Vapaus, December 2, 1922

              Lauantaina, jouluk. 2 p. — Saturday, D©c. 2«
TAPAUS
Canadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes­tyy
Sudburygsa, Ont., joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO.
Vastaava toimittaja. ;
VAPAUS/
(Liberty)
The only organ of Finnish Workera In Canada. Pub
Hshed in Sndbury, Ont, every Toesday, Tbursday and
Baturday.
lä kun eivät saaneet avata suutaan muut kuin johtajat,
Mussoiini itse on kuitenkin bluffeista suurin, kuten
kaikki valkoiset vapauskenraalit, jotka omistavain kan-
Adverti8in&rete8 40cpercol. incb. Minimum cnarge
for Bingle insertion 75c. DiBConnt on standing advertise»
ment. The Vapaus is the best advertising mediaa among
the Finnish People in Canada.
Canadaan yksi vk. 14.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
81.60 ja yksi kk. 75c. r« v i
yhdysvaltoihin ja Suomeen, ykai vk. $5.50, pnoli vk.
II3.Ö0-J8 kolme kk. $1.76. . . „
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
j^aitsi asiamiesten jolll? on takaukset.
Ilmotushinta kerran .
palstatuumalta. Suurista i
ulaistuista ilmotuksista 40c.
motuksista sekä ilmotuksista,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c. lisää
'jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c,
kerta, $1,00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2,00 kerta,
$3 00 ikaksikettaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lutaantieto-
ja osoteilmotukset 50c, kerta, $1.00 kolme­kertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu-kanaj-,
- .
cj. •••• . . " . " . '
Jos ette milloin tahansA saa vastausta ensimaiseen
Jdrjeeseenne, kirjottakaa uudell^n liikkeehoitajan per­soonallisella
nimel'ä.
J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
sanliike nostaa pylväälle. Ennen sotaa, jolloin hän
vielä oli «sosialisti», mieli hän alituisesti kärjistää
luokkataistelua. Hänen mielilauseensa oli, että työiäi-siä
on häväistävä ja vainottava, jotta, nämä heräisivät
tylsyydestään (ja tämän palveluksen on hän nyt todel­la
tehnyt, kuten veriveljensä Noske Saksassa ja itse-1 ki suomalaisten tosikpsaJlis-raspu-kunkin
maan pikku-Nosket omain mittains'a mukaan' *ir^\\a^itpn toAf i=. tnivp<>f- hansa
Hipeäii jmaalointi
Ei ole kummaa jos iltalehteläiset,
aamulehteläiset ja kaikki muut
RummJn Jussit, sts. valkoinen haas-kaporvaristo,
pitävät fascistien mel­lakointia
seurattavana esimerkinä:
kuvastaahan Italiasta vastaan kaik-
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome St„ Puhelin 1038. Postlosote:
goi g9. Sndbury. Ont
• Begistered at the Post OffiCO Departinant, Ottawa, äs
fecond class matter. , '' ''.
Tiistain lehteen aijotut ilmbtukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina, ja lauantain
lehteen torstaina kello 8. • • ' •
Kommunistiedustajan vaatteet
ja aivot ^
Äskeisissä vaaleissa valitsi Englannin työväki ensi
kerran suuren^ työväeii edustajiston mukana parlament­tiin
kaksi kommunistia, toisen suoraan kommunistien
listalla, toisen työväenpuolueen virallisena ehdokkaa­na.
Kommunistien suoralla listalla valittu on,Walton
Nevvbold, Porvaristoa ja heidän lehdistöään on aivair
rajattomiin kiukuttanut tämä kommunistf. Ja kun he
eivät ole muuta voineet, ovat he rähjänneet hänen vaat­teistaan.
