Canadan uutiset, September 25, 1919

              mi
Mmi-
Bivn 6 ' tiSSimS'V Cmm, PÖBT mmo:ki %S9.tfSiSmm Torstaka, SyysK. 25 p. 1919'
»otilaan
i K i r j Antti Aho,
Hinta 75 senttiä.
Tämä teos sisäl-'
tää u i i i u i u oinJiir :
t n k e i s c s t i kokoa-
-mani a i n e k s e t mu
k a n a olleena soti­l
a a n a Y h d y s v ^ l -
t a i i i armeijassa,
liai-joiluslciHltä
a n k a r a a n t u l i k o o -
t i i k s e c n i^anskas-s
a j a sieltä t a k a i ­s
i n , sodan [)äätyl-t
y i i . Olen c r i l y i - -
'sellä l u n ) l c l l a s o n i - -
m i t e l l u l m u i s t i i n -
p a n o n i j a t a r j o an
'.ne kansalaisten!
l u e t t a v a k s i tämän
k i r j a s e n lehdillä.
I v e r t o i n u k s c t , se­l
i t t e l y t ja k u v a -
nkset ovat k a i k ki
•tosiasioibin j a k o ­k
e m u k s i i n , perns-
1u\-iji. joten us-k
a l h m ' [ c ) i v o a k i r ­j
a l l e n i runsasta
i m ' i K ' k k i i i .
T i i l i i i n mennes­sä,
v a i k k a k i i ' ja
ei ole vielä v a i -
' m i s t u i u i t ^painos-t
a , olen .saainit n-seJIa
suuria t i l a -
nl\sJa j a u u s i a t u ­lee
joi«:a piiivä, j o ­t
e n l u u l t a v a a on,
että eJisiiiimäinenl
p a i n o s tulee uiyytyä lyliyc-ssä ajassa.
A s i 0111 ie 11 (.^k s i ai k o \' a t i l 11 voi i t a u t n k o o t j i i i n ])i a n ]\ u i n s u i n k in
etin voin lähetykset eri p a i k k a k u n t i a varle]*! aen i n u k a a n jär-jes
tiili, *
A s i a m i e h i l l e myönnetään 20 pros,, a s i a m i e s p a l k k i o t a.
T i l a u k s e t , y o i lähettiiä a l l e k i r j o i t t a u t ^ e l i e , o s o i t t e e l l a:
102 Lincoln St., — — — Hibbing, Minn.
sa tasaamisaatteen. Mutta kes­kellä
helmikuuta tulivat laivat
Vaasaan ensikerran sen vundcn
aikana —- ja toivat kättä pitem­pää,
josta saivat sitten ryssät ja
punikit. Ryssät' salvat Napuen
taistelunkin edestä ja monen
muun. täällä satojen vuosien ai­kana
harjoittamansa vääryyden
edestä. Se oli l5;atkera taistelu,
jossti ci voinut ihmetellä jos jos-
"kiis" l i i a n k i n ankarasti iskettiin.
Siitä on turhaa ruikuttaai punais­ten
Ani criluissa enempää kuin
Suomessa, Kuotsissa y. m., sillä
sota itse oli suuri tuomio, joka ei
tutkimuksia - kysynyt ja kaiken-kurit
tomuuden tuomio '.pitäisi ol-h
kaikkina aikoina s a m a . . . "
Otteen oikeaksi todistaa; '
Isak Harju.
T . N U M E R O ,39.
KIRJE SUOMASTA.
sei1i1 r1.u LoUvUt tl ai i, , ja " T i a k a J e s , " . k e h u u
e r ä s i i i S a k o t e t l u e n $2(H). M i k s i ^ i
p u h u t o i s e s t a s a k o s t a , v a i k o s l d -
s i k o se teidän, i u a t k u e e s e e n i ie
A . K.
ARTORIA, GREGOR.
• N i i l U ' t u t t a v i l l e , j o t k a ovat mi-n
n i ])yytiin(H' t heille k i r j o t l a -
u 1 \' -
CARLIN SIDING, B. C.
j i i a a n . j o s satnu Ifiyläuiru
\ää rai'iniiuaata, ])iirr;in tähsä
i : , | o i l . i k i i i i'ivejä, jos C a n a d a n L ' n -
ti.si'1 l a i n a a j ) a U l o j a i i s a tälle ky-
Jiäykselleni, koska tulisi l i i an
J i a i i k ; ; l ä k s i Ixaikilk' er k>een kir.-
j o i i r a a . Olimme, v a i j j i o n i kanssa,
t. k. 7 j)iii\ii \Vashin,utoiiiii v a l -
t i o s s a V a k i i u a jokilaak',-los.sa mai-diui
taj-ka^^tuksessa. Sen t i i y t yy
•tunnustaa, el i i i ei usk'o. U'ka ei
oh- niitit j u a i t a n i i l i n y l . oHä' v o i -
p i IN) ! i j , ' ) i s i r t i i i H\ssä li^ytyri s a l a i s ­ta
lie(l(>lniäUiv,ä maata knn on
^ ^ i k i i i i a - l a a k s o . r s l - : a l l a n \äit-täii.
