Vapaus, November 25, 1924

              TCstalna, marradt. 25 p.—Tttca, Nov, 25ft, 1924
UIKKEENHOITiUÄN OSASTO
tmmmt
I^^Ue asuBueluUe ja tilaajille pjryfUmme^lrabBiaattaa, ctta
,^J^Ho 3 tilalle olemme jontimeet paiaamaaa ^*oi»ia kortteja/
^^-IA^'etti «amallaicta korttia emme eaaa mittiua saaneet. SjS» tibaja ei Toi h j ^ i niin «amaa«* korttia on h i -
3» wkea» palaJBttka kortti jm »aa rakansa takamn jos on jo
^^yt korttinsa maksamaan. " > '
VAPAUDEN KONTTORI.
,w"»Vwoo^wwi
249 henkasUä. Ehsjmäisellä tilalla
Ennemmin on jo flmotettu että tänxä. arvokas vuotuinen ka-laiteri
on valmis ja että sisälläolevat tilaukset ovat täytetyt Tä-
^ onkin tosi. Mutta, kalenterin painos pb' tänä vuotena siksi
CTBTi että sitä on vielä lähes puolet myymättä. Tämän tähden on
jgamiesten lisättävä huomattavasti höyryä jos aijbtaan saada pai­nos
kokonaan loppumaan.
Asiaa pahentaa vielä sekin että tov. Hielinin, joka on kiertänyt
keski- ja pohjois-Ontariossa, uskottiin myyvän useita satoja tätä
mPraisTia. Mutta nyt on- toimeenpaneva komitea määrännyt He-lijijn
lopettamaan matkansa ja sentähden hänen osuutensa tässä ,
työssä jää ^tekemättä ja on toisten asiamiesten se tehtävä, taikka
mnnssa tapauksessa Vapaudien liike jää kärsimään taloudellista
löviötä koko tässä. taskukalenteri hommassa. ; ^
Vapauden konttori ehdottaa että jokainen Vapauden asia-inies
hankkii vielä isommilla paikkakuniiiUa kaksikymmentä ja pie­nemmillä
paikkakunnilla kymmenen xmtia. ostajaa tälle kalente­rille
ja silloin on asia autettu. Kuka asiamies on ensimainen'Ia-bettiinisn
osoatensa tästä lisätilauksesta?
Yleensä on Vapauden ^asiamiesarmeija osottanut kykyä saada
vissejä asioita lävitse. Miten tulee käymään tämän kysymyksen
kanssa?:
Vapauden konttori.
ovat canadaMset, joita on 6052 ja
sitten» seuraavat englantilaiset, joita
on 2868, sen jäBceen soomalaiset
ja toiset kansaUisandet.
Kaikkia 8 n asuu kaapangissamme
32 eri kiansallisnatta, jotka ovat
registeröity j a sen lisäksi 494, joir
den kansallisuutta ei ole registeröi­ty.
.Kokonaisuudessaan kaupungin
väkiluku on 17,021.
Uskonnoista on myös koitettu ot­taa
selvää mikäli mahdollista. Niis-tä
on tietenkin koetettu saada sel­vää
kansallisuuspemsteilla. Eri us­kontoja
ja eri kirkkokuntia on tääl­lä
19. Rooman katoolilaiset ovat
ensitilalla, sitten Angligan kirkon
jäsenet, sen jäHseen seuraavat Pres-byterian
kirkon jäsenet ja neljän­nelle
tilalle luterilaisen kirkon jäse­net
Vapaa-ajattelijoita on ilmoi­tettu
olevan vain 3 ja 101 joiden
kirkkokunnasta ei tiedetä. Pitää
ihmetellä miten vapaa-ajattelijain
luku on mennyt niin pieneksi.. K i r -
koI,lisuustilasto ei tietenkään pidä
ihan paikkaansa sillä vapaa-ajatteli­jain
luku ori'suurempi mitä esim. on
niiden luku, joiden kirkkokuntaa ei
tiedetä.
Höyrylaiva suoraan Europaan.
Norjalainen höyrylaiva, lähti tääl­tä
suoraan .Hampuriin vieden mu­kanaan
22 tuhatta kappaletta 140
paunan säkkejä jauhoja. Laiva toi-voo
tekevänsä matkan 30 vuorokau­dessa.
Laivan kantavuus on 655
tonnia. Tämä on vain todistus et­tä
laivaliike vähitellen voidaan al­kaa
ja toteuttaa suoranaisesti jär­vien
päästä valtamerelle.
Mitkä ovat "Kunniahousut." Se
voi olla salaisuus ainakin niin kau-ian,
kuin
|todella ovat. Housuja nähkääs kuin
on niin montai lajia, jotkut ovat
kunniahcusuja ja toiset eivät ole.
Mutta nyt kuin on kysymys Kunnia-housuista,
niin voi nekin nähdä että
mitkä ne ovat tulemalla katsomaan
osaston haalille lauantaina tk. 29
päivä, silloin siellä näytellään Kun­niahousut
kolmessa näytökisessä.