Newböldin mennessä ensi kerran parlament­tiin,
sen avajaispäivänä, ei parlamentin poliisi mei-nanhutv
laskea häntä sisälle, hänellä kun ei ollut iiän-nysfakkia
eikä silkkipyttyä, oli puettu vain yksinker
.täisiin vaatteisiin ja piti päässään pehmeän lakin. Mi
kä rikos porvariston muotihulluutta ja 'tapalakeja vas.-
taan! Tehdessään edustajavalaa, oli hän puettu samal
]a tavaHa. '
Hän yritti provoseerata taantumusta synnyttääkseen
vallankumouksellista mielialaa. Ollessaan «Avantin»
päätoimittaja, toivoi hän työväenluokalle verisaunaa
jota hän kutsui «vallankumouksellisen uskon' kylvyk
sh. Kun hänet provokaattorina suljettiin puolueesta
asetti hän uuden lehtensä iskulauseeksi blan<]ui]aisen
määritelmän: «Kellä on rautaa on leipää.», Hän o
itsekin blanquilainen, verenhimoinen ja «vallankumo
uksellinen». Veriset joukkotoiminnat ovat aina olleet
hänelle henkeä ja elämää. Psykoloogiseha kannalta on
siis Mussolinille täysin saman tekevää, johtaako hän
kuten ennen sotaa, työläisiä mielenosoituksissa ja la
koissa yhl^ntörmäyksiin poliisien kanssa, taikka intoi
leeko hän, kuten sodan aikana, rintamalla yllyttäen
leimuavilla puheilla sotilaita rynnäkköön, taikka kii
loittaako hän, kuten nyt, musta paita päällä työläis
murhiin. Hän kaikkialla ja aina sama- Hän herättää
ihmisten eläimellisimmät ja raaimmat vaistot.
Käsittämätöntä on vain miten tällainen eläinihmi,-
nen voi pysytellä ministerituolilla. Häneii oikea paik
kansahan on villipetojen parissa, yhtähyvin kaksi
kuin nelijalkaisten. Tähän on kuitenkin änlähut tyy
,dyItävän; vastauksen 'Italian' kommunistipuolueen ää
nenkannatta'ja huomauttaessaan Siitä luihusta kaksi
naisuudesta, jolla Mussolini nyt harjoitta^ politiik
kaansa; pääministerinä antaa hän määräyksen lahtari
joukjcojensa aseislariisumis^esta, mutta lahtaripäällikkö
nä yllyttää hän edelleenkin raiskaamaan työväenluok
kaa tulella ja miekalla. Sillä kerran työläisveren ma
kuun päässeenä olisi hänelle todella mahdotonta istua
rauhassa ministerituolilla ja 'hieroa "kahta kämmentän­sä.
Vaikka Meneehän se nautinto sekin, että tietää työ
väenluokan nyt vuorostaan joutuvan täysin esteettömän,
hillittömän ja vähintäin yhtä paljon uhreja vaati­van
riiston kohteeksi.
Mutta pian saatiin Newboldista kuulla muutakin
.; paitsi hänen pukemislavoistaan. Englannissa on lähes
kaksi miljoonaa "Ayotpn^ Näitten tyilftömäin edustajia
on saapunut salaan tuhanteen nouseva joukko kaikista
osista maata, esittämään vaatimuksiaan hallitusher
roille, vaatien työtä tai inhihiillistä elämää vastaavaa
työttömyysavustusta. ^Hallituöherrat vastasivat heidän
vaatimuksiinsa kasakan pampuilla. Väiteltäessä kruu
nun parlamentille pitämästä vajaispuheesta, kohotti
kommunistiedustaja äänensä näiden kovaosaisten puo
, lesta. Hän piti voimakkaan" puheen, varottaen porva
tistoa, että tämä ryysyjoufcko vielä nouäee ja silloin
joutuvat herrat porvaritkin, jotka nyt tuhlaavat ja
mässäävät varoilla kaikessa ylellisyydessä ja loistos
6a, hyödylliseen työhön. Hän painosti myöskin kaup
paeuhteiden avaamista Neuvosto-Yenäjän kanssa, »yhte
nä keinona tytötömäin aseman lieventämiseksi, tämän
yhteydessä osotläen herroille edustajille, kuinka prole
taarivaltio jatkuvasti kasvaa ja voimistuu ja kuinka
se seisoo .horjumattomalla perusteella, vaikka koko
kapitalistimailma on tehnyt kaikkensa sen kukistami
Beksi. Myöskin hän lausui porvareille sen katkeran to
tuuden, että hejiän on tunnustettava Neuvosto-Venäjä
' enrtemmin tai myöhemmin, niin vastenmielistä kuin se
heille onkin.
Niin suuresti kuin tuo puhe porvareita hermos
tulti^iV juuttikin, monet porvärilehdet ovat pakotetu
tunnustamaan, että kommunistiedustaja on mestari
pphuja ja Qmaa suuren intelligenssin.
Näemme siis, että jollei NewboldilIa olekaan silk
kipyttyä eikä hännystakkia, on häne^llä selvä proletaa
rinen järki ja hyvät aivot. Ja sopinee mainita, että
Newbold on ammatiltaan opettaja, saanut koulutietonsa
Baxtonin opistossa ja Manchesterin yliopistossa. Yh
teiskunnalHset ja luokkataislelutietonsa kuitenkin saa
nut tutkimalla ja mukana olleena työväen mailmai>-
taajuisessa liikkeessä. Newbold onkin laajalti tunnettu
työväenliikkeessä. Hänen kirjoituksensa ovat tietoisen
ja proletariaatille uskollisen kynämiehen tuotteita.