että s(^ l>y'->lyy l u o t ; i ! u u ) S vi
k i l p a i l e m a a n C a l i r o i a i i a n liedel-
! ] n i i l ; i a l r s o j - 'U l^au^sa sek'ä i l u n u i u -
(les,-^i et l i i lielemiillisyydessä. E n
s i l u i tätä k i r j o t a että minä' o l e ji
•asiamies riäille nuiilJe, ^Man s i l l ii
et l i i k a n ^ a l a i s i l i f M i i tul IM \ at j o l i -
(h^titksi (ukeille r a r m i m a i l l e . jos­sa
s<ia isommat tulot kuu mitä
. t a v a l l i s e s t i kylmissä jfi k a n n i k ko
n ' a i l t a s a a d a a n.
Alaidejj l i i j n u i ! o\'alt .-^12.").00 y-lös,
sen mukaj^n miten maa on
' i i . s t i l U i ja J'aaka maa ^o.l.OC) ylö.-,.
- M a i r o n tasasta a a v i k k o a . ITalli-tiTKsen
k a s t e i n tulee nmtUe' ja ei
ve.>i puutu. Tiet ovi t hyvät
l { a i k k i a l l a . Kantatiet kulkevat
huilcson läpi. [
A i l a l l a niitetään 4 kei-taa k c -
sjissii! Kootaiia saadaan lanisM/isti
siellä o l e v a i n i'armarien l a u s u n ­non
njukaan. .Muut v i l j a l a j i t a n ­tavat
my()skin hyvän sadoji.. » 0 -
m e n a l , jjersikat, ^ k i r s i k k a p u ut
ynnä monet Jiiuuf hedelmät ja
nnii"jat a i i t a v a t hyv'än sadoji.^
. Piiri-äu t e r v e h d y k s e n i Canadan
l . ' n t i s i l l e ja seJi l u k i o i l l e.
II. A . I l e n d r i e k s o n.
SO; GILLIES, ONT.
minä ölc mikään kynäilijä,
o l e i d i a u vain n a v e i a n j a kämpän
v l i H i i J \ n l k e v a , m u t t a , pi.stlän:kui-t
e l i k i n täällä P i i i o Mliverillä ^vä-
1,'ä" 1'iiidnmisia.
Täiillä nm::län P i i m Kiverillä ci
oh\ mitjian ^ pyrinniiitä, nniuta
k u i n viina j a ])aha1 puhefrt. —
... \'iime k'irjeessäni. t i e d o t i n jo
C a n a d a n r n t i . s l e n l a a j a l l e i n k i -
ja.kunnall<\ ottä t i i i i l l i l knteji
u u j n i l l a m u i l l a k i n ! ) a i k k a k u i u i i l -
la i j ( i l ' u i _ k u r j a t ilLeisiip,alol yli
Ivuu k a m k u . i ajan,. n l i a t e n vi(>.dä
\ i i k i s ! ( > n k ln seutumme u n t i s a s uk
k a i l i a liiioiieef. hcinäl, v i l j a t y.