Enempi lähempänä. — J .
Vapauden asiamiehille jia onnentoivottajille sekä liikemiehille
pyydetään täten huomauttaa että onnentoivotusilmotukset pitää
(M Vapauden konttorissa viimeistään ensi kuun alussa ja tietysti
on hyvä jos niitä saapuu jo tämän kuukauden ajalla Liikemiesten
iliaptttksia voidaan ottaa hiukan pitemmän aikaa mutta viimeistään
enÄ-Tenun 5 päivän ajoissa nölqn pitää olla sisällä. Joulunumero
annetaan ulos joulukuun 18 p.; hiin että se on kaikilla Ontarion
paikkakunnilla jo lauantaina 19 p.
Mutta vaikkakin edelläoievassa on määrät milloin viimeistään
ilmotukset ja onnentoivotukset pitää olla sisällä niin siitä huoli­matta
ei voida tarpeeksi painostaa sitä seikkaa että sitä parempi
mitä pikemmin ne ovat isisälla. Te, Vapauden asiamiesarmeijan
jäsenet, avustakaa Vapauden työläisiä -lähettämällä ilmotukset ja
onnentoivotukset nmhdollisimmanaikasin. Koettakaa ne kirjot-taa
hyvästit ja selvästi. Siten avustatte omaa liikettänne, sillä
tffltä flikasemmin käsikirjotuksenne saahitne, sitä pienemmillä pon-nistnksilla
saamme ne ladottua.
Toverillisesti
VAPAUDEN KONTTORI.
Eri p a i k l d b i^
CONMEE, ONT.
halua että minut pakotettaidin sa'
uomaan mitään 16 komiteasta, mat­ta
jos minut siihen pakotetaan, tu­len
minä ehdottomasti sanomaan jo­takin
itellaista, joka «i ole heille ko­rin
mieleistä kuulla'.
"Luletteko että jos joku järjestö
ottaisi huoltaakseen näistä tytöistä
ja koettaisi heitä auttaa elämään
rehellisesti talevaisuudess^ että
sellainen tulisi onnistumaan?" " E i
koskaan."
Tuomari Coderre: "Oletteko kos-kaan
kuullut puhuttavan Maria
Magdalenasta?"
"Minä luulin että täinä on poliisi­kuulustelu,
eikä mikän uskonnolli­nen
tutkinto," kuului vastaus.
Epäilemättä italialaisen patrioo­tin
ja reformistitoverin D*Annunzi-on
edesöttamiset ovat alkaneet in­nostamaan
espanjalaista kirjailijaa.
Vicente jbanezia suuremmoisiin ta-savaltalaispuuhiin.
Hän kun aikoo
pommittaa kuningas Alfonson lento-
Idrjasilla. Kun .\lfansp joutuu liitu-araaan,
joka mahdollisesti voi tapah-tua
hyvinkin pian, pelkäämmepä et­tä
siitä annetaan tunustus sinn^
minne se kuulu, nim. Espanjan kan­san
vallankumoukselisen hyökyaal­lon
nousulle.
Nykyiset päivät ovat suurmerki-tyksellisiä
Saksan työläisille. "Setä
Samuli" (kuinka kuvaav» tuo nimi
onkaan juri näinä päivinä, kun
Wall-kadun rahapösöt toteuttavat
Europan panttaamista) alkaa tote­uttaman
Dawes-suurinitelmaa. Sen
ensimäisiä seurauksia ön suuri rau­tatielakko
Itävallassa, joka lakko on
jo aiheuttanut Seipelin hallituksen
sen on nähnyt mitkä ne jkukistumisen. Saksan rautatietyölfii-set
kustunevat lakkokonferenssin.
Kansainvälinen taistelu työläisiä
vastaan käy päivä päivältä yhä huo­mattavammaksi
ja yhä katkeram­maksi.
.. • •
Lukiessamme raportteja Venäjän
vallankumouksen seitsemännen vuo­sipäivän
vietosta marraskuun seitse­mäntenä
päivän, kerrotaan niissä
m. m. että 12,000 puna-armeijan so­turia
esiintyi Punasella Torilla, Le­ninin
hautakammion edessä ja suu­rilla
sotilaallisilla , juhlallisuuksilla
12,000 uutta irekryytiä tekivät us­kollisuuden
valansa Neuvostohalli­tukselle.
Leninin hautakammion päältä kat­selivat
pääministeri Rykoff, presi­dentti
Kalinin, Trotski ja Kommu­nistisen
Kansainvälisen johtajat kul­kuetta.
Sotilastarkastusta seurasi
mahtava työläisten '^.mielenosoitus,
Kurssi
.39.20
Dollarista
L ä h e t y s k u l u t :
40c lähetyksistä alle 130.00,
50c lähetyksistä $30.00-^
169.99 asti, 75e lähetyksiltä
$60.00—199.99 ]& H.OO^ kai­kilta
$100.00 taikka, tm suo-reamilta
lähetyksiltä. Sähk6-
sanomalähetyksille on kulut
$3.50.
