Canadan uutiset, April 20, 1922

              CANADAN UUTISET
feuoipalalnen Banom^khti Canadassa»
Ilmestyy Jokaisena Torstaina/
i < Kustantaja
V The Canada New8 Publishing Co.
Erick J. Korte, Llilkkeenholtaja.
• Lauri Maunu, Toimittaja.
T I L A U S H I N N A T :
Ganadaan: $2.50 koko vuodelta,
$1.50 puolelta vuodelta, T5c. 3 kuu­kaudelta
ja 25 senttiä kuilkaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3.50
koko vuodelta ja $2.00 puolelta vuo­delta.
ILMOITUSHINNAT:
50 senitiii palstatuumalta kerran ju-laistuna.
Pitempiaikaisille ilmoitukil)-
le kohtuullinen alennus. Halutaantie-to-
ja nlmenniuuttoilraotukset 75 sent-tiu
kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-ilmoitukset
'$2.00" kerta, • $3.00 kolme
kertaa. Aviolijtio- ja kihlaue-llmol-tukflot
60c palötatuumaUa. Kuolonll-moltukset
$2.50, muistovärssyllä $3.00.
Syntyratlilmoltukset $1.50. Avioeioil-moitukset
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukeet y. m. 30
s e n t t i ä tuumalta. 1
Uutisten joukkoon aijotulsta ilraoi-tuksisra
peritään ^5 senttiä riviltä.
Pienimmänkin Ilmoituksen hinta on
50 sentt. Postissa tulevia ilmoituksia
ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
Kaikki liikkeelle: aijotut kirjeet, ti­laukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella:
tÖn flttasheaksj siirtolaisasioita
varten, .bn luilitikimii 1.1 p:nu
.saaputiiit, New Yorkiin jalkaen
sieltä JTiatkaansa miiiiranpiiiihän.
CANADAN
Port Arthur,
UUTISET,
Ont., Canada
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
Osoitemuutoksesta, tulee ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha e t t ä nu-öi
osoltje.
CANADAN UUTISET
' (The Canada News)
The Pjnnl.<5h Newapaper in Canada,
i^i^filished every Thursday by
The Canadat News Publishlnja Coi
"'^vtc^ .1.' Korte, Manager.
• V.aliri Maunu. Editor.
Daily Xe\v.s Bldg., Port Arthur, Ont,
CANADAN UUTISET
is weloomed and read in every Finnish
Jiome in the Dominion, Ii is the önly
direct advertising medium for thoee
ruanutacfurers and merchants w
•vvi.sh Jo create and build a profitable
and permanent demand for their prod-
Aicts and merchandise by the large and
cyer giawingFinnish population resid-
Jng. in Canada. Place your trial ad-venisement
and get results.
Advertising rates 50c per inch.
. Bolitical advs. $1.00 per inch.
Advertisements mustveach our Of­fice
AVednesday noen to appear on
Thursday's issue.
if^nbsciiption price in Canada $2.50
per year.vMimted/^'.States and other
oountn>.s $ ^ 0 ' p # ; y e a r In ädvance. •
E n t e r e d ^ secJynd claaa mall mat-ter,
Dec,i1,^15, the Post Office at
Port Arthui% O.ntarlo, Canada.
T H E AIM OF T H E CANADAN
UUTISET.
To help preserve |he Ideaia and
sacred traditions of tliis, our adopted
country, the Dominion of Canada: Tb
obserye its laws and Inspire others to
respect and obcy tjhem: To strive
unceaslngly to quicken the pubnc'8
sense of civic^i^^ty: In ali ways to aid
In making tl^is- oountry greater and
better than*^Ä/e Tound It.
— Oppineiksi emmp tulo siitä,
milli luemme, vaan siitä, mitä
muistamme. 'Hyöd.vlli.siksi ommy
tule H ikomalla, vaan teli liiviimme
suorittamalla.
— Suotuisain oi osuhteiden au-ringoupaistees.
sa on maa il malli­sen
iiimiseii helppo olla. iloineuj
mutta valo, joka loistaa vas-toiiikiiyiriisten
ja surujenkin pi-meydessii,
on taivaallista alkiipC'
j'iiä.
— Sen, minkil olemme saavut­taneet
I suui'immalla. vaiva 11a,
ivaamme I |)iliiä kauimmin. Sama­ten
ne, joi ka ovat omaisuutensa
ansainneet ovat .Tavallisesti liuo-lelli.
sempia sen suhteen kuin ne.
jorka sen ovat perineet. Col-ton.
nismista. Tosin esiintyi siellii
Jvämiiräperäinen kommun isti jii r-jestö
J. AV. \V, yhteiskuntaväki-valtaisine
leimoineen, mutta sen
jo''htajat istuvat nyt vankilassa
tai ovat paenneet hengfenheimo-laislonsa
luokse Veniijiillp.
