Canadan uutiset, April 3, 1924

              siyu 5 CANADAN' UUTISET, FORT ARTHUR, ÖNT:,^GANADA\ Torstaina Hnlifik. 3 p. im i^uMERö m
OANÄDAN lUUTISET
«uomalainen ; sanomaleb tl Canadaa BA,
1 Ilmestyy Jokaisena Torstaina.
Kustantaja
The Canada New8 Publishing Co.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: 1 $2.50 ioko vuodelta,
>l.f>ö puolelta vuodelta, 75c. 8 kuu-
A-andelta Ja 25 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin Ja Suomeen: $3.50
eko vnodeita Ja $2.00 puolelta vuo-ietta.
rLMOITUSHINNAT;
60 seJnttlä^ i^alstatuumalta kerran Ju-lal8r.
una. Pitempiaikaisille llmoltuk«ii
ip koncuullinen a.Ienuus. Halutaantie-
\o- Ja nimenmuatloilmotukset 75 sent-ffJl
kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-ilrnoltukset
$2.00 kerta. $3.09 kolme
«c«rto— A^oliittor Ja klhlaus-llmol-njkset
.60c ipalstatuumalta. Kuolonil
rnoV-Vfot'$2.50,l,muistovärsBylIä $3.00.
H vaiymäjlmoituksiöt $1,50. Avioeroll-moitukset
$2.00.
Pöytäkirjat, Uliselvltykset, keräys-fuettelot,
lueiito-llmoitukBet y. m. 30
s» ittiä tuumalta;.
tturisten Joukkoon aljotulsta llmoi-tnksista^
peritään 15 senttiä riviltä.
Pieniminänkin ilmoituksen hinta on
fin sentt. Postissa tulevia llmoitukaJa
pl hyväksytä!velaksi.tuntemättomllta.
"oMittlset Ilmoitukset $1,00 tuu­malta.
^ aikki liikkeelle aijotut kirjeet, tl-iairkset
Ja raha^t ovat lähetettävät
»•moitteella: i I
CA^AD^N UUTISET,
prt Arthur, . Ont., Canada
on ilmennyt- eräissä Europan
maissakin, yksinpä Suomessakin.
Siellä on saatu selville oma skan­daalinsa
armeija varustelun alalla.
Erikoinen komitea on tutkinut
taisteluvälineosaston toimintaa
ja havainnut], että armeijan las­kuun
toimitetuissa hankinnoissa
on noudateltu epärehellistä me­nettelyä.
Kaikkein merkillisin
seikka on kuitenkin se, että pe­toksia
tutkineen komitean löy­döistä
on ollut tietoja Kuotfiin
lehdissä useita ])äiviä , ennen kuiu;
niistä Suonion lehdille on ilmGl-:|
tettu ! ; Niinpä Ruotsissa ilmesty-
• • • " • . • . • • • . " • • . l v - " 'i
xä. ' D a S e n s Nyheter'' j u 1 k a i s i
nv ti k k eli n, j ossa . oli t i e t o j a Su o-men
armeijan varustu«ten tilas­ta,
ja jotka. sellaisinaan oli kat-lainoja
tai laskemalla liikkeeseen
uutta setelistöä on osaltaan vai-
'kuttanut siihenkin, että dollari
nyt on vakavammalla kultapoh-jalla
kuin koskaan ennen ja
Englannin punta suhteellisen lä­hellä
par-arvoa Suur-Britannian
sota -a ja n vei ka a n t u m i sesta. 1 lu oli -
matta.
-r- Brittiläisen : valtakunnan-näyttelyn
monien merkillisyyksi­en
joukossa lulee olemaan myiis
Faarao Tut-ankh-amenin hau­ta,
niin. sen • täydellinen jäljen­nös;
Haudan ulkoasuun nähden
säilytetään alkuperäisen haudan
mittasuhteet ja koko' ja v^en .si-fiusta
jäljennetään niin. uskolli­sesti
alkupertäisestä, että.. 'Kunin-sottava
armeijasalaisuuksien pai- . gasten Laakson salaperäinen tun-
Canadan Uutisista lainattaessa on
'Hhde inalnittavft. I
Osoitemuutokselta tule« Ilmoittaa
i^"»iden konttoriiln sekä vanha että uu­ni
osoite.
CANADAN UUTISET
(The Canada News)
i'he Finnish il^ev^spaper in Canada.
Published^very Thursday by
TnoCanaxJa News Publishing Co.
Erlck J. Korte, Manager.
Lauri Maunu, Edltor.
Onily News B l d g . , , Port Arthur, Ont.
