1924-07-22-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
annissa •tava kohonaan olemzsiz tai yhdistyt-Äskeiset kana j a s«n jälkeen j a kaikki ne osoittavat terveellistä jäsenmäärän kultakehyksissä, suunnilleen samal-lai. nen. vaikka se oli piirretty pape- -ava toimiin ^^^^^^^-^^ j a suurempaa taipu- rille eikä lankkuaitaan. Ja an-atta-tavalla r u u - suure- hyökkäykset . . . ovat saaneet joukot huomaamaan | musta liittyä parem.T.in kuin milleinkään ennen mallisen työn tekijöihin. jollain miten narrimaista on taistella j a t u l - Viime syksyn vaaleissa sai Labor Party parlamenttiin 142 edustajaa. Jär- ' nettelvn järjettömyys osoittautui jestämistyön ja rahallisen . pohjan, viim&:*5e>^•sä sulussa metaUiteolHsuu- mitkä ovat tehneet tämSn maJidout- F^^v^r^n aT-a^-iunionisrinen lii-jrä on Huunnilleen kahdeksan ^ i ^ j o o - r y h m i t t ä i n . Tämän me-ke on yhdistymisen, hittoutumisen :/-aa -•, .-.-••rr.Jn^i.^oD^rnu-ten kautta unioit- i ^ .... . . J ' ' - • ' • ' ^ ' - ' ^ ' ^ .. ; ^ . . r . ; e r o Väv --r-lvHip r(^.:i:-tfrronvia 1 . • " v-iisikym.mentä kaksi i seksi, . ovat luoneet ammattiuniot. lipumaan | On suuria toiveita, että tämä luku- ["ämän su- i määrä lisäänt.vy vielä seuraa\lHsa , - - - —- iun oQetu. o:i i.a<....,...a saanut ai-! vaaleissa, mutta ne jotka asettavat ' ' v " l 9 - ' ' 0 -htvi "seitsemän metalli-i k-.n?ressiin kuuluvaa j a ; ,^3^^^ vilkkaan agitats-ionin, mi-; toivonsa yksinomaan poliittiseen t o i - työläisten uniöta yhdeksi unioksi ; "^^^^«^^ yhteinen jäsenmäärä 5,128,-; ^„ käynnissä joukkojen keskuu-jmintaan^ tietävät etta tyovaenpuolu-käsittäen 400,000 jäsenmäärän. S a - i ^ ' ^ - mana ^-uonna yhdisty! kak.sitoi.sta | muuta uniota seitsemäs.sä eri teolli-: Liittoutumittyö. •de-sa "hden-uuren union puolesta l e eh voima parlamentissa riippuu I kaikille'työläisille koko metalliteolli- »mmattiunioitten voimakkuudesta. suudessa ja laivarakennUKsessa. suudessa käsittäen yhteensä 300,000; Viimeiset numerot osoittavat työ- Vaikka joukot voivatkin tehdä san-jäi- entä. Iäisiä olevan kol.metoi.na tai neljä-' gen vähän käytännölliseltä näkökan- Samaan. aikaan yhdistyi kaksi uni- toista miljoonaa ja niistä on ainoa.s- naita katsoen, pakottavat he v i r k a i l i - ota muodostaen National Union öf I taan viisi miljoonaa järje.stynyt am-• j^"5ä_ jotakin. Distributive and Allied Worker3 jär-1 mattiunioitten kongressiin, xiimerotj Muutaman viime vuoden ajalta on jeston, käsittäen tämä enemmän j osoittavat myö.^kin että ammattiuni-; u.seita tapauksia pikkuisten unioitten kuin 200,000 jä.sentä. Ja viimeisin j '-»itten kongressiin kuuluvat työläiset; virkailijoista, jotka ovat vastusta-yhtymä on kolmen union yhteen j tarvitsevat nykyään 20G uniota toi- neet liittymistä unioryhmään ja seu-liittyminen, mikä muoQostuu tavat-' miakseen. Tämä merkit.see sitä, että lisistä aputyöläisistä j a käsittää yli kuudesta .seitsemään miljoonaan työ-puolen miljoonan jäsenmäärän. Tä- Iäiseen on \-ielä saatava luokkatietoi-mä viimeinen yhtymä on juuri päätetty ja yhteinen komitea yhteisi.stä virkailijoista muodo.stettuna laatii uusia perussääntöjä j a valitsee n i men uudelle uniolle, mikä tulee olemaan suurin ammatittomien työläisten unio maailmassa, ' .Suurempi kehitys ja nopeampi edistys on odotettavissa seuraavan kahdentoista kuukauden aikana ain-mattiunioitten kongressin yleisneuvoston seurauksena, mikä pani a l kuun eri ryhmien konferenssit tarkoituksella pohtia läheisemmän yhteenliittymisen mahdollisuuksia. Ensimainen näistä konferensseista pidettiin Manchesterissa helmi-kuun- aliissa, mihin •ediistajia oli kutsuttu kohnestakymhreJieStäviidestä uniösta, metalliteoliirfiiudfesta ecius^ taen kaikkiaan noin 800,^0*0 jäsentä. . Tämän* konferenssin jälkl^en ^pitäisi /hetimiten seurata toineh Bradfordissa,' viidentoista IcutoiiiotyöläiSteh union konferenssi, edustaen hoin 200,000 työläistä. Paitsi näitä yleisneuvoston toimenpiteita eri ryhmien yhteenvetämisen . tarkoituksessa, on epävirallisia ko- Jcouksia j a keskusteluja pidetty uni-( •öitten virkailijain välillä tarkoituksella raivata tietä varsinaisille virallisille neuvotteluille. Sekä ammattiunioissa että näitten ulkopuolella pohtivat työläiset teol-lisuusuniokysymyatä. Melkein kaik-icien teollisuuksien työläiset pitävät .ikokouksia eri osissa maata yhtä "jnittaa. Näistä toimista päättäen näyttää :siltä, että koko Englannin työväenluokka, 'sekä jäsenistö että unioitten "virkailijat, ovat täynnä polttavaa ha- 3ua parantaa järjestöjääh. Onnetomuudeksi ei asianlaita kokonaisuudessaan ole näin. Läheisemmän yhtenäisyyden ajajien tarkoitusperät eroavat toisistaan, ja vaikeat olosuhteet ovat myöakin riippuvaisia asian kehityksestä, minkä lopullisena tuloksena on edistys. Pitävätkö siitä Englannin työväenluokan reformistiset johtajat, jotka pääasiassa kontrolleer&avat nykyisiä järjestöjä, tai eivät, vie tapahtumain kulkua nykyään nopeasti sitä ai-kaa kohti, jolloin työläiset tulevat olemaan täydellisesti' järjestyneet jokaisessa teollisuudessa, ei työpaikkojen perusteella eikä ammatin perusteella, ei asteen eikä sukupuolen perusteella, ^aan tuotannon Ja toimialan perusteella. ^ siksi ammattiunioitten jäseniksi. .Se merkitsee myöskin sitä, että noin t u hannen uniota on vielä saatava ammattiunioitten kongressin kontrollin alle ja unioitten lukumäärä vähennettävä vähitellen tuhannesta unios-ta korkeintaan kahteenkymmeneen tai vieläkin vähempään teollisuus ja toimintaryhmittäin. Olen jo osoittanut mitä on tehty. Yleisneuvosto aikoo alottaa suuren ryntäyksen v. 1923 tarkoituksella saada miljoonat järjestymättömät työläiset liikkeeseen ja