NewboId on ensi hetkestä saakka käsittänyt kom
munistiedustajan velvollis^uudet parlamentissa ja siis
hyvin osottanut olevansa sen luottamuksen arvoinen,
minkä hänen valitsijansa ovat hänelle antaneet. Hän
on yhdistänyt työväen pohjajoukkojen ulkoparlament-taarisen
ja työväen edustajain sisäpuolella olevan toi
minnan samaksi työväen luokkatoiminnaksi. Olisipa
vain Englannin työväellä paljon hänen laisiaan edvis
Mussolini — verisen turmeluksen
mie&
I^uten Mussolini itse, on koko hänen aseellinen jär-jestönsäkin
bluffia. Fascistien kenraalisihteeri Bianchi
väittää, että maassa on 200,000 facsistia, kun taas toi­set
johtajat, että näitä on ainakin puolta enemmän
(mifjoona, sanottiin {ascisti[en ulkomaasähkösanomis-sa!)^
Neapelin «paraatissa» ilmoitettiin näitä viralli­sesti
oljeen 70,000, mutta todellisuudessa oli niitä vain
13,000. Myöskin heidän kongressissa oli pluffia, siel-
Kommunistinuorten mielenosoitus
Lontoossa
Erään porvarislehden kirjeenvaihtaja on Lontoossa
ollut seuraamassa kommunistinuorten mielenosoitus­kokousta.
Hän kuittaisi sen enemmän tai vähemmän
pahansuovalla olankohauksella, samoin kuin lontoolai­set
poroporvarit, jotka Trgfalgar Squarella — tavan
mukaisella mielenoaoituspaikaira — odottavat ohirat
sastavaa kuningasta; varsinaiseen sirkukseenhan pää
see.vasta illalla! Mutta kirjeenvaihtaja ei sentään voi
nauraakaan. Mielfenosottajain joukko oli kyllä pieni,
mutta siinä oli yhtäkaikki jotakin, joka jähmetytti
pilkan hymyn, ja vaikutti, ettei tilaisuus käynyt teat­terista.
Siinä oli ryysyisiä, takkuisia olentoja likaisissa,
nukkaviertiissa päällystakeissa, rikkinäisin kengin ja
ilman kaulusta. He olivat laihoja ja kuihtuneita-ja
heidän kasvonsa x)livat kovin kalpeat. Ja kun he pu­huivat
nälkäisistä vatsoista, niin ei hymyillyttänyt, va­kuuttaa
kirjeenvaihtaja ja jatkaa
Kaikki mitä tavallisfet ihpiiset (sts. omistava luok­ka
Ja sen kätyrit) pitävät pyhänä, jumala, uskonto ja
oikeus seikä sen edustajat, oli uhman ja herjauksen
kohteena. Piiska vinkui isku iskulta, ja varmaan kir­velikin
välistä.
— He ovat päästäneet Leninin vähintäin kaksikym­mentä
kertaa 'päiviltä ja Trotskin suunnilleen yhtä
montakertaa. Mutta he elävät yhtäkaildci. Kirotut
porvarimme syytävät meidän mahoihimme valheita
leivän sijasta. Lenin elää J a on uhrautunut kansansa
hyväksi. Tekee työtä yötä ja päivää, asuu yhtä huo­netta,
.ajattelee vain kansaa. Voitteko osoittaa ainoa­takaan
meidän nk. politikoitsijoista, joka tekisi sa­moin?
Tekeekö tämän Lloyd George, joka näyttelee
pyhimystä rukoushuoneissa mutta valehtelee parla­mentissa
ja 'hallituksessa, jolla on verta käsissään ja
on aina sukkela ja hauska? Tekeekö tämän Churchill,
tämä hekumoiva vanhapoika jä atimatti, ja tekeekö
sen joku muista herroista, keitä lienevätkin? Sanon teil­le,
etteivät he ole mitään muuta kuin syöpäläisiä, jot
ka pistävät ja imevät teitä. Mutta heidät me kyllä
nujerramme.