Torontossa ottaa rahaväli-tyksiä
vastaan S G. NeU/^^B?
Broadview Ave.
Laivapiletteja a y y d i u i.
Tiedustakaa pilettiasioita.
Vapaus
Boa 69, Sndbory. Ont.
miston niin pian kuin mahdollista,
sen kautta helpoittaakseen suoma­laisten
naistyöläisten paikkojen-saantia,
ynnä muita päivä ja teh­dastöitä.
"Kapakkalaulajatar", lauantaina,
marraskuun 29 päivänä esitetään
Suomalaisen Seuran talon / näyttä­möltä.
"Kapakkalaulajatar" nimi­nen
yhteiskunnallinen näytelmä.
Kappale on tunnustettu yhdeksi
parhaaksi käytettävissä olevista näy­telmistä.
Tätä näytelmää on vas­ta
esitetty harvoissa paikoissa, jo­ten
paikkakuntamme yleisöllä on
tilaisuus nähdä uutuus. Muistakaa
kertoa naapurillennekin tämän mai­nion
näytelmän suhteen että tupam­me
olisi ääriä myöten täynnä esi­tystä
seuraamassa, — J — i.
Port ArthoriD untisia
det oikeudet Suomesta tuUeiden to-distnksien
perusteella.
Vapa.uden asiamiesten lokakuun
«portti hjettiin ja olivat asiamiehet
tehneet liikettä kuukauden ajalla
$140.50.
HyTäksyttiin avostnskomitean esl-tr*.
että julaistaan kaikkien nuden
nimet lehdissä, jotka eivät ole suo­rittaneet
takaisin avustuskomiteal­ta
lainaamaansa rahaa. Kuitenkin
«sitettiin aikaa pidennettäväksi, a i ­nakin
tämän vuoden loppuun, jolla
ajalla jokainen jo 6htii" ahtamaan
tietoja itsestään-joko lähettämällä
lainaamansa lahan eli kirjeellisesti
selostamalla- syyt, jotka estävät sitä
«oorittamasta.
Paikanvälitystoimiston' perustami­nen
osaston :huonenstolIe^ ^vnstusko-
"äteatt huolenpidon alaisena hyväk-
. myös lokons' j a valttratti' avi».
"skomitean hankkimaan Inpaldijan,
muut tarpeeffiset oikeudet se-antoi
oScenden icäyttää osaston
«waensfaii*a~"tari^<ntaSÄ s < ^ ^
«onetta Ja velvoitti alkamaan toi-
20,000 dollarin vahingon teki tuli
C. N. rautatielle maanantaiaamuna
kello % 8 aikaan, polttaen 2 mat­kustajavaunua
lähellä veturitallia
toisen kadun kohdajla.- Toinen
vaunuista oli makuuvaunua ja .toinen
matkustajavaunu, jotkq' molemmat
paloivat pahaksi, vajiingon arvellaan
nousseen 20 tuhanteen dollariin.
Tulen irti pääsy on tuntematoin.
Auto varastetta. Lauantai-iltana
varastettiin Mr, Ed. Cockerin auto
St Paul-kadulta, hänen ollessaan
pois autonsa luota. Mr. Cocker sa­noo
lukinnensa auton koneen lähti­essään,
ainoastaan unohtaneen lukita
ovia. Takaisin palattuaan huomasi
auton kadonneeksi. Asia ilmoitet­tiin
'heti poliisiasemalle, mutta au­to
löydettiin vasta sunnuntaina i l ­tapäivällä
West Brock-kadultaWiI-liamista.
Auton runkoa ei oltu rir
kottu mutta kone oli jäätymisen
kautta mennyt^ epäkuntoon. Polii-sit
ovat koittaneet ottaa selkoa
varkauden - tekijöistä, mutta ilman
tulosta. Samanlaisia tapauksia on
tapahtunut useita näinä^aikoina jo­ten
autojen omistajien on oltava
varovaisia autojensa kanssa.
^ SoömalsMet kolmannella kansa-laisnustilana
Port?'Arthurissa., V i i ­meisessä
tilastossaj; joka on otettu
Vi>i|n*ta kansallisuuksista mitä asuu
kaupungissamme, - ovat soomalaiset
joutuneet kolmannelle tilalle, .ollen
nuden ~lukumäärä tanS-.
1766. Heidän lukumääränä . on Ji-säön^
yt jälkeen 1921 väenlasktm
Taalla Conmeessa Melon-kämpäl­lä
oli yksi Suomen valkasija Isak­in
Kallio, kotoisin Nurmosta, Vaa­san
läänistä.. Kuii aloimme häntä
tutkia, niin hän kertoi hänellä ole­van
yhdistyksen todistukset Port
Arthurissa? vaan kun pyysimme hä­nen
hakemaan ne heti huomispäivä­nä,
niin otti hän aikansa ja liipa
si lähteä vallan pois. Me otimme
hänet . sitten vielä tutkittavaksi,
vaan kielsi hän ei olevansa lahtari
ja lupasi tuoda meille paperinsa
nähtäväksi. - Hän ei kuitenkaan tul­lut,
vaan kirjoitti hän kirjeen yh
delle miehelle, jossa ilkkui sitä, et­tei
hän ole velvollinen tekemään sel­koa
itsestään. ^
Viikko sitten lähti täältä valka­sija
Matti Mäkynen, joten he ovat
liittyneet tovereiksi toisilleen kos­ka
Kallion kirjeessä on häneltäkin
terveisiä.
