Vapaus, July 22, 1924

              TorMMPa, heinäk, 24 p. — Thiir., July 24th SivnS
,^.c'==^s ^-'^ ybdysvallois-
' ^ t i ä S n . Joissakin tapauk-
•'•r^'3d£«2 onniätattu pää- X^:"--. hvvään alkuun,
^iee"==^ on epäonnistununen
A/e-nemmin taikka myö-
^ .^^'c^sena. Ne co^peratii-
'i^Jkkcet. io---^^ «^^'^^ ole ehti-
.,.;,,eniaan on useamimssa ta-
^ muu:.::u tavaHisiksl osa-
Englannissa co-operativiset liikkeet
.sivsn tavalhna ja erinomaisen
' aita. Niitä kannattavat ei
laita. Jo ennemmin mainitut toiset
seikat ovat myöskin tärkeitä tekijöi-tä.
Etenkin Canadan erikoinen ta­loudellinen
tilanne on nslliin asti ol­lut
ja on edelleenkin otettava huo­mioon.
Canada on suuri maa. Asukaslu­ku
OB alueeseen verrattuna pieni^
ja suuria alueita on melkein tykkä­nään
asumattomana. Tällaisessa
työläiset vaan. myöskin
S S a ja vieläpä ylempi luokka
Englannin co-operativiset liik-t
ovat Pai-'""^" ™" mahtaviksi,
'niiden ]ii:'ievaihto nousee vuo-iia
satoihin miljooniin dollareihin
. niillä tujti-.ntolaitoksia ympäri
" nan ja omia laivoja, jotka vä-
-=Tät liikettä Englannin sekä
3is5a maissa olevien erilaisten tuo-itolaitosttn
iianssa.
Mntta jos i-ierran tällaista saattaa
baahtua Englannissa, niin miksi ei
••en Canadassa? Ovathan ihmiset,
cnakin väestön perusaines, kummas-eiin
maassa hyvin, paljon samallai-flä.
Mutta, kuten jo sanottiin,,-ovat
tjBaiset yritelmät poikkeuksetta
jpäonnistuneet tai kärsineet suoran
tiiksirikon. Miksi sitten näin ori
Tähän epäonnistumiseen löytyy
KEampiakin syitä, mutta tärkeimpiä
riistä näyttävät olevan seuraavat:
Enniksikin se kokemattomuus, joka
likoinaan vaikutti niin tuntuvasti
mpskin Englannin co-operativiseeii
liikkeeseen. Toisena syynä ovat ne
Jykkänään erilaiset olosuhteet, jotka
rallitsevat Canadassa Englannin plo-fihteisiin
verrattuna ja kolmantena
lyynä lienee kansan erikoinen psy-iologia,
joka kylläkin on vissien olö-snhteiden
muodostama.
Englannin co-operativiset liikkeet
Ersivät alkuaikoinaan etenkin sen.r
tähden että ei ollut kokeneita liik-kenhoitajia
ja vieläkin enemmän
teBtähden ettei oltu keksitty vissejä
kirjanpidollisia y.m'. . menetelmiä,
jotka' olisivat estäneet liikkeitten
johdot käyttämästä väärällä tavalla
liikkeiden asemaan nähden. Tällai­nen
tilanne syntyi siitä kokematto-maudesta
joka vallitsi alkuaikoina,
jolloin esim. koetettiin naivalla työ-vcimalia
johtaa noita liikkeitä ja tu­lokset
olivat sen mukaisia.
Tämä samainen johtajain puute oi^
viime aikoina vaikeuttanut Canadan
to-operativisten liikkeiden menesty-ffiistä.
On tietystikin selvää, että jos
lerran Englannin co-operativinenlii-maassa
on aina näennäisiä yksilölli­siä
mähdoIlisuu!ksia. Kansa on eten­kin
näihin asti ollut tilaisuudessa ai­na
kun on alkanut tuntumaan ah­taalta,
pakenemaan lännelle käsin.
Ja näinollen • een mieleen oh aina
ennemmin pälkähtänyt paSenemmen
lähteen kuin pysyminen paikallaan
ja joillakin itseavustuskeinoilla ase­mansa
turvaaminen. Juuri tästä
erikoisesta asemasta onkin ollut seu-"
raukseha-sellainen hyökkäävä me­nettely
joka on ominaista. Canadas­sa
ja Yhdysvalloissa, mutta jokseen­kin
vierasta esim. Englannissa.
Caiiadalaisen työmiehenkin, puhu­mattakaan
keskiluokasta, niielipitee-nä
on että <olk(^ot Jokainen itse
omasta puolestaan.» Tämä on liutis-raivaajan
mielipide ja se ei ole tai­puvainen
edes toisensa avustami­seen,'
sitä vähemmin co-operativi-seen
yhteistoimintaan. Etenkin län­nen
laajoilla aavikoilla on ihminen
tuntenut jonkunlaista itsenäisyj-ttä
ja siksi pysynyt erossa Kaikesta co-operativisesta
yhteistoiminnasta.