Puhuja lopettaa ja puheenjohtaja esittää pienen
tyttösen. Tämä on korkeintaan 7-vuotias, mutta liän
seisoo siinä somana ja varmana Nelsonin patsaan lei
Jonien välillä. Hän saa myrskyiset aploodit. Hänel­lä
on kaunis ääni ja hän sanoo: Ette tiedä, miten on
oikeastaan laita maailmassa, ette liioin, miten pitäisi
olla. Tulkaa kommunistisiin sunnuntaikouluihin! Siel-lä
saatte tämän tietää. Kommunistit mielivät luoda
uudelleen onnen maailmaan- Paindlcaa mieleenne -Jä
mäi äidit! — Sitten lausuu hän «pienenä kansannäy
telmän primadonnana» runon, tekee sen ponnella. Jäi
een myrskyistä suosiota ja loppumatonta pennynkolik-cojen
sadetta.. ^
Tällainen suunnilleen oli kommunistinuorien koko­us
Trafalgar Squarella, hymähtää porvarillinen kir-eenvaihtaja,
aivan samoin kuin korinthilainen porvari
ennen aikaan «pukilta haisevan» Paavalin sakille, ja
nuitenkin oli ja on kummassakin tapauksessa kysymys
maailmanliikkeestä, missä Trafalgar Squaren tyttö
kuitenkin edustaa liikettä; joka likvidoi kajkki; edel­täjänsä,
cfj'
tinilaisten teot ja toiveet: häpeä
leviää yli kansan ja maan. Jfitä
suomettarelaiset maantiesankari^ ja
sellaiset haaremipukit kuin Kianto
ym. Suomessa, sitä faseistit Itali­assa.
Emme tahdo mainita työläis-teurastusta,
puhumme muusta hä­peästä.
Suomessa kerittiin' tukat
naisilta, jotka olivat seurustelleet
venäläisten sotilasten kanssa, ja ke­ritsijöinä
oli hampuusit, joille kyllä
kelpaa toinen sukupuoli olipa tämä
mitä kansallisuutta tahansa. Ki­anto
rusnaili näistä naisista ruo­kottomia
arkkiveisuja. Vilkuna her­jasi
kokonaisessa romaanissa tapet^
tuji työläisiä, nimiltä mainittuja
tovereja, joiden eämänjuoksu kyl­lä
kestää kokeen herjaajainsa maal­lisen
vaelluksen rinnalla. Aamuleh­ti
piti kaatuneita ja tapettuja työ­läisiä
eläiminä, joita ei olisi tar­vinnut
siunata maahan.
Kaikkea tätä tehdään Italiassa­kin.
Siellä ei tosin ole '611ut mi­tään,
'venäläisiä sotijaita, mutta
siellä: on sitä enempi kommunisteja
Ja sosialisteja ja näiden omaisiä.
Ja he saavat olla sotkuportaina, joi­ta
myöten lahtarieläimellisyys <seu-rattavine
esimerkkeineönj ravaa.
Kas tässä yksi aito iltalehtelaisesi-merkki:
Faseistit saivat Roomassa kiinni
ja veivät kidutusluolaansa tunne­tun
toverin, Bombeccin sihteerin,
communisti' Lemmin. Leikkasivat
tämän parran ja tukan sekä pakot-tivpt
tämän juomaan ^ puolen litraa
riisiöljyä (jotta hän olisi ollut pa-cotettu
ulostamaan tosi iltalehte-äis
— anteeksi fascistista isänmaal-isuutta).
Maalasivat tämän jälkeen
casvoihinsa kolmivärisen- merlcin, is­tuttivat
hänet työntökärryihin rin­nassa
kirjotus: Eläköön fascismi ja
vetivät häntä niin kautta vilkkaim-,
pien katujen samalla kun pakottivat
länet myös huutamaan eläköön lah-tarismille!
— — —
Toden totta, kyllä kelpaakin seu­rata
. tällaista esimerkkiä; ei ole
cumma jos tuollaiset uroteot kut-cuttavat
sellaisia kouliintuneita
kansallissankareita kuin Rummin
Jussit ja muut iltal^teläiset ,
Mutta fascisteilla on tarjolla mui-akih
esimerkkejä. Ovat lakkautta­neet
joukottain sanomalehtiä, ei ai­noastaan
kommunistisia ja sosialis­tisia
vaan myös porvarillisiakin, jos
viimeksimainitut eivät ole kyllin ää­nekkäästi
osoittaneet suosiotaan
ascistien ulostuskultille. Näiden
akkautusten johdosta on porvaril-isen
sanomalehtimiesliiton puheen-ohtaja
lähettänyt sähkösanoman
• lussolinille, missä sähkösanomassa
äusutaan kummastus sen johdosta,
;tä mies, joka kaksikymmentä
vuotta-*on itse' toiminut sanomaleh-timiehenä,
nyt loukkaa itse sanava­pautta.