Lauri Rantala.
Rivien välistä
Taasenkin kerran on "lain ja jär­jestyksen"
niin sanottuja puolueet­tomia
voimia käytetty työläisiä vas­taan.
Newfoundlandissa St Johnin
kaupungissa ön satamatyöläisten
lakko. Koko kaupungin poliisivoima
vietiin heti laitureille suojelemaan
lakonrikkureita^ jotka koettivat tyh­jentää
Red Cross ja RosalJnd nimi­siä
laivoja. Hallitus pelkää yhteen­törmäystä
ja sentähden on se anta­nut
amiraaliteetille määräyksen toi­mittaa
käytettäväkseen risteilijän,
jos ifim. sellaista satuttaisiin tar­vitsemaan.
Sangen ymmärrettävä
määräys. Mitäs muuta varten ovat
kapitalistisen hallituksen risteilijät
olemasa, elleivät juuri puolustamas­sa
kapitalistiluokan uhattuja etuja?
Toisessakin kaupungissa esiinty­jät
poliisit Suojeli jäin paikalla.
Montrealissa on alettu tutkimaan si­tä,
josko siinä olettamuksessa on
perää että poliisit ovat turvanneet
'punavalo alueita'. Erään entisen
pianistin kertomus todistajapaikalta
oli sangen mielenkiintoinen. Hän oli
punavalo alueella soittaessaan teh­nyt
niin paljon rahaa että oli osta­nut
säästöillään itselleen huvilan.
Kertoessaan poliisien tekemistä tar­kastuksista,
(jotka noin sivumennen
sanoen pantiin toimeen etukäteen
tarkasti määrätyllä ajalla) hän tie­tämättään
paljasti kapitalistisen jär­jestelmän
petomaisuuden, joka ei
ainoastaan synnytä prostitutsionia,
vaan vieläpä suojeleekin sitä. Hän
sanoi: 'Ajatelkaa että 800 — 1,000
14 tai 15 vuotiasta tyttöä ajetaan
kodittomana j a nälkäisenä kadulle,
ilman seilaisi paikkaa johon vois-vat
mennä. He kaikki meniröt takai-än
entiselle alueelle.*
Kakffl muuta mielenkiintmsts seik­kaa
tuli eäae.
Mr. GernMinin kysyes^^
joÄo hän tiesi mitään niin sanotus­ta
16 komiteasta, vastad hän; ' En
joka kesti inonia^tunieja. Siihen las­ketaan
ottaneen osaa vähintäin puo­li
miljoonaa henkilöä. ICulkueen kes­ti
sivuuttaa Leninin hautakammio
täydelleen viisi' tuntia.
Lukemista edesvastuut­tomille
Kroonillinen haukkumistauti näyt­tää
uusiintuvan Soon Industrialistin
kirjeenvaihtajissa. Lienevätkö he
saaneet taudin pasilleja I, W. W:n
päämajasta kun siellä on nykyisin
tapeltu ja haukuttu, vai ovatko he
sitten tuon kroonillisen paheen
täältä sinne kuljettaneet. Se nyt
itse asiassa on saman . tekevä mi­nulle
vaan taitoa siihen ei näytä
puuttuvan kumpaiwltakaan. Kum­paisenkin
edes ottamisista olen tul­lut
siihen käsitykseen, että . se on
heidän työmaataistelutaktiikkaansa
kuuluvaa. -
Joka ei ole seurannut noita par-jauskirjoituksia
niin ajattelee että
ei työläinen niin pahaa kapitalismis­ta
puhu, että- olisi liikaa sanottu
sen riistämispyrkimyksistä, vaan ka­pitalismia
ei noissa kirjoituksissa
kyllä loukata sanallakaan, ja 'isk.-n
että Päivälehden painokoneiden lä­vitse
ei sellainen kirjoitus luistai.<;i-kaan,
sillä silloin tulisi ^naimisissa
oleville lehtiliikkeille avioero, joka
taas edellyttäisi kumpaisellekin l^uo-leman,
ravinnon puutteessa; tai
toisin sanoen kapijbaali vähenisi ja
edellä kerrottu työmaataistelu hei­kentyisi.
- M&tla päästäksemme itse työmaa-taistelun
tuoksina.<<ta selrille niin
knrkistclijat jääpiikit ovat alkaneet
parjaamaan joitakin työväenliikkee­seen
kuuluvia henkilöitä, joilla ei
ole muuta osuutta kapitalismista
kuin tehdä työtä jos annetaan sitä
tehdä, sitte he jatkavat edesmen­neen
paavon jälkiä tuossa oletetussa
suuressa taistelussaan K. P. osastoa
vasteen. Tämä se heistä vasta on
oikein perinpohjaista 'työtaistelua."