Sangen tärkeänä tekijänä ei voi­da
myöskään unhoittaa sitä tosiasiaa
että Canadan työtätekevä väestö, jo­ka
nyt kaikessa tapauksessa muodos­taa
co-operativisen homman sydä­men,
jos sellaista ollenkaan on ole­massa,
on kokoonpantu sangen, mo­nista
eri kansallisuuksista ja erilai­silla
tavoilla ja mielipiteillä varuste­tuista
ihmisistä. Kun hoc^idalen työ­läiset
noin 80 vuotta sitten perusti­vat
ensimäiset Englannin co-opera­tiviset
liikkeet oli se mahdollista
senkin'tähden että perustajat kaikin
kuuluivat- samaan kansallisuuteen,
olivat tavoiltaan ja toiEumiikslltaän
samoja ihmisiä ja olivat myöskin
asemassa, jossa pakeneminen ja it­senäinen
yrittäminen ei ollut mah­dollista
siinä määrässä mitä se on
näihin asti ollut Canadassa ja on
vielä edelleenkin. .
^^äitä, seikkoja silmälläpitäen vpi-daan
käsittää miksi Canadan co-ope-rativisilla
liikkeillä on ollut niin huo­no
menestys. Ja eikä niillä tule eri­koisempaa
menestystä olemaankaan
ennenkuin niitä aletaan laittamaan
tuotantoliikkeiksi ja niihin kasvate-,
taan kyvyykkäät johtajat, jotka saa­vat
kqnnollisen palkan niin että jak­savat,
kaiken energiansa uhrata yk­sinomaan
palvelemansa iifkkeen ny-
Iväksi. Myöskin asiaton arvostelu
murhaajaa, joilla ei riittänyt korok­keet,
oli äskenpuhdistetulla, valkoi­sella
kivilattialla.
xXyt, aamukoitteessa jo jälleen
pn rintamilla alettu mielikuvituksel­lisesti
\'illi ihmisparkojen murhaa-minen>,
ajatteli varatuomari ja kat­seli
kahta hirttäytynj-ttä, jotka riq-nakkain,
jäykkinä nurkassa olivat:
aviopari, jolle sota oli tullut surman
silmukaksi. Ammottavista, suista
uhmasi kaksi kieltä: paksuina, jäyk­kinä,
pitkinä,, sinisinä.
• Ja miten lukemattomat äidit, mor­siamet
ja isät Europassa makaavat
tänä-- hetkenä valvoen vuoteissaan,
jäykin, ^ivonaisin, tuijottavin kat­sein
?t;^Kaupunki jakaa kaloja», ajat­teli
varatuomari. <Siten alkaa päi­vä.*
• , '
•-Ikkunan luona oli kasa verisiä l i ­koja,,
suolia, luita: mnuan vanha
miesi, joka neljännestä/ kerroksesta
ori hypännj-t alas kivitykselle, sen
vuoksi, kun hänen poikansa oli saa­vuttanut
sankarikuoleman.
Matalalla, leveällä akkunaaudal-la,
johon höyrylämmityslaite oli
kiinnitetty, lepäsi pitkxnpäih hyvin
sivistyneen näköinen vanna neiti,
joka oli ottanut myrkkyä ja kuolleet
silmänsä ' nyt tuijottivat ruumiina
kolme kaarilamppua sihisi, säkenöi
heleän valkoista valoa.
Kaksikymmentä, ruömista näj-tti
tulevan eläviksi Hiljaisia Ja ville­j
ä kas\-oja. Monet näyttivät halua­van
jotain sanoa.
• <Myös laitos kaasulla myrkytetty­jä
varten on täällä. Ja pient odo­tushuone
omaisia varten. Sen vie­rellä
minä asun.>
cAsutteko tp... Kaikki moittee­tonta
». ..» , Miten käy tämän kan­san?
Miksi tätä kansaa rappeute­taan?
Tätä kärsivällistä, ahkeraa
raiden hengittää syvästi erään vir-
^'oituslaitteen aukosta. .
Mahtava merkinantosähkölaite,
"kuolemankello" soi taas.
Filosofin puoleksi sulkeutuneiden
sihnäluomien välillä ilmestyi hymyi­ly,
niin \-ähäinen ja hieno kuin olisi
hän sen kuoleman äärettömästä etäi­syydestä
tuonut mukanaan elämään.
Valkoverinen myyjätär ei vielä
tullut selrille siitä, että hän jälleen
oli tajussaan.
«Syvään... tasaisesti ja sj-vään...
sisäänhengitettävä. j a uloshenkitettä-
HYVU KIRJOJA SAATAVANA VAPAUDEN
RIEJAKAUPASTA
kunnoUista, kj^vykästä perinpöhjais- vä>,~^'ysi vartija konetta ohjaten.
ta kansaa, joka kantaa, vastalauseet­ta
olemuksen kaikki tuskat ja vasta­lausetta
kuolee rintamalla ja kau­pungeissa.
Tätä kärsimyskansaa,
jolle mitä kavalimman menetelmän
avulla ajatteleminen Ja siten jo
alunpitäen kaikki yksityisvastalau-seet
on tehty mahdottomaksi... Sik­si,
kun vihdoin joskus protesteeraa,
on sen vastalause oleva sitkeää,
pohjaista, äärettömän veristä... el­lei
sen herrat vapaaehtoisesti älyä
lähteä jumalan asettamassa silmän­räpäyksessä.