Ja Mussolini? Hän vastaa,
että lehtien vapaus riippuu siitä mis
sä määrin ne osoittavat ansaitse­vansa
vapautta. — Ja ansioiden
vaakaajina on- tässä Mussolini ja
länen neljätoista minisleriään laik-ca
alivaltiosihteeriään, viisitoista
murhaajaa ja konnaa, ja fascisti-sen
vapauden ansion .kuvastajana
heidän tahrainen lehtensä «Le Po-boJo
d'Italia», joka raakuudessa ja
sikamaiEissa puhetavoissaan vetää
vertoja jopa iltalebdelle ym.!
Tässä Italian sanomalehtien ku­ristuksessa
saadaan kuitenkin tode­ta
yksi sellainen valopilkku, mitä
ei pahin vainoaika Suomessa tar­jonnut:
on olemaisa kokonainen
joukko porvarilliiia sanomalehtiä,
jotka eivät yhdy lahtarismin häpe­ään!
Ja tämän tosiseikan valossa
ei voi auttaa, että Helsingin Sa­nomain
virkaveljelleen'' nostama
sormi ei vaikuta varsin puhtaalta...
Ikäänkuin H. S. kelpaisi vallan­kaappausten
varoltelijaksi!
Kerta kaikkiaan on italialaisesta
häpeästä seurattavaksi esimerkiksi
vain tfiantumukselliselle lahtaripor-varistolle,
joka siinä löytää joko
vahvistuksen omille jo aikaisemmin
suorittamilleen hirmuteoille taikki
iitten vastauksen «sydämensä» si-simmille
toiveille. Mutta proletari­aatille,
taantumuksen entiselle ja
t&bettäkKS feeti nun vielä chUvSt jouluk,!.
i»"MIHini»||iri|,i,i,jj55j5
een
LÄHETYSKUSTANNUKSETj
Canadan
dollarista
E UHETYSKULUT: 40c lähetyksbtä alle 830- Ift,. in;,.* .
= 40; 60c lähetyks. $40l-$60; 75c lähet 860 s S'"v^^"-
= dan dollarin 25c sadalta dollarUta lisäii ^ii sa-
= ^ lähetyksille |3.50 lisämaksu. ^""^^^^nom^
= Torontossa ottaa rahavälifyksiä vastaan A. T Hill q=;7 D .
S view Ave. ' ^road-nykyiselle
uhrille, on faseistinen
ilmiö viimeisin varoittava esimerk­ki,
hälytys yhdennellätoista het­kellä.
Fascismi on ruumiillistunut
Mussolunissa, aikakautemme kur-jimmassa
yliloikkarissa. Samassa
miehessä, joka Italian sosialistipuo-liieen
kongressissa 1912 esitti hy­väksyttäväksi
.päätöslauselman, jos­sa
selitettiin, että «sellaiset jäse­net
puolueessa olivat ristiriidassa
sosialismin periaatteiden, men^tte-lytapain
ja päämäärän suhteen, jot^
ka kannattavat sosialistien osanot­toa
hallitukseen, samoin kuin kaik­ki
ne, .jotka omaksuvat uuden de-
•mokraattis-sosialistisen käsltyskan
nan, joka tarkoittaa luokkainvälis
tä yhteistoimintaa taloudellise
maaperällä.»"* Ja tämä tekojyrk
sosialidemokraatti, se se tässä nyt
on, häpeällä poljettuaan« omaksu­mansa
» sosialismin periaatteet, me
nettelytavat ja päämäärän, luok
kansa pyövelinä, koko työtätekevän
kansan häpäisijänä ja raiskaaj
na sellaisena, että yksinpä valistU'
nut porvarikin punastuu sen johdo;
ta häpeästä, kun sen-sijaan oikeis
tososialistit kehoittavat kannattaji
aan lojaalisesti suhtautumaan Mus
solinidiktatuuriin, koiramaisuus, jo
ka säästää heidät riisiöljystä, kidu
tuksesta ja vainosta mutta ei )ha
peästä.
Siinä sitä on , varoitusta kerra it­seen
työväestölle kokonaisuudes
saan mutta varsinkin niille, jotk
vielä- seuraavat kotoisten Mussolini
luonteiden luihuja tunnuksia. Hä
peä ei ole muuttaa katsantokan
taänsa, mutta häpeä on purjehtia
väärällä '^lipuIla, osoittaa punasta
;mutta "palvella mustaa ja valkoista
Mussolini, kaikkien yliloikkarien pe
"tyyppi, on paraikaa antamassa ha
vainto-opetusta, mihin johtaa nii
den luikurien politiikka, jotka eivä
ainoastaan parlamentissa sano, että
«työläisten on puolustettava tätä
yhteiskuntalaitosta, vaan myös par
lämentin ulkopuolella avustavat
«tämän yhteiskunnan» kiskureja
luokkatietoisten työläisten vainoo
misessa, työläisten, jotka ovat ka­dottaneet
uskonsa «tähän yhteis
kuntalaitokseen» ja pyrkivät uu
teen.
