si
tryssän kouluun». Tämä tietysti
oli pohrarien mielestä ylen ilkeästi
sanottu. Mutta tämän jälkeen on
ruotsalainen porvarisisu lauhtunut.
Nyt keskustelee ruotsalainen oikeis­to
puolustusliitosta Suomen kanssa,
mikä monessa suhteessa olisi varsin
mainio asia. Aina kun vanhaa vii-kinkiverta
alkaisi kuohuttaa, vih­jaistaisiin
vain suomalaisille punkko-junkkareille
— sankarithan on itse
asiassa samoja — ja nämä puoles­taan
hyökkäisivät pirtupuHo jä mao-seri
kourassa «ryssän» rajan yli, ja
niin ohsi taas sievoinen sota-käyn­nissä,
sota, minkä alkaminen "btaö*
tingilaisille diplomaateille on »ina
enemmän tai vähemmän monihixit-kainen
kysymys. Siksi tarvittaisiin
siloTfiakisia hajuhousuja, jotka kos­ka
tahansa ja missä tahansa ovat
valmiit alkmaan riidan, joskin aina
tavallisesti saavat sen itkien pärki^
en nopeasti lopettaa. ^
Jä tämän uuden suunnan johdosta
livertelevät ruotsalaiset porvarilli-
^set lehdet nyt rakkaimpia lirutuksia.
"Katsokaapa vain mi^ kitjoittaa fesim
«Aftonbladet», minkä päätoimittaja
suurista ansioistaan valkosuomalais-ten
agenttina on saanut Mannerhei­min
valkoisenruusun:
«On erittäin ilahuttavaa, että kol­mas
pohjoismainen sanomalehtimies-kokous
nyt voidaan pitää Suomessa.
Unohdetaan liiankin usein, mitä suo­malainen
sanomalehdistö on varsia
vaikeissa olosuhteissa onnistunut
saamaan aikaan länsimaisen kult­tuurin
säilyttämiseksi (Kuolema
kommunisteille!) ja kehittämiseksi
kaukaisessa etuvartiamaassa ja mitä
sen on ollut pakko kärsiä uljaansa
pyrkimyksessään olla lakiperäisen
vapauden puoltajana kaikkea laatua
olevia tyranneja vastaan. (Milloin
Suomen porvarillinen lehdistö on
noussut tyranneja vastaan?) Holla
ja ylpeydellä voivat suomalaiset sa-nomaJehtimiehet
Aamulehden Aatu
ennekaikkea lausua ruotsalaiset,
tanskalaiset ja norjalaiset ammatti-toverinsa
tervetulleiksi ensimmäi­seen
kokoukseen vapaan ja itsenäi­sen
Suomen maaperällä!»
Vieläkö kirkuvampia tyylikukka-sia?
Ja vieläkö epäillä, etteikö por­varillisten
sanomalehtimiesten aino­ana
tehtävänä olisi korpin värjäämi­nen
valkoiseksi ja päinvastoin aina
sen mukaan mitä omistavan luokan
ja sen luokka valtion edut vaativat,
•lainkaan piittaamatta siitä, että ko-rupuheet
monessa tapauksessa, ku­ten
tässäkin, saavat kevytmielisyy­den
leiman, mistä ei rikollisuus ole
kaukana.
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
•
Canadan \
dollarista \
5 Postissa 15c kaikiHa summilta. Sähkösanomalla $3.50 kaiidita
15 Kysykää eriikoiskurssia suurille summille. • •
s Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill 957 A
S view Ave. , ' -^road-
I Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
s Tiedustelkaa hintoja y. m.'
5 Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
^ BOX 69 VAPAUS. „
= BOX 69, SUDBURY, ONT.
S Pilettiliike tehtävä J, V. Kannaaton nimessä.