Aijai kun se hivelee kun saa siitä
puhua oikein rivoa /valhetta. Sel-lainen'
se jo heidän mielestään mu­ka
mullistaa maailman teollisuuden
pohjiaan myöten. Siinä sitä lukies­saan
kontrolleeraavat nuo kolme
henkilöä teollisuudenohjaksia ja kun
samaan .'takaan P^t^ehti julkaisee
julistuksen miten Isontalon Antti
antoi kommunisteille myöskin kor-vatillikan^
niin voi sus maana kun
kommunistit saavat selkäänsä. Sit­ten
illalla nukkumaan mennessään
uneksivat nriten maaflman kapitalis-tiluokka
on'hellittänyt helposti t S -
13 nndeHa »einitt^lKl kaiken teoHi-sanden
heidän käsihtsä.Toid kyllä
onkin, että osan ovat antaneetkin
nimittäin tehdä joskus stUoin täl­löin
12 j a IS tuntia päivissä työtä
mutta tuo todellisuos ei heitä U -
maannnta ollenkaan. Heidän kovan
pääkuorensa alla on vaan yksi aja­tus:
kirjoittaa uutta valhetta kom­munisteista
j a saada aina edes jon­kun
uskomaan, että se on työmaa-taistelua,
jota he kaikesta sulasta
rakkaudesta tekevät työläisiä koh­taan.
Tämä on sitä heidän kapitalismin
kuistamistaan, jota he ovat käyneet
j ^ 8 vuoden ajan, siis pidemmän
ajan kuin Neuvosto-Venäjä maail­man
laajuista rosvo laumaa vas­taan,
jossa hekin ovat koettaneet
mukana olla vaikka ilman mitään
merkitystä. Sillä he eivät ole voi­neet
S. osastoa kukistaa saatikka
sitten mahtavaa Neuvosto-Venäjää,
En tahdo ruveta penkomaan pit­kältä
tuota heidän nerotuotettaan,
vaan olisin halukas kuulemaan sen.
että Husey haalin kannatusrengas
tai edes sen kannättaijista jokukaan
toisivat selvät todistukset esiin, niiden
henkilöiden petkutuk^sta, joita mai«
nitaan Industrialistin no 246 ja
etenkin alle kirjoittanut olisi ha­lukas
sen kuulemaan vaikkapa siinä
puhutaankin iroonisesti peitellen
psioita niin kuitenkin maalataan
siinä pii-u seinälle saadakseen pei­tetyksi
porvarillisen lain pykälät
Muuten teidän kirjoitukset ovat sik­si
ala-arvoisia että muut eivät niitä
ota mielihyvällä vastaan kuin suu­rimmat
työväenliikkeen viholliset,
joita kyllä täälläkin vielä löytyy ja
jotka ovatkin jo nostelleet sarviaan
Kommunistipuolueen jäseniä vas­taan
vaan tällä kertaa ovat jääneet
huonolle puolelle. Niille voitte Icyl-lä
totena saada jonkun henkilön
parjauksen menemään. Vaan sille
joukolle, joka on todellisesti liitty­nyt
joukkoliikkeeseemme, on turha
tyrkyttää tuota unelmaanne että
kommunistinen liike loppuisi sillä
meiningillä.
Kehityksen kulku teollisuudessa
pakoittaa kaikkialla maailman vai-lankumpushetkeen,
jota tefään-lai-set
jarruttajat eivät voi pidättää.
Jos olisitte rehellisiä «luonteeltanne
niin tekisitte rehellisen työn ja tun­nustaisitte
erehtyneenne tuossa
parjauksessanne mitä yleisesti olet­te
tehneet työväenliikettä vastaan.
Silloin loppuisi myöskin persoona-parjaus,
mutta sitä en toivo, että
parjaus on alentanut siksi paljon
teidän henkisen moraalinne että et­te
voi; enään' nousta proletaariaatin
terveeseen ilmakehään. Tämä riit­täköön
vastaukseksi lehden pals­toilla
teidän moraalinne penkomt-siin.
• \ : • - ,
E. Kuufela.
K i r j . Kusti Saarikoski.
Jo pitemmän aikaa olivat sano­malehtiuutiset
herättäneet levotto­muutta
ihmisten mielissä. Niissä oli
jotain paha-enteistä, joista päättä­en
jotain ilkeää oli tekeillä. Var­sinkin
Kirstusen Tuomaan mieltä
kalvoivat uutiset Jdpeästi. Hän aa­visti,
että jotain katalaa ja mieli­valtaista
oli taasen tekeillä. Joka
kerta kun hän sai "Helsingin Sa.'
nomat" postista, kävi hän kiireesti
lehden lävitse, nähdäkseen olisiko
idäin ilmoilla jotain ilkeitä juonia
telceillä. Ellei mitään erikoisempaa
sattunut näkymään, laski hän leh­den
rauhallisena kädestään, tuu­maillen,
siihenköhän touhut rau­kesivat.