järjestetyksi. Samaan aikaan tämän ryntäyksen kanssa tullaan pitämään unioitten välillä - konferensseja, lukuunottamatta niitä, joista olen jo maininnut tarkoituksella saada läheiset ammatit ja ryhmät yhdistymään eri teollisuuksissa. Nykyiset federatslonit aiotaan läheisempään yhteyteen toistensa kanssa j a koetetaan saada a i kaan sopimuksia unioitten kanssa yhteisestä toiminnasta. Persoonallisesti olen sitä mieltä että näistä yrityksistä tulee olemaan suurfa hyötyä edistykselle, mutta minä tiedän myöskin yfi(keudet, j o i ta on vastassa ja, mitkä' on voitettava. Minä näen nämä valkeutfet jokapäiväisessä kokemuksessani unioitten kanssa. Voitettava vastukset. Vaikuttavat voimat, Tcolliauusunioitten kehittyessä, teollisuusryhmien Jiittyessä toisiinsa on yhteinen keskushallinto toimeen-panevine kurinpitovaltuuksineen jo ennustettu ammattiunioitten kongressin yleisneuvoston vaatitnukses-sa saada suuremmat yaltuudet kuin ' mitä sillä on ollut tähah asti. t Yleisneuvosto syrjäytti parlamenttikomitean kaksi vuotta «itten Ja sen valta on jo suuresti lisääntynyt. Jokainen seuraava vuosi tulee näkemään suuremman laajenemisen samalla kun ammattiunioitten kongres^ fiin keskinäiset osat edlstyyät. Itsenäisyyspyrkimys muokkailee hitaasti Englannin ammattiunionistista liikettä ammattiunioitten vaatimtie-ten puolustusaseesta vallankumoukselliseksi aseeksi. Ja tämän prosessin ollessa käynnissä on tämän aseen lopullinen korftrolli välttämätön tarve, niille, jotka haluavat kapitalismin täydellistä poistamista. .1 TeoUisuuskoneiston uudelleen järjestämisessä on Englannin työläisillä jättiläistaäinen tehtävä ja lukuunottamatta, tarpeetonta ja turhaa kärsimättömyyttä on edistys tapahtunut tyydyttävästi. Ybtymisliike olisi tapahtuntit no peanunin elleivät nykyiset lait vaatisi että vählatään viisikymmentä prosenttia jokaisen l i n i o n j^ täytyy,* ottaa osaa äänestykseen ' yh-tymidcymyksestä' ja. että j^tymi-sen'' paoIesta on annettava k^den-jtymmenen prosentin enemnilstS annetuista äänittä. , Noiti "iSjOÖOiOOO vSestSn kokoriais-luknnuärästa on Icolmetoista ga neljätoista miUoonaa ty^lusiä. "Sluiisty: netösä kamngas&onnasäa on enemmän kuin tuhannen aminattiunioyh-distysta, joitten yhteinen jäsenmää- Ensiksikin. ori niin monia järjes-tymisaatteita ja teorioita, niin paljon eri mielipiteitä siitä, mikä ori teoUisuusunionismia ja useih unohdetaan se tosiasia, että Englannin uudelleen järjeStämiseu täytyy ta-piahtua nykyisen koneiston sisässä lukuunottaen paikalliset olosuhteet. Yksi vaikeus on se, että vaikka jokainen sanoo olevansa yhtä mieltä läheisemmän yhteyderi yleisestä periaatteesta ja sanoo haluavansa suurempaa solidaarisuutta, ori kuitenkin monta uniota, jotka pelkäävät itsenäisyyttään ja pitävät kiinni erikoisuudestaan ja leseuhrautuval-suutta puuttuu hyvin suuresti. Esimerkiksi useissa äskfeisissä yhtymissä on virkailijoille täytynyt taata kahdeksan vuoden palkka ja työ siitä, että, ovat avtistaneet yhtymistä. Unioitten yleissihteerit, sanokaamme viidenkymmenen tuhannen jäsenen unioitten, luopuvat sangen vastenmielisesti vallastaan pienien; patal-jooniensa yli yhtymällä toiseen järjestöön, jonka jäsenmäärä olisT vaikka kolmesataatuhatta. Enemmän taitoa vaativien ammattien uni-oiasa on vielä ammattauntamielia-laä jä haluttomuutta olla saman l i pun, alla ammatittomien tai puoli ariiinattilaisten kera. 'lasäksi on useita eri ineriettelyta-poja järjestämisessä ja erilaiset taksat etuisuuksiin nähden eri; uniois-sa. Useitten unioitten etuoikeudet ovat myöskiri suurena -esteenä, sillä yksi unio saattaa olla Jiahdenkymme-nen dollarin arvoinen jäsentä kohti ja- toinen ainoastaan viiden dollarin arvoinen jäsentä kohti, kahden tai useamman union yhdistäminen estyy usein tämän kautta; Niinikään saattaa yhden union jäseniiätön enem-riiistö olla yhtämittaisesti työssä, mikä luonnbliisesti merkitsee suurempia tuloja uniolle. Työntävät y i r k a i l i j o iU toiramtaan. Unioitten virkailijöitten välillä on persoonallista kateuttai; ja joissakin tapauksissa peittelemätöntä vihamielisyyttäkin, kuten ,esimerkiksi kali-den merimiesten union yatlUä. Mutta kuten osoitin, auttavat" olosuhteet näitten vaikeuksien voittamista; Vanhan koulun kannattajat kuolevat pois ja aivan niinkuin Kapitalismi öir ammattiunionifflnin äiti. Samoin on myöskin viimeinen suuri hyökkäys palkkoja ja työläisteri olosuhteita vastaan luonut tilannetta, mikä ajaa sfolidaarisuuteien. Tätä, tapahtuu mo^ nella tavalla. Muutamissa tapauksissa ovat ennen varakkaat.uniot köyhtyneet lakkojen vuoksi j a työnsulku-jen vuoksi yrittäesisään puolustaa jäsenistöään palkan alennuksilta Ja huonommilta työehdoilta. Kaikki uniot ovat kärsineet rahallisesti sekä jäsenmääräänsä nähden enrien- Icuulumattoman työttömyyden vuojc- ^ Rahalliset vaikeudet ovat jättäneet union asemaan, jossa on lakat-rauksena on ollut se, että jäsenistö on mennyt kokonaisuudessaan yhdistyneeseen järjestöön. Äskettäin t a pahtui päinvastainenkin tapaus. Pieni satamatyöläisten unio, joka ei saanut riittävää enemmtstöä liittyäkseen Kuljetus.ja Yleistyöläisten U n i - oon, on nyt päättänyt liittyä siihen. Mutta tämä tapahtui vasta sitten kun pienen union kaiK«-.l virkailijat erosivat toimistaan j a irlttyivät suureen unioon. Monessa yhtymässä, joita viime vuosina on tapahtunut, ovat uudet säännöt ja asetukset vähemmän kansanvaltaisia kuin vanhemmat. Virkailijain eläke on ollut kallis, mutta tämä voidaan j a tulee muuttumaan ajan kuluessa. , Yksi viimeaikojen toivehikkaim-mista merkeistä on ylivalvojain, hallinnollisten toimitsijain, henkisen työn tekijäin j a teknilr.sten työläisten nopea järjestyminen. Tämän 