Ministeri Kagrey tutustui AVa.s-hingtonissa
meidän siellä olevaan-ministeiriimräe
IJ. .'\strömiin; jon­ka
perehtym is^ky vystä Arne ri ka n
poliUtiseen elatnään hän ei voi-nuj
Jöytäii kyllin, yli.slelevia sa-,
noja. Mr. Aström on saavui 1 a-n
u t sy v iii sy m pa ti oi t a v i i-a 11 i s i ssii
piii-eissii ja hallituksen taholla.
JMIV Kapfey piiätti haastattelun
lausumalla vakuutuksensa, ellä
hyvät suhteet Amerikan ja Suo­men
vä Iillä sekä poliil tisessa että
kaupallisessa suhteessa tulevat
jatikumaan ja yhä kehittymään
molemmille 'maille suotuisaan
suuntaan.
Yhdysvaltain lähettilään arvoste-lu
Suomesta.
Ei mitään anneta niin au­liisti
kuin nuevoja. i
— ,Ei aurink(|a eikä kuolemaa
voi kat.soa silmiin.
—• Hyveet ovat useimmiten
verhottuja paheita.
vain
~ Oikeudentunto' tietää useim­missa
vain pelkoa itse joutua
vääi-yj/^den uhriksi. ,
— tV)dellinen rakkaus on kuin
aaveef^ kaikki .siitä puhuvat,
mutta-iiarvat ovat nähneet.
•— Itskollisuus ' on itserakkau­den
kdvsimä keino herättää, luot­ta
m u.st a. 1
— ystävyys on jonkinmoinen
Jcaupant^ko, jo.ssa itserakkaus
toivoo jotakin voittavansa.
~ ylistyksistä kieltäytyminen
tietää halua saada kuulla ne tois­tamiseen.
— Ei mikään niin estä olemas­ta
luonnollinen, kuinjhalu näyt­tää
luon'nollisel^ta.
— M P rakastamme' aina niitä,
jotka meitii ihailevat, mutta em­me
aina niitä, joita me ihailemme.
— Syy, miksi meistä toisen tur-hamai.
snus on .sietämätön, on se,
että se loukkaa omaa turhamai­suutta
ui me.
— Meillä on kaikilla kylHn;
voimaa kanta^k.sem Jne toisten
vastoinkäymisiä.'
' — Ne, jotka tuhläavasti 'käsit­televät
'aikaa, menettelevät sa­malla
ta valfa rahojensakin suh­teen.
•—Maisteri Ak;seli Rauanhei-mo,
jonka 'Suomen hallitus on ni-mittänyt-
gMfeJQg
M i - i i s .Helsingeissä ilmestyväipäi-välehii
ron ä-skettäin julkai.ssut
haastattelun, joka siellä oli yh­dysvaltain
iiskennim ilelyn minis­terin
C 'iha rl es L. Kajrey n kanssa ^
lOs i tii mm e t iissä 1 u ki joill pni m e
lia a «tn tt el n n piiii j li i rteissä ä n.
Ministeri Kagey on näöltään ja;
1 uonle euoim in a isii u ks il t aa n va i -
kiil 1 a va I ja täysi verinen edustaja
kaikellei .siilo, mitä -on parasta;
Aujcrjkan kansassa. Hiinm en.si-maiset
lauseensa, jotka tulivat e-siiri
itsestään, kos^kivat vaikutel­mia.
~ineidän 'ni.-iastainme ja sen
piiäkÄinpungista. Ministeri, joka
ei ol.(v koskaan ennen käynyt IMI-i-
opas.sa. lausui ihastukseensa H<'l-s
L>i.<2:is t ii.!; sen su ui i n it e 1111 a n mu ka
st^stii ulkoasusta, s i i s t e i s t ä kaduis
ta, tyylipuhtaista ja upeista julki-sjstji
i - a ' k « M i n u k s i s t a , ' k ä n n e i s t ä lii­ke-
ja yksityisrakennuksista. Hän
.uskoi voivansa väittää, että Uol-sinki
-Iässä suhte(*ssa «»dullisesti
k i l i »ai;l<'e inon Ien ;' vanhem pien ja
suureniipien pääkaupunkien kans­sa.