Näistä pikku Mussolineista varoit­taa
työläisiä suur-Mussoliinin esi
merkki.
M. Törmä.
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
Tiedustelkaa\ himoja y. m.
• Suurimnien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies
i BOX 69 VAPAUS,
i SUDBURY. ONT
5 . Pilettiläke tehtävä J, V. Kannaston nimeasä.
|aiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiUiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii,,,„„,,,„„^ ^
Luokkasodan provo­sointi
Ruotsissa
— Äskeisistä vaaleista päättäen eivät englantilai­set
pitäneetkään Lloyd Georgea^niin suurena miehenä
kuin mitä porvärilehdet ovat uskottaneet hänen ole­van.
V ^
Tukholma, 6-11. — Oli selvää,
että Ruotsin porvaristo heti rien
täisi seuraamaan fascistisen eVers'
tinsä tunnusta — ensi aluksi tie­tysti
«henkisen ryhmittymisen muo
ädossa», mikä ryhmittyminen on jo
aikoja sitten tapahtunut tosiasia.
Samaan aikaan kun pQrvaristo pää-äänenkannattajat
verrattomalla te­kopyhyydellä
selittäjät, että herra
Adlercreutzin ehdotus on vähintäin
kin ennenaikainen eikä suositeltava,
ryhtyy porvaristo kuitenkin käyttä­mään
hyväkseen täten tarjoutunut­ta
tilaisuutta luokkasodan provo­sointiin.
Täkäläinen suurporvaris-ton
äänenkannattaja «Svenska Dag­bladet
» on tässä suhteessa tehnyt
merkitsevän aloitteen. Se on aivan
parahiksi «saanut käsiinsä» julis­tuksen,
jossa kommunistisia nuori­soklubeja
«kehoitetaan leiripaikka-tunnilla
ryhtymään tehokkaaseen
ja tarmokkaaseeh agitattionitoimin-taan
ja että jokaiseen klubiin ase­tetaan
komitea valvomaan ja johta­maan
sotilasagitationia.»
Täkäläinen toverilehti. on - kään­tynyt
lähteen, mistä mainittu por-varislehti
iknoittaa julistuksen ole­van
kotoisin, ja saanut selville, että
koko asia on törkeintä provokatio-nia.
Joko on joku kotifascisti pet­kuttanut
porvarislehteä taikka .sit­ten
on lehti joidenkin taantumuk­sellisten
veijarien kanssa sepittä­nyt
koko julistuksen!
Toverilehti huomauttaa tapauk­sen
iohdosta, että Vaikka se ke-hoittaakin
harjoittamkan sotilasten
keskuudessa agitationia adlercreut-zilaisten
lahtaripropagandan paljas­tamiseksi
ja selostamiseksi, niin on
samaan aikaan tarkkaan varottava
provokationia, «Kommunismin vi­holliset
— huomauttaa lehti —
jotka aina ovaf^valniiita pitämään
ääntä kommunismista, , eivät 'kos­kaan
ole turhan tarkkoja pyrkies­sään
käymään käsiksi vihattuun
työväenliikkeeseen, j Kaikkein likai-srmmatkin
keinot käyvät heille laa­tuun
— eikä lainkaan kummastut­taisi,
jos käytännössä olevan nu^s-kinnari
lisäksi nyt turvauduttaisiin
myös provokationiin. Vallassaolijat
ja näiden kätyrit pelkäävät kommu
nistisia järjestöjä. Tämä on työ­läisten
kaikkialla ymmärrettävä.
Mutta järjestöissämme saamme olla
varuillamme jäsenvärväyksen suh­teen
— valonarat olennot, jotka
harjottavat vakoilua ja provokatio­nia,
«n paljastettava ja leimattava
häpeällä», huomauttaa toverilehti.
Muuten on kommunistipuolue ila-huttavalla
ripeydellä kiinnittänyt
työläisten huomiota uhkaavaan vaa­raan*
Niinpä järjestettiin puolueen
toimesta Vesterasissa suuri.kaikkiin
ryhmiin lukeutuvain työläisten ko­kous.