^ i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i u i i i i i i i i i i i i i u u i i i i^
IlilUUl
Spartaknksen puhe
Spartakus, orjakapinan johtaja
vanhan ajan Roomassa, piti vuon­na
73 e. Kr. ennen kapinan alkua
seuraavan puheen Rooman ulko­puolelle
'kokoontuneille gladiatoreil
le:
«Te kutsutte mjnua päälliköksen­ne,
se on oikein. Te teette oikein
kutsuessanne päälliköksi minua, jo­ka
kaksitoista vuotta perätysten
olen arenalla taistellut kaikenlais­ten
villieläinten ja miesten kanssa,
jotka suuri Rooman valtakunta vain
voi saada hankituksi, enkä minä
ole.vielä kertaakaan heittänyt aser-tani
maahan. Jos teidän joukos­sanne
ön joku, joka voi sanoa, että
minä olen kerrankaan julkisessa
taistelussa tahi ottelussa mies mies­tä
vastaan menetellyt toisin, kuin
minä olen tässä teille puhunut, as­tukoon
hän heti esiin ja sanokoon
sen. Ja jos teidän joukossanne on
kolmea miestä, jotka uskaltavat
kohdata minua verisellä hietikolla,
astukoot he esiin. Ja kuitenkin en
minä aina ole ollut tällainen —
pestattu teurastaja, villi päällik­kö
itseään vielä villimpiä miehiä
johtamassa. Minun esi-isäni tulivat
vanhasta Spartasta ja asettuivat
asumaan Syrasellan viiniköynnös-peltteisille
kallioille ja sitruunaleh-toihin.
Minun lapsuus- ja nuoruus-yuoteni
kuluivat hiljaisesti, kuni
puron Juoksu, jonka partailla minä
ajoin kokoon lampaani, joita minä
paimensin kallioiden suojassa, oli
minulla siellä ystävä, naapurimme
poika viettämässäi vapaahetkiään
kanssani. Me ajoimme lampaamme
samoihin raja-aituuksiin sekä nau­timme
yhdessä yksinkertaiset ate­riamme.
Eräänä iltana ajatettuamme lam­paat
aitaukseen ja loikoillessarame
myrttipuun alla, joka varjasti ma­jaamme,
jutteli isäkultani, jo van­ha
mies, Maratonista ja Leuk-trasta
sekä siitä kuinka entisai­kaan
kourallinen sparttalaisiä oli
muutamassa vuorisolassa pitänyt
puoliansa kokonaista armeijaa vas-taah.
Minä en tietänyt vielä sil­loin
mitä sota oli, mutta kasvojani
poltti. Minä en ymmärtänyt miksi,
ja minä syleilin kunnianarvoisaa
isävanhustani. Äitini pyyhkäsi ki­harat
otsaltani, suuteli ja hyväili
jyskyttäviä ohimoltani ja pyysi mi­nun
käymään levolle sekä olemaan
ajattelematta sen enempää noita
historioita ja raakoja sotia.
Samana yönä hoUsiVat roomalai­set
maihin meidän irannoillamme.
Minä näin Ae rinnat, jotka> olivat
imettäneet minut» sotahevosten ken­gitettyjen
kavioiden ruhjomina ja
isäni verta vuotavan ruumiin roik­kumassa
palavain hirsien lomassa,
jotka olivat enää jälellä kodistam­me!
. . . Tänään arenalla tapoin minä
muutaman miehen, ja kun minä olin
riisunut häneltä kypärin, näin niinä
että se olikin lapsuustoverini! Hän
tunsi samaten jälleen minut, hy­myili
hiukan ja heitti henkensä ^
sama suloinen hymyily 'huulillaan,
jonka minä aina ilmielävästi niin
hyvin muistan lapsulisajoiltamme,
kun me kiip^eilimme ylos kallioita
pitkin poimiaksemme ensimäiset
kypsät hedelmät, jotka me juoksu­jalkaa
töytyytimmfe kotia, lapsel­lisesti
rietnuiten .'ja ilakoiden! Mi­nä
sanoin roomalaiselle preetorille,
että surmaamani henkilö oli lap­suudenystäväni,
jaloluontoinen. Ur­hea
ja kelpo mies.
Minä pyysin saada kantaa ystä­väni
kuolleen ruumiin pois, polt-taakseni
sen hautuumaalla ja osoit­taakseni
hänen tomullensa viimei­sen
palveluksen. Ah, voi! Polvis­tuneena
hänen jalkoihinsa arenalle
ja vertaitihkuvana pyysin minä tä­tä
vähäistä suosionosotusta sillä ai­kaa
kun Rooman- kokoontuneet naik­koset,
ylhäiset rouvat ja pyhät
neitsyet, joita kutsutaan Vestan
papittariksi ja rahvas kirkui ja ul­voi
raivosta ja nähtävästi heillä
oli nyt aivan erikoinen huvi ja nau­tinto
saada nähdä Rooman peljä-tuimmän
gladiatorin (miekkailijan)
seisovan ihmisruumiin ääressä!