Ainäkimn Ameri'kassa ei (ile
yhtään .! sama n aj-voluokan kau-punkia
niin koi^kealla' leveysa.s-l(''^
IIa. Siellä tekevät il ma st oli i -
s"i olosuhteet hialidottomak.si
s u u i-^-m p i f n k u 111 u u r iy 1K1 y sku n ti -
en vsiintyniiseu Alaskassa, joka on
jot^^nlkin] samalla leveysasteella
kuin Suoiiui, ja myöskin Labrado-rissa,
joka on iiiu'kan etelämpänä,
Meidän i ihnastomnie on j>aljon
lauhkeainpi, mutta vaikkapa ame­rikkalainen
teoreettisesti tietääkin
täm:jiji. johtuu hän' kai ke.s.sa tapa-u'kses>
sa ithmettelemiilin, kun hän
ensi.7näison 1ceri'an tulee tänne jä
näkee kuikoistavan sivistyselä­män
Suomessa.
M in i st e r i h u oma s i mc i dii n m aa m -
me olevan täysin uudenaikaisen;
kai'kissa .siiihtei.ssa "up to date.''^
Suomen kansalla o.n hänen kä^i-lyksen.
sä. mukaan hyvin korkea-yleissivistys,
sen kielitaito on
hämmästyttävä. 1\lyöskin kansa­laisten
srveeTlinen kunto näyttäii!^
olevan korkealla tasolla. Tästä
riippuu varmaankin se tosiasia^:
e t l ä meidän maamme on onnis­tunut
muutaman vnoden si.sällä
luomaa n turvalli^seminan ja k i i n - . - -
teämnnän pohjan 'poliittiselle elii- urhoolli.suutta.::;
mälleen kuin'monen muun valti­on,
joilla on van'ha itsenäisyys. :
Ministeri Kagey puhui uiyö.skin
^iitä vilkkaasta mielenkiinnosta^,
mitä Ameri'ka on osottanut ja o-soiiiaa
Suomea kohtaan, ja sen
tarmokkaista ponnistuk.si.sta a-jaakseen
läijii Suomen itsenäisyy-.
del), tuDnu.stamisen ja sen ottami-seik^
i kansojen perheeseen. Y'h-dysvalloillahan
on itsellään noin
40fi,()00 suomalaista lähtim olevaa
kansalaista, joista monet ö:vat en­nättäneet
p i t k ä l l e ' v a l t i o n palve-lukse.
«.sa. :Mini.steri halu.si mui­den
muassa erityisesti mainita
Osear J. Larsonin DiihUhista,
Minnesotasta, jolla alkuaan on
ollut puhda.s suomalainen mmi.
Hän tuli •viisi-YUotiiaana 80-luvul-la
Amerikaan ja on nyt kongres­si
mies. > \
Väitökset, joita 'on tehty suo­malaisten
siirtolaisten bolf^lievis-tisista
taipumuksista, uskoi mi­nisteri
olevan meJkoisesti liiotel-tuja.
Mikäli h ä n tunsi suomalai­sia
Ameriljassa, olivat ne ahke­raa,
lainkuuliaista ja' valistunut­ta
väkeä. Yleensä on Yhydsval-loissa
onnistuttu lä'hes koisonaan
tuikahduttainaan koimmunismi.
Työväen johtajaa ovat siellä alun
pitäen pysyneet erillään, .kpmmu-
Keski-Europan Lloyd George.
Päämiehensä. Tshekko-Slovaki
an kuuluisan presidentin jMasary
kin rinnalla kuuluu TsIvekkoSlo-valkian
nykyinen |)ää- ja ulkomi­nisteri,
tri Eduard Benes, niihin
uuden Euroopan valtiomiehiin;
j ot; k a. . n a titt iva t . .mii ii suu r i n t a
suosiota ja arvonantoa sekä IJOU-toossa
että Fariisissai -Sekä l?au.s-ka
n ett ä. En gl a nn i n sa n o m ai e hd et
puhuvat . mitä suurimmalla • kun-nioil
uksella näistä molemmista
tse'hkkiläisistä ja e^päilemättii he
uielkoisessa määrässä sen ansait-seviitikin.
Benesin saapuessa iis-kettäiniLontooseen
julkaisi • ' D a i -
ly News'' hänestä esit.telykii-joi-tii
ksen i ma rtel evalla ot sikol la
" A . malker of the new J-Iurope.'.'