'luokan, henkilöille on muodostettu monta uniota j a yhdistystä sodan a i - Tämän vuoksi ovat pölitikoitsijat pakotetut auttamaan j a edistämään kaikkea, mikä auttaa teollisuusko-neiston parempaa järjestämistä ja lujittamista, Kapitalicmi poistettava, ' Ne, jotka kuten minäkin, uskovat että parlamentti ainoastaan kuvastaa työläisten teollisella alalla saavuttamia voittoja ja päätöksiii taluodeiii-sen voimansa avulla, ovat kauan tietäneet Federation of British Industries järjestön voiman j a vallan. Tämä on Englannin kapitalistien unio. Se on yhtenäinen järjestö, mikä kon-troUeeraa jäseniään j a jos välttämätöntä, hallitustakin. Sen voima on mittaamaton, mutta me tiedämme työläisten voiman olevan vielä suu-remriian kuin tämän järjestön, jos järjestymme kaikki yhteen, depart-mentteihin järjestettyyn j a sopusointuiseen järjestöön. Tämä totuus levenee nopeasti Ja sikäli kuin tämä huomataan, kasvaa Englannin ammattiunioliikekin. Toverit Amerikassa: iiVIe teemme työmme niin pian kuin suinkin voimme omassa maassamme, samalla tavalla. Ja sitten , voimme lyödä kättä j a heittää kapitalismin pois maailmasta kaikkine hirvittävyyksineen j a kauheuksl-neen hirvittävien j akäuhistuttavien asiain kera. vasti oli tehtailija jopa'ylpeä tästä taulusta. i l u t t a mikä sitten teki tämän merkillisen eroituksen? Ehkäpä aivan yksinkertaisesti se, ettei Käteväinen ollut ottanut maksua työstään' — hän kun o l i muutenkin rehkinyt Koko ikänsä melkein ilman maksua — kun sen-sijaan tehtailija oli maksanut jonkun satalappusen taiteilijalle, joka oli maalannut tuon karrikatyyrin hänen seinälleen. —• E i , sanoi Käteväinen, tämä tällainen elärriä menee yli minun ymmärrykseni. Ja hän meni j a h i r t t i itsensä. Naimisraivoa aatelisarvojen ja rikkauksien takia tuttavanne Canadaa Parhjua tapa taottaa tuttavanne i» « ~ • " WIute Star Donimon U n j a n tai l a i v a ' Y r ^ u t / ^ ^ T a l l a i . e n piletin lahettSi t a i i U oleva Wlute St» V^"^ ^ laiseen saman linjan konttoriin, joka on 15I.J«..- - I««tt»rf kostajaa. W u t o StariUa on konttorina TokTeTni ^ pnngissa joka maassa Europaaia.- "^«««a »»nomatUt^altti TayaeUisia tietoja paisirelidoist^ paM,'. H. a THORLEY 42. King St. E. Toronto, Oat. tai kaikilta^ paikallisilta rautatie- ja laiva- agenteilta. ' K u v a l a n ^ ^ • Kirj. Dinar Annas. Tehtailija käveli ruumiinsa terveydeksi kauniina kesä-aamuna tehtaaseen johtavalla tiellä. Aurinko paistoi, linnut lauloivat, tai-vas oli sininen jne. Tehtailija oli tyytyväinen itseensä Ja rimailmaan, mihin hänellä oli syjrnsäkin, koska hän oli kylläisyyttään ähkivä jä vaiHa huolta huomisesta. Niinpä astua tepsutteli hän siinä hiljaa hyräillen ja Tceppiään heOntellen sekä laskeskellen, kuinka paljon ansaitsisi tulevalla palkanalennuksella. Toden totta, jymähti hän, oli sen jälkeen aika matkustaa etelään ja levätä kaikesta paljosta vaivasta.ja otsanhiestä. ''Ja hän ajatr teli myös mom'a muita laatuisia asioita. Mutta sitten seisahti hän yhz-äkkiä ja tuijotti tuijottamistaan yhteen pisteeseen. Tien toisella reunalla törrötti lankkuaita. Siihen oli liidulla piirutettu jotakin jä Iravan alla oli itserisä tehtailijan nimi. Herra tehtailija tuijotti' vuoroin kuvaan, -vuoroin allekirjoitukseen, ja hänen kurkustaan pääsi älinä, joka sai, linnut vaikene-riiaan ja auringoA peittymään pilven-hattaran taakse, joka/oli kuin Olauksesta paikalla. —- Minäko muka tuo ulvoi hän. Minäkö tuo! Minnllajko muka tuollainen nenä ja tuoUairien suöl Mikä roisto onkaan tuon tuhertanut? Mutta olipia. hän kuka ayvknsä, niin saa hän tuntea nahoissaan! Ja tehtailija iski kepillään omaa naamatauluaan lankkuaidassa, niin että aita tärisi, ja sitten kiiruhti hän astumaan sisään tehtaanportista keppiään villisti heiluttaen, että portinvartija kalpeni. <!lryikuvan> teläjän -väijyminen vei kokonaisen'-viikon ajan. Mutta lopuksi kruunautuivat herra tehtair lijan vaivat menestyksellä, syypää oli työmies Käteväinen hänen tehtaassaan. Tämä sai tietysti paikalla potkut -^Voitte-oikeastaan olla iloinen, sanoi tehtailija, etten lähetä poliiseja niskaanne. Ja niin lähti Käteväinen kotiin vaimonsa ja lastensa luokse allapäin apeamielinä. Täten kului kolme kuukautta, • ja - nämä kuukaudet eivät suinkaan olleet hauskoja. Joka kerta kun lapset mankuivat ruokaa, sähähti Käteväisen -vaimo: — Punpää! Mikä sai sinut tuhertamaan tehtailijan lankkuaitaan? Sinusta kai tämä meidän elämä on nyt. tavattoman hauskaa? : — Eipä väinkään, kaukana sitä, vastasi Kätevä men. Ja mitä hän olisi muutakaan sanonut? Mutta miksi hän sitten oli piirustanut tuon kuvan? Sanos se! Se oli vain juolahtanut hänen päähänsä, ja hänellä oli ollut tehdessään sanomattoman ^hauskaa. Mutta huvi oli käynyt kalliiksi Jaa-ahl —Puupää! — Aivan oikein. Mutta kun oli,täten, jatkunut yie-lä jonkun aikaa, teki Käteväinen tärkeän päätöksen: hän lähtisi tehtailijan luokse j ^ pyytäisi anteeksi! Anteeksi hän varmaan, kyllä saisi.. Yksikään ihminen ei, ei edes tehtailija, voisi välttää liikotoata nähdessään hänen ulkomuotonsa- Hän oli laiha kuin .tikku ja nöyrä kuin potkaistu koira kaikkien näiden nälkä-kuukausien jälkeen. Niin,, hän saisi varmaan anteesi. — Jos menen tehtailijan luokse tänään, : tuumaili Käte-väiinen:, niin pääsen huomenna työhön. Ja niinihän lähti. •— Ulkona on muudan miJeay Joka haluaa puhutella patruunaa, sanoi palvelijatar, - , —Mies mutta ei herräsmiesE? — Ei, muudan mies vain-, ' -r- Mutta olenhan saponul^ etten anna kellekään mitään. — Hän on ollut työssä teitaiK-jalla. — Työssä, "jaa. Jos antaisin kai-iille kerjäläisille, jotk* ovat ollee: työssä luonani, tulisi minusta itsestäni keppikerjäläineri. Mutta