Mutta kun hän sai
seuraavan' päiyän "Helsingin Sano­mat",
sai hän siitä kauhukseen l u ­kea,
että "peikot aikovat piestä
isänmaan raja-aidat", niin silloin-koB
hänen yihansa nousi äärimmil­leen.
Hänen silmänsä säihkyiyät
tulta. Hän lämpeni, kuumehi, ei­kä
hän kyennyt sinä päivänä njuii-ta
ajattelemaan kuin että"joko-han
ne peikot taasen." Mutta sa­malla
hän näki kuinka huolettomia
naapurit ovat, jotka eivät näkyneet
välittävän mistään mitään, peltojaan
vaan kyntelevät, eivät tilaa eivät­kä
hie sanomalehtiä, eivät tule edes
Tuomaalta kyselemään, mitenkä
isänmaan asiain laita on." Heistä
näkyi olevan saman tekevää millä
kannalla^ asiat olivat Kaikesta täs­tä
tuli Tuomas sangen murheellisek­si.
Mutta hän ei heittäytynyt epä­toivoon.
Hän päätti ruveta «elit-telemaan
asioita naapureille. Hän
päätti ruveta puhumaan niille niin
voimakkailla sanoilla, jotka varmas­tikin
sytyttävät heidän sieluaan ja
elähyttävät heidän mieltään. Hän
rupesi miettimään ja valmistele­maan
puhettaan, johon hänellä kyl­liksi
tuntui olevan aihetta. Kun­han
vaan sitten saisi sopivan tilai­suuden
puhumista varten.' "Kunhan
sa! ne knnntellmaan. Ne lemmot
eivät voisi ehkä tulla> jos puhuisin
jo viikolla jonain päivänä; On ehkä
parasta jättää ensi .snnnnntai-Otaan. I
Näin snunnitteU Tuomas itsekseen.'
Sunnnntai-päivä Tslkeni herttai­sen
Jdrkkaanä. Tuomas oli hyvil­lään
siitä, että luontokin oli näin
suosiollinen hänen ; saonhitelmilleen.
Hän oli leviteflyt tietoa sekä likcUe
e t t i kftuenunaksi, että Kirstusen
Tuomas tulee puhumaan ensi sun-nuntai-
iltana kello kahdeksan " ) » n -
maan puolesta" nuorisoseuran ta­lolla.
Hmotettn hetki läheni. Tuomas
nähtiin arvokkaan näköisenä astele­van
nuorisoseuran talolle. Hän saa­pui
määrättyyn aikaa kokouspaikal>
le. Mutta mikä ihme. Tuomas
odottaa j a odottaa, mutta väkeä ei
alakaan tulla. Kello oli jo vähän
yli kahdeksan, eikä tilaisuuteen ole
saapunut vielä kuin joitain kuher­televia
nuorukaisia. Tuomas alkaa
käydä levottomaksi.- Hän tuntee
pahoin pettyneeijsä toiveissaan.
Hetken kuluttua astuu Rantasen
isäntä juhlasaliin, kävellen lähem­mäksi
penkkirivejä. Tuomas astelee
isännän luokse häntä tervehtimään.
"Eikö täällä ole näkynyt meidän
Kalle-poikaa. Hänen piti mennä
hevosia hakemaan haasta," alkoi
isäntä udella: Tuomaalta.
•Ei hyvä isäntä nyt joutta he­vosia
haeskella, sillä nyt on meillä
tärkeimpiäkin tehtäviä," puheli Tuo­mas
naurun-hymy huulillaan.
'Kyllä kai minun on sitten itse
lähdettävä, koska ei tiällä näy Kal­lea,"
sanoi isäntä ja lähti astele­maan
poispäin.
"Älkää menkö, isäntä. Tfinllä on
tärkeitä asioita, joista tullaan täällä
puhumaan tänä iltana," selitteli
Tuomas.
Isäntä meni jo ovensuussa, taaK-seen
katsomatta.
Ne näkyvät olevan kaikki saman­laisia
korven ukkoja, jotkn eivät
välitä mistään. Eivät perusta mi­tään
vaikka isiinmaa on vaarassa.
Kyllä tässä on kamala elää ja asua
tuollaisten ymmärtämättömien kcs-kuudessa,
ajatteli Tuomas itsekseen.
Kello oli jö yhdeksän, eikä yh-tään
aikuista ihmistä ollut vielä saa­punut
tilaisuuteen. Tuomas tuu­maili,
että jättäisikö tällä kertaa
koko puheen pitämättä, koska ei
kokoukseen kerran ole saapunut
nouita kuin joitain ajattelemntto-tnia
nuorukaisia. Mutta ehkä on
sittenkin parempi, että pidän pu-heen,
tuleehan heistäkin kerran
vanhoja ja ehkäpä heistä silloin jo­ku
muistanee minuakin, vaikkapa
"isänmaa" olisikin jo silloin kadon­nut
suureen valtamereen. Ehkä
muistavat, että minä puolestani tein
kaiken voitavani isänmaan pelasta­miseksi,
ajatteli Tuomas.
