Canadan uutiset, September 25, 1919

              mm 'mm ;it;.,:.i mm % \' i '•7 mm
XmsADm irCTrSET, PORT SBTHUE, pm,,mNM)Ji, Torstaina, ,iSyysIc. 25 p. 1919 fT NUME.RO;.39.
CANADAN UUTISET
liiruja suomalainen sanomalehti Cana-duasa,
ilmostyy, jokaiscina Toratäina.
I KiJstantaja , . i
•f he Canada Nows Publisliing Co,
Erlok .T, Korte, LiiUUoenhoitaja.
J. H. Plirvi, Toimittaja.'
TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2.00 koko vuodolta,
$1.00 9 kuukaurte^a, $1.25 puolelta
vuodelta, Of, senttiä 3 kuiikaudelta Ja
25 senttiiL kuukaudelta.'
Yhdyyvaltolhjn ja Buomeen: $2.50
koko vuodolta ja $1.T>0 puolelta vuo­delta.
varsiukin yleisissä .ruokailupai­koissa.
' I
TLMOITUSHINNAT:
senttiä palstaiuumalta kerran Ju-
•aliituna. Piteinpiaikaii^iMe ilmoituksil­le
UohtuuUinen alennus.: HalUt^aantie-to-
ja iilmenmuuttoilrnotukset 50 aont-
Uä Jvorta.t^l.OO kolme kertaa. Naima-
'.iinojtukscl ^2.00 koria, $3.00 kolme
koftaa. Avioliitto- Ja y):ihln.u>^-ilmoi-
1uXr>ot $2,00 kerta. Kuolonilmoitukset
5l.r>i), mAiistovärsyllä $2.00. Syntymä-:
lln-oitnkset $1.00. Aviucroilmoituk-
BOT i?2.00.
Pöytäkirjat, tiliselviiyk.sct, keräys-lui-
f.telot, luenLo-iimoiitilisot y. m, at»
«entLiä tuumalla. . '
Uutleten Joukkoon afjotulata llmol-tukiiista
peritään 10 wor|iLliä riviltä.
l'ienlmmänkin UnioJtnJ\3cn hinta on
50?enttiä. Postis.sa tulevifi ilmoitnlcsia
el hyväksytä vela.ktii lunternattomilta.
h'oliitti.<=:et Ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
»
• ICaikkI liiklceelle aijoLut kirjeet, ti­laukset,
ja rahat ovat lähetettävät
. osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont.,-Canada.
Cunaaan Uutisista lahuitlaes.sa on
Uiiule mainittava.
Osoitemuutolcscsta l tulpo ilmoittaa
iolvJon konttoriin sekä vanha että uuai
osoite. '
CJANADAT^ U U T I S ET
(The Canatla Nc\vs)
T-he only Finnish Nevvspaper In Can­ada.
.Published every Thursday iby
"lalo Canada Nc\vrt l*ublis!ii»45 Co.
Erhclc J. Korto, Manager.
J. 11. Hirvi. EJilor. '
. >>aily Nc\v.H Bldt,'.,. l^oil Arthur, Ont.
;© •Ä-elcomcd and read in eveny Finnish
ncme in tiie IJoniinio:.). i l is the only
fuvc^.-^l ad^eni-.j)!'-,-- ;ricdjiini icr ilvji^f-.
:rn;:.'.niifactur>n-;i • ^tnd nicrhants "vvho
•»ji^-ih to cri-ziro. and hi-ild a pioritaOJe
,!'onnr.;:v-' : dcrt!.'^I^•^ i"or Ihnir pri;d-
\\. (ri and U K : iiandi^f-' r»y tiv larjro and
(: s; (•;. r. u;' rc) w i ' i' • i n ri! !i }\, j) o i) \ rl a. L1 n r e s i (1 -
i in L't''';..':a. yoiir trial .td-r
r : Li.-^.-n)C-JL and fret resuUs,
'•.dv, ;-ii;--ir)f; VatL.-, 'lOc. luT vnch.
i'';l!liral adv.s. Jt.OO per Inch.
. '•( j*: i ' .'n:',':il>i nuj.^^t rcaehj our of-
' \\'ciinfs(l.'.ii n()'.>!i to appe^^xr on
>. .-:d!iy's is.<^,iie.
a !'-(T'pLJu:i prlrc 'ntCanada ?;2.00
' y.-aj-, .ind olher
1 " - f i . s f l ' ru y ,i) 'n jtdvanco.