hän ei sanokaan ker-jäävänsä. —- No, tulkoon sisään sitten. Ja niin sai Käteväinen astua kalskein pyhimpään. Patruuna lehahti ihan vihreäksi naamaltaan nähdessään, kuka tulija 61i. — Mutta mitä pirua,, kuinka te uskallatte! huusi hän. Käteväinen parka kumarteli ja änkytti anteeksiantamusta mkofllen. Hän kumarsi joka sanallaan ja kti-vasi, kuinka syvästi hän oli ka-tu-nut IhairahdustJaan ja kuinka ahkerasti ja hyvin hän tekisi työnsä, jos vain saisi alkaa uudelleen. Ja hän selitti, että hän oli mahtanut olla järjiltään piirustaessaan patruunan kuvan lankkuaitaan, mutta vannoi, että tehtailija saisi hakata hänen kappaleiksi, jos hän -vielä kerran tulisi, yhtä löylynlyömäksi, ja että ei yksikään ihminen maailmassa voisi rakastaa ja ^arvostaa enemmän patruunaa kuin hän, kunhan hän vain saisi uudelleen työtä tehtaassa. Ja Käteväinen oli juuri selittämäisil-lään, että hän tyytyisi jopa pienempään palkkaan kuin muut, kun hänen kielensä yhtäkkiä jäykistyi^ ja hän alkoi sanattomaria tuijottaa seinälle. Ja hänellä oli «yytäkin tuijottaa, sillä seinällä ro^tkui kultakehyksissä karrikatyyri tehtailijasta, kuva, joka .muistutti siinä määrin Käteväisen lankkuaitaan maalaamaa, ett^ sitä olisi voinut pitää samana. . - - - Taivehan talikyiittilät! huudahti hän voimatta n\illään tavoin hillitä ällistys|ään. Ja sitten .alkoi hän nauraa — siellä, tehtailijan kaikkein pyhim^ »nässä, ja hän nauroi vielä virues-saan nelinkontin fortaiden edessä: Hän nousi yhä edelleeh nauraen ja lähti hu ohottaen • suoraa tietä lankkuaidalle,, mihin hän kerran oli piirustanut tehtailijan. Sa^de oli Jo huuhtonut pois -liituviivat ja tiiuli ja aurinko olivat myös tehneet tehtävänsä, mutta lankkuaid8s'sa näkyi silti -vielä hämärä- tehailijan sivtikUva tuossa -suuri koukkuinen nenä, tuossa ilkeä siiipä ja ryohkeä suu. Ja tuon kuvan takia oli Käteväinen saanut potkut. Ja kuitenMn rolKmt tehtailijan seinäHä- samallainen kuva Äsketäin oli Berlinissä oikeudessa käsiteltävänä omituinen oikeusjuttu oikeuskonsulentti Evald v. Häyssleria ja kauppias Paul Dan-zigeria vastaan ,^'oita syytetään siitä, että he olivat ammattiraaifesti solminneet aatelisavibliittoja. He | keinottelivat menestyksellä sellaisten naisten naurettavalla tuhmuudella, jotka tahtoivat hankkia itsel-i leen arvoa "seuraelämässä" ylhäis-l ten niinien avulla. Väärennetyillä papereilla julistettiin naimishaluiset naiset "kreivittäriksi" ja "vapaaherrattariksi". Aatelisen arvoasteen mukaan tuli heidän tuleville miehil-r leen suorittaa suuria summia. E l / döksi oli pantu, että heti -vihkimisen tapahduttua esitettiin erohakemus. Syytetty Daniger, joka on naimisissa oleva mies ja syytteessä myös kaksinnaimisstä, esiintyi milloin kreivi von Einfiedelin, milloin kreivi von Waldenburgin nimisenä, kaikkiaan esitettiin 'X3 tapausta, joissa ' oli harjoitettu , petosta ja törkeää asiakirjain väärennystä. Syytetty von Häussler on avioliittojen solmiamiseen käyttänyt myös kuolleeni veljensä nimeä. Kerran oli hän myös «hankkinut» e^jä^n rouva Landsbergerin pojille,: jotka, aatelismies von B. oli ottanut nimelleen, oikeuden käyttää aatelista nimeä. Naimisraivo näkyy olevan vallalla myös Bresslaussa, missä eräs kauppias H. Costa on keinotellnt lupaamalla hankkia naimahaluisille miehille tilaisuuksia rikkaisnn naimisiin. , Hänen esittäniänsä rikkaat naimafcandidaatit olivat pelkkiä mielikuvituksen tuotteita, M. m. olisi eräällä sellaisella tarjokkaalla pitänyt ollä 30,000 ja toisella 600,000 dollarin omaisuus ja erään naisen mukaan tarjottiin SvOOO puntaa. Palkkioksi on välittäjä kantanut kultakin asiakkaaltaan n. 30—^0 kultamarkfcaa ja tällä tavoin saanut suuren joukon berlinilaisiä nuottaansa. THE STERUNG BANK OF CAlttDA S U D B U R Y N , ONT. HAARAKONTTORI Avaa mielihyväliä tilejä Suomen kaaMlaiiUlo Talletuksia ?1.00 ylöspäin vastaanotetaan. Lainoja oyä, tään luötettavflle henkaöille. . Lähetysvekselejä ostetaan Suor*" Ja muihin vieraisiin maihin. "«o Arvopapereita, osakekirjoja ostetaan jä myydään. • • • ' • _ / T. A. GALE, joliuji TEEN KAIKKIA RäätäliMlaan tjli kohtuhinnaJla, sopivaisuus taataan. Puhdis-tus ja silitys tehdään huolellisesti. O. K O I V U LA Parfyymien historiasta Keskiajan parfyymimuoH sai alkunsa 13:nnella vuosisadalla. Jo silloin, vaikka hajuvesiä vielä tuskin ,tunnettiinkaan, käytettiin niitä väärin ja ylenmäärin, ja eräs ranskalainen kirjailija kertoo, että Ransikassa parfymoitiin yksin hevosten satulatkin. Myöhemmin, varsinkin Ladwig XIV kuoleman jälkeen, alkoi tämä muoti taantua nopeasti. Koska ira-ningas ei voinut viimeisinä elinvuo-sinaan sietää hajuvesiä sen vuoksi, että niiden liiallinen käyttö oli saanut häriet inhoamaan niitä,' ruvettiin hovissa pitämään hyvän- riiaun merkkinä parfyymien -vihaamista ja ylenkatsomilta. Tältä ajalta tiedetään kertoa mitä ihineellisimpiä juttuja -r- totta ja runoutta sekaisin — tiettyjen hajuvesien vahingollisesta vaikutuksesta. Berryn hert-tuattareuj hallitsijan tyttären, väitetään sairastuneen henkisesti ja ruumiillisesti hyvätuoksuisten öljyjen alituisen käytön johdosta ja kuihtuneen ' vähitellen. Kruununprinssin puoliso taas sai myrkytyksen parfymoidusta käsineestä ja kuoli. lT:nnella -vuosisadalla olivat Englanti ja Amerika Europan hajuvesi-hankkijoita. Hienoimpien talojen ar-vo^ sineihin kuuluivat silloin tyynyt, jotka oU täytetty kalleilla öljyillä: 'Ranskan hallitsijan Henrik III vat^ takauden jälkeen kilpailivat miehet naisten kanssa keikailussa ja hajuvesien käytössä, ja samalla kuiri jälkimäiset ompelivat pieniä silkkityy-nyiä »_ joilla pyöristettiin vja parfymoitiin määrättyjä ruumiinosia, si-velivät nuoret keikarit