CANAIp^N UUTISET
!s welcomed and read In every Pinnlsh
home In the Dominion. It is the önly
•'''cct advertising medium for those
manufacturers and merchants . wbo
A.:sh to create and bulld a profitable
'ind permanent.demand for theirprod-icts
and merchandise by the large and
-•".•Pr growI^ng Finnish population resld-ing
in Canada. Place your trial ad-
. «'prtisement anl^ get results.
Advertising ratfep 50c per inch-
Polltical advs. $1.00 per iuciL
. Atfvertlseni^ents niust reach öur of-
MC* . Wednesday neon to appear on
Tl.»jrsday's Issue.
Subscr^iption price in Ganadä $2.50
r^^r year, United States and other
.^ounirles $3.50 per year in advance.
jastamiseksi. ^litä teitä; nämäi
ennen aikaiset tiedot olivat sin­ne
kulkeutuneet on kai vieläkin
r a t k' a i .s e m a 1 o n a r \' o i t u s.
" Oikeuskansleri on tapah.tuman.
johdosta lähettänyt Helsingin
kaupunginviskaalille ja etsivälle
ke s k us p o 1 ii s i 11 e k i rj e 1 m ä n j a k e -
hoi 11 a n u t t o i m eeu p a n e lU a aan t a r-kan
t\itkim\ikseu «yylliston edes-vastuuseen
saa 1 tamiseksi.
nelma on vaikuttava: : myöskin
AVemble.vssä Työn suoritusta
valvovat useat etevät kuvanveis-t
ä j ä t: j a ar k Jc i t e Ii di t. J ts e a i-k u n
valmistukseen käytetyn kullan
arvo on lähes 1,000 ))nntaa. mut­ta
kaikkein loistavimman ihmeen
m uod osta a ]>ieni k ui ta i n en v ai t a-ist
u in. Ta hä n va 11 a ist ii i m en va 1 -
mistukseen on käytetty O kuu­kautta
jn työssä ovat olleet tai­ta
vi m m at a m m a tt i m i eh et, Va i k - j vu st i t e h ta il i j oi t a.
kalaisten kan.ssa, jotka puolusta-
•^at vapaatullia. (Janadassa on
huomattu viljatuUin haittaavan
heidän pyrkimyksiään, antavan
Yhdysvaltain vehnäfarmareille
paren^man tilaisuuden kiljiailuun
viljaniarkkinoilla.
Canada on maanviljelysnuia:
sen teollisuuH, verrattuna Yiidys-valtain
• teollisuuteen, nukkuu
v i e l ä kehdossaan. Canada halu-aisi
saada Yhdysvaltain kanssa
niin edullisen tu 11 i jiir jeste 1 mä n
maatuet teille k uin sn i ukin mah­dollista.
Se 011 olliit jo jonkun
aikaa Canadan pyrkimyksenä ja
tulee olemaan tulevaisuudessa vie
läkin hartaammin tavoiteltuna
päämääränä. :
Muutamia vuosia sitten oli Yh­dysvalloilla
('anadan kanssa e-räänlainen
tullitasoitussopimus.
Silloin ei Canada ollut liiliestu!-
k' o o n ka a n s el 1 a in en v i 1 j a n t u o 11 a -
ja kuin mitä «e on nykyään.-
M u tta silloin k i n sai va t farma rit
maksaa eroituksen.. — Yhdysval­loista,
vietiin.: 1:eollisuustuotteita
Ca na d a a n t u 11 iv a p a a st i .ia s i e 1 r ä
tuotiin tänne maanviijelystnot-tei
t a : (- au a d a n tuon t i ,on h a i 11 a-iia.
. viljamarkkinoilja ; vienti. a-
Nvt k u n Ca-fintered.
asv second cfass mail mat-
^er. Dee. 1, 1915, at the Post Office at
"or^ Arthur, Ontario, Canada.
fHB AIM OF T H E CANADAN
UUTISET.
To help preserve the
'cred traditiona of
Ideals and
this, our adopted
— 2\merikalaiset ja englanti­laiset
lentäjät ovat parhaillaan
su(unttamassa matkaa maapallon
ympäri, edelliset idästä länteen
ja jälkimäiset l ä n n e s t ä itään,
mutta muuten suunnilleen samo­ja
reittejä myöten; Kolinekymr
me n t ii t u h a 11 a in a i 1 ia t iiy t y y 1 e n r
täjäin kulkea takaisin lähtiipaik-kaan
päästäkseen — odollytotty-nä,
että kaikki onnistuu riuunni-telmau
mukai«?esti ja ilman tu­hoisia
onnettomuuksia.