('Eräs uuden Euroopan luojista),
•la toiset sanomalehdet nimittä-v
j) t biint ii. '" K esk i -E u r o]>a n E1 oy tl
(reoi-geksi.'* Bent^s: on Eui'00i)an
nuorimpia piiäministerejii. — jos
tummat, tavattoman ilmeikkäät
silin'ät. "Daily News" sanoo, et­t
ä Benes on suuriii j;odau jillkeen
näyttämölle iimestynyt valtio­mies,
ja eriis ranskalainen sano-malehtiuiies
on .sanonut, että
" h ä n on aivan liian, suuri niin
pienelle vaitioiIe." Näi11 e yiistii-.
viii e la usunnoilTe an taa todel 1 a-kin
tukea se urotyö, jonka Benes
suoritti saadessaan aikaan ^ovin-n
on Kn^] a unin ja U a n.^k^tn' vii li Iiii
.suo.stutlama 11a iJoyd (ieörjren ja
Poinea-Teh taipaamaan toisensa,
kak.sl hei"raa 'jotka eivätsuin'kaan
pidä toisistansa.
kuularuiskuja ja parikymmentä
tykkiä. Jos tähän vielä lisiitään,
että. \Vraup:elin armeija kootaan
samaisen .Ranskan; haliituksen
to i niest a Ba IK' a n in ii iem i m a a Ile,
niin saa täyden kuvan asiasta/ Is­ku;
lulee sattumaan. Llkrainaan.
Varmaa, on, että Europan porva­risto,
samalla kun se pitää heik­koa
ipakinaa ranhasta: Venäjän
tulee
j e n va
i n a r k k i r
B r t a n n i
A i n a
l ä n n i n ,
ovat; e h
y r i t y k s e t
01 (»m a n n ta 1 oud eilisten oi o-
V j i n n u 11 a m in en, :E u ropa u
öiden avaaminen Suur­in
tuotannolle,
ällän aikaan saakka JCnj:»-
a II a n sk a n eri mi c I i sy y d (»t
Nykyin'cn kurssimme pahaläW
tyksille SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
•ca issee t kai k k i^ En {^jl a h uin
'IMIropjin täJoudejllisen
tasapainon järjestämiseksi. Ifans-i
ka ei 1
\
nanssia
sest i S(
Bolshevikit Suomen ja Puolan
liittosopimuksesta.
emme Ota huomioon Irlannin va­paavaltion
pääministeriä, nuoru-kciista
CoLlinsip, --v-sillä Benes on
a i noa s t a an 40-V u ot i a s. Pä ä m i n is-
Ieriksi hän Auli -iS .viioden jkiiiseT
nä. ' . ' < ^ ' •
Hän syntyi böömiläisen talon-:
luojan poikana, opiskeli ensin iii
losoJiaa, kielitiedettä ja kansan­talo
usti ed ett ii • Pra a in . y i i op ist os-sa,'
jossa liän oli prol'essoi"i Masa-ry
k i n us k oTl isi ni jii a ja ä 1 y kkä im -
piä oppilaita. 'Samoin kuin opet­tajansa
onnstui- hänlkin "sodan .ai-kana
pakenemaan Itävalta-llinka-rista.
Hän pujahti Baijerin ra­jan
yli enäänä syysyönä v. 1915
eräiin 'hänen ystävänsä samaan
aikaan keskustcHessa liyvin vilk­kaasti
rajavartijain kanssa, Liiot-telemaitta
voitaneenkin .sanoa, ct-tii
Tshekko-Slovakian itsenäisyys
oli seurauksena näiden kahden
professorin paon onnistumisesta,
Sveitsin kautta Benes saapui Pa-,
i'ii.siin, jossa proi'. iMasaryk ja
slovakialainen astronoomi Steta-iillk
olivat tio aikaisemmin perus­taneet
tfi'hekko - .slovakialaisen
kansallisneuvoston, minkit TJans-kan
liallilus jo v.: 191 (i ''tunnus­ti."
Näimä kolme oppinutta her­raa
järjestivät sittemmin ulko­mailla
oleskelevista maanmieliis-t
ä ä n t^h.e'kkiläi«en armeijan, joka
lii t tola isi^.en puolella taist el Ien o-soitti
useissa tilaisuuksissa suurta
EdTiard Benesin suurin urotyö
näinä myrskyisinä vuosina oli
''sorrettujen kansallisuuksien
kongressin " j ä r j e s t ä m i n e n , mikä
tapahtui länsivalloille synkimpi-nä
sodan viikkoina huhtikuussa
v. 1918 Rioomassa, jollain saksa­laiset
juuri hyökkäsivät Amiensia
kohti.
T s h ek k o -'Slo v aik i a n t a sa va 11 a n
perustamisen jälkeen Benesistä
tilli sen ensimmäisen hallituksen
ulkoministeri ainoasta a n M vu o-don
'ikäisenä. Kansantaloudelli­sista
opinnoistaan on hänelle sit­temmin
ollut suurta hyötyä ja
hänen politiikikansa onkin suun­tautunut
-enemmän taloudenisten
knin poliittisten •suuntaviivojen'
mukaan, valkkaisin hänestä myö-hem'min
tuli Unkarin ja Habsbtir-ge'ja
vastaan suuunatun pikku-enteiiten
perustaja. Huomattava­na
seikkana näinä päiAdnä. jolloin
paavit ovat .alppikiipijöitä ja ^olC
pelit aiheuttavat ministeripulia,
on ehkä myöskin mainittava, että
Benes vielä aivan äskettäin oli in-;
nokas jallkapallonpelaaja, maansa
kaifckeitt etevimpiä '-tukimie-hiä."