iholleen hyvänhajuisia salvoja ja puuteria. Terveydenhoidosta ei silloin tiedetty vielä paljoakaan; niinpä saatettiin hajuvesiä pitää" sairaustapauksissa jonkinlaisena auojelnskeinona. "Monet niistä varjelivat muka tartunnalta ja nioschus j a ambra edustivat nykyisiä desinfisiomisaineita. • Käsineidentekijä Martiäl, jokaöK-tunnettu myös hajuvesien erÖcoisval-mistajana, oli arvossapidetty ja auu-resti ihailtu henkilö. Ylistihän Sor; neillekin Mnen'; ansioitaan. Mutta Ludwig X V kuoltua päättyi häijuTO-sikaud äkkiä: naisten täytyi eMot- MAX GREENBURG 60—4th Ave. Balsam kadun kulmassa. Suomalaisen baalio Tiereui E N S I L U O K A N SUUTARILIIKE,-KENKIÄ J A MYÖS KUMI- ' KENKIÄ KORJATAAN. TEMMINS ONTABIO. tomasti .pyörtyä jö hyväntuoksuisen kiikan nähdessään — sitä vaati hyvä tapa! Vallankumous pyyhkäisi parfyymit lopullisesti i>enkin alle. '•••.•^—— —o—r —•, •• ,. KananpoMeii hoidosta Kananpoikasten hoidosta antavat amerikalaiset asiantuntijat seuraavia ohjeita: Keväällä ryhtyy huolellinen ka-nankasvattaja hankkimahn kananpoikia siipikarjansa lisäämiseksi ja uudistamiseksi. Nuoret kanat ovat aina •tuottavin osa munimakarioista, joten jokaisessa kanaparvessa tulisi olla muni-vien kanojen kesken puoleksi nuoria karioja. Kun poikaisia keväällä, "ja kesän aikana äkasvate-taan arimimaifcään, bä-vitctääri kesän ja • aikaisemman syksyn ajalla vanhoista kanoista pois ne, jotka ovat vähemmän tudtta-via. •Kenet kanarippikaset vaativat erityistä huolta, hoitoa ja ruokintaa elämänsä ensimäisten-yu^ojen a-jaUa. Koko kasvamisensa ajan.:tulee kananpöiÖa sittOn .hoitaa ja valvoa huolellisella tövaUa. Aikaiset pojat ovat aina tuottarampia, kasvattipa niitä riiuriimdsariqiksi' tai teurastusta varten. ( Kasvatushuörie ja lemmitysuuril sitä-varten tulee laittap kuntoon jo ennenkuin poikaset .ovat saapuneet. Tavallisin keino hoitaa kananpoi-k^ ia on kasvattaminen suuremmissa kolonioissa joissa - on lämmitys-laitos, pitäen noin 350-^00 ka-nanpoikasta aina kussakin: huoneessa ja sijottaen nämä huoneet toisistaan erilleen noin 45 metrin väli-, matkalle, hyvälle . ruohoperäiselle maalle. 3x5 metrin laajuinen .huone on sopiva^ sillä sitä on helppo muuttaa, jos sen alle laitetaan jar lakset. . Jps kananpoikaset saadaan talvella, on paras liasvattaa ne suuressa yhteishuoneessa, Jaettuna'' siten, että toinen osa käytetään lämmitystä varten, toinen taasen kylmempää, jossa" poikaset saavat har-jotella ja voimistella; 'Nuriddin tulee asettaa verkkoaita, etteivät poikaset pääse kokoontumaan nurkkiin. Ensimäisten 36-^8 tunnin ajalla ei kananpojille s»«; antaa ruokaa. Mutta sen jälkeen niille tulee antaa säännöllisesti ,ii-r-5 kertaa päivässä ra-yintoa. lEnsi päivinä niille' tulee antaa säästellen ravintoa, kunnes ovat viiden vuorokauden Ikäisiä, jorika jälkeen niille saa antaa täydet annokset ruokaa. iEJrino-mainen ravinto saadaan inkubaatto-riin jääneistä hedelmättömistä manista, joit? keitetään 15 minuuttia, leikkaan palasiksi ja sekotetaan kuivaksi puuroksi, jossa on thä paljon kutaMnseuräÄVistaMneista 'Muhittuja jauhoja; braäniä-ja maissijauhoja. Kutakin'Isifto «n käytettävä niin paljon, että saadaan kmva jauhe. KuivatSit poäeS*etut^'kaura-jauhot eli ryynit ovat erinomainen LAKIMIES ja ASIANAJAJA Canadian Bank of Comaerce. ' yiäkerrass». Sndknry, Ontsris^ Phone 186 P. 0. Dra»er S60 PALOVAiCUUtUKSIA Kiinteimistöv Nickel Range BH«. Phone 936. Sndbnry. O»»- Ruokaa ja Ksifis ELGIN LUNCH 12 Elgin St., Sudborr. Vastapäätä C. P. R. sähkosano-makonttoria. Autoajuri samassa Phone 1396. ruoka nuorille kanoille ja yo" niitä antaa kerran päivässä, w kolme ravinto-osuutta kananpo ten ruokaa. Kahden viikon kuluttua ^1 kanapoikasille antaa kuivaa ja ta. johon kuuluu painonsa 4 osaa puserrettuja kaurarfyn^.^^ osaa brääniä, 2 osaa niaiss«a«io i osa hyvää lihahakkeustv milinkejä, puoli osaa kuivattta nupiimää. Ostettua kananpo ruokaa tulee antaa ko^ päivässä tämän kuivaseoks^n Maito on kananpoiiaisae mainen ravinto ja tuhsi joko sellaisenaan tai k<m Maito kasvattaa V^^^^Z. Jos maitoa on saatavajaj^^ dossa, ei kuivattua ^ ^ ^ ^P ko hankkia. Kun p o i k ^ »^ kauden ikäisiä, tulee ndle kaampaa eli, ^^0^!^^ Kun ne ovat kahden ^ ^ ^ ^ siä, on ravinto ^ - ^ ^ ^ rC, seksi. iohon.^«J«;^^är-ta hittua maissia. öiw •kotaie kertaa päiva^ . Pikkupoikasten J^^^die tarkkaa työtä. 3 o n i a j - ^ , , . 5 i lS lee lainata enioi^n initä Parenuninja parta-hoitammei toinixtet.*». « jnat tulokset iJaadaan. -
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 22, 1924 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1924-07-22 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus240722 |
Description
Title | 1924-07-22-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
annissa •tava kohonaan olemzsiz tai yhdistyt-Äskeiset
kana j a s«n jälkeen j a kaikki ne
osoittavat terveellistä jäsenmäärän
kultakehyksissä, suunnilleen samal-lai.
nen. vaikka se oli piirretty pape-
-ava toimiin ^^^^^^^-^^ j a suurempaa taipu- rille eikä lankkuaitaan. Ja an-atta-tavalla
r u u -
suure- hyökkäykset . . .
ovat saaneet joukot huomaamaan | musta liittyä
parem.T.in kuin milleinkään ennen mallisen työn tekijöihin.
jollain
miten narrimaista on taistella j a t u l -
Viime
syksyn vaaleissa sai Labor Party
parlamenttiin 142 edustajaa. Jär-
' nettelvn järjettömyys osoittautui jestämistyön ja rahallisen . pohjan,
viim&:*5e>^•sä sulussa metaUiteolHsuu- mitkä ovat tehneet tämSn maJidout-
F^^v^r^n aT-a^-iunionisrinen lii-jrä on Huunnilleen kahdeksan ^ i ^ j o o - r y h m i t t ä i n . Tämän me-ke
on yhdistymisen, hittoutumisen :/-aa
-•, .-.-••rr.Jn^i.^oD^rnu-ten kautta unioit- i ^ .... . .