Ennen ei tällaista matkaa vie­lä
ole yritotty. Pitkiä hyppäyk-siii
on tosin tähänkin mennessä
onnistuttu suorittamaan, Ame-rikalaiset,
ovnt lentäneet yli Ai-lantin
. ja lu'itt il ii is et Englannista
A u str ai i a an.. si is ky 11 ä k in kunn i -
oitettavia. ' saavutuksia .kun. ote­taan
huomioon, että ilman val­loitus
ei vielii suinkaan ole lähi­main
k a a n t ä y d e Uine n. M a t k u s -
tajia ja postia Ivyllä, kuljetetaan,
mutta vleensä on se vielä verrat-ountry,
the Dominion of Canada: To n- .
bj^erve |ts laws and insplre others to , vaarallista ja epävarmaa se-espebt
and obey them: To strive Ivä toistaiseksi . hvvin kallista
iceaslngly to quickeh th© publlc's
tense of Civic duty: In ali ways to ald i
Jumala oij i^iiellä. missä au-i-
uko j^säteilee, 'missä orvokki
irukkii, missä lintu siipiän.sä lii­kuttaa,
mi.ssä 'lUaan matonen liik­kuu.
Kenenkään ci, yksinään tar-
^it^•e i)eiatä, sillä Jumala on seu­ralaisena
ja kaikkialla läsnä.
, — Kuka hyyänsä voi kantaa
taakkansa, olkoonpa se miten
ra-kas tahansa) iltaan asti. Jo­kainen
voi raskastakin työtä teh-da
yhiUn päivip. Kuka iiyvän-
^ä \oi elää sulbisest?i, kärsivälli-s<'
sti. rakastavasti ja puhtaasti
aur'ngonIaskuun saakka. Ja sii­hen
si.«.ältyykin kaikki, mitä elä­mä
todellisuudessa Jiierkitsee. —
Hoben Louis Stevenson.
•kyytiä:-^ '''']•:. ^•''-''''r':)-:^^:'']:-:
-n makfng thIs country greater and ' -^^t kävnnissä^^ 0 lentoa
h e t t e e t h ä n we foujnd It. ' kilpailun kannalta.
Sen 'ta r k o i t uks.- on a i n pe r e h t y-miilen
eril.ajlM
siili kaiki.ssa^-niissii^y
sä, - joiden:- kautta.: i;eitti; ou suun­niteltu.
. I\ratkallejähtö tapahtui
Cloverfieldin kentältä ; Californi-assa
.Seattlen ja Prinee Kuper-tin
kautta Alaskaan, sieltä Kuri-
1 ien saarille j a edel leen Japan iii,
Kiinan.. Siamin. Intian. Persian,.
Mesopotamian ja S.yyriäu k a i i t ta
Europaan, EnglannistaV
j a Faroe-saarten kautta Islan­tiin
, G röön 1 ariti in j av Eä bra do riin
sekä Quebecin : ja -Montrealin
kautta Ne\V Yorkiin, misfä. lof^-
inimatka suuntautuu" Amerikan
iu autereen halki i a k a is in - C ai ilo r-niäan,>.'
^ Brit^til äiset: 1 entä jiif ^ kul ke va j;
Englannista .itäänpäin;^ ;Osapuil|-
leeu amerikälaisten jälissä Ame­rikan
mantereelle saakkaj ja sit­ten
Vaneouverista Kalliovuorten
y l i länsimaakuntain suurimpien
kaupunkien kautta AYinnipegiin
ja sieltä Port Arthurin, Toron­ton
j a Montrealin kautta itä­rannikolle.
Loppumatka i ta pah-tune
:j\Iadeirah ja Azorien k a u t ­ta,
Ilmastösuhteet y. m : odotta­ma
tt oma t t a pah tumat saa ttavat
aiheuttaa : teoreettiseen aikatau­luun
muutoksia, - mutta elokuun
loppupuolella toivovat lentäjät,
ehtivänsä tallaisin lähtöpaik­k
a a n . ,-\'--]
kakin alkupei-äisen valtaistuimen
säteilevät jalokivet, ovat korva-t
u t: e m a 1 j i t (roks i 11 a. o n k o k oi i a i s-vaikutus
sittenkin suuremmoi-nen.
ITautakanimion muodostaa kol­me
huonetta, joista, jokainen on
allkuperäisen kokoinen. Etuhuo-r
noe.ssa ovat kultaiset, kärrynpyii-:
rät, lepotyynyt ja lippaat,, kaik­ki
samassa asenno.ssa kuin alku­peräisellä
löytöpaikalla Luxoris­sa,
ja huoneen äärimmäisessä
])ääss;i ovat arkun vartijat.