m. \^aan saji^tihi t^oJ£_i^ ripeällä
t o i m i n n a l l a ja uni t o r a l l a työllä
j'^l[i!^wJl^Ull'i.iL, ' " ^ ' ' ' l ^ i i ' ! ^i-' v e i mo-n
e l , a l . ' i n koko p a l j o n ja p o l t l i j )a
s f a i l o j a k - j ! i n-eammalta koko
jMl k a s t i . X y l k u m m i n k i n on jo
satanut useauipaim päivänii, jo-t
e i i valiveat o\at sammuneet ja
k a s v i i l l k s u u s on heräiniyt uuteen
eloon. P e r u n a t k i n , j o t k a , olivat
j o ai^lijl.Jg^aisck.si"löinitunecT,
y i l L ^ - n y L ^ a h j a i i ^ J j ^ i
'Julmn_uul\sena. I l m a k i n m u i s t u t ­t
a a samaa a i k a a v u o d e s t a . PQ-"
n u i o i t a iieljättiinkin saatavan;
l i y v i n vähän, v a a n jos näin k a u ­n
i i t a i l m o j a Jiyt pitemmältä p i i ­s
a a , niin t a l t t a a n p a niitä saada
h y \ ' i n k i n . • •
Suomessa on satanut heinä­k
u u n loppu])uolella ja e l o k u un
a Ik ii.ini o 1 e 11 a .1 i i a k s i k i n. . j o t e n s i el
jä my()liäiset heinätyön tekijät
ja aikaiset e l o n l e i k k a a j a t .^valit­t
a v a t saaneen.sa vettä säkeensä
l i i a k s i k i n , ku.ten sikäläisistiä sa-muiialehdistä
ja yksityiskirjeistä
n i i k y y . * J a k u n nyt k e r r a n t u l in
m f i i j 1 i n n e e k s i y k' s i t y i s k i j* j eist ä,
n i i n laiuaffrn])a tähän palasen
v i i m e i s e k s i sieltä tulleesta kir­jeestä
veljeltäni, j o k a t o i m i i n y ­kyään
s a n o m a l e h t i ' M i k a n ' talo-
' U d e n h o i t a j a n a , V a a s a s s a ja niin
o l l e n tuntee j a tietää S u o m e n o.:
l o j e n nykyisyyttä ja sen e n t i ­syyttäkin.
K u n miuä k y s y i n liä^
n e l i ä sisällissodan a i k a n a tapah­t
u n e i t a j o i t a k u i t a y k s H y i s k o l i -
t i a , joita tää Iiii nuo- V a p a u d en
ha])attamat väärän tietonsa J a
micieuf/ä m u k a a n hoilasivat, k i r -
• j o i t t a a hän vastaidcsesi- m. rri.
n ä i n :
'' I fu pa isa a ' 1 oi isi t o d e l l a - kii*-^
j o i t taa sikäläiseen lelite,en ^Qikea
.S(uvraava y k s i t y i n e i r k i r j e , jo-k
a on })äivätty J o e n s u u n k A u -
punjrissa, e l o k u u n 25' p,, k u v aa
u i m i n n ä k i ,j ä n •• k a n n a It a "S u o m e n
Ui n a i s t a k a p i n a a j a . s e l o s t a a sen
syitä.)
I s t n s k e l l e s s a n i täällä k o n t t o o -
r i s s a j a tiihystellcssäni k a d u l l e,
j u ' o l a k t i m i e l e e n i k i i ' j o t t a a k a n ­s
a l a i s s o d a s t a m m e , jonka .syistä
m i n u l t ^ i : kyselet viime ; k i r j e e s ­säsi,
r
ICuten tietänet, o l i työväellä
Suomessa jo ennen tuota sotaa
enemmän v a l t i o l l i s i a et|jja j a o i -
I r e u k s i a k u n m i s s ä ä n i n u u a l l a.
Eleillä oli j o s i l l o i n k u m o a m a t t o -
m a s t i voimasas k a h d e k s a n tun­n
i n työlaki" j a . m a a i l m a n vapaa­m
i e l i s i n ' k u n n ai 1 i sl ak i , lui is t en
äiinioikeudesta yiniä m u i s t a k a ik
k i e n k a n s a 1 a ] s t en t a s a ra r \^ o is n u t -
ta v a k u u t t a v i s t a laeista i)uhn-m
a t t a k a a n , a l u t t a ennen k a i k ­kea
Oli m u i s t e t t a v a , että s i l l o in
s o s i a l i s t e j a oli^ e d u s k u n n a s s a c-nemmän
k u i n puolet e d u s t a j i s ta
j a s o s i a l i s t i e n johtomiehet muo-d
. o s t t n i t sejiaatin eneministön.
iSiis tästä näkee, että s o s i a l i s t it
o l i s i v a t s'aaneet eduskunnan
k a u t t a l a i l l i s t a tietä k a i k k i u u ­d
i s t u k s e n s a t o t e u t u m a a n , jos o-lisi\;
at tahtoneet. He olisivat
v o i n e e t l a i l l i s i n k e i n o i n r a k e n ­t
a a ' yhteiskuntäjiii*jestystämme
m a l i d o l l i s i m m a n h . y v a k s i— o l i s i ­v
a t voineet t o t e u t t a a ohjelman­sa
uudistusky.symyksiä.
roiksi eli icrmAtuokälcsi 'yhteis­kuntaan,
kuten asiat soUoin oli­vat
Venäjällä, miflsä Lenine oli
keikauttanut porvarit ja suorit­tanut
köyhälistön vallankumouk­sen.