—^ 'Sir Eobert Cccilin lausunto,
että ei se ole kansojen liiton
mtiodolliiien sopimus, vaan tiihan
supimuksocn sisältyvä henki, jo­ka
voi ilimiskunnan sivistyksen
pelastua," ilmaisi yleisiä mielipi-
(loitä Lontoossa viime torstaina
pidetyssä kansainvälisen veljeys-kimgrossin
kokouksessa, ilmoite-
) aan Lontoosta. Muun ohella lau­sui
hän:
*'Jos mo luotamme siihen^ että
{iiiiiä .so])imus yksistään voi jdlä-liiiiiä
raiiJiaa, elämme todellakin
i i a f J M C i i paratiisissa. Kaikki mi-
1 ii sellainen sopimus ovi tehdä
en si*, että se poistaa vaikeudet
;iiilia^i 1i(dlä, niin että ihmis-
' .iiuian ])aremmat Inonteenomi-
^utisuiidet \oivat päästä vaikut-;
lainaan kansainvälisissä - asioissa:
Me kfjslityt ajattelemme," että
Nain kristillisyyden periaatlei-
(ieii sovelhittamisella kansainvä-li.
siin asioiliin voidaan ne oikeal­la
lavalla ratkaista."
Siirtolaisuus ja Yhdys­vallat
Nyt kun Yh-dysvalloista on
suurempi määrä siirtolaisia alka­nut
palata takaisin kotimaahan­sa,
ovat siirtolaiset ja heidän a-semansa
tuleet yleisemmän huo-fiiion
esineeksi. 'Aletaan antaa
yleisempää tunnustusta siirtolai­suuden
merkitykselle maan teol­lisuuden
kehityksessä, sekä myös
kin oivaltaa,/ että siirtolaisten
nienestykselle ja hyvinvoinnille
ei ole tähän asti lainattu sitä
Imomiota kuin oilsi ollut tarpeel­lista,
eikä myöskään niille toir
me 11 piteilje, jotka olisivat olleet
omiaan herättämään siirtolaisis­sa
halua tul la ni aan kansalaisiksi
ja .sen pysyviksi asukkaiksi.
Tuonnottain kirjoitti Gandler
(,!ol)]), Yhdysvaltain hallituksen
oikensdepartmcntin virkailija
''Colliorsissa" otsakkeella, **vää-rinytnmärretty
siirtolainen", ^i^.
m. seuraavaa:
elä­mästä;
6*-
r. -Vi-tlmr, O J U ; U ' I O vatutrfa.
— Ivy.symykseen, niitä kielto­laki
saa aikaaii? antaa eräs ca-;
iiadalaincn leiiti m. m. seuraavat
vaslaukscl :
Se tekee lopun siitä alentava.s-la
tavasta, ett ii jiahetta sallitaan
-,('11 vuoksi, että siitä sattdaan ve­roa.
Se heittää lain suojelevan
! vaipan iiousevaii sukupolven yli,
.-(Ml sijan että laki sallisi kiusa-
•.Ir.sien a.settamisen heidän })olul-
'((•n. Se tekee kodit onnellisem-iiaksi,
elon kirkkaammaksi ' jä
niiorison elämän 1 urvallisemmak-ri.
Se nostaa raskaan taakau
monen väsyneeltä sydämeltä. Se
palauttaa il o n )n on e n v a i i n on ta i
vi idin siirkyneclle sydänimelle ja
en se sinnauksc^ksi jnonellc, eikä
l^adlekäjin vahingoksi. Se saa ai­kaan
liyviiä k.ajkkialla, edistää
ihiiiiscii riiumiilli.st;!, yhteiskun-
)la 1! ist a, ialoudollista, moraalisi a
.ja henkisiä hyviiä. Se kasvat-^
tcia ja siujiari kaikkia, jotka ot­tavat
osaa sen toteuttamiseen ja
tuottaa siunausta ja hyvinvoin-
THE 'A!M OF THE CANADAN
UUTISET.
To help preserve the ideals and
fätsered traditions of this, our adopted
ccjYitry, the Dominion of Canada: To
observe. Its laws and inspire others to
Jic-^ipect and:Obey thcm: To strive
unccasrngJy to. quicken the: public's
sense- of civic duty: In ali ways to aid
in making this couhtry greater and
better than vve found it.
tfa paikkKkunucdle, jossa se on
! i i y t ä n t ( ) ( )n otettu.