Kummallisimpia esineitä hau­dassa
on egyptiläisen Taaraon
räätäliä varten valmistettu puu-ji^
ljennö.s faaraosta. Jotta Tu-tankhanienin;
ei aina tarvinr.r.t
a n t a u t ua. r ii ä t ii 1 i n sä i n i t a 11 a \ a k s i
j a. k o o t e 11 a ^'a k .s i. o I i h ii n an t a n 111
valmistaa itsestään luonnollisia
m i 11 o j a A' as ta a \ a n pu u j ä 1 j enn ö k -
sen. jonka ylle hänen räätälinsä
sovitti hänen uudet vaatteensa.
Myöskin tämä puinen . faarao on
jä 1 j enn et ty:: AYe m bl eyn hauta­kammioon.
aiheekseen. Hänen vastauksensa
olv. että-suomalaiset ovat alttiim­pia
omien kehitysmuotojensa;
vaikutuksille kuin mikään muu
kansa Europassa. Tämä piirre
havaitaan monissa yleisissä ja
muissakin rakennuksissa. Saari­sen
kaltaisten arkkitehtien -joli-^
dolla on Suomessa kehitetty poh-j
o i s ta tyyliä' j a t r ad i t si o n e j a pi -
temmälle kuin missään sen naa­purimaista.
"Mel.siugin museo ansaitsee
mainitsemista sen, vuoksi, että se^
on malli siitä, inillaineu museon
tulisi olla. Useimmat museot o-vat
todellisia labyrintteja, ar­voituksia
. niitit tuntemattomille,
ansoja joihin takertuu niin, ettei
löydil. sisään- eikä ulospääsyä.
Kun niihin menet; et. voi hetkeä­kään
varmnudella tietää, missä
huoneessa olet käynyt, missä et,
Helsingin museossa ovat liuoneet
järjestetyt niin, että katselija
kulkeutuu huoneesta toiseen .ia
vihdoin uloskiiytävään tarvitse­ma
t t a 1 a i n k a a n ha r h a il la,; j a k u i -
1 en k i n n ä 11 d e n kai k ki n ä h t ii \' y
d e t. m i t ä 11 e 1 o im m a 11 a t a v a 11 a....
:Miten matkailija hämmästyy-kään
nälid essiiän täi la isessa et äi-sessä
maassa jotakin - tuttua!
N i i n läheisesti ovat eri kan.sat
nykypäivinä Icosketuksessa toisr
nada todellakin alkaa olla yksi
su u r i m i) ia. : vi 1 j a n k as v at u s m aita
maailmas.sa, olisi .^ sen kilpailu ;tensa kanssa, että vastakkaiset
Ai 1 ja m a rk ki n oi 11 a m on i n v e i* ro in
t un t u va mp i. Y h dy sv a 11 a in far­marit
ovatkin . sen. vuoksi, tuke­massa
tullin siilyttiimistä, ja niie-lunmmin
kuin asettuisivat
ustullin kannalle, suostuisivat
myöntämään (,'anadan maan vii je-lystuotteille
; tuHivapauden .tiiliän
maahan, sanovat -. -hiostettakoon
Canadan vehnätulli :"IO:stä -12:n
senttiin hu.sheliltn. — (fiPS.)
pallonpuoliskotkin ovat naapu­reita.
Sadoissa paikoissa SUOUHX^-
sa voit. löytää amerikalaisia ru­sinoita
alkuperäisine amerikalai-
AMERIKALAISTEN VAIKU­TELMIA
SUOMESTA.
Otteita "Travel"-lehden
kirjoituksista:
irivhölniasta Helsinkiin n
nessil kuljetaanvmaailhiantilie^
niän saariston l ä p i - T ä m ä ma f
ka on näköaiöjensä ja; liionnon
ihanuuden puolesta miellyttävim-pi
ä - m a t k o j ä E u r ö pa ssä ^ • Su p nii
on p i nt a-a la Itaan Eu ro pan • suu­rimpia
maita. Sen tärkeys Poh-
Toimituksellemme on lälie- Jois-Europan maiden joukossa tu-
Suomen Konsiilinvira.ston
ho'taja Montrealissa, maisteri
Akseli Rauanheimo on .saanut
toimestaan virkavapautta neljän
. luiukauden^ ajaksi ja asettuu Hoo-porsvilleen,
Marylandin valtios-
'-^•'a. Konsulinvira.stoa hoitaa ttio-na
aikana Alontrealissa varakon-
' s u l i Eriek fP. Korte,
— Nykyään eletään kaiken-
*'la Iston vllätys^ten ja suurien
. skandaaj^en aikaa. Yhdysvaltain
' pääkaupungissa Washingtonissa
::on tehty mitä laaja^iuntaisimpia
^Pc-^Jia^tuksia, jotka osoittavat
:va.tniunalai.ses.sa vira.ssa olleiden
;jn vieläkin olevien hallitusmies-teii
paheksuttavalla? tavalla se-
•kaantuneen haliituksen öljymail-
: ;la keinottelemaan i ja yleensä
'hankkimaan itselleen tuloja kan-jsan
kukkaron verottamisella.