»
Kysymättä sanoi vartija: «Minä
teen tilastoa/Berliinin itsemurhaa-jain
kuolemansyistä, rfyt on tässä
olevaan nuorukaiseen, jonka huulilla kolme hirttäytynyttä, viisi vesiruu-le
on jaksanut kulkea tuollaisen 'liikkeiden jäsenistön .taholta on jä-lapsuusajan
sivu . niin riiiksikäs ei
Canadassa tulisi käymään samalta
tavalla. Tämä on tosiasia ja jos'
liikkeitten johdon puute olisikin ai­noa
este co-operativisten liikkeiden
Menestymiselle Canadassa niin tä-
»ä epäkohta voitaisiin hiljalleen si-.
vuuttaa. Mutta näin ei ole asian-tettävä
j a pidettävä yksinomaan ja
asiallisesti huolta lilKkeldeh menes­tymisestä;
Jos näin tehdään voi Ca-nadassakin
co-operativinen liike saa­da;
jossain määrin jalansijaa. Mut­ta
vaikeata se toistaiseksi on tällai­sessa
suuressa kansallisuuksien sula­tusuunissa.
läFisknia
Kirj. Leonhard Frank.
Varhaan kello 5 aamulla kuului j a . . . . Kello 1 päivällä alkaa myyn-plilttkkäa'
oOvViikVeoIlllonnn soitto nukkuvan v—a ­•
'
ratuomarin eteisestä.
Puolinukuksissa oleva kompiiroi
pimeän eteisen läpi suljetulle ovel-
«• «Kuka siellä on?»
«Poliisi.» . '
.Heti välähti herätetyn- mieleen,'
etta hän oli edellisenä päivänä e-jaassä
seurassa sanonut: «HoteUin
«rjoilija, joka oli vallankumouksel-
"?en rauhanmielenosoituSsen älheut-
;^i"it ja selittänyt kansalle, etta.io-
«aalhset valloitukset sotavoitot
fflaarää kansan sisäistä arvoa^ sellai^
"en hotellinpalvelija hyödyttää kan
«an tulevaisuutta enemmän kuin
oeidan kuuluisimmat sodanjohta-jaame.
j
Ja nyt vangituttavat ihmisyyden
.pyövelit minut, ajatteli varatuoraa-r*?
Ja aukasi oven. cKetä te haet­te?
» . •
i^htori N. N:ää.>
«Minä olen se.»
iS'*^^" pitäisi tulla ruumistar-
«steluhuoneeseen, herra tohtori.
on tuotu muuan itsemurhaa­ja.,
jolla ei ollut mitään muuta kuin
te"^n käyntikorttiane.»
«El mitään muuta?»
. «Teidän pitäisi - määritellä, Jenka
Amurhan on-tehnyt.,
^Vielä oli aamuhiljaisous Berliini»^
Hämärä asfalttikadulla,
pernan mutkistunut, tadcoin-^eli-
Jäljestetty ihmBjono seisoi
«Jalhn edustaUa. Harmaa, sala-
^^men joukko ja äärettömästi kär^
^"^^ näköinen.
^ i t ä väki odottaa?, Sysyl vara­aman
vanhalta työmieheltä, jolla
nitkinäiset siteillä niftkaan Idin-
»««tyt virsuntapajset jalassa.
^npnngin hahtoisella on iaio-
«Ja ihmiset seisovat jo nyt tääl­lä.
Varhain kello 5?> ; •
«Me olemme täällä jo kello 10:stä
eilen; illalla.... Jälkijqnossä olevat,
jotka vastat puolen _yön aikaan ovat
tulleet, nähtävästi eivät saa mi­t
ä ä n . - . . T a i ehkä kuitenkin; to­dennäköisesti
eivät mitään.»
• , Varatuomari meni poliisin kanssa
edelleen. «Tätä kummallista,- henki­sesti
hämmästyttävästi rappeutunut­ta-
'kansaa kannustetaan velvollisuu­teen
elää ja. ku&Ila valtion puolesta,
ja tähän sortuu seitsemänkymmen­tä
miljoonaa — kotona ja rintamil­la
.—niinkauari kun on tukehtunut
palvellessaan 'valtiota. Miljoonittain
on jo tätä väärää velvollisuuttaan
täyttäessään kuollut. Konsa tämä
kansa on - vapauden puolesta yhtä
järkähtämättömänä seisova?»
«Tässä on rnumistutkintohuone.»
^Kiitos. Minä kirjoitan kertomuk­sen
vielä tänään poliisivirastolle.»
«Kun päivittäin tuhansittain kuo­lee
rintamilla/ miksei myös ole kes­tävyyttä
hakea yleviä ihanteita, vel­jeyttä,
*— kärsiä niiden puolasta?..