— Canadtin sotaveteraanien
ylidistys on alkanut liikkeen,
jonka tarkoituksena on vaatia,
-'tt ä : . haliitu.s niyöntiiisi cntisille
"Sen jälkeen kun aselepo al-lekirjoiletiin
on New- Yorkin sa-tamasla
lähtenyt itiatkalleen ko-timaahanstt
enemmän kun 200,-
000 siirtolaista — enimmäkseen
itaiialai.siä, kreikkalaisia ja ru-maniaUiisia.
Muista satamapai­koista,
on niinikään lähtenyt suu-
]-ia joukkoja siirtolaisia painu­in
at kai 1 een kotimaahansa. Kaik-ki
Etclä-Kuropan salamiin kul­kevat
laivat ovat täältä lähties-
.siiän täpötäynnä 'miehiä, jotka
ovat ennen raskaimmat yleisem­mät
lyöuime toimittaneet, ja jot­ka
nyt: ovat lähdössä pois maas­tamme.
••Tähän asti on Amerikassa pi­detty
siirtohiisuutta aivan luon­nollisena
asiantiy jolle ei ole suu-retsikaäii
viitsitty huomiota lai­nata.-
Milloin hyvänsä tarvitsim­me
työliiisiii, olimme vakuutetut
että työntekijöitä kyllä saapuisi
tulevalla hiivalla. Pidimme ai­van
tarpeo.ttotnana opettaa näil-kv
vastatulleille kieltämme ja ta­pojamme.
j\Ie otimme heidät vas­taan
työläisinä, halpana ja näh­tävästi
loppumattomana ihmisai­neksena.
Me otimme heidät vas­taan
ja nyt he liy]käävät meidät.
Siirtolaisvirta Europasta on kui-
Vun 111. l^hisi kerran viime sadan
vuoden kiduessa tuievat- synnyUr
naiset amerikkalaiset tekemään
suuren osan raskaammasta ruu­miillisesta
työstämme tai muuten
i - - - - - - Umlen ajau; jolloin kaikil­le
iJimisile tasapuoliseiiii>i oikeus |
tul'T vaJ itseni aa n, läylyy seura­ta
sodan ra(ilskeiiä, laustm >hijji'-
IciJinin pää01 inisi cfi ijlf)yd CJeor-g
r J<irjelinässään S!ini'-13i'iianian
k/nsallc, jonka hän on julkaissut
TMC h'umre nindses-.ä halliiukseii
jfjkaisussa. "Kniinen järjes­ty
lausuu hän, "jonka-valli­tessa
lukemattotnien miesten ja
n listeu \yl> ei anlsainnu,l heille
tr.itään parempaa kuin puutetta',
kurjuutta, huolta ja, kärsimystä,
tuh^e nousevan kansavanllan
lullitta kukistumaan ja tuhoa­maan
ne, jotkif sitä koetta^fat pi-täil
yllä. Jokaiseii ])yhin velyol-li.
suus olisi haudata kaikki itsek-kiiiit
pyyteet ja olla apuna ra­kentamassa
"uutta maailmaa,"
jossa työ saisi ansaitun palkkan­sa
, ja ainoastaan ilaiskottelijat
kärsivät puutetta." i
sotilaille lisäpalkkiona 2,000 dol-la.
ria miestä kolulen. Veteraanit
p(>nistavat vaatimuksensa pää-
Msiallisesii siihen, että sillä, ajal- jää se tekemättä.
ia kun he sotivat rintamalla' ,,XT . ••
Ne jotka ovat pintapuonse.sti
— Kysymys siitä, jo.sko viime
talven aikana niin paljon tuhoa-tuottaneen
lentsut a udin uudel­leen
ilmeneminen on' odotettavis­sa
ensi talvena, on kiiiuiittänyt
s e k ä yleisön että tiedemiselen ja
läii karien liuomiota. Yhdysval­tain
yleisen terveyslautakunnan
virallisessa selo.stuksessa lausu-taan
,että taudin tuidell(jen puh­keamista
ensi talven kuluessa on
pidettävä hyvin mahdollisena,
mutta JintlUum sen ilmenevän
licvemmä.ssä muodossa kuin v i i -
• 111 o vuonna. Samassa huomaute­ta,
a u että se, joka jo ennen on
saii-astanut, ci silti ole tahdilla
t.irvattu, joskaan niihin* ei -tauti
y j i l ä helposti ota kun sellaisiin,
J<'lka siltä ovatitähäiii asti sääs­tyneet.
