Canadan uutiset, April 24, 1924

              » 7 1 r
S 3
1.P
> li
mm _
li
I N U M E E O Itj
" "-'-.il fl-
CANÄDANltIUTISET,rPORT/ iARTmjR,!0NT4r©Äm
SUaMALAksTEN KOKEMUK-I Miiloin tuo työväestö herää nä-• onnellinen, melkein aina, jos tah-
SIA VENÄJÄLLÄ. kemään kurjuutensa ja tajuaa too.
sen ylellisyyden mitä se tuottaa Kuta vanhemmaksi tulee," sitä
menevän I toisille, silloin tulee elävämmäksi herää. Jos yleensä
'*punaineivarmeija':V pistimillä 'kehittyy oH^^
Venäjältä palanneita suoma­laisia
on käynyt New Yorkissa,
matkalla kotipaikoilleen Yhdys­valloissa,
josta .olivat pari kolme
vuotta taaksepäin lähteneet Ve­näjää
"ylösrakentamaau", ker­too
*^Rai\'|aaja.'"' Näiden joukos­sa
oli muudan Oregonin valtios­ta,
sieltä Astorian tienoilta saak-ka,
tullutj joka oli- saanut 'kokea
neuvostohallituksen 'vankilaa vii­den
kuukauden ajan, minkä oli
pidätettynä ilman mitään viral­lista
syytöstä ja oikeuden tutkm-.
toa ja jqnne vietäessä otettiin
mieheltä Wahat, täällä Amerikas­sa
kommunistien agenteille mak­setuista
varoista annetut kuitit
y. m. paperit. Sieltä päästyä
annettiin hänelle vain asiano­maisten
omaamat Yhdysvaltain
kansalaispaperit mitkä pistettiin
kouraan Latvian rajalla, jonne
tuotiin Venäjältä ulos karkoitet-tavaksi
ilman '^en parempia pas­seja
ja: muita tarpeellisia pape­reitani
joita vajlla asianomainen
joutui moniin vaikeukfsiin sillä a-jalla
kun hän tarvitsi hankkiak­seen
Amerikassa, olevalta, jier-heeltään
rahoja niin paljon, että
voi päästä hlhteniäälv Europasta.
Erittäin julkean teon kertoi asi­anomainen
erään lännellä verrat­tain
tunnetun «uomalai.son ^ knm-m
unist i -agi t a a t tori n. j ole a nyt on
Venäjällä, tehneon. Agitaattori
näet tullessaan Venäjälle oli ot­tanut
asianomaisen vaimolta tuo­dakseen
miehelle, joka jo silloin
oli paluupuuhassa,' $200 rahaa,
mutta kieltäytyi Venäjällä sitä
as!anomaif|elle antamasta. Tämä
tapahtui ennenkuin maasta läh­tevä
sittemmin kuskattini 'vanki-laan
oppimaan iuiutia.' •
Muua^n näistä palaavista oli ol­lut
osa 11 i sena R osto v in 1 ou n ai s-pnolella
Kubaskan : kuvernemen-tissä
hallituksen konsessionijla
saadulla maalla yritettyyn maan-viljelyskonimuniin.
mutta perään
tyi ja lähti pois kun havaitsi, et­tei
koramunilla: ollut maanvilie-lyksessä
mitaan r menest.yksen
mahdollisuuksia. Konsessioniin
oli tullut heikko kohta että tuot­teet
oli myytävä neuvostolan syn­dikaatille
ja tarvikkeetostetta-
Ta saman vallan toisilta svndi-kaateilta.
Taton kavi. että gaso-
1 i i n I s t a, j (\ tli oi i 1 n.\' a 11 u se n ti 11 ä
; gallona, täytyi maksaa 4-1 Kenttiä
gallonalta, ja ettii viljan tävtyi
myydä hinnalla, jotka olivat kak­si
-ja kolme kertaa alhaisemmat
^ n i n mita se lunta, jolla halli­tuksen
syndikaatti vilja tavaraa
jälleen myi knluttajille.
Maanviljelyksen .alkuun tar­vittavan
siemenlainan 'käyttö oli
varsin kuvaava. Alunpitäen oli
sovittu, että neuvostohallitus an-,
taa siemenviliaa korotta ja mak­sutta,
mutta kiui p.tkallisien
kärkkymisten jäle^ta laina saav
tiin, niin täytyi ^n^in maksaa'
.$öO rahtia 16 tonnin viljamääräs­tä
tuotuna vallan yli sadan mai-liu:
matkan ja klm vilja makset-tiin-
syksylla 6 kuukauden kulut­tua
takaisin, täytyi maksaa 28 J/.
prosenttia ylltsb si".tä. niitä saa­tiin.