J ' ' - • ' • ' ^ ' - ' ^ ' ^ .. ; ^ . . r . ; e r o Väv --r-lvHip r(^.:i:-tfrronvia 1 . • " v-iisikym.mentä kaksi i seksi, . ovat luoneet ammattiuniot.
lipumaan | On suuria toiveita, että tämä luku-
["ämän su- i määrä lisäänt.vy vielä seuraa\lHsa
, - - - —- iun oQetu. o:i i.a<....,...a saanut ai-! vaaleissa, mutta ne jotka asettavat
' ' v " l 9 - ' ' 0 -htvi "seitsemän metalli-i k-.n?ressiin kuuluvaa j a ; ,^3^^^ vilkkaan agitats-ionin, mi-; toivonsa yksinomaan poliittiseen t o i -
työläisten uniöta yhdeksi unioksi ; "^^^^«^^ yhteinen jäsenmäärä 5,128,-; ^„ käynnissä joukkojen keskuu-jmintaan^ tietävät etta tyovaenpuolu-käsittäen
400,000 jäsenmäärän. S a - i ^ ' ^ -
mana ^-uonna yhdisty! kak.sitoi.sta |
muuta uniota seitsemäs.sä eri teolli-:
Liittoutumittyö.
•de-sa "hden-uuren union puolesta l e eh voima parlamentissa riippuu
I kaikille'työläisille koko metalliteolli- »mmattiunioitten voimakkuudesta.
suudessa ja laivarakennUKsessa.
suudessa käsittäen yhteensä 300,000; Viimeiset numerot osoittavat työ- Vaikka joukot voivatkin tehdä san-jäi-
entä. Iäisiä olevan kol.metoi.na tai neljä-' gen vähän käytännölliseltä näkökan-
Samaan. aikaan yhdistyi kaksi uni- toista miljoonaa ja niistä on ainoa.s- naita katsoen, pakottavat he v i r k a i l i -
ota muodostaen National Union öf I taan viisi miljoonaa järje.stynyt am-• j^"5ä_ jotakin.
Distributive and Allied Worker3 jär-1 mattiunioitten kongressiin, xiimerotj Muutaman viime vuoden ajalta on
jeston, käsittäen tämä enemmän j osoittavat myö.^kin että ammattiuni-; u.seita tapauksia pikkuisten unioitten
kuin 200,000 jä.sentä. Ja viimeisin j '-»itten kongressiin kuuluvat työläiset; virkailijoista, jotka ovat vastusta-yhtymä
on kolmen union yhteen j tarvitsevat nykyään 20G uniota toi- neet liittymistä unioryhmään ja seu-liittyminen,
mikä muoQostuu tavat-' miakseen. Tämä merkit.see sitä, että
lisistä aputyöläisistä j a käsittää yli kuudesta .seitsemään miljoonaan työ-puolen
miljoonan jäsenmäärän. Tä- Iäiseen on \-ielä saatava luokkatietoi-mä
viimeinen yhtymä on juuri päätetty
ja yhteinen komitea yhteisi.stä
virkailijoista muodo.stettuna laatii
uusia perussääntöjä j a valitsee n i men
uudelle uniolle, mikä tulee olemaan
suurin ammatittomien työläisten
unio maailmassa, '
.Suurempi kehitys ja nopeampi
edistys on odotettavissa seuraavan
kahdentoista kuukauden aikana ain-mattiunioitten
kongressin yleisneuvoston
seurauksena, mikä pani a l kuun
eri ryhmien konferenssit tarkoituksella
pohtia läheisemmän yhteenliittymisen
mahdollisuuksia.
Ensimainen näistä konferensseista
pidettiin Manchesterissa helmi-kuun-
aliissa, mihin •ediistajia oli kutsuttu
kohnestakymhreJieStäviidestä
uniösta, metalliteoliirfiiudfesta ecius^
taen kaikkiaan noin 800,^0*0 jäsentä.
. Tämän* konferenssin jälkl^en ^pitäisi
/hetimiten seurata toineh Bradfordissa,'
viidentoista IcutoiiiotyöläiSteh
union konferenssi, edustaen hoin
200,000 työläistä.
Paitsi näitä yleisneuvoston toimenpiteita
eri ryhmien yhteenvetämisen
. tarkoituksessa, on epävirallisia ko-
Jcouksia j a keskusteluja pidetty uni-(
•öitten virkailijain välillä tarkoituksella
raivata tietä varsinaisille virallisille
neuvotteluille.
Sekä ammattiunioissa että näitten
ulkopuolella pohtivat työläiset teol-lisuusuniokysymyatä.
Melkein kaik-icien
teollisuuksien työläiset pitävät
.ikokouksia eri osissa maata yhtä
"jnittaa.
Näistä toimista päättäen näyttää
:siltä, että koko Englannin työväenluokka,
'sekä jäsenistö että unioitten
"virkailijat, ovat täynnä polttavaa ha-
3ua parantaa järjestöjääh.
Onnetomuudeksi ei asianlaita kokonaisuudessaan
ole näin. Läheisemmän
yhtenäisyyden ajajien tarkoitusperät
eroavat toisistaan, ja vaikeat
olosuhteet ovat myöakin riippuvaisia
asian kehityksestä, minkä
lopullisena tuloksena on edistys.
Pitävätkö siitä Englannin työväenluokan
reformistiset johtajat, jotka
pääasiassa kontrolleer&avat nykyisiä
järjestöjä, tai eivät, vie tapahtumain
kulkua nykyään nopeasti sitä
ai-kaa kohti, jolloin työläiset tulevat
olemaan täydellisesti' järjestyneet
jokaisessa teollisuudessa, ei työpaikkojen
perusteella eikä ammatin perusteella,
ei asteen eikä sukupuolen
perusteella, ^aan tuotannon Ja toimialan
perusteella. ^
siksi ammattiunioitten jäseniksi. .Se
merkitsee myöskin sitä, että noin t u hannen
uniota on vielä saatava ammattiunioitten
kongressin kontrollin
alle ja unioitten lukumäärä vähennettävä
vähitellen tuhannesta unios-ta
korkeintaan kahteenkymmeneen
tai vieläkin vähempään teollisuus ja
toimintaryhmittäin.
Olen jo osoittanut mitä on tehty.
Yleisneuvosto aikoo alottaa suuren
ryntäyksen v. 1923 tarkoituksella
saada miljoonat järjestymättömät
työläiset liikkeeseen ja järjestetyksi.
Samaan aikaan tämän ryntäyksen
kanssa tullaan pitämään unioitten
välillä - konferensseja, lukuunottamatta
niitä, joista olen jo maininnut
tarkoituksella saada läheiset ammatit
ja ryhmät yhdistymään eri teollisuuksissa.