Kenelläkään ci saanut olla
yksityisomaisuutta, maat riistet­tiin
r i k k a i l t a j a talonpojilta;^ pain
kit ryöstettiin yhteiseksihyväk-,
si, telitaista ajettiin isännät' pel-
1 ollen j a toverit niissä teetättivät
töitä sakin .laskuun, yksinpä nai­setkin
julistettiin valtion omai­suudeksi.
Suonien sosialistit mieltyivät
tuohon Leninen venäläiseen f elä­mään
j a tahtoivat järjestää 'Suo­men
sanmn kaavan • mukaan. Kys­sä
antoi rahaa ja aijcita sekä
kiihkeästi lietsoi työväen mieliä.
Leninen ohjelma oli, j a . on vielä­kin,
tehdä Suomesta, kuten jo
Venäjällä on, köyhälistö valtion
ohjasten pitäjäksi. Sen onnistut­tua
täällä, olisi sitten kumous
tehtävä Kuotsissa, ' Norjassa,
Tanskassa, Saksassa, EnglMjiis-sa
ja koko maailmassa.
I
Mutta Suomessa on meitä mui­takin,
eikä vaan ryssäläisiä. Ta­lonpoikaa
ja muita ci miellyttä-jiyt
tuon uuden yhteiskuntaelä­m
ä n tulo, jota valmistettiin kau­hein,
. verisrn teoin, :yh,teiskun-n
a n '11 y 1 k l ö i t t e 11 j a Suomen, i k u i ­s
e n v e i ' i v i l i o l l i s e n . Kyssän avvfe-tamana.
Talonpoikaa ci mieVyt-fäny^
s e , cttii punikit' estivät' hä­nen
m n o k l L a a m a s t a peltoaan ja
ruokkimasta elukoitaan, kuten
usein tapahtui. Ei liioin miel-
1 y t t ä i 1 y t ^ t a l o n O T u i s t a j a a sc, että
r o s k a väki m a h t a i l i hänellCj että
o * d o t a h a n Ijiukan, kohta me a-s
u m m e t a 1 ossasi j a i tsf. ^saat pel-l
o l l a .-potkia. Täälläkin oli jo
s u u n i t e l t u kuka työmiehistä tu­l
i si k e n e n k i n h e r r a s v i l en k o r 11 e e -
r i i n a s u m a a n ! Kyssät : tulivat
r ö y l i k c i k s i ja naisemme Kyssien
ilotytöiksi.
Kun s u o j e l u - s k u n n a t salvat
jonkun ve][ran aseita salateitse
ja ry.ssät juonista lupauksista
huolimatta eivät lähteneet pois
m a a s t a , vaan harjottivat ilkitöi­t
ä omien roistojen mukana, sil­l
o i n nousivat Karjalan kansa ja
Pohjanmaan pojat.. Ilyökkäsim-me
ryssien kimppuun, riistimme
l i e i l t ä aseet ja ajoimme heidät
r a j a n y l i . Samoin mursimme pu-j
i i k k i c n k i n i n a h d i n Polijois-SuO-
. ^ . . inessa. uNIutta Stelä-Suoniessa o-
^lutta hc eivait tahtoneet käyt- r . . . . . . . ,. .
..... / .,,. . 1 . . \. Il it««i'i P'il]oii, .la paljon
t aaaa ll aa ii lllliissiiaa kKeeiinnoo.i]a . Lnnen so- i • . -
t a a m m e . j a s e n alkaessa, olivat
ka^hsau miliisit kauiiungeissa ja
kylissä i)oliiseina. Silloin alkoi­v
a t e n s i n k a n p { ) o j e M j ' y ö s t ö t Tn-r
u s s a j a muisakiu kaupungeissa.
J a mikä huomatta\'lnt'^i, nämä
sosialistien asetlanml poliisit oli­v
a t usein mukana ryöstämässä.;
Että tuo; ryöstö voisi tapahtua
h ä i r i t se m ä t t ä , t e k i v ä t nämä • k a n ­s
a n poliisit lakon j a yhteiskunta
joutui hyllyvälle pohjalle. - Nyt
e i enää.' omaisuus eikä henki ol-
'1 u t turvattu., : Työväki muodosti
n ä i l i i n aikoihin punasen Waartin-s
a \ni u k a ty ö \^äe n o i k eu ksien tur-vaamiseksi
porvarien hyökkäys-t
ä V a . s t a a n . Tosiallisesti puna\seii
kaartin tehtävänä oli pörvareit-t
e n tavaran tasaaminen, sillä-pu^
jiakaarti ei koskaan tullut ehkä-semään
ryöstöjä, vaan sen jäse­n
e t olivat rosvouksissa johtajina;-
Järjestyksestä näin tuli epä­järjestys
:— rosvojen 'ja^ konnien
t e m n i c l l y s aikana olivat yhteis
kunnan muutkin ainekset. p a k Or
tetut jotakin t e k e n ^ n henken-;
sä ,omaisuutensa ja työrauhansa
tur\;iiainisek.si. Siten syntyivät
suojeluskunnat hiljalleen täyd^l--
lisessii, salaisuudessa. Näistä pu-naset
saivat vihiä vähitellen. P u ­n
i k i t tekivät kotiryöstöjä aseit-ten
'ja muun hyvyyden anasta­miseksi.