Hän ön J^eskikokoinen, solakka-
Srärtalorinen tarmo!kas ja joustava,
hänjellp, on filx)Soofin^
Moskovan "Pravdassa" oli
m a a 1 i s k u u n 9 p ;n ii S t e k 1 o \' i n k i r-joittama
pääkirjoitus vehkeilystä
}i a se i k ka i 1 uipol i t i ikas t a. (Je n u a n
kon 1'erensin yhteydessä. .Kirjoit-ta
j a h n o mautta a k on l'e r e n si n su h ^
teen, että kysymyksen ydin on
liittolaisvaltioiden halu ottaa Ve^
n ä j ä m n k a a n si 1 le in a h d oli i s i m
m a n h uono il 1 a e d eli y t y k s il lä. E u n
t ästä oli aa n n i i n e r'i m i el tii. n i in y-rittävät
toiset, ensi sijassa Rans­ka^
valmistaa sillä vähemmän e-
(lullisen lo])pufnloksen varalle,
toisia väluvmniiin rauhallisia me­ne
11 e I y 1 a ji o j a-. E n s i n iiii s e nii. t ä 1 -
Jäisten nhka.usten sarjassa on
mainittava Sucnnen ja. Puolan vä­linen
sotaliitto. Snomen sanoma-,
lehdistön lausunnoista ilmenee,
e t t ä ' t ä m ä ajatus on kotoisin Pa­ri
si st a , si lUi SO li te tä ii n a v o i m est i,
että kysymys on orienteerauksen
nri 1111 ok ses ta . S u o m en p o li t ii kas­sa.
Suomen kiihkokansallinen
a i ne s s el i 11 ä ä . I i i t o n t o si n
olevan puhtaasti ipuolustus-liitto,
.mutta tämä . on turhaa
puhet ta. J^uolustustaan - varten
ei 'Suom.en o 1 e ta ITis t elidä m it iiä n
sai ai i i 11 oja. Venäjän v i hollisi eii
kanssa. Senhän suuri ylei.sö sekä
militaristit, kummassakin maassa
tietävät vallan, hyvin, ettei ole
tarpeen puolustusliitto, mutta ei
si itii olok a a n kysy my s, että 1 iit t o
olisi ainoastaan puolustusliitto,
vaan ,on se niyöskiii hyökkäysliit-
1 o. Ku mm an k in in a a n k i i h k ok an-sallinen
aines aja^telee vähem­min
puolustusta kuin anastuksia
Veniijän kustannuksella. Puolan
kiihkokan.sallistcu suhteen ci
1 n e i 11 ii k o s k- [i a n o 1 e o 11 u t e p ä i I y s-tä.
Puolan suurundenaikaiset ra­jat
ovat' heidän unelmansa ja joli-taa
heitä Kan.skan patenttipatri-oottien
menestys 'Elsass-Lothrin-
.j?iin nähden. :Mitä taas tulee Suo­men
aktivisteihin, niin heidän
vastasuunnitelmansa eivät nyt e-nää
ole kenellekään salaisuus.
Karjalan seikkailu osoitti nyt sel-väiin
sen, mikä ennenkään ei ollut
sa la i suu s j a o n h u o m i oo n o t e 11 a v ay
ettii Suomen aktivistit väittävät,
e t t ä Karjalan kapinan tulos olisi
ollut toinen, ellei Suomi sotilaal-
1 isissä ja diplomaattisi.ssa suhteis-saan
olisi ollut eristettynä, .Tästii
näkyy, että salaliitto ilmeisesti ön
t ähd ii tt y Vcnä jä ä, va s ta an ja ett ii
se:!on.Suomen porvaristolle tar­peen
ei puolustusta, vaan hyökkä­ystä
varten.
Vähemmän .selvä tämä ei ole
Puolankaan suhteen. Puolan .suhr
teen voidaan todeta, ettii se jat­kaa
peliään Petljuran kanssa ja
myös voidaan todeta, että Puola
pitää alueellaan ja avu.staa rahoil
la Petljuran väkeil ja että tätä
uudelleen valmistetaan ^ hyökkäii-mään.
Samoin on Savinkovin
joukkoja uudest.. muodostumas­sa.