Nykyiset federatslonit
aiotaan läheisempään yhteyteen toistensa
kanssa j a koetetaan saada a i kaan
sopimuksia unioitten kanssa
yhteisestä toiminnasta.
Persoonallisesti olen sitä mieltä
että näistä yrityksistä tulee olemaan
suurfa hyötyä edistykselle, mutta
minä tiedän myöskin yfi(keudet, j o i ta
on vastassa ja, mitkä' on voitettava.
Minä näen nämä valkeutfet jokapäiväisessä
kokemuksessani unioitten
kanssa.
Voitettava vastukset.
Vaikuttavat voimat,
Tcolliauusunioitten kehittyessä,
teollisuusryhmien Jiittyessä toisiinsa
on yhteinen keskushallinto toimeen-panevine
kurinpitovaltuuksineen jo
ennustettu ammattiunioitten kongressin
yleisneuvoston vaatitnukses-sa
saada suuremmat yaltuudet kuin
' mitä sillä on ollut tähah asti.
t Yleisneuvosto syrjäytti parlamenttikomitean
kaksi vuotta «itten Ja sen
valta on jo suuresti lisääntynyt. Jokainen
seuraava vuosi tulee näkemään
suuremman laajenemisen samalla
kun ammattiunioitten kongres^
fiin keskinäiset osat edlstyyät.
Itsenäisyyspyrkimys muokkailee hitaasti
Englannin ammattiunionistista
liikettä ammattiunioitten vaatimtie-ten
puolustusaseesta vallankumoukselliseksi
aseeksi. Ja tämän prosessin
ollessa käynnissä on tämän aseen
lopullinen korftrolli välttämätön tarve,
niille, jotka haluavat kapitalismin
täydellistä poistamista. .1
TeoUisuuskoneiston uudelleen järjestämisessä
on Englannin työläisillä
jättiläistaäinen tehtävä ja lukuunottamatta,
tarpeetonta ja turhaa kärsimättömyyttä
on edistys tapahtunut
tyydyttävästi.
Ybtymisliike olisi tapahtuntit no
peanunin elleivät nykyiset lait vaatisi
että vählatään viisikymmentä
prosenttia jokaisen l i n i o n j^
täytyy,* ottaa osaa äänestykseen ' yh-tymidcymyksestä'
ja. että j^tymi-sen''
paoIesta on annettava k^den-jtymmenen
prosentin enemnilstS annetuista
äänittä.
, Noiti "iSjOÖOiOOO vSestSn kokoriais-luknnuärästa
on Icolmetoista ga neljätoista
miUoonaa ty^lusiä. "Sluiisty:
netösä kamngas&onnasäa on enemmän
kuin tuhannen aminattiunioyh-distysta,
joitten yhteinen jäsenmää-
Ensiksikin. ori niin monia järjes-tymisaatteita
ja teorioita, niin paljon
eri mielipiteitä siitä, mikä ori
teoUisuusunionismia ja useih unohdetaan
se tosiasia, että Englannin
uudelleen järjeStämiseu täytyy ta-piahtua
nykyisen koneiston sisässä
lukuunottaen paikalliset olosuhteet.
Yksi vaikeus on se, että vaikka
jokainen sanoo olevansa yhtä mieltä
läheisemmän yhteyderi yleisestä
periaatteesta ja sanoo haluavansa
suurempaa solidaarisuutta, ori kuitenkin
monta uniota, jotka pelkäävät
itsenäisyyttään ja pitävät kiinni
erikoisuudestaan ja leseuhrautuval-suutta
puuttuu hyvin suuresti. Esimerkiksi
useissa äskfeisissä yhtymissä
on virkailijoille täytynyt taata
kahdeksan vuoden palkka ja työ siitä,
että, ovat avtistaneet yhtymistä.
Unioitten yleissihteerit, sanokaamme
viidenkymmenen tuhannen jäsenen
unioitten, luopuvat sangen vastenmielisesti
vallastaan pienien; patal-jooniensa
yli yhtymällä toiseen järjestöön,
jonka jäsenmäärä olisT
vaikka kolmesataatuhatta. Enemmän
taitoa vaativien ammattien uni-oiasa
on vielä ammattauntamielia-laä
jä haluttomuutta olla saman l i pun,
alla ammatittomien tai puoli
ariiinattilaisten kera.
'lasäksi on useita eri ineriettelyta-poja
järjestämisessä ja erilaiset taksat
etuisuuksiin nähden eri; uniois-sa.
Useitten unioitten etuoikeudet
ovat myöskiri suurena -esteenä, sillä
yksi unio saattaa olla Jiahdenkymme-nen
dollarin arvoinen jäsentä kohti
ja- toinen ainoastaan viiden dollarin
arvoinen jäsentä kohti, kahden tai
useamman union yhdistäminen estyy
usein tämän kautta; Niinikään saattaa
yhden union jäseniiätön enem-riiistö
olla yhtämittaisesti työssä, mikä
luonnbliisesti merkitsee suurempia
tuloja uniolle.
Työntävät y i r k a i l i j o iU toiramtaan.
Unioitten virkailijöitten välillä on
persoonallista kateuttai; ja joissakin
tapauksissa peittelemätöntä vihamielisyyttäkin,
kuten ,esimerkiksi kali-den
merimiesten union yatlUä. Mutta
kuten osoitin, auttavat" olosuhteet
näitten vaikeuksien voittamista;
Vanhan koulun kannattajat kuolevat
pois ja aivan niinkuin Kapitalismi öir
ammattiunionifflnin äiti. Samoin on
myöskin viimeinen suuri hyökkäys
palkkoja ja työläisteri olosuhteita
vastaan luonut tilannetta, mikä ajaa
sfolidaarisuuteien. Tätä, tapahtuu mo^
nella tavalla. Muutamissa tapauksissa
ovat ennen varakkaat.uniot köyhtyneet
lakkojen vuoksi j a työnsulku-jen
vuoksi yrittäesisään puolustaa jäsenistöään
palkan alennuksilta Ja
huonommilta työehdoilta. Kaikki
uniot ovat kärsineet rahallisesti sekä
jäsenmääräänsä nähden enrien-
Icuulumattoman työttömyyden vuojc-
^ Rahalliset vaikeudet ovat jättäneet
union asemaan, jossa on lakat-rauksena
on ollut se, että jäsenistö
on mennyt kokonaisuudessaan yhdistyneeseen
järjestöön. Äskettäin t a pahtui
päinvastainenkin tapaus. Pieni
satamatyöläisten unio, joka ei
saanut riittävää enemmtstöä liittyäkseen
Kuljetus.ja Yleistyöläisten U n i -
oon, on nyt päättänyt liittyä siihen.
Mutta tämä tapahtui vasta sitten
kun pienen union kaiK«-.l virkailijat
erosivat toimistaan j a irlttyivät suureen
unioon.