r^Näiden juttu.jen yhteydessä ön
•vedetty esiin nykyisten kabine-
,tinjäsenten, vieläpä edesmenneen
presidentti Hardinginkin nimi.
Sekä demok^i^aattinen että repub­likaaninen
puolue on saanut pa­itoja
: kolauksia,' jotka tulevien
lyialien aikana Toivat aiheuttaa
r'^'^+tnmattomia yllätyksiä.
Mntt'^ tämä moraalisten käsit-leit^
en höltyminen ei rajoitu yk-sinomaaiL
Y''hdysvalto"h:n. Sitä
—• Englannin rahastokansleri
Philip Snowdenin; parlamentissa
tekemän ilmoituksen mukaan o-vat
brittiläiset maailman ras-j
fcaimmin verotettu kansa. Hänen
kerää.mänsä tilastotiedot osoitta­vat,,
että korotuksen prosentti-:
määrä vuosina 1913-14 ja 1923-24'
oli jokseenkin sama sekä Yhdis-!
tyneessä Kuningaskunnassa että]
Amerikan Yhdysvalloissa. Vero­taakka
on kummassakin maassa
tänä aikana lisääntynyt noin 350
prosentilla, ja useimmissa muissa
maissa vain 100 prosentilla,
Y^hdysvaltain ja Suur-Britan­nian
toimenpide nusla veroja
säätämällä suoriutua suuresti li­sääntyneistä
menortaan käyttä­mättä
siilien tai:koituks:cn uusiaj
tett.v Helsingissä ilmest.v:vän'Suo
men Moottorilehden'' näytenu-niero.
Johdannossa sanotaan leh­den
tarkoituksesta ja pyrkimyk-sistä:
•/Jules Verne on kerran sano­nut,
että sinä. hetkenä, .jolloin Jie-vosvoima
saadaan mahtumaan
taskukellon kokoiseen tilaan, ky­kenee
ihminen lentämään. Kuu­luisan
seikkailukirjailijan mieli­kuvitus
on tavallaan luonut i'ä-jähd.
vsmoottorin, joka nyt val­loittaa
maailmaa piiivä päivältä.
Antot, moottoriveneet, lentoko­neet,
traktorit, maanviljelysko-neet,
sähkölaitteet ,i,n.e,j vaativat
nykyään kukin oman moottorin­s
a . , . Siihen nähden, että moot­torit
kaikilla aloilla ennen pit­kää
-tnlevat h..yvin suosituiksi,tar-vitaaji
nyt. jos koskaan- uutta
Suonien ^Moottorilehteä, joka
valppaasti seuraa asiain kulkua,
ollen samalla moottorien omista­jille
neuvonantajana esiintulevis­sa
kysymyksissä,"
lee ivliäti: lisääntvmäan. Se 'on
suurempi: kuin Brittien saaret yh­teensä
jä metsärikkaudet, jotka
nykyään ovat valtion lm
laisena, t u 1 e v a t t a ka a m a a n sen
kansalle runsaan tulolähteen- su­kupolvien
ajaksi , . .^Maantieteel­lisesti
Suomi on Idän ja Lännen
si visty ksen ra a ja pyyk kina,.. Se on
länsimaisen kulttuurin viimeinen
etuvartio itään käsin, sillä suo­malaiset
ovat aina pitäneet esi-kuvaiiaan
lännen sivistystä, muo-d
o .s ta es saan p oliitt i s. j a s i vi s tyk-s
elli si ä aj at u k si aa n, Idän vaiku -
tuksista se on aina pyrkinyt eris­täytymään.