Yleisön huomiota iikiin-r
i t e t ä ä n taudin tarttuvaan laa­tuun,
sillä tutldmUksien tuloksi-na
ou liuomattu, että etenkin
ruoka- tai juoma-astiain välityk­sellä
yoj tauti ihelposfi .^^ leyitäy
'1.10:in päiväpalkalla, nauttivat
' • . O l i i n jääneet toverinsa moiiin-
'•'•rroin smirempia palkkoja työs
(Minollossäiin sotateollisuuden a-
'alhi.- Tiiltä kannalta kun asiaa
!'alsoo, täyt.yy vaa.timusta pitää
.vohtuullisena ja täysin oikeutet-
• liua. i\litään pätevää syytä ei
•' o i 1 a I le e s i 11 ä ä, i n i k s i ' j uu r i n i i -
'•'AU, jotka sodan raskaimman ja
i eji£^-enA'aarallisimman työn ovat
. oimittaneet, tulisi saada työs-
5iiäu huonoimman palkkion.
Toiselta puolen kuitenkin huo­mautetaan,
että Canada on koh­dellut
, palanneita sotilaitaan ja
heidän omaisiaan paremmin kuin
imiiit niaat— Australiaa lukuun-oltamatla.
Yhdysvallat eivät 'ole
tehneet juuri mitään entisten so­tilaittensa
hyväksi. Canada on
a n t a n u t e r o n s a an e i 1 le s o ti 1 ail le
jialkkioksi. 4—6 kk :n palkan,
viippuen heidän palvelusajastaan
Itanskassa. Samoin on Canada
ainoa maa,; missä on ryhdytty
pilteviin toimenpiteisiin sotilai­den
sijoittamiseksi maalle. Tä­män
ohella, on otettava huomi­oon,
että $2000 palkkio miestä
]:ohden nousisi kahdeksaan sa­taan
miljoonaan dollariin ja c-
))äillä sopii, joska Canada on ny-jvyään
sellaisessa asemassa että
se kykenisi tätä maksamaan.
^— Ei mikään kansa voi elää,
ei mikään kansa voi kehittyä,
jollei se kunnioita itseään. Sen
täytyy kuiilua ihmiskuntaan,-, sen
täytyy tulla osalliseksi kaikkiin
aikansa parhaimpiin pyrintöihin,
•^en täytyy kaikkialta saada va-
1 oa, se on kaikilla keinoilla jalos-tutettava
ja ylennettävä., Mutta
kaiken tämän ohella se ei kos­kaan
saa kieltää itseään, ei kos­kaan
itseään lahjoittaa toiselle,
sen tulee olla ja" pysyä itselleen
uskollisena. Se on perustus, jol­le
vuosisadat rakentavat.;^' To-s
i i r i olaisiml ta tutkineet, ovat
kuvitelleet, että taloudelliset: olo­suhteet
kyllä aikanaan muuttai­sivat
tämän lännestä itään päin
kulkevan tyiiläisten virran päin­vastaiseen
suuntaan kulkevaksi
ja että rauhattomat olot Euro-passa
saattavat heidät aikanaan
palaamaan takaisin. IMutta tällä
oletuksella ei ole mitään perus­tusta.
Europan maiden, hallituk­set
eivät ole siksi lyhytnäköisiä,
e t t ä ne sallisivat näiden miesten
uudellen poistua. Sen jälkeen
kun he ovat kotimaastaan pois
lähteneet, ovat yhteiskunnalliset
ja taloudelli.set olot näissä mais­sa
suuresti muuttuneet. Palkat
ovat siellä nyt korkeat ja työky­kyisistä
miehistä on puute.^ Sen
lisäksi on.: näillä mailla nykyään
asiamiehiä Amerikassa ostamas­sa
täältä koneita: j a muita teolli-suusvälineitä,
joten kotimaahan­sa
palanneet ^.siirtolaiset voivat
työskennellä niissä olosuhteissa,
joihin ovat täällä tottuneet. Jol­lei
muu, auta, voidaan Europan
maissa laatia siirtolaisuutta estä­viä
lakeja ja siten pakottaa kan­sa
pysymään kotona."