: ;M u u a n V e n ä 1 ä i s t en v i r a s t o i e n
k un to 'S u n 11 a ku \'a a \' a a s i a tul­koon
mainituksi. Tsel-nan ase
maila, joka oli lähellä konsessio-nimaata.
lojui| käyttämättä suuri
tavakseen, joko vuokraamalla, ta-muuni
.halusi saada sen kävtet-;
tavakseen, joka vuokraamalla ta-;
hi ostaen, mutta pitkän neuvotte­lun
jälestä. joissa ensin se luvat­tiin
ja sitten kiellcttrn lopuksv
kävi selville, ettei 'kukaan ollut
varma siitä, kenen omaisuutta
oikeastaan- se sammio oli. Oliko
se valt"on, vaiko öljysyndikaa-tin,
vaiko jonkun yksityisen tahi
taivaan Jumalan.
Baksalaiselle kanuunatehtailija
Krupp'lle oli nMivostohallitus
paljon suoi^eampi. Tälle annetus­sa
konsessionissa taataan oikeus
myydä vilja itse ulkomaitten
markkinoille ja jos neuvostohal-litns
milloin tar vitseisi ottaa
Kruppin t'lalt a viljaaj maksetaan
siitä Amsterdamin noteeraama
hinta. Kruppin tiloilla isännöi
saksalaiset pehtoorit ja maanvil-jelvstvöt
suorittaa venäläinen
työväki, jolle Venäjän maanvil-jelvstyöväen
''union" (bolshe-vikien
käsissä oleva laitos sekin)
määrää palkkatariffin niin al­haisen,
etteivät työläiset saa kos-'
kaan riittävästi vaatteita yll-p^
pitämään kuria.
Toinen matkaliijoista, joka pa-tietysti
nukkuvat kehdosta hau­taan
— kehittyy enemmän nau­lasi
Kuzbaskasta, kertoi yhtä ve- tintokykyiseksi. Vuosi vuodelta
näläisen harmaita tietoja sieltä- elämä avautuu enemmän, antau-kin.
Sinne oli yli-isännöitsijäksi tuu enemmän.* Arvoituksia, sa-neuvostolan
isännät lähettäneet laisuuksia, löytöjä, ratkaisuja —
juutalaisen demagookin, joka ei kaikkea satelee yhä tiheämmin
ymmärrä teoUisuud. hoidosta yh- ihmisen syliin tuoden hänelle y-tään
mitään ja jokai^^ei salli ke- hä syvempää jännitystä ja seik-nenkään
hänen päätöksiään vä- kailua. Nuoruus tuntuu värittö
hääkään iarvostella. Kouttorei-mältä sille, joka on kokenut elä-hin
ja virastoihin pakataan lau- män yhä nusia kypsymisiä, sen
mittain •kykt;nemättömiä juuta- rajatonta kukkimis- ja hedelmöi-laisia,
jotka kuitenkaan eivät saa miskykyä. Pienet keväiset nuput
mitään muuta suoritetuksi kuin olivat aikanaan lierttaisia, mutta
vedetyksi I hallitukselta palkan, ne olivat vain ensimäinen aavis-
Tuotanto ilaskee siitäkin mitä se tus: ku-kkien ja hedelmien hur-on
ollut ent'sen tsaarin hallituk- masta.
sen aikana, verraten kaikkiu;' ai-'
keellisinc: väleilleen ja työtapoi-neen.
.. Pietarissa oi e vat suomalaiset
On turmiollinen väärinkiisitys,
että keski-ikä ja vanhuus ovat
i'( uvk u n 1 a i sta n u o r u u de n/ rä n sisty-m.
vstilaa. Ne ovat itsenäisiä elä-pakolaiset
ovat vaikeassa asemas- mänaikoja, yhtä tärkeitä kuin
sa ja tietävät kertoa kauheita nuoruus ja onnellisempia kuin ^e.