'Kenen tiesivät kuulu­van
'suojeluskuntaan, sen ampui­vat
kotonaankinj kuten erään
äidin: kaksi poikaa, jotka he sur­masivat
makuutilallebn äidin sil­mien
edessä j a erään kansakou­lunopettajan
pihamaalleen' lasta-sylissään
suojelevan"^ vajmonsa
nähden,. monia muita veritöitä
lukuun ottamatta.
Ajatteldt, kuinka punikit us-piemme
Suomesta
tulleet...''
Oli i l t a : se tapahtui Tornion­joen
laaksossa, eräässä Tornion­joen
* Kuol'sinpuoieisessa kyljissä,
maantiellä . . . niin, maantienris-teyksessä,
niissä kylän kansakou-lulapsct
löivät- leikkiääji .. ja
muisto siitä, \ milloin taliansa si­tä
ajattelen, saa, vieläkin poskeni
ihastuksesta punehtumaan.
Kuinka sanoikaan .se poika­nen,
jota ohikulkiessani puhutte­lin?
" M e olomme Suomesta tul­leet
. . . " ^
" — Niin — niin juuri kuuluvat
sanat, ,niin hän sanoi.
Tornionjoen Ruotsin puoleisis­sa
kyläkunnissa pitkin Tornion­joen
vartta — v ^ k k a niiden a^
sukkaat miltei järjestään ovat
suomalaisia sekä .synnyltään että
kieleltään — harjoitetaan ruot­salaisten
puolelta kiihkohfiielistä,
uupumatonta käännytystyötä
väestön rup.tsalaistuttamiseksi;
suomalaisia kouluja ei ' lapsia
varten ole olemassa, kaikkinai­nen
opetus käy ruotsiksi, onpa
lapsia, kivenkovaan kielletty
käyttämästä suomenkieltä omis­sakin
keskusteluissaan, kielletty
ankaran rangaistuksen uhalla..-.
Siitä ajasta on paljon sanoma-lehdissäkin
kirjoitettu . . . mut­ta
mihin minä jäinkään? Minä
koetan-nyt k(irtoa jtaiken;iilusta
alkaen.'
Lienenkö jo maininnut, että
oli ilta kuulea toukokuun i l t a . ..
mimi vaelsin pitkin, maantietä,
olin jo kauan vaeltanut ja tien­risteyksessä
löivät kansakoulu-lap.
set leikkiään. Minä saatan
vielä kuulla heidän naurunsa soi­van
korvissani. He ilakoivat ja
leikkivät. Minä jään tiensivuun
katselemaan. Ile kaikki puhui­vat
keskenään suomea.
siitä..huolimatta niin odottamat­toman
miehuullinen ja-ylpeä . ..
Heistä olivat vanhimmat vain.
kyminen-vuotiaita, mutta iirinä
näin, kuinka h.e nauttivat saa-'
riessaan sanoa minulle nuo sa-nat:
"me olemme Suomäestä tul­leet..
. " M i n ä näin, että he tun­sivat
ikäänkuin kasvavansa, saa­dessaan
sanoa minulle nuo saiiat,
ja että' heidän lapsensyde\miään
samalla kuohutti kiitollisuus ja
onni ylitse kaiken, että heille
näin aavistamatta suotiin tilai­suus
siilien . . . Koetettakoon
^Keistä vaan- tehdä ruotsalaisia,
tyrkytettäköön keille koulussa
kieltä mitä tahansa, he pysyvät
sittenkin suomalaisina, ja vapau­dessa
ollessaan isiensä kieli . ..
Niiin ke ajattelivat.
Minä kohotin hattuni, minä
paljastin pääni keidän edessään.
. . Se oli kauneinta ja liikutta-vintaniitä
pitkiin, pitkiin aiko-hin
olen nähnyt ja kuullut . ..