"Meidän tulisi koettaa saada
nämä ulkomaalaiset tulemaan A-merikan
kansalaisiksi ja tyyty­väisiksi
olemaan 4naassamme. Tu­hannet
ovat jo menneet tai aiko-
•vat mennä, mutta toisia vielä
jää jä vielä ei ole Miian myöhäis­t
ä toimia siten, että saisimme
heidät pidätetyiksi. Tilaisuus on
avoinna sanomalehdistölle, kir­koille
ja kouluille y; m. ' o l l a a-puna
tässä toiminnassa. 'Vieras­kielinen
sanomalehdistö ;<)nkin
tehnyt kiitettävää työtä tässä
suhteessa, kehoittaeni lukijoitaan
tulemaan maan kansalaiseksi ja
•sen pysyviksi asukkaiksi. Eng­lanninkielisellä
sanomalehdistöl­lä
on tässä tilaisuus,' jota sen 6i
: pitäisi ^p!^ l^imm^
Muutamia vuosia sittc julkai­si
Amerikan pankl^iirien -yhdis­tys
tilastotietoja, joiden mukaan
sadasta keskinkertaisesta 25-
vuotiaastä terveestä miehestä 64
elää 65-vuotiaaksi. Näistä on
yksi; päässyt rikkaaksi, neljä ori
hyvinvoipia, viisi ansaitsevat e-latuksensa
ja 54 elää ysti^viensä
tai yhteiskunnan kanna,ttaminiH ;•
Samansuuntaisilla tilastotie­doilla
on koetettu todeta,' - että
35 ja 40 ikävuosien välillä sääs­töjä
tehneistä ja 'omistaneista n
seimmat ovat ne 65 vuoden ikäi­seksi
päästyään nieh(»tj[^neet, ei­kä
omista m u u t a kuin henkiva-kuutuksnsa.
Tällaiset ylimal-kai.
set jjäätelmät ovat kuitenkin
.^au.tren vaikeita ratkaisevasti to­deta
tai näyttää vääriksi. Jo­kainen
päi vä toteaa nimittäin
iiud(lleen ja uudelleen sen, että
fiinoa varma totuus ihmisonnesta
ja -elämästil on se, että ne kum­pikin
ovat sangen epävarmoja.
Elämää lähemmin tarkastaessa;
k i n i y y k i n huomio erikoisesti sii­hen
seikkaan, että kaikki totuu­det
ovat vanhoja totuuksia. Uu­den,
ajan tieteellinen tilastotie­teilijä-
ei voi muuta kun todeta
seuj mitä ihmiskunta ikäänkuin
vaif 1 omaisesti on ikimuistoisista
ajoista asti- tietänyt. Esimer­kiksi
vuosituhansia sitte on ym­märretty
olevan ihmiselle eduksi
Jumalan lain mukaan työsken-,
neliä kuusi ,eikä seitsemän päi­vää
viikossa. Kunakin aikakau­tena
on ollut puuhakkaita, yrit-tiiviä
ihmisiä, jotka ovat usko­neet
voittavansa sillä, eli saavaur
sa aikaan enemmän ja edisty-
Vä 11 sä I)a remmin, että työskente-
Ie\'ät: lepopäivänäkin. Tilastot
todistavat selvästi sellaisten, ol­leen
väärässä. Henkilö joka
käyttäen lepopiiivän lepoon ja
henkiseen virkistykseen, ei aino­astaan
elä kauemmin ja ole ter­veempi,
mif^tta piteminän päälle
saa liän myös aikaan enemmän
ja 11 ä n e n t y (> n sä ou; • p ar e m p a a.
Tästä asiasta ovat monet asian­tuntijat
esittäetieet • tieteellisiä
todistuksia. «
Pari vuotta sitte teki Harvar­din
yliopiston lääketieteellisen
osaston johtaja tohtpri . E . G.