" — (Mr, Robert Me-dillin
kirjoituksesta : ''Pohjolan
uusi tasavalta.") ;
; Helsinki on miellyttävä nyky­aikainen
kaupunki komeine kivi-rakennuksineen
ja leveine katui­neen,
sijaiten satamaiv vierellä,
joka kokonsa j a kaun eptensa
puolesta etsii vertaistansa . . . Se
ei ole mahtava kaupunki, vaan
Suomen Moottorilehti ilmestyy " m i e l l y t t ä v ä K a u p u n g i n huomio
alussa kerran kuussa, mutta ai- ta herättävin arkkitehtooninen
komus on vastedes saada, se il-1 nähtävyys ei ole katedraali eikä
mestymään joka toinen viikko. | hallituspalatsi eikä yliopisto,vaau
Lehti tulee sisältämään paljon
kirjoituksia autoilun, moottori­pyöräilyn,
moottoriveneurheilun,
traktorien, maanviljelysmoottori-en
y. m, aloilta, Samalla tulee
lehteen kysymys-. j a vastausosas­to.
Lehti ilmestyy kerran kuus­sa
ja maksaa vuodelta Smk. 100.
•Knstantaja on AYerner Söder­ström
Osakeyhtiö Porvoo, Suomi.
ta.sa-(«ine käiireineen. Amerikalaisia
leikkuu koneita ja niittokoneita
on iiiel ke in j oka ma a t i (alla j a n i-m
i k i 1 v e t au 1 o m o b i il e i ssä o va t y h-t
ä tuti it: M uin k a t n k i Ivet k o tik a u -
pungl.ssasi. . .
Kun käyt Helsingissä, älä
unhoita mennä saunaan, suoma­laisten
k- a n .sai 1 i se en kyl pyi ai tok-sc
e n. Yi o 1 ii t ä n ä ]) iii v ä nii ova f
kylp.vamnieet ja lämmin ve.si
harvinaisuuksia Suomessa,, ja
vaikka niitä olisikin, niin ne ei­vät
tyydytä itseään kunnioitta-
\' ia i c a n s a 1 ai s i a. Pä i v i 11 ä i n en k yi -
py ammeessa on englantiläis-amerikalainen
tapa, 'ja suomalai­set
eivät anna vieroittaa itseaävi
ikivanhasta ja monimutkaisem­masta
saunastaan . . . Yleisissä
kylpylaitoksissa kylpijä nousee
korkealle lavalle, jossa on. puu­penkki.
Tämä sijaitsee uiiri lä­hellä
kattoa, että kuumuus on
siellä vallan tukahduttava. Kyl­pijä
makaa lavalla hien virrates­sa
ruumiista. Tällöin vanha nai­nen
tulee ja hosuu ruumistasi
koivupuun oksilla, joi.ssa on vie­lä
lehtiä jälellä,- Lieneekö koi­vun
oksissa jotakin puhdistavaa
ainetta, sitä en' tiedä, mutta joka
tapauksessa nii.stä ainakin lähtee
mieluinen tuoksu. Tämän jäl­keen
sinut saippuoidaan vahvas­ti,
hierotaan ja sitten asetetaan
lämpimän suihkun alle, joka vä-;
hitellen mnuttuu jääkylmäksi.
kuljetusneuvojen ryöstää mat­kailijoilta
ihmeellisintä ja jän­nittävintä
jokimatkaa Europassa
— Oulujoen koskien laskua,,.
Ensimmäiset pienet pyörteet vie­vät
venheemme keskelle virtaa,
vesi syök.syy vinhasti ja ruoskii
venheemme laitoja; me lennäm­me
s u o ra a n p ii i n s u u r t a k i V e ä,
mutta juuri kuin odotamme tärä­ystä,
. käännähtääkin periiiiiies
sievällä, melan : vetäisyllä knl-kummc
toisaalle j a me sivuutam­me
kiven metrin etäi.sy.vdessä;
kiidämme eteenpäin villissä vauh
dis s a läpi kiehuvan veden. Ih­meellinen
ohjaus! Kukaan- ei
näytä hermostuneella. Veneiiiies-ten
taito antaa jokaiselle luotta­musta
: ja jännitys muodostuu
mieluiseksi eikä pelottavaksi. Lä-liesty
mm e. vi h aist a koskea, jossa
vesi tyrskii kuuden jalan kor­keuteen.
Meistä tuntuu,, että mi­kään
elollinen ei voi turvallises­ti
sivuuttaa tuota. ?^le kyyris-t
y m m e k o lv o o n : p e 1 ä t e n s aa \ a mm e
vähintäin täydellisen kastelun.
Turha pelko! 31e liu'unime häm­mästyttävän
. keveä.sti vaahtoisen
pinnan yli ja veden vihma tus­kin
meitä ollenkaan ta voi 11 cia.