. . . Niin — oi la{>sukaiset .
minne askeleet minut johtavat­kin,
minne tieni vailitelevat
käii nteet suun taa ^at kin kul kuni
T-minä olen iäti ylpeydellä muis­televa
^itä iltaa — ah,minä olin
väsy ny t, - kokonaan ma t k as ta uu­punut,
mutta hcittäessäni teille
sliyvä.stit, hiveli kuin virvoitta­van
kylvyn tuottama hyvinvoin­ti
ruumistani—ehkä se ei ollut­kaan
ilta, vaaii aamu, minä olin
vasta myöskin nuori poikanen
niinkuin tekin, ja oli aamu, ja
aa m u n p u na s t us ka 11 oi m e tsä t j a
karjanteet' ja. vedet...» ^
" M e puhumme suomea siksi,
että me olemme Suomesta tul­leet."
— — Niin, sellainen oli näky:
v i e r a s i n a a , tienristeys . . . tien-
GHASi85SANBOBN'IN
KAHVI ON OLLUT
LUOTETTAVAA YLI
VIISIKYMMENTÄ
VUOTTA.
ANSAITSEE -
PARASTA JA SAA SJTÄ
Sitä on>l, 1 j a 2 paunan kan­nuissa.
Papuina — jauhettuna
—- hyVin hienona —myös jaa-,
-hettuna Pereolatoria varten.
oli punikeitakin, joten .syntyi ve­rinen
yliteenotto. Ikuinen häpeä
l)unik(>ille se, että he yhdes.sä
ryssäin kanssa i'yhtyivät taiste­lemaan
omaa m a a t a a n ja-^velji-ääii
vastaan. Ile möivät maansa
Kyssälle. Äsken vapautuneen
Suomen työnsivät he takasin Ve­näjälle.
Taistelujen aikana pu-naisten'hallussa
oleva Suomi oli
taas Ryssän alusmaa. Jos puni­kit
olisivat voittaneet, olisi Suo­mi
jälleen tullut Ky.ssän orjak.si.
Jokainen isänmaataan rakastav/a
kansalainen omasta kapeastaan
Itiukustunccna tempasi tuliini^
kun ja riensi riivtamalle Kyssää
ja maankavaltajia vastaan. In­tomme
oli suuri j a uskomme lo­pulliseen
voittoon murtumaton.
Pienet, noin 12, vuotiset, koulu­pojatkin
-\ väkisten tulivat mu­kaan
j a ihmetellä täytyy ^leidän
sisuaan ja kestävyyttään. "Yhtä­mittaa
kaksikin vuorokautta po-;
jät makasivat lumessa ja pakka­sessa^
ampumalinjalla.
Siten viimeinkin onnistuimme
ajamaan ryssät pois j a punaset
kytkemään kahleisiin. Suomea
häväistä aikonut Kyssä oli saa­nut
palkkansa. Mutta ne. jäi jet
j a ne arvet ovat arat j a kipeät. :3
selostus' A^ai^aiistaistcluintnO' 'ine-nosta
ja sen syistä, mutta'.aifeanil^ält^-at tuota kaikkea tehdä?
tuskin sallii sitä. Se nyt- on" v a in
sanottava, että taistelu käytiin
ryssiä" • vastaan, vaikka kotoiset
T;iäUä piti yhden i)ei^liecn lähteä
•])oisJa- jättää^^' muiden
hyväksi, FA viitsi kuunnella n i i - i>unaiset onnettomuudekseen >liit-tä
]"umia puheita mitä" tällä pe- tyivät siihen, luullen, ettei täällä
ru!<?ila, kuulee^ , saada^ aseita, eikä muuta^T,v^stus-
So minua ihmetyttiUi, kun se Utusia toimeen, joten he raukat
susi ^hätyytti sitU TaakaleeuV1 saav^lj ,'totejitetnksi' unelmoiman-
Hyvähän .'heidän oli mellastaa.
Ile it^e'' oliva,t poliiseina ja ' h e i -
diin vahvin 'tukensa olivat rys-
,sät. Ryssät viekotteli\jat' työ­väen
puolelleen, et.tä^ yhdessä
•.ry.ssät Suomen työväki aseelli-
/sin keinoin tekisivät porvarit
E n tahdo enempää viipyä, asi­assa
tällä . k.e,r.t.aa, . .Sodan oikea
syy, oli se, että Venäjä tahtoi
saada Suo.men valtansa alle Suo­men
työläisten avustamana.
— Minkätähden ette puhu
ruotsia? k.>%n minä.
Hiljaisuus.
— Ettekö te olo kansakoulu-lapsia?
— - O l e m m e , huutavat hc yh­destä
suusta.
— Minkätähden ette puhu sit­ten
ruotsia? ky.syn minä jälleen.
Uusi, äskeistä syvempi hiljai­suus.