Mutta preetori käänsi minulle sel­känsä,
ikäänku/n jollekin ruton-saastuttamalle,
ja sanoi vain ival­lisesti:
«Anna raadon siinä mädä­tä!
Jalosukuisia miehiä ei ole ke­tään
muita, paitsi roomalaiset yk­sin!
»
Ja niin ollen siis olette te, to­verit,
gladiatorit, ja minä^ ikoiria!
Oi Rooma! Rooma! Sinä olet ollut
kauhea imettäjä ja kasvattaja mi­nulle.
Niin, sinähän olet antanxit
tälle perin hiljaiselle ja »siivolle
pälkkarenkipoloiselle, joka el ollut
siihen asti ennen kuullut mitään
räikeämpää ääntä, kuin paimenhui­lun
sävelet, sinähän olet antanut
hänelle rautaiset lihakset ja piiki-visen
sydämen, sinähän olet opet­tanut
hänet työntämään miekkansa
palmikoidun panssarirautapaiden lä­pi
ja lämmittämään sitä vastusta­jansa
sisälmyksissä - 7 opettanut
hänet tuijottamaan Numidian pe-loittaviin
leijoniin silmästä silmään
yhtä huolettomasti kuin nuorukai­nen
katsoo hymysuiseen impeensä!
Mutta tämän kaiken hän on sinulle
jälleen koryaava, kunnes keltainen
Tiibervirta punottaa kuten kuohu­va
viini ja sydänveresi on maksoit-tuneeno
ja kivettyneenä iskostunut
syvimpiin liejukerrostumiin!
Te seisottie nyt ^iinä,: taisteli­joita
kun te kerta olette! Käsi-varsienne
jänteet ovat sitkeät kuin
teräs. Mutta huomenna aikoo yksi
ja toinen roomalainen hieno, hyvä-tuoksiiisista
• hajuvesistä löynkäävä
keikari pikkusor;nellaan tunnustelr
la ja kopeloida teidän voimakkaita
lihaksianne ja ryvettää hopeiset ses-tertsikolikkonsa
teidän verellähne.
Hys! Ettekä kuule, miten leijona
alhaalla häkissään karjahtelee? Kol­meen
päivään se ei ole maistanut
lihaa, vaan huomenna aikoo se sam­muttaa
nälkänsä teillä — ja her­kullinen
ateria sille pitäisi teistä
tulla.
Jos te pidätte itsenne elukkain
veroisina, niin seiskaa siinä kuten
syötetyt härät, odottamassa lahta-rin
puukkoa!" Mutta jos te pidätte
itseänne miehinä, niin seuratkaa
minua! Iskekää vartijanne kuoli­aiksi,
asettukaa vuorensoliin ja jat­kakaa
siellä veristä^4;yötänne, kuten
esi-isänne Termobylaissa. Onko
Sparta kuollut? , Onko muinaisen
Kreikan -henki jäähtynyt teidän
suonissanne, kun te kerta nyt ryö­mitte
ja matelette kuin piiskatut
koirat?
' Toverit! Sotilaat! Jos kerta on
teurastettava,- teurastakaamme sil­loin
sortajiamme! Ja jos meidän
kerta on kuoltava, laittakaamme sil­loin
niin, että. se tapahtuu kirk­kaan
taivaan alla, kimmeltävien
vetten partaalla, avoimessa julkisessa
ja kunniallisessa taistelussa.»
keen kanssa, ettei tulisi' aihet
väärinymmärryksille, kuten i l ^e
Vapauden liikkeen myydes.sä <T
de ja vallankumous» kirjaa H
väksyttiin kirjeessä ilmenevä a
tus sellaisenaan. Edelleen hvvii
syttiin sihteerin toimenpide po^t
taessaan Vapauden liikkeenhoitaj
kirjelmän yhdysvaltalaisille li
keille ja tehden Järjestön t.ii.Tie«
panevalle komitealle pyynnön eh
jen määrittelystä. Vapauden li
keen jäsenyydestä', yhteiseen ki
tannusliittoon..
Hyväksyttiin: Port Arthurin os
ton asettamat ehdot omaisuuter
vuokraamiseen nähden Kannati
renkaalle.