Tänne oli saapunut myös
muudan lahtarismin ihailija, joka
itse paikan päällä oli oppinut arvos­tamaan
Italian/ fascismia. Mutta
tälle arvon herralle tuli niin kiire
lähtö kokouksesta, ettei ehtinyt
kuulla; mitä kunnialliset työläiset
hänen Iäisistään arvelevat.
7-11. Ennen mainitsemamme tä­käläisen'
kdmmunisfisen kurihallis-järjestön
suunnittelema prötestiko-kous
adlercreutziläistä lahtarialoi-tetta
vastaan pidettiin täällä eilen
illalla Auditoriumin vahaisessa sa­lissa.
Kokous oli varsin mieslukui-nen
ja vaikuttava. Tilaisuudessa
selosti toveri "^Höglund i^ascismrn
historiaa ja osoitti, että se saattoi
rauhassa varttua demokraattisen
hallituksen suojassa, tämä kun ei
ollut mikään muu kuin kapitalisti­en
välikappale, samoin kuiri fascis­mi
on kapitalistisen luokkataistelun
kärjistynyt ilmaisu työväenluokkaa'
vastaan. Demokratia oli se unijuc-nia,
jolla huumattiin joukot valkois­ten
kootessa voimiaan. Puhuja huo­mautti
sitten, ettei ole suurta eroa
sillä mitä Adlercreutz sanoo suo­raan
ja ruotsalaiset taantumuksel­liset
lehdet epäsuorasti.
«Fascistisen liikkeen oraita löytyy
siis Ruotsissakin, jatkoi puhuja;,
ja salassa on varmaan tehty enem­män
kuin mitä ' näkyy. .Kysymys
koskee,, miten työväjenluokka voisi
parhaiten torjua tämän vaaran. Me
kommunistit emme ole koskaan haa­veilleet,
että porvarit kiltisti ja sii­vosti
. alistuisivat sosialistiseen pak­koluovutukseen
sen jälkeen, kun
tämä olisi parlamentissa enemmis­tönä.
Sen vuoksi olemme herkeä­mättä
parlamenttaarisen toiminnan
rinnalla kehoittaneet ^työväenluok­kaa
hankkimaan itselleen muitu
mahtikeinoja pi/olustautumistaan
varten ; vaaran hetkellä. Olemme
sanoneet: me emm*e toivo väkival­taa
mutta vihollisemme voivat pa­kottaa
meidät siihen, ja on ennen­kaikkea
oltava valmiina kaiken va­ralta.
Oikeistososialistit ovat tais­telleet
tätä ajatusta vastaan väit­täen,
että demokratia on kylliksi,
että se on se aines- ja oikea tie
sosialismin toteuttamiseen. Mutta
sillä hetkellä kuin demokratia joh­taisi
siihen, ei kapitalistinen vähem
misto enään kunnioittaisikaan «itä.
Kuten sanottua on Branting äsket­täin
lausunut, ,:r*ttä sosiaHsmi voi
daan toteuttaa "vasta kaukaisessa
tulevaisuudessa, ja täten asettanut
sen suunnilleen iäisyyden näkökui
maan, melkein toiselle puolelle
maallisen elämän, kuten papit au­tuuden.
Ja hänen uskollinen puo-uesihteerinsä
— aina kuijinkaalli-sempi
kuin itse kuningas — on
antanut taistelutunnuksen — kom­munismia
vastaan, siis sosialismin
toteuttamista vastaan. Työväenliike
ei Ruotsissa vielä ole mikään mahti
sosialistisessa hengessä. Se on suu­ressa
määi;ässä vailla sitä itsetie­toisuutta
ja luokkatunnetta, mikä
pitäisi olla sen voimana. Hallituk­sen
politiikka on äärimn^pisen varo­vaista
reformipolitiikkaa. Luokka­taistelun
-kärjistyessä ei enää riitä
demokratian luokkarauhametoodit.
Sen tunnustaa epäsuorasti yksinpä
sosialidemokraattinen sotaministeti
puhuessaan, että armeija olisi val­mis
puolustamaan demokratiaa. Jos
armeijan pitäisi olla työläisten aseis-tumisen
tilalla, niin ei meillä kom-munipteilla
,ole miföän sitä vastaan,
mutta tälleinhän ajatus on tavat­aan
sama kuin kommunisteilla, ja
tällöin on käsittämätöntä, miksi oi-ceistosOsialistinen
sanomisto niin
raivokkaasti vastustaa ajatusta, 3t
joukkojen olisPajoissa Valmis­tauduttava
sen välttämättömyyden
varalta, että niiden on age kädessä
puolustettava etujaan ja oikeuksi­aan
taantumusta vastaan.»