— Tehän käytte kumminkin
ruotsalaista koulua,
— Käymin^j, meidän täytyy,
sanovat he; ja hetken perästä
astuu parvesta esiin muuan poi­kanen
joka nälitävästi on päät­tänyt
a n t a a vr.str.ukseu heidän
kaikkien puolesta,mäen sen hä­nen
ryhdistään ja ilmei??tään.
— Emme, me emme puhu ruot­sia,
siltä me olemme Suomesta
tulleet:
Hänen äänensä värähtää hie­man,
mutta vastaus on miehekäs
j a uhmaava, ja hän luo voiton-rieinuiseri
. katseen tovereihinsa,
ijotka tarkaavaisina j a jännitty-
:ncinä seisovat , asemillaan ja
kuuntelevat,
— • i \ I u t t a opettajahan on k i e l ­tänyt
teitä puhumasta suomea—.
^ — Niin, mutta me olemme suo­malaisia
. . . •
J a silmät säihkyvät.
— Ettekä sitteti pelkää, että
hän raikaisec' teitä, kentis uhkaa
erottaa koulustakin, jos nyt sat­tuisi
kuulemaan-^? .
Me olemme Suomesta tul­leet,
toistaa" äskeinen poikanen'
itsepintaisesti' j a varmasti.
Hiljaisuus. .Jotakin oiitoa ja
kummallista läikähti ilmassa . ..
Se on ehkä i l t a t u u l i , joka kepeä­nä^
liehuu y l i kenttien ja kun-n
a i t t e n . . .
Me seisomme kauan vastak­kain
ja katselemme sanattomina
risteyksessä parvi leikkiviä lap­sia.
Väsyn e e n ii py sä h d y n t e 11 ä
puhuttelemaan. Minä kysyn jo­takin,
jotakin vain^ j a yksi astuu* \
joukosta esiin j a vastaa mieliik-käin
sanoin, toisten säestäessä
häntä ihastellen huudoillaan:
j — i\Ie puhumnte suomea, sillä
;'me olomme Suomesta tulleet, •
J a silmät säihkyvät.
U. V. Valakorpi.
TAPl^VVA ELÄITEN LÄÄKÄKl,
eli ' koti-eläinten tavallisten
tautien tuntom.;rkil- svvt, oi-kea
])arantiiminen ja lääkityn.
Kirjoittanut eläinlääkäri P. M .
Bi^lman. Kirja on nidottu
pehmeisiin kansiin ja sisältää
96 sivua. Hinta postimaksui-neen
40 senttiii. Olemme myy­neet
näitä kirjoja ihmeteltävää
paljon tämän kevään aikana.
Saatavana tämän lehden kont-toorista.
Paikkakunnalta.
— Amerikamatkalta koteutui-vat
tämän l e h d e n isännöitsijä
^\v. E. J . Korte ja pastori J .
H i r A' i t i i s t ai -a a m u n a . . H e id ä n
matkansa oli, onnistunut toiveita
myöten. Edellinen oli Amerikan
ja (-•anadan Suom. sanomaleliti-liiton
kokouksessa Diduthissa,
ja viimek.simainittu taas Iron-
A v o o d i s s a Kansalliskirkkokunnan
seminaarijohtokunnaii kokouk­sessa.
— SuomaJaisia Virsikirjoja,
Vähäisiä maapaloja
myytävänä vahaisilla
hinnoilla.
1% eekkeriä 5 m a i l i a koulus-
$150
•11 eekkeriä, hyvää polttoj)uu-
$250
OVi eekk. joen varrella ^^^QQ
•xl eekkeriä i/ivan kaupungin lä­hellä
John kad. vieressä (*gQQ
G'/:> eekkeriä 4 m a i l i a ' kaupun-
«'•^^'^ ••• $1000
GO ^eekkeriä ' mailia länteen
Hlend Kiveriltä Säliellä Amytlies-tia
Järven rannalla. . JJJ^QQQ
Näitä voi ostaa, soveliailla mak­suehdoilla.
Kysykää " •
E. .1. B L A Q l l l l i l U,
200 Arthur st., Port Arthur, Out.
Junaiikulku Vancouvarin; Win-nipegin
ja-Toronto';tpllä
joka päivä.