Kuvan siitä, kuiuka pitkälle
Puolan pyyteet ulottuvat saa kun
kuulee ,että 'Banskan asiantuntir
jat vai m ista vissa neuvottelu issa
o va t e h dot ta n eet h ä mä r ä ssä m u o-dossa
Puolalle jonkullaista man­daattia
er ä i d e n P u o 1 a an sa t tn v ien
alueiden, esim. rj'krainan, talon-d
el 1 i s e k si j a 1 o i 11 e e n sa a t ta m ise k s i.
Vehkelijäin työ ulottuu kaikkial­le;
Juuri ennen Genuan konfe­renssia
me huomaamuie vanhojen
ajatusten bolshevikivastaisenvyö
hykkeen muodostamisesta Pohjoi­sesta'
Jäämerestä etelään uudes­taan
synty vän. iMerkityksellineh
ilmiö on suomalais-puolalaineu
sotaliittp Venäjää vastaan. Mutta
Varsovassa ei. työ tähän lopu.
Petljuran joukot uudistavat yh­dyssiteen
Romanian ja Puolan
välillä. Bomaniassa ovat Petlju­ran
edustajat läheisimrnässä yh­teydessä'
Komanian sotapäällys-tön
kanssa. Eilen oli lehdis.sä tie­to,
e t t ä Romanian arsenaalista oii
anaettu Petljuran joukoille kym­meniätuhansia
kiyääreja, satoja
kanssa, va 1 inistaa uutta sot ilaa 1- 1 a, vaai
1 i s t a ]i a. tn o s t n s t a. tahi e 11 k ii 11 y ii k -
kiiystä sitii vastaan. l..enin on
ii s k e 11 ä i n sa no nu I, o, 11 ä ni e e m ii i e
periiydy enäii. Tämä on totta.
'Me emme pelkäämltäiin, Muila
jos suunniteltu sopimus tnlee
tyhjäksi, niin tietäkiiiit. kansa­kunnat,
etä vastuunalai.siius lan­keaa
meidän vastnst a jiemme
jiäälle.
1 rVj tse mi t i i än ni a r k k ino i-ainoastaan
rahjia. Sen i i -
i a t . o va \ k o k on a ai i if a |) i ^i -
oi I a el 1 e i Sa k' sa k y lv e n isi si i o ri 11 a -
maan ko !• v a u k sia a n . T a 1 o u d (»11 i -
iSo ei .s l u r e s s f i m ä ä r i n niyyj tuot-teitaat'
1' \ \ \ k o m a i l l e , /Känsä' on
joks(.'e)
vaa. S
k'ui en
c i k li rs i tv ii 11 ö i n y y 11 e s t ä.
k i n o Dli 1 hl a n l o i m e en
itii j o l i t i r u . . e t t i i sen (ul
e-
Englannin ja Ranskan
asema Genuan konfe-rensissa.
'Mitä mahdollisia tuloksia on o-dotet
tavissji (ienuassa parhail­laan
ist uni ojaa n pitävä It ii l^u i'0 •
paii taloudellisia tasaiiainoa koi'-
ja il em aa n ) )y r 1; i vii It ä k on te reti -
silta'.' .hiillä - tavalla Europan
kansat suhtautuvat (lennan kon-
IVrensin tarkoituksee]i saada lOu-ropan
taloudellinen elämä iioi;-
inaalisemmaksi ?
l'insinniikin tulee ottaa huomi­oon,
että («ennän konl^rensissn ei
Enrojiaii asioita lopullisesti void:f
selvittää. On muistettava, •eltii
Lontoossa, .samoin kuin kaikivia 1-
la Kuropassa, on omat epäilyk'-
sensä. konferensista. . Parhaassa
tapauksessa se on vjiiir kokeilu-,
jo ssa e p ä s o \' i m j a e p ä o n n i s t u m i s.
niahdollismidet ovat hyvin suu-i'et,
kuten jo konfei-ensin aikuis^
t n i. n o i (1 on k n 1 ns t a tn 11 i i n n ä k e -
ni ii fi n. S o n o n n i s t n m i i ien r i i p |> 11 n
; (m s i k ii d e s s ä. s i i t ii. m i s sii' m ii ii ri n
eri maiden ilmeiset vaatimukset'
taloudellisten uudistusten aikaan
saamisesia pystyvät; ^ innosia^
maan ja k i i lioitt a maa n koolla o-levieii
kansojen valt iomiehvä.
T o i s i i' s a n () e n. • j o s i I e n uaii- k < > n le -
rensi joiitaa joihinkin tulok.siin,
johtaa se suoi-asti ja vastustaiiial-tomasti
uuteen, niyöhemmin i>i-dettävään
konferensiin. jossa (ie-n
u a n oi i j el m a st a po is jii te t y t ky -
symykset tulevat harkittaviksi.