Mihin on häipynyt tem&n kansan
ihanteelUsnus?» X
Se oli mnmishnoneessa, noin pa­rinkymmenen
itsemuriiaajan seassa,
jotka Icapinoimatta, vastalauseetta
olivat jättäneet' kuhtnnrlyhteiskan-
'nan.-'::. • • •
Paikka oli terveysholdon nusinten
saavutusten ' mukaan järjestetty:
suuria, iasilaattoja; sfuoria ilman-puhdistoslaitteita,
suuria jäämöhkä-lei^,
jotka hitaasK sulavat ja pitä­vät
rämmit tuoreina. Ei mitään
hajna; Tuskallinen järjestys, kni-tenldn
jotain häiritsevää: viisi itse-voi
havaita \ienon hämmästyksen
ilmeen.
Ja miten olivatkaan vanha mies
ja vanha neiti ja tuopoika kärsi»
neet ennenkuin ottivat viime aske­leen?
Ja miten miljoonat sotamie­het,
ennenkuin tuhoon syöksyivät?
Muut kuusitoista sotaitsemurhaa-jaa
olivat suoristautuneina tai kram­pin
käyristäminä, verissä tai myrky­tyksestä
kalpeina, pesrsvillä valke­aksi
lakatuilla korokkeilla, joiden
yläpuolella oli kolme suurta, vaaka­suoraa
ilmanvaihtolaistosta. - Myös
akki^noihin • oli laitettu humisevia
venttiilejä, jotka yöt päivät läpeen­sä.
kohisivat sanaa, «sota».
mistä, -kaksi myrkyttäytynyttä, seit­semän
kaasuruumista, kolme akku­nasta
syössyttä ja vain yksi, joka
itsensä on ampunut; sotilas, joka oli
lomalla. Tuossa on h ä n . . , Korok­keet
eivät enään riittäneet. JEniten
on käasuruumiita.»
«Tiedetäänkö,- mihtätähden sotilas
ampui itsensä?»
«Ei kait tahtonut tavata vaimo­aan
sellaisena, kuten kerrotaan. Ta­hi
hän ei tahtonut enään lähteä pois.
Paljon on sellaisia, jotka eivät enään
halua lähteä pois... Mies tappaa It­sensä
vaimonsa vuoksi.. Ja vaimot
tappavat itsensä, kun miehet ovat
k-ij^tmeet. Siten yksi on toisensa
Ruumisvartija vei varatuomarin syynä.» Nyt osoitti hän tyttöä, jo-nelikymmehvuotiaan
miehen luo, jo- K a on filosofin vieressä: «Tuo o^n
ka makasi viidennellä korokkeella puötineiti, hänellä oli sulhanen.»
vasemmalta lukien ja jolla oli ää- «Sen olette minulle jo sanonut».,.
rettömästi valittavat, . nieman kir- Ja nyt on filosofi puotineidin luo-kassiniset
kasvot.
Varatuomari tunsi ruumiista het!
sen filosofin, • jonka johdanto-osa
«vastakohta filosofiaan» vasta äs­kettäin
oli ilmestynyt.
Hämmästys ja viha risteilivät no-riopeasti
. toisiaan seuraten varatuo­marin
kasvoilla silmätessään näitä
sinikirkkaita kasvoja, . jotka olivat
jäykistyneet valituksesta sen joh­dosta,
ettei läpimaterialistinen. Hen­getön
aikakausi sallinut jatkaa ja
päättää elämäntehtävää. .
«Minkätähden hän sitten on. it­sensä;
murhannut? MiXoikä?
«Ei tiedetä. Mutta tavallisesti on
pöydällä. kutsu sotapalvelukseen ta
hi sanoma, että mies ön kuollut, poi­k
a . . . Tuolla tytöllä tuossa oli sul­hanen
». Hän osoitti tyttöä,. Jo:ca :e-päsi
vasemmalta lukien kuuderihella
korokkeella filosofin vieressä ja oli
tytölläkin hieman' kirkassinertävät
.kasvot.'-
Molemmat olivat itsensä kaasul­la
myrkyttäneet. •
.«Mintätähden filosofi sitten päät­ti
päivänsä? Olisihan hän voinut
sanoa: «eivät" kaikki kaadu rinta­malla.
»
. «Niin olen minä -vielä pari vuot­ta,
sitten ajatellut; sittemmin olen
useiden omaisia puhutellut... Useil­la
ei ole kuoleman pelkök, pelkää­vät
kasarmeja. • Oii- ihraisia, jotka
pelkäävät kasarmeja; ' On ihmisiä,
jotka eivät voi sietää 'kasarmitalbja
j.n.e.» Ruumisväitija istui,, nojasi
kyynärvarrellaan paareihin, joilla le­päsi
vesiruumis: liejuinen,, viheriäi-nen,
nenätdn, silmätön. Maha_ oli
kovin pöhöttynyt. Vettä tippui yhä,
säännöllisesti piihtailta, valkoisilta
paareilta puhtaalle, valkoiselle lat­tialle.
Rtiumis oli kobne -viikkoa ol­lut
•vedessä.
«Onko riiumistarkastushuonekln
kunnian kenttä, jolla lepäävät ihmi­set,
jotka ovat kuolleet valtakunnan
suuruuden ja suurvalta-cseman täh--
den.... Kuka on tuo hukkiinut?»