Nopeat, varmat ja,mukavat-matkustajajunat
-tulevat kulke­maan
Canadan' National rauta­tiellä
Vancouverin, "VVinnipegin,
Toronton, Itä-Canadan ja Y h ­dysvaltojen
välillä. Nämä junat
kulkevat hyvässä ^kunnossa ole­vaa
tietä ^i^ybten, jä ne'tarjoavat
inatkustj^jille kaikkia, ."mahdolli­sia
mukavuukiSjiäH mMk^istaflssaan
halki .qeutujen, jotka ovat erin
jokssa on sekä virret- että evan­keliumi-
osasto, on saapunut tä­män
lehden konttooriin.\
'—- Ontarion yleiset, vaalit qn
ilmoitettu pidettäväksi lokak.
20 p., siis samana päivänä kun
kicltolakiäänestyskin.
— Oikaisu. Viime numerossa
julkaisimme otteita Ontarion
metsästyslaista, j a moose'n, peu-raii>
ja cariboun metsästysajan
loijpumista G. P. K.-tien etelä­puolella
koskeva päivämäärä oli
tullut väärin, se oli, nimittäin lo-
'kaklum 30 p. sen A i j a a n kiiin
sen olisi pitänyt olla marrask.
30 p., eli siis kuuta • myöhem­min.
— Mr. D. M. Hogarth, M.P.P.,
valittiin li'beraali-konservätiivi-sen
puolueen kokouksessa " maa-nantai-
iltäna uudelleen edusta-jaehdokkaaksi
maakunnan par­lamenttiin,
kenenkään toista ko­kelasta
• ehdottamaJ;ta. Kokous
>oli_lyhyt .ja muodollinen. Uu­delleen
ehdokkaaksi valittu In­toisiamme,
l i e ' ovat Suomesta , . ... ,
tulleet! Niin, hcovafcÄä joenI P f t - r ; ^ ! tooviaste. ltsai. e ltnäu oj.lae. lt.taa., m. .al i-etV^ad nänne r,i säln.o st^äa '', d.e..n kehitystsa, oike.u dellisen .t yo-laislam
laadintaa ja sanoo tun­tevansa
itsensä yapaamntaksie^
diistamäan riippuma ttomasti
heidän askeleensa^ tallaavat on
vieras heille.
. . . J a sen^vuoksi he u h a l l a k i n . . , . . . ,
t. ah, t. ovat, ^puhuu' a s' uo'm ea^, . k^o t±i-- ;\ k a i,k. k i a kuin entisen nu' nityk-maansa
ja" isiensä kieltä. ! sensä aikana.
Muisto tuosta .keskustelusta — Suomi-Äiatkalle lähtee paik
Myytävänä
Voimakas Kantokone. voi vali­koida
kahdesta koneesta.
Suuria lottia, PUxlljo, John
kadvdla, hyvää ylhäistä maata,
30 m i n u u t i n kävely kaaratieltä.
$275—$350. kappale.
I L o t t i a 100x120, John kadulla,
kaupungin sisällä, hyvä näköala,
parasta maan laatua, valmista
viljelykselle. 20 minuuttia kaa-ratiellc.
$250—$275 lotti. . ^
Vjtisi eekkeriä, nurkka lotti,
628 jalkaa John kadulla, josta
menee jöki. Paljon polttopuuta.
Ainoastaan $250.
W. F. TRENKS.
' 2G0 Court St. N .
l i E K O S E N S A N A K I R J D J A on
myytävänä Canadan Uutisten
konttoorissa. Hinta $1.75.
ttmuaisjaRakko taudit
• Parantavat kaikenlaisia vikola. kutetn
.munuais- Jä rakko-tauteja, puhdistavat
kiviseö j a tomuisen virtsan Ja liian kar^
vastelevan tunteen ^ virtsan, heitossa.
Poistava^t selkäpakotukseni kivun^ m u ­nuaisissa
Ja rakossa, Muntialset ovat
veren silvllftt j a ollei/veri tule oikealla
tavalla siivilöidyksi tai puhdistetuksi,
niin syntyy monia vaarallisia tautejijii ;
Huomatkaa mittt ttlmiix mies sanoo sä*
jnasta läjytkeestä:
värähtelee merkillisesti silmistä- kakunnaltamme ensi-sunnuntai-'^JfX?'eui"*oien\a^^^^^^
ni, milloin tahansa sitä muistelen na kansal. Heikki Jääskeläinen, J J 8 t a % ' i i V Ä % u Ä ' Ä
ja sydämeni liikutus on niin suu- ollen matkan päämääränä Kuo-. vSinen°'"lamän Srjouaa^k^^^^
m.
7v
mm
tessäni kiertyi silmääni suloinen^ |i|rei^^^^^^^^^^^
^ k y y n e l . . . H e - o l i v a t läpsia,^vmu^ paittakunnälbmmel^
työmiehilisL. Ja .työmiehet i^er-|ojriweSte iig^^^
l i mmm mm Ai: M"