''Kaatuvatko nämä venheef
milloinkaan/?' • kysym me.
' ' S u u r in osa niiitä venemiehiä
on laskenut näitä koskia joka
päivä monta monituista vuotia
il man pieni n t ä k iiii n va n ri ota,''
selitetään.
Saamme tietää, ettil Oulu-joen
A'iimeisessä koskessa on 292.000
hevosvoimaa. . Mikä suunnaton
ja hillitsemätön voima! Ja kui­tenkin,
kuinka helposti ei kr» ih­minen
sitä hallitse!.'. . M c olim­me
nauttineet yhdestä maailman
p a rl 1 ai m mi st a jo k i m atk o i s t a.'' -
(^Ir. Marshall Reidin kirjoituk­sesta
''Oulu-joen kokkia laske­massa.'")
X, Y , U .
Nyfeyinen kurssimme rahaläky
, tyksiUe SlUOMEEN
Postin kaiatta ja
sähköteitse on
Myös myömme pankki-caoitGÄ
sia ((shekkejä) markoissa yll&v
mainit, kurssin jälkeen ja erikoi
sia, kolmen prosentin korkoa vt^
täviä matkustajien shekkejä dol­lareissa,
jotka Suomessa lunas ^r.
taan siellä voimassa-olevan doV'5-
rin kurssin jälkeen.
•••.'^4'^V>-'-0>-: y^:/^/^ /\'-:/-''^^
Lähetyskulut rahalähetyksiii^
postin kautta on 15c.:.summiUt6
alle $20wÖÖ; sitä suuremmilta sur^
miltä mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse
$3.5,6 k&ikilta summilta.
Oli
Kaikki lähetykset osoitetaaö
postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne va^
taanottajan ja lähettäjän osoi*
teellä varustettuna osoitteella
Foreign Department
Kaskuja Lloyd Georgesta.
HANCOCK :: MICH
I «-Perustettu v. 1874.—
Vara^ yli $3.000,000.00.
Kirjoittakaa suomeksi; meiUa
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me,
fl^
kasvonsa saadakseni varmuuden
siitä, ;että mies ei ollut Lloyd
George, vedin hänet rannalle,"
Senraava. juttu kerrotaan myös-•
k.in Lloyd (Jeorgesta, tai oikeam­min
hänen rouvastaan. Muudan
Englannin .entisestii. pääniinij^- pappismies tuli kerran erää.seen
ter. .Lloyd Georgesta kerrotaan pankkiin, jo.ssa entinen päämi-kaskuja,
.jotka ; huvittanevat' nisteri oli parhaillaan; toimitta-myö.
skin meikäläistä .vleisöä. | massa asioitaan, ylemmässä ker-
Lloyd
toneen En<
ala}vuonees.sa seuraavan tarinan Georgea, joka odotteli. puoliso-
Georgen väitetään kep- rok.sessa sijaitseva-ssa toimistos-
Cnglannin parlamentin >sa. Pappi puhutteli rouva Lloyd
siltä ajalta, jolloin hän oli kai­kista
villiimmin kansansa, vsuosi-ossai.
.Eräs mies oli kutsuttu oikeu­teen,
missä hänelle lausuttiin
kiitos sen johdosta, etlä oli :pe-lastanut
erään miehen hukku­masta.
Pelastaja lausui tällöin:
"Olen tosiaankin tehyt hyvin
vähän ansaitakseni tämän kii­toksen.
Näin miehen taistel e van
henkensä edestä vedessä. Hyp­päsin
veteen,- uin hänen luokseeiii
ja käänettyäni ylöspiiin hänen
a an a 1 h a a II a portaiden j uu r eli a.
Tr^iannissa olivat parhaillaan tun­netut-
inella^vat käynnissä ja pap-
])ismies surkutteli tämän onnet-t(
jman maan hirvittävää sekasor-
!t6c4. Hän lisäsi, kuitenkin lohdul­lisesti:
''Ivuitenkin tuolla y l ­häällä
on yksi, joka on saattava
kaiken järjestykseen,"
' " N i i n on," vastasi r v a Lloyd
G e o r g e , " H ä n .tulee alas aivan
tuossa paikassa."
fcnglannin parlamentin käytä-yis.
sä) saa kuulla parhaat jutut
Alaaseudulla, : jossa satina usein
sijaitsee järven rannalla, .pn.ta­pana
syöstä saunasta suoraan jär­veen;
se on yleensä hyväksytty
jäähdytystarpa. ^Monet karaistu­neet
nuorukaiset saunasta tultu­aan
kierittelevät itseään lumessa
ja vakuuuttavat, että se on vir­kistä
vämpää' kuin uskoisikaan."