Martin koulun" oppilaissa kah­deksan
viikon aikana tieteellisiä
kokeita, joiden johdosta hän sa­noo:
-"Seuraukset toteavat, et­tä
.yön lepo, jota seuraa taas päi­vän
ponnistuk.set, ei riitä: kulu­neiden
hermosolujen uudistamir
seen, ja niin ollen sunnuntain pi­tempi
lepo , on teliokkuuden ja
toimintakyvyn - .ylläpitämiseksi
tarpeellinen poistamaan väsy­myksen,
kasaannuttamia ainek-sia;
— Henkilö, joka lepohetki-näänkin
miettii työtään tai le-poti
ottamatta aina siinä ahertaa.
inen kurssimme
sille Suomeen
Postin kautta ja Sähköteitse on
Myös myymme pankki-osoituksia, (sliekkejä) markoissa yllä­mainitun
kurssin jälkeen ja erikoisia, kolmen prosentin korkoa
vetäviä matkustajien shekkejä dollareissa, jotka Suomessa lu­nastetaan
siellä voimassa olevan dollarin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksille postin kautta on loc./summilta
alle $20.00; sitä suuremmilta summilta mitäÄn kuluja ei peritä.
Lälietyskulut sähköteitse on $3.50.kaikilta summilta.
Kaildd lähetykset osoitetaan postin kautta, jos \sähkösano-malälietystä
ei erikoisesti pyydetä.'
Osoittakaa lähetyksenne ' vastaanoftajan ja lähettäjän osoit­teilla
varustettuina osoitteella:
FOREIGN DEPARTMENT
HANCOCK, MICR
Perusitettu vuonna 187i Varat yli $3,000,000
Kirjoittakaa suomeksi; meillä on kuusi suomalaista liikkees­sämme.
rvlaauviljelijöiden ja pappien
uskoic;?.n yleensä elävän säännöl­lisemmin
kurn muihin luokkiin
kuuluvien ihmisten, ja henkiva-vuutusyhtiöiden
tilastot osoitta­vat,
että heidän Vakuutuksensa
ovat edullisempia. Vähimmän e-dullisia,
. ylitiön, edun kannalta
uskallettuja,, ovat, räjähdysainei­den
valmistajien, ilmailijaiu, ve­denalaisten
miehistön ja niiden
vakuutukset, jotka alinomaa o-vat:
alttiina turmiollisen pölyn
turmiollisille vaikutuksille.
Merkille pantavaa on muuten,
että kapakoitsijat kuuluvat tässä
suhteessa • näiden vaarallisissa
ammateissa työ.skentelevien kans
sa samaan luokkaan. Henkiva­kuutusyhtiöiden
lääkärien liiton
ja erään tilastotiede seuran toir
mittamien tutkimusten mukaan
on lieidän kuolevaisuutensa 70
prosenttia yli keskiarvon. Tutki-muki^
et osoittivat, että hotellien
isännät, jotka vain harvoin ovat
tarjoilupöydän takana, mutta ot­tavat
usein naukkuja, Jylientävät
sillä ikäänsä keskimäärin noin
valiingoittaa ja vähentää juuri j imuusi vuotta. Yksin väkijuoma-sitii
mitä hän luulee edistävänsä, tukkuliikkeidenkin:; isännät ktio-
PUOLUEETTÖMAT KOKE­LAAT.
Käyttäkää
Minard'
Liniment
nimittäin työtehoaan.
'Sodan syttyessä täytyi Eng­lannin
lisätä tehdastiiotantoaan.
Sen koko olemas.saolo riippui sii­tä.
'Arveltiin että se voidaan
tehdä työskentelemällä pitempiä
päiviä ja sunnuntaisin. - Jonkun
ajan kuluttua pani ampumatar-ve-
ministeristö toimeen tutki­muksen
asiassa, ja taas todistet-levät
ennen aikaansa.' Kaikkien
neljäntoista luokau keskuudessa,
jotka.tavalla tai _toisella ovat te­kemisessä
väkijuomien valmis-tulvsen
ja myynnin kau.ssa, olivat
väkiviinan tislauslaitösten isän­nät
ainoat, joiden kesken ei tut­kimus
osottanut liiallista kuole­vaisuutta.
Samat tarkat tutkimtikset, jet­tiin
selvästi että pyhätyö ei kan- ka tehtiin 43 eri vakuutus^htiös-nata.
Seitsemäntenä päivänä
tehty työ oli huonointa, ja kun
sitä jatkui viikko^ viikolta ilman
tavanmukaista lepoa, alkoivat
työläiset valittaa kyllästymis­tään
ja tuotanto väheni alitui­seen.
Pyhätyö hyljättiin tieteel-lisestikin
vääräksi huomattuna.