Mahdollisesti :siinä konferensissa;
Amer i kaki n t nlec olema a n" edus­tettuna,
joten Suur-P»i'itannian
pääministerin Lloyd (.ieor<!;en
kon t'e r en s i n a 1 ka j a isissä: la usu m at
sanat: ''Oenua teki Amerikalle
.suuren pai veluksen löytämällä
uuden maailman ja nyt se voi teh­dä
toisen, suuren palveluksen aut­tamalla
Amerikäa uudelleen löy­tämään
Europan" ehkä lopulta
nähdään toteutuvan.
Suur-Britannian / asema konrcr
rensissa on kokonaan toinen kuin
sen liittolaisen Ranskan. Määrää­vänä
taloudellisena ja polittisena;
tekijänä iSuur-Britanniassa ou
juuri maan taloudellinen tilanne.
Y l i kaksi mii Joonaa asukasta on
työttömänä ja nauttimassa avus-:
tusta valtiolta. (Kaikkialla maa-;
ilmassa mutta varsinkin Europan
mannermaalla valitseva in olo.suh-teiden
vaikutuksesta Suur-Bri­tannian
vient i on snunnattomasti
pienentynyt. Tehtaita on suljettu,
laijvat ovat joutilaina j a k o k o maa;
on- ennenkuulumattoman vaikei-;
den aikojen pinnistykses.sä. Kai­ken
tämän huomioonottaen on i l ­meistä,
että Suur-Britannian hal­lituksen
on ryhdyttävä toimenpi­teisiin
kaupan ennalleen palauta
tamiseksi. On myönnettävä, että
Suur-Br-itannia on sodanjälkeisen
uudelleenrakentamisen hyväksi
tehnyt työtä, tarmokkaammin
kuin mikään, muu maa. .'Se on a-settanut
kansalaisten.sa harteille
paljon raskaamman verotaakan
kuin toiset: ja "suurin piir­tein
katsottuna laittanut ta­loutensa
järjestykseen. "Mutta
onnettomuudeksi 'Suur-Britanni­an
asema on sellainen, ^Itä yksin­omaan
sen avulla oi asioita voida
saada kuntoon. Niinkauan kuin
muun Europan \sekasortoa j ä t ­kiin,
niinkauan kuin vaihtokurssi
pysyy samallaisena, ei juuri mi-kän
maa.ijaksa VSuur-Britannian
tuotteita o.staa. Ei siis ole mah­dollista
palauttaa liikettä ennal­leen
niinkauan kuin sodan häyit-tämää
.ostovoimaa ei saada entisöi
leen. 'Siitä sy.ystä brittiläisten
valtiomiesten pääponnistuksena
• S u n i ' - B r i l a n n i a n - - j f e i v i ir
ole r i i p p u v a i s i a Europjin marklvi-noi(
hMi palauttamisesta.- | . :
. l i l o y d (leorjren suurin |)i-ol)iee-mi
o n ; )llut ja -t ulee ohMiuian l ö y -
r j i ii . II1 e t oo d i . j o n k a , a A' u 11 a;. i.I l a n s -
k an ed ii t \'o i (I a a i r 1 i i 11 ii ä M n ,u' 1 aii -
n in etu iiri n. II iin t iilec' vaniiast i
e p ä o n n i s t u i i i a a . i i . ellei ; h i i n ; j o k -
s(M' n k i n l y h y e s s ä ajassji vt)i'sii;i(hi
aikaani m u u t o s i a S i i u r - L r i i a n n i an
kotimaisessa t i l ant eessji, lliineji
t i i y l y y löytäii työtii i n i l j o o n i l i e ja
s i i n i i hiin o n n i s l i i n vjiin slihii ta-l-
iaiiksessii, et 1 ii l']ui'opan: iiiainiei'^
ma a n .ma rk k rna t pji 1 an t n va i . e n ^
nalleen, .Miit.r;i siläkiiiiii l i i i n ci
pysty, tekeniiijiu iiinan i S i i i i r - B r i . r
t a n n i a n ja Ifaiiskan viilislji sopi-m
u s l i i . Sa ksaii 'palaut ta ininci) I a •
ka i s in : maa i l n u u i faloudeliiseeii
systeemin on l> r i l j i n i i i a l l e elineli-t(
i Ivaiiskaii . s i i i i i<yiisin li a m [ia in
»\'a.s1 Listae.ssii j ; i Sjiksan koettaessa
v i i l i 1 iiä. soi;i.i<o.i-vavisien siioi-jtt a -
mista.
K a i k k i ; s e . m l t j i o n - l a i i a l i t n n i i t.
kolnuMia viimeisen;! vuojina tai.