«Sitä ei tiedetä. Nykyään kaiva,-
taan Berliinissä kuuttatoista ihmis­tä.
Hän on yksi n i i t ä . . . . Ei niis­tä
tahdo enään saada selvääkään.»
Ruumisvartija oli kovin laihtu­nut,,
näytti rasittuneelta ja keuh-
Icbtautiselta ja hänellä oli slhilleri-kauluksinen
avopaita.
"-^ cLiian paljon työtä?.... Minkä­tähden
minä kysyn sitä häneltä?
«Työtä on laldcaamatta. Lakkaa­matta!
Joka päivä tuodaan keski­määrin
kahdeksasta kymmeneen it­semurhaajaa
tänne. Ennen sotaa
oli vain yksi, joskus kaksi päivässä.»
«Joka päivä kahdeksan. Yksis­tään
Berliinistä? Sitäpaitsi ei lähes­kään
kaikkia itsensä «flurhannöita
tuoda tänne, kuten kokemuksesta
tiedän»,- ajatteli varatuomari. «Säh^
kövalo on myös täällä... Miksi tuor
ta kysynkään?
Pari sekuintia oli hiljaista tarkas-tushuoneessa.
Aamuhämärä lepäsi
-vielä ruumiiden yllä, sulautui tum­maksi
massaksi;
«Niin, myös sähkövalo... ja pyöi-rien
päällä olevat korokkeet. Säh-ääherät^
laite. Dynamo-puhdis-toslaitteet.
Yleensä kaikkein uu­sinta
alallaan... Tämä ilma-imtiröösi
na. Poika -vanhan neidin luona.
Vesiruumiit kaasurumiidein luona.
Useimmat ovat käasuruiimllta. Ja
rintamalla on miljooneja ruumiina.
Ja Berliinissä eletään, voitetaan ja
ansaitaan edelleen. SähTcövaunut
kulkevat. Teattereissa näytellään, i
"Ja siitä ylpeillään; Sillä se öh kult­tuurin
osoitus! , «Olettekö kuullut
ilrisyttävästä rauhanmielenosoituk­sesta?
»
Kuumisvahti ei puhunut,, mitään;
hän poisti jälleen veden, joka oli
ruumiista tippunut-ivplkoiselle kiyi-lattialle.
Äkkiä murtui viimeinen vasrus,
viimeinen varovaisuus varatuomaril­ta:
hän päätti heti haettaa hotelli-palvelijan.
*
/Huomaamattaan väänsi hän hy-västellessään
valoa. Ruumiit uivat
jälleen yhdessä hämäränä massana.
Ruumisvahdin Irsku oli yksinker
täinen: «Kun Berliinissä, jossa on
kolme miljoonaa asukasta, kolmena
viime vuonna kahdeksantuhatta vii­sisataa
ihmistä on sodan tähden it­sensä
tappanut, tulee koko Saksan
osalle, jossa on seitsemänkymmentä
miljoonaa ihmistä, hyvinkin^ satayh-deksänkymmeptätuhatta
ihmistä, jot.
ka ovat sodan vuoksi itsemurhan
tehneet... Ja kuinka, monet ovat
omaisiaan näiden sankarikuoleman
johdosta surren vähitellen menehty­neet?
Ja kuinka paljon vastalau-seentekijöitä
istuu vankiloissa?
Kuinka monta sataatuhatta heikkoa,
vastustusky vy töntä pn . t u l l u t sai­raaksi
ja siten kuollut, ja joista .tut­kiva
lääkäri oli voinut sanoa: oi­keastaan
nälkään kuollut?»
Vartija oli varovlLinen mies; hän
seisoi yksityishuoneessaan pöydän
edessä ja punnitsi päivän leipäannos-ta
perin tarkoin; ei hän tahtonut
nälkään kuolla hän tantoi elää yli
sodan; hän oli kovin halukas näke­mään;
mitä positii-visia tuloksia tuil-si
tuomaan niin suuren ihmisjoukon
tiiskä ja kuolema. 'Ne ovat kauka­na
rintamilla kuolleet: tähän saakka
varovasti laskien, satayhdeksänkym
mentätuhatta sota-itseipurhaajaa
Saksassa. Voi olla. miljoona sel­laista
kaikissa sotaakäyyissä maissa
ylieensä. Tähän lisäksi tulee, kym­menen
miljoonaa sankarikuollut^a.
Yhteensä yksitoistamiljoonaa kuol­lut...
. Lisäksi kyrainenenmiljoonaa
elämään*, ja työhön kykenemätöntä
raajarikkoa. Jä -disiMtaa... ei Icah-deksansataa,
ei tuhat tuhlattua mil­jardia,
joista korot "jäänevät köyh^
tyneiden työläisjoukkojen harteille.
Kun nyt lisäksi tahtoisin numeroilla
•laskea —• mikä valitettavasti el ole
mahdollista — jälkeenjääneiden kau*.
heat- sieluntuskat.. . o n «inulla oi­keus
odottaa uteliaana positiivisia
tuloksia, joita tästä ääirettGmästä pa-noksesta
seuraa...