juttuja nemostolan komennosta. thana. syvä. jännittävä kec^ki-
Fv o k' o Ve n ä j ä n h a 11 i t u s o n • j o u -
tunut sieluttomien rosvojen kä-ikä
! Kukkurainen vanhuus, jol­loin
elämä on niin rikasta, ettei
siin, jotka ovat ottaneet yks.tyis-^ enää voi kehittyä ihanaminak-elämässäänkin
entisen aatelMon si muuttumatta vliaineelliseksi'
karkeimmat paiieet tavoikseen
'111 pitkälle, e t t ä useinvm 11a on
I > a r 1, k' oi m e A'a i n i o a. j (> i 11 e 11'. e no t
asunnot ; kaikkine mukavuiiksi-n
e e n k u t a n n eta a n ha 11 i t. A- a r o 1 s -
ta. Että Suomesta pakolaisina
olevilla,- nii 11a j o h to m i eh i lla, j oi t -
'on vaimot ;iaivat. Suomeen, olisi
iiflet, .eii sekaan ol.isi ihmeteltä-
• > ' - j ' . mutta nttä keollakin jo loil­lakin
on useampia venäläisiä.,
nim se osoittaa tapainturmeluk- '
sen joutuisaa kehittymistä niissä
piireissä.! Tunnetulla entisellä I.
W. AV.-liiton suomalaisella iohta-j
alla, j oka Am eri kasta k a rka si
Venäjällc. jättäen opetuslapsen­sa
t a n n i o n jo e nti st c n 11 s ä k s i
pari uutta muijaa. ^luntenkin
ovat .asitteet rappeutuneet. Kun
Pif inn lähellä joltakin maalai-
Toivo vanhenevasi! Jos vain
voit vapautua yleisestä harha­luulosta,
että. vanhuus on aleuipr
tila kuin nnoruu?;, kuljet vuosi
vuodelta yhä innostavampaa elä­mää
kohti.
(U. S.) Asser.
OLYMPIALAISRAHASTON
kartuttamiseksi on Mr. A. Kokko,
^lissanabiesta. Ont.. kin-ännvt
$21.50. Kiitos kerääjälle ja lah­joitta
j il le. Ka h a t on ed e 11 cen 1 ä-hetetty
olympialaisrahastoon.
Suomen KoTisulinvirasto,
Montreal, Que.
OLYMPIALÄISRAHASTOON
oh va r a kon su li .Ei" i e k J . Kortt een
kerävslistalla koottu ja Ameri-selta
N ä r ä s t e t ä ä n heNonen .la asi- Suomala sell. Kannatusyh-a
n om a m en me n ee -ilm o 111 a maan distvkselle.lälietetty !|^24.00,.josta
v;irkaiide.sta viranomaisille, nim
li/in pi",tetaan ])ariksi kolmeksi
paivaksii vankilaan, jotta varas
-saa kylliksi aikaa vieda hevosen
muualle ja myydä sen tahi vai-hettaa.
ettei vaan kiinni joudu.
Että vieraat, jotka pikapaiden
pistäytyvät Venäjällä saavat
kauniinkin kuvan siitä, on kyllä­kin
mahdollista, mut ta sen, joka
joutuu siellä elamaän sen verran
että tulee tuntemaan mitä se dik-t
a a tto V} ne n h ai 1 in t on i u o t o o i k' e i n
tarkoittaa ja mihin se kykenee,
0 1 tee mi(?li niitonkaan asettaa si­tä
täten lausu taan kiito k set.
Kalle Mäkinen,
Kann a tu sy h d i st y ksen ra ha ston l i .
LADYSMITH, B. C.
Huhtikuun 1.') p.
C. l(. ^'^rr^'/<9^&
Kalastus, rjadysmithdai.silla on
ollut )o monia vuosia lapana
inenna kesällä kalastamaan, tahi
I) a r e m m 1 n s a n o e n n 1 e 11 n ä 1 o h i k a -
lastuksoen. Kyt kuitenkin on
saatu lehdistä lukea se ikiivä
viesti, el tä 1>. . C . ;l()lienkalastuk-vertauskuvaksi
länsunaitten '«^^^^a maksetaan tana vuonna ai-n
o a s t a an — 22'/. sen 11 i ä k ala st a,
k u 11 se vii in e kesänä o 1 i 30 ; sent-
H i u k s e s t a nim .vakuuttivat.
a i n a k in i. jossa i n - in ää ri n kansa n-valtaisille
yhte-skunnille. :
X in pääUele.vät matkaaiat ja "li»- saattaa a nakin mainan-kaipa
oii\at oikeassa' kun koke- kalastajat huonotuuliseksi. Yh­tä
paha se on karkille.