«Marttyyrit». näytelmän 01
useat osastot ilmoittaneet hah
vansa vuokrata, joten katsott
tarpeelliseksi ottaa kopio pääk
jasta samoin kuin rooleistakin,
tä voidaan saada se useammi
osastoille samaan aikaan.
Pohjois-Albertan piirin (No.
edustajakokouksen pöytäkirja lu
tiin ja hyväksyttiin sellaisena
Piirien No. 4 ja No.- 7 piirit
mikuntain pöytäkirjat olivat s
puneet. Ei antaneet aihetta 1
menpiteisiin.
Vapauden johtokunnan pöytäl
ja luettiin ja hyväksyttiin.
Vapauden liikkeen toukokuun
liote tarkastettiin ja pantiin \
liin.
- ' Päätettiin lähettää Karjalan ]
mitealle Ne-w Yorkiin Karja
Työkansan Kommuunille koottu
varojen jälellä oleva summa ?2
Sihteerin raportti puoluehal
noh suunnitelmista ja toimenpit
tä ei antanut aihetta toimenpi
siin.
Sihteerin joutuessa lähtem,
matkalle puolueen Keskustoime
panevan komitean kokoukseen
Neuvosto-Venäjän avustusyhdist
sieh konferenssiin, valittiin, v.
sihteeriksi tov. Latva.
Kokous lopetettiin.
Kokouksen puolesta
A. T. Hill, sihteer
•Olemme tarkastaneet edellä^
van pöytäkirjan ja hyväksymme
sellaisenaan.
K. .1 Peltonen J. V. Latv;
(Pöytäkirjan tarkastajat.)
PÖYTXKIRJA
tehty S. S. Järjestön toimeen­panevan
komitean kokouksesta
kesäkuun 18 p., 1922.
Saapuvilla olivat kaikki toimeen­panevan
komitean jäsenet. Puhetta
johti Latva.
Luettiin Yhdysvaltain S. S. Jär­jestön
toimeenpanevan komitean
kirjelmä, koskien kustannusliikkei­den
välistä suhdetta Raivaajaa kus­tantavan
liikkeen kanssa, painos­taen
välttämättömyyttä seisoa tiu­kasti
aikaisempien päätöksien ta­kana
.kunnes Raivaajjan liikkeen ta­holta
tunnustetaan järjestön- lai­toksille
velat ja järjestön osastoil­le
palautetaan oikeudet siihen, ja
että Vapauden liikkeen on neuvo­teltava
kullakin alueella olevan
Yhdysvaltam S. S. Järjestön liik-
In paikkakiinnilla
NOLALU, ONT.
Osaston tofeouksessa joka pi
tiin tämän kuun 9 päivä, kesi
teltiin ja päätettiin seuraavista
asioista:
Osastomme jäsen T. Mäki
saanut! kutsun tulla osaston
koukseen tekemään selvää j<
hän on rikkonut Worker3 Pa:
sääntöjä. Yllänimitetty oli ku
seurannut, ollen itse kokouks
läsnä. Tehden selkoa ettei hän
syypää niihin rikoksiin, josta o
to häntä syyttää. Ja varmojen
distusten puutteessa -syytökset
kesivat, silPä ymmärryksellä
hän edelleenkim noudattaa W.
sääntöjä, jonka T. M. lupautui t
tämään ja näinollen osasto lu;
tui eli hyväksyi hänen edellee
osastomme jäsenyyteen. Uusina
seninä hyväksyttiin osastoon :
M. ja Antti Asmund. Port
hurin OBtr:n näytelmäseuralta
tullut kirje, jossa ilmoittivat
lunsa tulla Nolalun osaston
Iille antamaan vierailynäytännön
nimittäin teille luovutetaan i
edellämainittuun tarkoitukseen,
asta keskusteltiin pitkästi ja
jakantoisesti, josta päätös tuii,
tei anneta haalia. Tämä pä
siksi koska on tullut tunnet
minkälaista katalaa ja matala
iistä tointa se joukko harja
yleismailmallista työväenliikettä
taan. Osaston johtokunta tulee
hettämään päätöksestä kirjeen
taen siinä lähemmin ymmärtsä
si ei he liiovuta haalia QBU.
mellä ratsastaville hajotta.
Puolivuositilit tarkastettiin ja
lintarkastajain lausunnon peru.-=
la • myonnettfiff virkailijoille ti
/