Äkkiä antoi sähkölaifcfr merkin, et­tä
N:<) — oli herännyt, Bunmisvah-
*ti Syöksyi ruumishuoneeseen: Mutta
tuli, huolimatta InonnonlJeteellisesta
maailmankäsitykBestään, että kuollut
on kuollut ja elävä pn elävä, tavat­tomasti
säikähtäen ikäänlcuin kiinm-näulatuksi/
ovensuuhun;: «illä:. kaksi
oli tbdelkc herännyt i filosofi ja myy­jätär.
fi«idät oli äskettäin tuotu
systeemi on' ^van uo9c> Hän ko­peräkkäin
ja nyt istuivat he korok-hosi
TOivoin ylos, .pyörätti. nappulaa; leilla. Pian juoksi hän je
Tyrisevät vaakasuorat tuuletuslait­teet
kävivät hengitystahdissa. Kah­deksantoista
heräämätöntä ruumista
ympäröivät — kuten rintamalla san-karikuolleet
heidän tovereitaan \ielä
murhaavia sotilaita — valkeina ja
sinisinä, jäykkinä ja kouristuneina,
verissä, kuolonhiljaisina ja tavatto­man
välinpitämättöminä noita kahta
hengittävää.
Filosofi oli päässyt ajatukseen:
«Olin saanut kutsumuksen rintamal­le,
olin itseni johdonmukaisuudella
tappanut, olin... kuolleena tuotu
ruumishuoneelle. Tämä on kait etu.
Sillä nyt jättänevät ne minut rau­haan.
Tulevat ainakin yhden, joka
on kuolleista yläsnou.ssut, jättämään
rauhaan. Eihän toki toista kertaa
tulla johdonmukaista sielua telke-mään
kasarmitaloon, siellä muovaa­maan
hänestä kelvollista ihniismur-haajaa.
Eihän Kristustakaan, sen-jälkeen
kun hän oli kuollut ja taas
rlösnoussut oltu enään uudelleen
ristiinnaulittu? Kaukainen, viene
tyytyväisyyden hymy pilkisti yhä
vielä hänen puoliavointen silmäluo­miensa
lomitse.
Neuvon mukaan hengittäessään is­tui
hän ajatuksissaan jo kotona kir­joituspöydän
ääressä keskeneräisen
elämäntebksensa luona, jonka henki
ja aatteet olivat ristiriidassa kasar-mitalojen
hengen kanssa.
«Sisään — ulos — syvään hengit­täkää!
» Sen' sanottuaan vartija
juoksi yksityishuoneeseensa keittiiäk-seen
lievää teetä henkiin vironneille.
Kuoleniankello, vironneiden merk­kinä,
hälyytti yhä: huutaen hälyyt-täen,
korviavihloen.
Alkuperäisin eläniiintahto heräsi
hämmästyneellä myyjättärellä kurt.
hän näki hirttäytyneiden tumman-violettiset
kielet, pöhöttyneet ve.si-ruumiit,
veristen raajain ja luiden
kasan. Hämmästyksestä painui hä^
nen yläruumiinsa takaisin korok­keelle:
Hän käänsi apuahakien sil­mänsä
poispäin kuolleista^: vasem­malle,
jossa elävä olentokorokkeella
istui, ojensi . anovat kätensä tätä
kohden. Ja äkkiä'tarttui kaksi kuo­leman
ympäröimää elävää toistensa
käsiin ja katsoivat he syvälle tois­tensa
"sieluun: filosofi ystävallisyiJ'-
destä.ja senvuoksi, ettei hänen tar­vinnut
tietokykynsä teroittamiseksi
julistaa ihmishäpeää tälle ensimäi-senä,
myyjätär senvuoksi, ettei kam­mosta
tullut mielipuoleksi. , •
Filosofi pani jö pois hengitystor-vensa.
Hän • seurasi tarkkaavasM si­sään
ja ulos. verkalleen hengittävää
kumppaniaan... jolta sota oli mur­tanut
elämän toivon, jonka vuoksi
hän oli niin paljon uurastanut: ah­keraan
ommellut, vähitellen saanut
valmiiksi morsiuskapionsa paitoja,
vuodevaatteet sekä hankituksi keit-tokalustoa
j.n.e.
«Kunniankentälle. Saksan suur­valta-
aseman vuoksi.- Keisarin Ja
valtakunnan, malmycaivosten ja. räu-tatiekonsessioriieh
-tähden», ajatteli
ruumisvartija.
Ja filosofi ajatteli: Kaksi katsoo
toisiaan, tulee toistensa tuttavaksi.
Ja menevät naimisiin tuntematta toi­siaan.
Kolmekymmentä vuotta myö­hemmin
he eivät myös enään tunne
toisiaan. Kun.toinen kuolee, ei toir
nen aina tiedä, kenen kanssa hän
oikeastaan oli naimisissa. Sillä ku­kin
panee vähimmän vaivaa oppiak­seen
omaa elämäänsä tuntemaan, jo­ten
myös ei saavuta taitoa tunteak­seen,
millainen ja kuka toinen on..,
Mutta kun kaksi kuollutta ruu^nis-huoneessa
toisensa kohtaavat, tois-teiisa
kanssa jälleen heräävät, niin
särfbaksemme tulevat «kaikkien ä i ­din:
tyhjyyden» synnyttäminä maail­maan,
niin,
Filosofi katseli höyrylämmityslai-tetta
nikkelilöityne hanoineen, joi­den
alla oli valkoiseksi emaljoidut
^iat. Tätä ylellisyyttä ei suin­kaan
meidän asunnossamme tule ole­maan.