; V f J a a .V Tuon johdosta (Ui/jotäkin
sa iiomista..; Kun sUom.' ka !äst a jät
tällä Tännikoilä:6vat^ suurimmak­si
osaksi komniun.isteja' ja kun he
itse ' mielestään^^^ 0^^^^^^
•ettii/ he i kykenisivät' / johtamaan
luo t an t i il a it ok 9ia^ j a . — h alF t se-
Toivo vanhenevasi!
Kseiinpien keski-ikäisten ihmis­ten
sielussa on kalvava, epämää-ränen
tunne: pian vanhenen, elä­mä
liukuu käs'stäni.. .menetän on­neni
ja merkitykseni.
Sanomme kyllä, kaikki. ettem-maan
suuria: ja pieniä valtakun­tia
^.'paremmin kuin nykyiset,
demokratiset vallassaölijat: niin
me ymmärrä niitä, jotka pelkää-1 mikseivät käytännössä, edes osak-vät
. vanhenevansa. ]Me emme
kuulu niihin, jotka kaikin riip­puvat
kiinni nuoruudessaan.
Niin sanomme. Mutta jo^ ajat­telemme,
sen sijaan että heti sa-nomme>
1 voi meille käydä selväk-si,
että sydämemme pohialla on
pieni surumielisyys, pieni kaiho.
"Mitäs i meistä vanhoista", niin
voi tulkita tämän heikon kylmän
sikaan toteuta tuota taitoaan?
Siinä saisivat omasta kokemuk­sestaan
nähdä, kykenisivätkö he
ollenkaan lyhteisesti jotakin tuot-;
varjon, i Niin sanovat äidit kat­sellessaan
nuorten huveja. He sa­novat
sen nauraen, sillä he tietä­vät,
olevansa itse.melkein nuoria
vielä. ii\rutta naurussa on pieni
haikea sivnsointu: mitäs, meistä
todellakaan kuin .vanhenemme!
Tämä kummallinen ennakko­luulo-
on niin lev"nnyt. että Ivar-vat
ihmiset vanhenevet rauhal­lisesti.
^ .Vielä harvemmat iloitse­vat
vanhf^nemisestaan.
"Elämä liukuu käs^'stä." Mi­kä
liukuu käsistä? Työ pysyy,
rakkaus pxsyy —- paitsi hakkai-hi,
johon normaali-'hin'nen ta­vallisesti
väsyy lähestyessään
kahdeksattakyramentä.
Elämän onni pysyy ta* oikeam­min:
ivasta vanhetessa ymmär-rämmer
kasvattaa itseämme on­nellisiksi.
Vasta kolmenneljän-kymmenen
seutuvilla alkaa ihmi-hämärtää,
e^tä V,'>n voi olla
tamaan ja tuotettuaan tasan
nauttimaan 'työnsä tuloksia."
Heillä olisi vietävän liyvä tilai­suus
järjestyä s. t. s.: muodostaa
kalastuskunta, vaikka vaan pie-nemälläkin
pääomalla, kun täs­sä
maakunnassa on kalastusvesiä
vielä kylliksi. •,
Ei myöskään tarvitse pelätä,
ettei täällä saisi kaupaksi tuottei­taan,
kun autoilla pääsee lähes
kaikkialle ja jollei pääse autolla
niin pääsee ainakin moottori ve
neellä ja teollisuuspaikkoja- ja
työläi.siä on kaikkialla. Vaan sel­laiseen
hommaan eivät suomalai­set
kommunistit kykene: He ei-
O
V
:
Kehoitamme yleisöä vei|
hintamme tarkoittavat
myydä.
Kohtuullisesti '^vertaamgE^
tavalliset hintamme ov?