Lopultakin hän päätti pitää pu­heen.
Hän astui puhujalavalle ja
huomouttaa, että jokoisen läsnä­olevan
olisi asettauduttava penkille
istumaan, Viereisestä huoneesta
ryntää samassa suurella melulla
parvi poikasia, parin aikuisen ko­mentaessa
heitä järjestykseen. Vih­doin
olivat koikki asettuneet pai­koilleen.
Tuomas katsoo kelloonsa,
joka on vähän yli yhdeksän. Hun
heittää silmäyksen övenpuoleen,
jossa joku koluuttelce jalkojaan lot-tiaan.
Sitten ottaa hän taskustaan
paperilapun, jossa on muistiinpano­ja.
Katscltuoan sitä hieman, hän
laskee sen edessään olevalle pöy
däile. Sitten asettaa hän kätensä
selän taakse, heittää muutamia an
karan näköisiä silmäyksiä harvalu­kuiseen
ja kevytmielisyyttä kuvasta­vaan
kuulijakuntaan. Liikauttaa
pari kertaa ruumistaan ja alkria:
"Hyvät nuorukaiset! Meitä on
tänä iltana ohjannut tänne se suuri
isänmaan tunne, joka meitä ja var­sinkin
meidän puolueeseemme kuu­luvia
tulee aina ohjaamaan silloin
kun vaara uhkaa maatamme. Ny­kyhetki
on sangen vakavaa aikaa,
jolle todella jokaisen niin nuoren
kuin vanhankin sietäisi kohdistaa
suurempaa huomiota. Sillä «illoin
kun isänmaa — —-
Kuulijat remahtavat iloiseen nau­ruun,
joka aiheutui siitä, että Rä-mäkön
Antti oli viskannut Rinta­lan
Lissua karamellilla, joka oli
sattunut häntä juuri nenäyartefen,
jonka pohdosta Lissu oli kimakasti
kiroillut. Tuomas katselee äänet­tömänä
vihaisin silmäyksin kuuli­joitaan,
jotka pyrskähtelevät äänek-kääseen
nauruun, Tuomas miettii
itsekseen lähtisikö tiehensä ja jät­täisi
koko .puheen siihen, mutta
päättää jatkaa kuitenkin. "Hyvät
kuulijat, pyydän ensinnäkin, että
lainaisitte huomiotanne minun sa»
noilleni ja rauhoittuisitte," lausuti
hän tyynenä^ Sitten ottaa hän
paperilapun pöydältä ja katselee
muis6tnpanojaan. Alottaa uudel­leen
"Hyvät kuulijat ja nuorukai­set'
Meillä on kyllin syytä ottaa
vakavalta kannalta ne huolestutta­vat
uutiset, joita olemme tilaisuu­dessa
joka päivä sanomalehtien
kautta seuraamaan. Niistä : näem­me
mitenkä idästä päin hyökätään
isänmaata vastaan. Meidän jokai­sen,
varsinkin tällaisissa rkysymyk-
»issä kuin on Isänmaan puolustus,
pitäisi olla siinä yhtä mieltä, mut­ta
niin ei kuitenkaan ole
ta. N>*yään koossa olevassa edus­kunnassamme
» jossa maamme kaik^
ki suurimmat puolueet <watedu8tetr
tuina ovat sosialidemokraatit kiel­täytyneet
. antautumasta j*te
mintaan toisten puolueiden, kanssa
taistelussamme' isänmaanime - r - - r -"
Väkijoukossa puhennui nanro
katkasee hänen puheensa* IPäihty-,
nyt mies oli tullut hoiperrellen juh-]
Kasiratti^caa ansaitie-mifiiorkyaiuie.
Te j a ainoastaan te voitte «at-taa
itseänne parempaan. .
Mutta me voinua» auttaa teitS
jos annatte meille siihen tilatsnu»
den.
Ja miten me voimme teitä aut­taa.
Seuraavat kymmenen hyift&
syytä osottavat miten «en voimme
tehdä.
Ensiksi ja erikoisesti sentähden
että meidän yksinomainen tarkotnk*
,semme on lisätä teidän ansaitsemia-kykyänne.
Siksi että emme panie aikaa sii«
hen mikä ei ole välttämätöntä.
Me opetamme ainoastaan sitä m i ­kä
on välttämätöntä, voidaksenne
täyttää hyvin palkatun paikan jos-'
sakin konttorissa.
Meidän koulumme on hyvä koulu.
Se tunnetaan ja tunnustetaan
kaikkien oppilaittemme keskuudessa
sellaiseksi.
Meidän kurssimme on täydellinen
ja menettelytapamme ovat suorat
Meidän viimeiset viisi vuottamme
Sudburvssa puhuvat puolestamme.
Meidän opettajamme ovat kun­nollisia.