— (]\rr. T. Graydon Montaguen
kirjoituksesta "Pohjoisimman ta­savallan
pääkaupunki.'')
m
m
mm
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
Yhteys Pohjoismaiden Yhdysiiankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
'F
Canadan-Yhdysvaltain
viljatuUi.
.ii
Gauadasta Yhdysvaltoihin tuo­tavan
vehnän tullin korottami­sien
30 sentistä 42 senttiin bushe-lilta
on aiheuttanut canadalaisten
keskuudessa vastata usetul van.
Muutamat Canadan sanomaleh­det
ovat kehoittaneet hallitus­taan
ry Yltymään kostotoimiin tul-likoTlotuksen
johdosta. Toiset
lehdiet ovat menetelleet diplomaat
tisemmin, suositellen tullisopiT
musta, joka jossain määrin ta^
soittaisi suhteet. Tässä kysyk-
"sessä eivät canadalaiset näytä o-
— hämmästyttävää kylläkin —
rautatieasema. Ympäristöönsä
nähden voi verrata sitä ainoas
taan Pennsylvanian rautatien a-semaan
'New Yorkissa. Suuren,
puuttoman, graniitilla lasketun
torin takana tämä Saarisen
Suomen huomatuimman arkki­tehdin—
luoma jylhä, melkein
brutaalinen rakennus seisoo niin­kuin
suuri muistomerkki, kuva­ten
Suomen .kansan uskoa tule­vaisuuteen
fiekä kaupunkinsa ja
maansa kuljetuslaitosten vastai­siin
tarpeisiin* Sellaisen raken­nuksen
voisi odottaa näkevänsä
Parisissa tai Ghieagossa, mutta
kaupungissa, jonka mittasuhteet
ovat pienet ja maassa, jonka va­rallisuus
ja taloudellinen /kehitys
on vähäinen, se on merkillinen.''
^'Suomi ilmaisee arkkitehtuu­rissaan
enemmän kansallista yk­silöllisyyttä
ja ^omaperäisyyttä
kuin mikään muu Pohjoismaa.
Kysyin amerikalaiselta professo­rilta,
joka oli Suomessa keräile­mässä
aineksia kirjaa ' varten',
miksi hän" oli vaannut .Suomen
''Kuopio on kaikin puolin kau­pungin
kaltainen, aina liikenne­poliiseja
myöten, joka seisoo kei-.
sarillisena /voimakeskittymänä
keskellä katua T - vaikka minul­le
on salaisuus, minkä tähden
mikään kaupunki Suomessa tar­vitsee
liikennepoliisia. Kuopios­sa
on leveät kadut, matalat, e-nimmäkseen
hirsistä rakennetut
talot, vilkas tori ja muuten hidas
ja tyyni elämä. Siellä on niin
vähän nähtävyyksiä, että. liikun­toa
saadaksemme kiipeämme nä­kötorniin,
joka sijaitsee metsäi­sellä
kukkulalla kaupungin lä­hellä
ja tarjoaa ihmeellisen- nä-koalan^
kaupungin ja saaria' täyn­nä
olevan järven yli. Nyt tiedän,
että näkötornit ovat keksityt
Suomessa. Jokainen itsekunni­oitusta
omaava kaupunki tasa­vallassa
kerskaa, vähintäin yh­dellä
näkötornilla. Golfi-kenttiä
saa maasta turhaan hakea, ten-}
niskentät ovat harvinaisuuksia, j
mutta näkötorni on aina saavu­tettavissa
huvittelua varten
"Suomen matkailijayhdistyk­sille
kuuluu kiitos siitä, etteivät
ne .ole »sallineet nykyaikaisten
LM3
1
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivUn kor
keimman kurssin rahalähetyksistä.
KURSSI ON TÄN;ÄÄN
SUOMEN MA£,££:ÄA CANADAN DOLLABISTA.
•• . ; ; ••••.•,• . • •-••••. i . ;, •• • • , ••••••
Kaikki lähetykset osoitetaan pjostin kautta, jos säh-kösanon^
alähetystä ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $3.00 seuraavassa, lueteltujen lähetysku­lujen
lisäksi. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, öOol^ummillo $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seu;»*«avalta sa­dalta
25G.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lälietyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet '^joittaa hy vin tor-kasti.
A
PORT ARTHUB, ONT.
täi: 518 St. Catharinö St., West» MontreaJ; Que.
1^1
f4-tu^.ii; u^\r bs^-^ii i . - L ' ' ! ' ' ^ r ^ T ^V