Silmäys allaoleviin joka
semme paikkansa pitäJ
f>ti '* *- Isaani
^laanantain.i saaj)unnt. Sie
mistetut. Hauskat kuosit ja
Nanui ovat i)o ikkeuksellisia
tuja. Hinnat
V. ,
^^^^^
4. J^KM tl
Mm
•
on sa at a v a n a n 11 n k 111 hai va 1
Ihiseroita; Ha meita ja Hioi
Säästätte ralia
L A K A N A '
hu m i V a 1 ke ita '• ca n ada la i si a j a f-^--
tu.i.i it' kohtuullisiin hmtoihin-f'
72 tuuman lo\vista, myy , ^
.69c, 79(^
1
-5*
bl' tuumen le\ynta hmtai -
69c, 79^'
Tunnettua ''\Val)asso" laatu^
rockses" laatua:. riiRlantil. te
Tyynynpäällyskangasta, t aysi
hintoja. 'le\ e.\ s -K), 42 j,i 41 tui
49
Valmiita Tyynynpäällisiä, pa 1
. basso, 1 lon-ockses ja Dominio
1-} tiiuni. le\visia, parasta laa
, 75
81 X !)() kokoa. Hinnat, pari
Saadaan ioko paltettuina e
Huck Pyyheliinoja. Uusi lälu
Täysiliinaisia Huck PyyhkeitiJ
S Ä N K Y ?
"Krinkertte'' Silnkvpeite. j
72 X 00 Kaikkein kavt.inno
ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ; . . « l !
Huokoisia, Honey Comb, Peit
Huomaa k' '-^^ ia halvat
m
11- \ t <t . ~ 1 .• ^J^JjJ . . . . s.»
, , . ^^^^^
4.« # i
nst r
«to-
Koko 60 X 84
Koko 72 X 84
Kokd 76 X 90
M V
^ ^ ^ ^
mm
id
$3.50
Erikoisia Dama^^ki-peitteitä, 72 x 91) $2.95
JA NIIN EDESPÄIN KAUTTA KOKO UUDEN LIIKKEEM
«f
,0 IhF^Q
417—419 Vctoria Ave.
li?
TYYDYTYKSE
Puh. i
lutusosuuskunta malkosaarelai-silla.
Se lyhyesti siitä.
Leighton & Meakin, nanaimo-laiset
lakimiehetv ovat avanneet
toimiston täällä, -jossa ottavat
riiteleviä kerittäväkseen määrä
tunneilla 3 'kertaa viikossa.
Missä vilca? Suomalaiset ovat
parhaiten edustettuja puutavara-syy
na
neu. ,
moraalinen • rappeutuini-n
1*
teollisuuden alalla. Siinä luulisi
vät kykene tuotannollisesti jär-, heidän saavuttavan jotakin huo-jestymään
siksi että he ovat niin ! mattavampaa asemaa kyseessä o-vääjäämättömän
kateellisia, että levän teollisuuden johdossa. Nijn
se hävittää heistä kaiken todel-1 ei kuitenkaan euuremmassa maa­lisen
toveruuden silloin kun hei-' rin ole asia. Joissakin tapauk-dän
pitäisi olla jotakin muutakin sissa voi todeta heidän olevan a-ikuin
kommunistisia uskovaisia, lempiä työnjohtajia, muutamalle Mrs. Obergista tuntua kummalta,
H/ Norman ja H. Anderson o-vat
saapuneet kotiliGS'llcon Go-vviehan
järveltä. Normannilla on
ollut^ perheensä siellä.
Erakkomaisuutta. Eräs Au?.
Öberg, joka on ollut Vaneouve-|r \
rin saarella tunnettu jo Wcirng-,
tönin ajoilta asti, on omalla ta- I
vallaan kimpaantunut. Hän muut
ti perheensä v. 1907 Clayonuot- P
tiin, Vancouverin saaren länsi- 1
rannalle. Siitä läht-en ovat he <
asuneet suomalaisista eristettyä j
elämäänsä. Onhan se mahtanut i
joka luonteeltaan on iloinen seu-ranainen.
Heidän kahdesta po •
fKaikki tuotanto yritykset —. ku- kymmenelle miehelle, vaan nekin
mouksellisilta suomafaisilta — o- toimet ovat tähän saakka olleet
vat tähän mennessä B. C :ssa epä- huomattavan 'lyhytaikaisia lop-' jastaan kerrotaan Kalervon käy-onnifituneet.
B. Cissa on suom. puen —* toimesta eroittamiseen. vän koulua Victoriassa ja Ilma-kumouksellisilla
yksi ainoa on- Surullisinta on se. että Vscam"- rin kerrotaan viime k'\sänä -äki'-'^
nistunut lii^-evri^vs. P'^ r n ^ ^ massa tanauktie^.-i on ei-oitul s^n li.'-Tsti kuolVrn. iotlo'u ä-iti oH
i
m-
. 1'-.f-
1 « . r-