Vartija tuli teen kanssa. «Te et­te
hengitä?»
«SSanokaa minulle», 'sanoi siihen
filosofi», mitä varten oikeastaan täs­sä
huoneessa tarvitaan höyrylämrai-tystä;
kun kerran kaiken perusehto­na
täälä on se, e t t ä , . . kaikki pysyy
tuoreena?»
«Aivan lievää teetä. Ja ilman so­keria
täytyy sitä juoda,.. Jos' en
minä kylmällä talvisäällä voisi pitää
täällä vähintäin yhtä lämpäastetta,
täytyisi minun hakata vesiruumiit
korokkeista irti,,
«Niin, tältä_jei puutu mitään,.,
Järjestelmä kuolleita varten on meil­lä
moitteetonta. Samoin on joukko-murhasysteemi
meillä samoin moit­teeton,
«e meidän myöntäminen,»
«Oletteko myös te siis sotaa vas­taan?
» Filosofi katseli kahdeksaa-
• •••••« «f••••
~. -55 :
.. 1^-
.„ .15
. $2.50
1.25
»SS- .•i'--
...... 1.00
.» 1.00
........ • .30
........ 2.10
«25 ^
75
....... $1.25
......... i.OO -
•«•.«••••• 1^25
......... '.ss:-
1.25 •
......,'.2.50^.
...... '2.00'-
3.00
. .;. 1.76
.„..:.,. 1.00.
2,00 i 'i.
< 1.75,^^
.30 "".^
........ 1.00
.25 j
.40
.55
l.SO
1.25 '
;50
.15
1,00 •
.60
.45
1.00
Voitnuteluahielmia II • 1.00
AUnteea Saaaldrim
AmerikahuMo TTÖvienliiidteen Vararijtko
Brecken Enclanmnkielea Opsikirja
lUQJMSf &&llftttU ••••••>•«>•••*•>»*>•••*>••>•>*•••>«*•«••••«*••••«>*•••>> • • • • • • • • • • • • « • • • • • • • » • • • • • • • I
Ihmisen Herra, kirj. Hall Caine, 2 osaa, sid. yhteensä
Jknime HiKcins .........
Järjettelmäni, Mueller
Kaaanhoidon opa», kirj. Musikka, nid.
KaasakoalttB lcarta«to. toim. Jotuni, sid.
Kommunittinea Maaifesti
Kä»vi»keittokirja ,
Kristinuskoa Atkuaerä
Kalmaaaea laternationalea Teesit ia Säiaaot
Kaksiakertaisea Jdrjaapidon opas
Kloadykea kuaiagas, Jack London
Kadotuksea kaasa, Jack London ,
Lumikeattiea tytär, Jack London
Liekeissä, rbmaaai Suomea luokkasodasta
Lypsykarjaa Hoito
Laulu tulipuaaisesta kukasta, kirj. J . Linnankoski, sid.
Milaa WaUiB Keittokiria .'
Nuortevan Sanakirja .' .,
Merisusi, Jack London ...",."......
Maailman rakenne, E. ^Becher .......„.".....
Otavan kaasakoulukartasto
Oksasea EnKlanniakielea OoDikirja
Pakkopaita. Jack London .....;,...."..
Perustuslain Olemus .i..............
Perheen, Yksityisomaisuuden ja Valtion Alkuperä
Punainen Vaara. ;
Sosialistisen Filosofian Juuret
Suomen TvÖväen Tulikoe
Seikkailuji» TibetissB, kirj; Svcen Hedin, sid
Sairas lapsi, kirj. Ruotsalainen, sid
Tarttuvista sukupuolitaudeista, kirj. Pirilä, nid.
Teollisuusunionismi Amerikassa
Tj^hiien Paikkojen Matkustajat
Tiede ia Vallankumous
Työväen Laulukirja
Voimistoluohjelmia 1
...........
Voima ja Aine ;
Vaimo jonka minulle annoit, Hall Caine, 2 osaa, sid, yht.
Valkoinen profetta, kirj. Hall Caine, 2 osaa, sid. yht.
Ylös helvetistä, kirj. Konrad Lehtimäki, sid.
Yleinen Historia, alennettu hinta
Biologian Peruskysymyksiä, sid. ,
Kannattava Karjatalous, sid
Koditon, sid. . ,.
Daniela, sid. ..;
English for Foreigners, sid
Amerikalnincn Nuorisotasayalta.- nid. ..r
Kommunistinen Manifesti, oid.-
Anarkismi, nid. r
Geologiani Perusteet, sid. .' •
Anatole. Francen koolu teokset
Hänen Englantilainen Rouvansa, sid.
lliasj sid. • ,
Ikuinen Linna, sid.
Ihminen, sid.