Sama englantilainen tutkimus­komitea
teki niinikään sen h a-vain
non, e ttä iltatyö, ja työ en­nen
aamiaista ovat myöskin vä­hemmästä
arvosta. Komitea ei
pitänyt tehtävänään tutkia mikä
olisi parhain työpäivän pituus,
mutta se tuli selvästi ilmi sen
tiitkimuksista, että 10-tuntinen
työi>äivä on tuontantoon nähden
parempi kun 12-tuntinen ja 8 •
tuntinen, kaikki asianhaarat lu-.
kiiunottaen^ taas parempi 10-
tuntista työpäivää. Vakuufusyh-tiöider
tilastot todistavat mie­hen,
joka tekee kiinteästi työtä
lyhyen työpäivän, mutta ei salli
minkään estää itseään iltahetki-nään
ja pyhäpiiiyinä lepoa tuo­vasta
virkistyksestä' perheensä
seurassa; elävän.piteimnäUe.
sa enemmän kuin kahden mil­joonan
vakuutetini suhteen, 0-
soittivat myöskin vääräksi sen
yleisesti hyväksytyn olettamuk­sen,
että nuoruushurjastelut, jos
asianomainen vaan aikanaan pa­rantaa
elämänsä* tavat, ei ole
vaarallinen. Synnin palkka on
äina kuolema; ja vaikka synti
'olisi aikoja sitte unhotettu, voi
siitä kuitenkin koitua palkka en­nenaikaisen
työkyvyn menettä­misen
ja kuoleman muodossa. T i ­lastot
osottivat selvästi siveelli­syyden
ja raittiuden edullisuu­den,
njfyttäen^ että ehdottomasti
raitis elää kauemmin kuin koh^
tuuden nauttija, ja että henkilö,
joka on ollut juomari varhaisem­massa
elämässään on, vaikka
hän parantaakin tapansa, kui­tenkin
sillä lyhentänyt elämääut
sa. . I
Ed\vard Bhuiuier, Port Arthu­rin.
kaupuii},'in nmjuri, joka on
neljä eri kertaa tullut kansan ää­nestyksellä
valituksi yleisiin toi­miin
jti viimeiset kaksi virka­kautta
palvellut Port Arthurin
majurina, ou nyt suostunut ru-peaniaaii
' kokelaaksi Ontarion
1 ai n 1 a a t i j a k 11 nt aan t td e v i ssa ni a a -
kunnallisvaaleissa. liian tulee o-lemaan;
kokelaana n. k. ''itsenäi­sellä"
ohjelmalla .ollen niinmuo­doin
kaikesta puolueista riippu­matoin.
Sana "itsenäinen" kuvaakin
varsin hyvin m a j u r i Bluaquierin
luonnetta ja toimintaa, sillä hän
on toimissaan aina osoittautunut
kaikista puolueryhmistä riippu­mattomaksi,
jolta kaikki ovat
saaneet osakseen suoran ja oike-udenmiikaisen
kohtelun. Onta­riossa
on jo yli neljäkymmentä
kokelasta nimitetty ehdokkaiksi
eri piireissä. Monet näistä ovat
maanviljelijäin liiton ehdokkai­ta,
jotka ovat kummastakin van-h
as ta p u o lu e est a r i i p pu m a tt o m i a.
Varsin todennäköistä on,- että
suurin osa heistä tulee valituksi
ja, jos n i i n taj)ahtuu ,tulevat he
vaikuttamaan edistyksellisesti. y-lelsen
valtiollisen toiminnan alal-^
la. Ollen kaikista puolueryhmis- Kipeään
tä riippumattomia -Joivat he pjir-haan
käsityksensä mukaan edis­t
ä ä sellaista toimintaa, joka täli-tää
kansan yieistä hyötyä.
Majuri Blaquierin toiminta on
aina osoittanut; että hän ei ole
minkään piiolueryhmän käsket-,
tävänä ja että väärä ja cpäoikeu
tettu arvostelu ei voi häneen
vaikuttaa eikä häntä lannistaa.