Ic o l m e n a '\' i. i 111 •:' i s e n ii \' i i k k. o 11 a on
aiheutunut . Siiui--P>i'itannian ja
Pa nsk.il n : nii k ö k a n t oje.ii eroa va i -
siuidest a. 'Ku uiman k i n ; maa n vii­l
i l l e on miiodost-unul siiiinnalto-man
))alj()n, ;.epiiliii.i]oi.suuna. (vpii-^
•mieluisuutta j a katki' i ' u i i t i a • Urii>
t i l ä i s e t liuoillani tavat i l i a n s k a l le
j a ranskalaisille, ettii heillä on
m il j o o n ia. i yö 11 i»rn i i i . I \.a n s 1< a i ai -
set i)Uol(>staan viiittiiviii,- .•,'llii
S u i v r - B r i t a n n i a on v a l m i s t a n i u -
n u i . uhraaman Hanskan . n n - v a l l i -
siinden ja maksukyvyn h r l l t i l i i i -
s e l l e kaiii)alle ja teolli.suudelh!.
E l l e i n ä i t ä ; r i s t i r i i t o j a onnisiuta';
sovittamaan, tulee m i i u n k i n lOii-r
o pa n • ta I on d (^11 i n en y ii t;e is to imi n -
ta siitä suuresti kärsiniiiiin.
Dollarilta.
Myös myömme pankki-osoituk
sia (shekkejä) markoissa yll&
mainit, kurssin jiilkcen ja erikoi
sia, kolmen prosentin korkoa ve»
täviiä matkustajien shekkejä d\^l-lareissa,
/jotka Suomessa lunaste­taan
siellä voi massa-olevan doU^
rin kui'ssin jälkeen.
Liihetyskulut ralialälietyksillfl
postin kautta on locv summille
alle $20.00; sitä suurcrainiltasum­milta
irvitään kuluja ei peritä.
: Lähety,'|ikulut sähköteitse
$3.56 kajkilta.summilta/
on
Kaikki, lähetykset, osoitetaan
postin kantta, jos sähkösanoma-
1 ähetystä ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vas­taanottajan
ja lähettäjiin osoit­teella
varustettuna osoitteella;
. Foreign Department
First National Bank
HANCOCK MICH
—IVrustettu v. 1874,—
Varat yli $3,000,000.00.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
l ö s s ä . lOnnemmin on vainajan äi­d
i l l e jo jmytinnetty eliike ja lahja­pa
I k k i o . , : sekä .annottu. kultainen
u r l i o o l l i s u n d e n m i t a U .
Brittiläinen sota- ja voittomitali,
e d e l l i n e n kultainen ja.; jällcimiii-nen.
h o p e i n i M i . on l i i l i e t e t t y Tur­k
u u n rva -Mar<};areth*a P i t i k k i i l a l -
le. jonka; j i o i k a , k o r p r a a l i B r i i u no
P i n k k i i l a , Icaatui Ranskassa j i a l -
v e l l e n A n s t r a l i a n - a r i n e i j a n tykis-
Suomen Kuvalehti N :o 12.
K u v i a m , ni. A m e r i e a i i Legionin
j u h l i l t a ; Kansas (,'ity.ssä.: Ruji-sa
asti 11l 11 i s ix 11V i a. n 1 k o in ajlt a, j a
k o t i i n a a s t a . ; K u v i a suurina^iirmän
m n o ( l i s t ; i : ; \ l i l l a i s i a n a i s l e n ' k e -
v ä i l i a f i i t tulevat olemaan.- Aluis-t
i i n p a n o j a '.Madeirasta, ent. keis^i-ri
Ivaai-le-vainajan ja luinen puo­li
s (.) 1 ] s; 1, Z i^ t a n k' a r k o i t u s \) ai k a st a.
\*iiiu('i.sei numerot j u u r i saapu­ne
M Canadan r:uii,sten kirja-
Iv a u 111^ a a n. • Sa a t a v a n a h i n t a a,n ,20
s e n t t i ä . • k a p p a l e j i o s t i v a p ä a s t i.
\ ' a r m a s l i sa a d a ksen n e ^ 11 a k e k j^a.
tai , t i l a i k a a ajoissa.
:— E l i j a Visko on paras juma­l
u u s o p p i , hyvii elämii paras filo­sofi
a, s e 1 \' ii t. i e t o is u u s ipa r a s 1 a k i
j a r e h e l l i s y y s paras p o l i t i i k k a.
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
tuomeen '
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä. '
KURSSI ON T^ÄÄN /
SUOMEN MARKKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanomaiähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $4.30. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 aati,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa-dalta
25e. •
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan jä
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittisia hyvin tar­kasti.
PORT AATHUR,