Juurikasvien Viljelys, sid.' ,
Aapinen, sid.
Kodin lääkärikirja, sid.
Kymmenen sokeaa johtajaa, nid. .......i
Kodin lääkärikirja, , sidi- ;.'.;*.:...;..;,;;;..,;.; ~,
Lemmenjuoma, sid. ' ,.<...
Lasten kirja...; sid. •
Marianela, sid, ..„....;..'.:.;.'........ ,
Mailman Vallarikumöukset, ;sid. ,.........,..„.
Miksi 1 puollan yhteiskunnallista; vallankuniousta. nid. ,.„.
Natsnreiin KirveBmieS, eid, .....,.„,
Pcloponneesoiäissota, nid. • .,....'..;.....v...... ...»
Palveliisnaiseh •pöikä; sid, , , . i - . . . ^ . , , . . . . . . , . f v . - . ••
Perustuslain olemus, nid, •
Penikkatauti, nid. j . . . . . . . i . . . . ..
Rakentaja Solness,lnid, • • ••
Ranskan Viimeinen Keisari, n|d,
Rakentajan Opas, 'sid. ....
Ranskan.Kan8alalssota;hid.
.Sydänveri, ' sid. .,
Sosialidemokratia Ja Sosialisnii, nid, „. ,
Sosialistisen filosofian juuret, nid, \. • <
Sadan prosentin patriootti, sid,
Tähtien Kohtalot, .sid. ; ...
Tähtitiede, sid. . . . . . . . . . . . i . . . . . . . •••
Työmiehen talousoppia, nid., ,,.........,..„.. ,
Tiede ja työväenluokka, nid; , ••.••.•-.^
Työväen urheilulehden sidottuja vuosikertoja v, 1921-22-23
Työväenluokka maailmaa uudelleen rakentamassa, nid.
Terrorismi ja kommunismi, .nid,
Uuden Ajan Filosofian Historia, sid. ,..„
Uu§i lääketiede, sid, ,........>,...-,.......,.•.....—..
Vanhanajan Kaupunki Valtio, «id., ......„.,.....,.,,
Voima ja aine., sid, .........
/^dinkielen Oppikirja, sid,
•«••••••••••«S«*
2.25
2.50 .
2.50 .
1.75
.10.00
1.25.
LOO
.85
1.00
1.15
• I."^6
LOO
.40 '
2.25 '
$ 3.50 ,
1.75
4.60
1.50
1,75 ,
.76 .
.65
7.00
.70
6.50
L25
L15
1,00
.r>5
, .25
1.60
1.85
L75
.30
.60
1.25
2.40
.76
.86
L25
.60
.30
LOO
.85
1.60
.10
2.50
.85
.60
3,00
2.00
3i00,
2.26
.75
WatermBnnin founUinkyniä erikoisen hyvä valikoima. Kynien hin­nat
ovat S2.7S. $4.50. $iS,00 ja $7,00, Kymmenkuntaa eri mallia. Lähete­tään
postivapaasti kaikkialle Canadaian,
Kaikkia ylläolevia kirjoja sekä kyniä on niin runsaasti että ei ole
pelkoa pikaisesta loppumisesta, joten voitte tilatdisia lähettää «urkeile»
matta.;-' ' ••
Tov. VAPAUDENKIRJAKAUPPA, Box 69, Sudbury, Ont.
antoi sai- toista itsemurhaajaa, jotka einikielin.
Täten ilmoiietaari että allekirjoittanut
on valittu sovintotuomariksi "The Damage
jby Fumes Arbitration Act" alaisena, soyit-telemaäh
missä tahansa se on tarpeellista
määritellä vahingon suuruus minkä savu
on aiheuttanut viljalle, puille, kasvullisuu­delle
ym., ja et savu on jon­kunlaista
vahinkoa aiheuttanut on siitä il-motettava
henkilölle tai yhtiölle ja sovinto-tuomarille
seitsemän päivän kuluessa. sen
jälestä kuin vahinko oh tapahtunut. Jos
ei tällaista ilmötusta lainmäärääfnässä jär­jestyksessä
tehdä voi sovintotuomari kiel­tää
kaiken korvauksen kärsitystä vahin­gosta.
Allekirjoittaneelta on saatavana tämä
laki painettuna.
R. H. MURRAY, \
Sovintotuomari (Arbifrator)'
Box 275, SuAurjr, Ont.
jäykin kasvoin ja mykkinä protestee-rasivat
sotaa vastaanp... «Täpiä
ruumishuone onkin aivan kuin pasi­fistinen
piilopaikka". .Hän nousi
pois korokkeelta. .
Myyjättärellä oli vielä imtmuppu
houUen väUllä. Han nÄytti leikki-torveen
puhaltavalta lapsetta.
«Eniten kaikesta, • enemmän kuir^
tytön harmaa' clamäV enemmän kuin
hänen itsemurhayritjrksensä, liikut­taa
minua hänen korntjmpelcinen
kaulakoristeensa: . tuo .vaätit^ton»
epäonnistunut yrityksensä näy^ää
JcaanUta» ajatteli filosofi, kon
jähtivät pois. . .