Voi pitää varmana, että./jos hän
tidee valituksi, tulee hän toimi­maan
kansan yleisen hyvinvoin­nin
edistämiseksi.
kreikkalainen Prince Alhertissa,
Sfisk.,' hiuantaina. Samallaisclla
matkalla sai edmontonihiilien l i i ­kemies
E. A. La\vre)ice surman­sa,
saaden rintaansa ,i)aiioks;!ii o-masta
py.systään. ~ i .Mctsästys-retkeltä
palalesaan: ami)ui eriis
()tto\vay niminen mies AVoodi.ssa,
Out., tapaturmaisesti sisartaan,
haavoittaeji tätä -yaarallisesti. Si-sarelhi
oli koira i^ylissäiin ja vidi
ojensi sitä kohden pyssynsii, jti
muistamatta, että-se oli ladinuis-sti,
veti lii pa sim es t a, j o 11 o in: py s-
.sy Jaukesi ja haulit lävistivät ty­tön
kupeen. .\
Espanjan
Lentsuun
Yskään
Kylmyy­teen
Kurkku­mätään
kurkkuun
Y. m. y. m.
— Olipa mies ^ vajonnut miten
kunnottomaksi tahansa, uskoo*
hänen Vaimonsa tavallisesti kui­tenkin
" hänen hyviin Äikomuk-siinsa.
:,)• . • . - ..
Denikine venäläisten joukkojen
pääkomentajaksi.
Amiraali Kolchak, Venäjän
bolshfikivastaisten joukkojen
päällikkö Omskissa on liiovutta-nut
päällikkyyden ja hallituksen
etelä-Venäjän joukkojen komen-tajaUe
kenraali Denikinille, ker­tovat,
Moskovan sovietti-hallituk-sen
lähettämä tiedot, jotka myös­kin
ilmoittavat bolsheviki-jouk­kojen
peräytyneen Kurskista
kovan taistelun jälkeen Deniki-nen
joukkoja vastaan.
Onnettomuuksia.
Sorsien metsästyksessä sai sur­mansa
toverinsa vahingonlauka-ui^
sesta- Andrew' iLhton n^mi^en
REUMATISMI
Kivut jaloi.ssa ja käsien nivelissä sekä
ylimalkaan koko ruumiissa, ovat kaikki
reumatismin tuntomerkkejä. — Tämä
tauti on yleinen kansalaistemme kes­kuudessa
täällä, johtuen ilmastosuh-teista
y. m.
, Kun kipu kaivaa lihaksia ja muuttuu
toisesta ruumiin osasta toiseen kutsu­taan
sitä kuume-reumatismiksk Kun
taas kolotus ilmenee jäsenissä kutsu­taan
sitä kroonilliscksi reumatismiksi,
ja kun tuntuu kovaa kivistävää kipua ja
jalat ajettuvat on se leinlä cli nk.kllitlä.
Lukekaa mitä tllmä mies eanoo:
Arvoisat Herrat: Kiitos kirjoestänno
jonka sain vastaanottaa ollen, 5o.ssa Uy-
Bytto josko olen saanut vastaanottaa no
lUäkkoet Jotka tilasin teiltä, nUn nyt mai­nitsen
ottä olen saanut ne Ja myös naut­tinut
ne toIdUn sääntöjbnne mukaan . Nyt
Baan lausua telllextuhannet kiitokset tei­dän
erinomaisesta lääkkeestänne, sekit
rehellisyydestänne.» Llläkkeet oli niin hy­vät
jotta el voi rahalla parempia saada,
minä olen nyt aivan terve mies. En'tiedä
nyt tällä kertaa tilata uusia lUäkkeItH,
BiUä en tarvitse, vaan kaikklajotka kär-
Blvät Reumatismista kehoitan' tilaamaan
teidän kuuluisia hyviä lääkkeitänne.
Piirsi Kunnioituksella, Victor Mäki.
Erikoislääke No. 450. on erinomainen
lääke yllämainittuihin kipuihin. Kuu­kauden
hoitoon kuuluu suuri pullo lää­kettä,
r^sia pilleriä ja Indi-Voide ulko-palsestr
voideltavaksi.
Tllaikaa^lääkemääräys No. 450;iähe-tetään
postissa lähetyskullit suoritet-iuaa
$2. hinnasta..
—Llgnellin Apteekki on suurin—^
—Buomal. apteekki Yhdysvalloissa—*
A. LIQNELL CO.i Superlor, VVit.
Tilatkaa CANADAN UUTISET
) SUOMEEN.,
''M
Hi
N,
,.,.J'-,;...J'
mm
M M I
i i
.jmm m/d I mm