Puhuja huomautti' 3itten, ettö
ennenkuin armeijasta pp-.demokra­tian
vartiaksi on hallituksen kii­reimmiten
" puhdistettava se sellai­sista
vastavallankumduksellisista ai­neksista
kuin eversti Adlercreutz.
Ja toveri Höglund lopetti sanomal­la,
että jokaisen selvatiaköisen työ­läisen
on nyt pakko havaita, että
nylcyinen asema Ruotsissa, kuten
muuallakin, on nii„ kriitilii.en
teytta, proletaarista yhteisri.t.
sivuuttamalla teoreettiset ja
maattiset eroavaisuudet.
Tämän jälkeen hyväksyttiin
mjehsesti päätöslauselma,' jo..£
detaan fascistisen vaaran olem
olo,, kehoitetaan hallitusta voi'
sella kädellä puuttumaan niitä
seereja vastaan, jotka suoran
epäsuorasti ovat mukana vs
•tamassa Adlercreutzin .kirjoitu
sa suunnitellun valtiokaappa,
hyväksi, kannatetaan selhhtn
gen istuttamista armeijaan,"
tekee mahdottomaksi sen käyt
sen työväelle vihamieliseen ' t
tukseen, kehoitetaan jatka
propagandaa sotilaallista th
kuria» vastaan, ja vaaditaan
kataistelun pohjalla seisovaa
täristä yhteisrintamaa.
Sosialistista raken
mistä — kapitalis
tista rappeutu­mista
• Toisen ja Amsterdamin
nationalen johtajat pyrkivät
vottomasti leimaamaan
«uutta taloiftpolitiikkaa» kapi
seksi uudelleen rakentamiseli
kirjoittaa- beriiniläinen tore
7-11 —, Mutta he eivät väi
noastaan sitä tosiasiaa vastaa
tä melkein kaikki tuotantovi
On työläis- j a talonpoikaisjou!
käsissä, vaan myös sitä to:
vastaan, että konsessioonipoli
johon venäläiset veljemme ov;
kptetut, merkitsee yksinoma
tä, • että kansainvälistä kaf
käytetään sosialistisen taloudt
kentamisen hyväksi. Niin
kuin Europan ja Amerikan
set eivät ole ottaneet kapita
taan tuotantovälineitä, ovat
Iäiset veljemme pakotetut 1:
maan välttämättömiä rakei
neksia, joita eivät itse ole ti
dessa tuottamaan, korkeata
vastaan ulkomaisilta kapitaii
Sinä hetkenä, jolloin esim.
proletariaatti, vallattuaan vai
talouden, olisi tilaisuudessa
tamaan raaka-aineisiin ve
rautatiekalustoa, lannoitusain
maanviljelyskoneita, voidaan
sioonipolitiikkaa rajoittaa j
kohaan lopettaa se.
Tässä juuri on peruseroa
neuvostomaan ja kapitalistista
den välillä. Venäjällä harjo
menestyksellä sosialistista
leenrakentamispolitiikkaa, ji
porvaristo, joka hankkii sille
toman välttämättömiä ta varo
ten saalistaa korkeata riisto
Kun Saksassa sitä vastoin,
proletariaatti on vailla vai
missä sosialidemokraattinen
; a ammattiyhdistysbyrokratii
)orvariston kanssa kokoor
tilkkaa ja harjoittaa kapit:
uudelleen, rakentamista, talo
peutuu.
Venäjällä mennään vi
eteenpäin, Saksassa taas jätt
taaksepäin. Valtiofinanssit o
rarikossa. Moratorio ei est;
rikkoa vaan ainoastaan F
sen julistamisaikaa. Markan
duä ei ole kapitalistisen t
luhistumisen syy, vaan ^
Tuotannon luhistuminen ilme
paraikaa tuotannon rajoituks
täydellisissä seisauksissa kut(
elintarveteollisuuden aloilta,
kuin. työttömyyden Hsäänt:
graafillisella alalla. Venaja
väittävissä tuottavaisuusiisar.
oUisen tuotannon hidasta m"
kuvaa lisääntymistä, viljeli}
suurentumista ja hiljaista
louden tulojen karttumista.
_ .tuotannon rajoittamista
sauttamista, viUellj-n niaapei
hentymistä, teollisen ja agi
tuottavaisuuden vähenemistä.
jäUä hidasta: työväenliiokan
rattoman talonpoika^vaes^^
tason paranemista, Saksa--
kää huononemista.