Meidän oppivälineemme ovat täy­delliset
Nickcl City Business Collegessa
tutkinnon suorittaneille on aina hy­viä
paikkoja tarjolla. ' J
Ehdoista y.m. seikoista voidaan
sopia kirjottamalla Nickel City Bu­siness
College, Box 607, Sudbury,
,Ont, tai soittamalla phone 505, tai
käymällä koulun konttorissa, Acme
Buildingissa, Corner of Durharo and
Cedor Street sisäänkäytävä Ccdar
Streetillä.
Ilmotus ylimääräisestä
kokouksesta.
ottakaa huomioon että Lake Ce-tcnun
Finnish Social Societyn yli­määräinen
kokous tullaan pitämään
joulukuun 3 päivänä, 1924, Lake
Coteaun Finnish Social Societyn
Hoalilla. Dunbianessa, Sask., «ilkaen
kello 1 päivällä. Kokouksesisa tul­laan
päättämään seuraavista asiois­ta:,:-
. :•>.••••;••'••,
1. Päätetään osaston lupakirjan
luovuttamisesta Ontarion Maakun­nalle.
:
2. Hyväksytään lupakirjahakemus
Finnish Organization of Canadalta.
3. Hyväksytään omaisuuden siir­to
Finnish Organltation of Canä-dalle.
••
Allekirjotettu Dunbianessa, Sask.,
tänä 15 p., morrnskuuta, 1924.
Augnst Pulkka.^
NOTICE OF SPECIAL MEETINC;
Tako notlcb thot a special mcctinj^
of Lake Cotenu Finnish Social
Society wlH be held on ; Decomber
3rd, 1024, at Lake Coteau Finnish
Social Society Hali, Dunblanc, Sask,,
at the hour of 1 o'clock In tho;
aftcrnooh for the follow|ng pur-poscs:''
1. To consider a resolutlon to
surrender our Charter to the Pro-vincc
of Ontario^
2. To nuthorize the appllcatioh
for a charter, from the Finnish
Organization of Canada.
8. To authorlze tho transfer of
our. property to the Finnish Orga-nizotion
of Canada. ^
Doted at Dunblane, Sask., thi»
ISth of November, 1924.
„ Atiffast Palkka.
lasollln lakki päässii Ja paperossi. ;^
hampaissa, sellaisessa asussa Istuen
etummaiselle penkille.- kirstuseit
Jussi oli näpännyt sormellaan pa­perossin
hänen hampaistaan Ja A i -
tosen Jaska oli siepannut lakin hä­nen
päästään. Kaikki tämä oli saa­nut
kuulijat puhkeamaan räikeään
nauruun,.
Tuomas kotseli vihasta säihkyvin?
silmin kuulijöitoan. Yhtäkkiä, 8iei>^v;i^
pasi häh pöydältä paperilapun )a
katseli siinä olevia muistilnpano-joan.
Vähitellen hänen vihansa
lauhtui Ja asettui kokonann. Rau­hallisena
alkoi hän puhua ympäris* ,
tön viljavista seuduista, kuinka esi-;
isämme ovat ennen muinoin ials^
tellect ja kylmiä korpia pelloksi
raivanneet Mutta samassa kuului
taasen kova naurun remahdus. Tuo­mas
sieppasi paperilapun pöydältä
ja lähti harpplmaan vihaisena ulos.
Kaksi päivää sen Jälkeen kun hän
oli puhunut tälle kuhertelevalle
kuulijakunnalleen "Isänmaan" puo­lesta,
istui Tuomas kemarisBaan
niiettcisiinsä vaipuneena. Kesän • •;'
leppoisa tuuli puhilteli avoimesta , v
ikkunasta sisälle. Se teki niin vir- '"J
kistävän vaikutuksen hemiostuneel-le
olennolle. Ikkunasta hän näki ,
samoja kyntäjiä Joita hän'ennenkin '; (.[
oli surkutellen katsellut^ Nälri Iniiri/^
kä ne levollisen rauhallisesti pitivät . >
kiinni auran kurjesta ja astelivat
sen Jälessä pitkin pehmoista pe^
He eivät ymmärtäneet, eivätkä tah­toneetkaan
käsittää mikä vaara uö- ?
kaä • 'isänmaata.'• Mutta" ehkäpäv,8it5/:->5^^
ten, kun isänmaa on häipynyt ole-mattomiln,*^
kadonnut t^eeny
tamereen, niin tottahan aiiwkini<%^
ku silloin muistanee minua, muistaa^' . >•
että minä ainakin tein voitavani . : ,\
pelastaakseni "isänmaan" sitä uh- .
kaavalta vaaralta. Ja hän veti i k ­kunan
kiinni> ^ , 4\r
' TYÖN VHM \
Porin paperitehtaalla mursksuntiitil; '
Saimi Mäkisalon ^ikea ^käsi,; Joutuen V'', |];
n.»;'kM4y«koneeh;,yalM
seenalainen iyo ei oUni e i i s i i d ^ n;
naiselle kuuluva/ vaanpakoiiti /iM9r
tari hänet siihen'väkiralt^stL., -
.-.-i-v*:?