Monessa yhtymässä, joita viime
vuosina on tapahtunut, ovat uudet
säännöt ja asetukset vähemmän kansanvaltaisia
kuin vanhemmat. Virkailijain
eläke on ollut kallis, mutta
tämä voidaan j a tulee muuttumaan
ajan kuluessa. ,
Yksi viimeaikojen toivehikkaim-mista
merkeistä on ylivalvojain, hallinnollisten
toimitsijain, henkisen
työn tekijäin j a teknilr.sten työläisten
nopea järjestyminen. Tämän
'luokan, henkilöille on muodostettu
monta uniota j a yhdistystä sodan a i -
Tämän vuoksi ovat pölitikoitsijat
pakotetut auttamaan j a edistämään
kaikkea, mikä auttaa teollisuusko-neiston
parempaa järjestämistä ja
lujittamista,
Kapitalicmi poistettava,
' Ne, jotka kuten minäkin, uskovat
että parlamentti ainoastaan kuvastaa
työläisten teollisella alalla saavuttamia
voittoja ja päätöksiii taluodeiii-sen
voimansa avulla, ovat kauan tietäneet
Federation of British Industries
järjestön voiman j a vallan. Tämä
on Englannin kapitalistien unio.
Se on yhtenäinen järjestö, mikä kon-troUeeraa
jäseniään j a jos välttämätöntä,
hallitustakin. Sen voima on
mittaamaton, mutta me tiedämme
työläisten voiman olevan vielä suu-remriian
kuin tämän järjestön, jos
järjestymme kaikki yhteen, depart-mentteihin
järjestettyyn j a sopusointuiseen
järjestöön. Tämä totuus
levenee nopeasti Ja sikäli kuin
tämä huomataan, kasvaa Englannin
ammattiunioliikekin. Toverit Amerikassa:
iiVIe teemme työmme niin
pian kuin suinkin voimme omassa
maassamme, samalla tavalla. Ja sitten
, voimme lyödä kättä j a heittää
kapitalismin pois maailmasta kaikkine
hirvittävyyksineen j a kauheuksl-neen
hirvittävien j akäuhistuttavien
asiain kera.
vasti oli tehtailija jopa'ylpeä tästä
taulusta.
i l u t t a mikä sitten teki tämän merkillisen
eroituksen? Ehkäpä aivan
yksinkertaisesti se, ettei Käteväinen
ollut ottanut maksua työstään' —
hän kun o l i muutenkin rehkinyt Koko
ikänsä melkein ilman maksua —
kun sen-sijaan tehtailija oli maksanut
jonkun satalappusen taiteilijalle,
joka oli maalannut tuon karrikatyyrin
hänen seinälleen.
—• E i , sanoi Käteväinen, tämä
tällainen elärriä menee yli minun
ymmärrykseni.
Ja hän meni j a h i r t t i itsensä.
Naimisraivoa aatelisarvojen
ja rikkauksien
takia
tuttavanne Canadaa
Parhjua tapa taottaa tuttavanne i» « ~ • "
WIute Star Donimon U n j a n tai l a i v a ' Y r ^ u t / ^ ^
T a l l a i . e n piletin lahettSi t a i i U oleva Wlute St» V^"^ ^
laiseen saman linjan konttoriin, joka on 15I.J«..- - I««tt»rf
kostajaa. W u t o StariUa on konttorina TokTeTni ^
pnngissa joka maassa Europaaia.- "^«««a »»nomatUt^altti
TayaeUisia tietoja paisirelidoist^ paM,'.
H. a THORLEY
42. King St. E.
Toronto, Oat.
tai kaikilta^ paikallisilta
rautatie- ja laiva-
agenteilta. '
K u v a l a n ^ ^
• Kirj. Dinar Annas.
Tehtailija käveli ruumiinsa terveydeksi
kauniina kesä-aamuna tehtaaseen
johtavalla tiellä. Aurinko paistoi,
linnut lauloivat, tai-vas oli sininen
jne. Tehtailija oli tyytyväinen
itseensä Ja rimailmaan, mihin hänellä
oli syjrnsäkin, koska hän oli kylläisyyttään
ähkivä jä vaiHa huolta
huomisesta. Niinpä astua tepsutteli
hän siinä hiljaa hyräillen ja Tceppiään
heOntellen sekä laskeskellen, kuinka
paljon ansaitsisi tulevalla palkanalennuksella.
Toden totta, jymähti
hän, oli sen jälkeen aika matkustaa
etelään ja levätä kaikesta paljosta
vaivasta.ja otsanhiestä. ''Ja hän ajatr
teli myös mom'a muita laatuisia asioita.
Mutta sitten seisahti hän yhz-äkkiä
ja tuijotti tuijottamistaan yhteen
pisteeseen.
Tien toisella reunalla törrötti lankkuaita.
Siihen oli liidulla piirutettu
jotakin jä Iravan alla oli itserisä tehtailijan
nimi. Herra tehtailija tuijotti'
vuoroin kuvaan, -vuoroin allekirjoitukseen,
ja hänen kurkustaan
pääsi älinä, joka sai, linnut vaikene-riiaan
ja auringoA peittymään pilven-hattaran
taakse, joka/oli kuin Olauksesta
paikalla.
—- Minäko muka tuo ulvoi hän.
Minäkö tuo! Minnllajko muka tuollainen
nenä ja tuoUairien suöl Mikä
roisto onkaan tuon tuhertanut? Mutta
olipia. hän kuka ayvknsä, niin saa
hän tuntea nahoissaan!
Ja tehtailija iski kepillään omaa
naamatauluaan lankkuaidassa, niin
että aita tärisi, ja sitten kiiruhti
hän astumaan sisään tehtaanportista
keppiään villisti heiluttaen, että
portinvartija kalpeni.
teläjän -väijyminen
vei kokonaisen'-viikon ajan. Mutta
lopuksi kruunautuivat herra tehtair
lijan vaivat menestyksellä, syypää
oli työmies Käteväinen hänen tehtaassaan.
Tämä sai tietysti paikalla
potkut
-^Voitte-oikeastaan olla iloinen,
sanoi tehtailija, etten lähetä poliiseja
niskaanne.
Ja niin lähti Käteväinen kotiin
vaimonsa ja lastensa luokse allapäin
apeamielinä. Täten kului kolme kuukautta,
• ja - nämä kuukaudet eivät
suinkaan olleet hauskoja. Joka kerta
kun lapset mankuivat ruokaa, sähähti
Käteväisen -vaimo:
— Punpää! Mikä sai sinut tuhertamaan
tehtailijan lankkuaitaan?
Sinusta kai tämä meidän elämä on
nyt. tavattoman hauskaa? :
— Eipä väinkään, kaukana sitä,
vastasi Kätevä men.
Ja mitä hän olisi muutakaan sanonut?
Mutta miksi hän sitten oli
piirustanut tuon kuvan? Sanos se!
Se oli vain juolahtanut hänen päähänsä,
ja hänellä oli ollut tehdessään
sanomattoman ^hauskaa. Mutta
huvi oli käynyt kalliiksi Jaa-ahl
—Puupää!
— Aivan oikein.
Mutta kun oli,täten, jatkunut yie-lä
jonkun aikaa, teki Käteväinen
tärkeän päätöksen: hän lähtisi tehtailijan
luokse j ^ pyytäisi anteeksi!
Anteeksi hän varmaan, kyllä saisi..
Yksikään ihminen ei, ei edes tehtailija,
voisi välttää liikotoata nähdessään
hänen ulkomuotonsa- Hän oli
laiha kuin .tikku ja nöyrä kuin potkaistu
koira kaikkien näiden nälkä-kuukausien
jälkeen. Niin,, hän saisi
varmaan anteesi.
— Jos menen tehtailijan luokse
tänään, : tuumaili Käte-väiinen:, niin
pääsen huomenna työhön.
Ja niinihän lähti.
•— Ulkona on muudan miJeay Joka
haluaa puhutella patruunaa, sanoi
palvelijatar, - ,
—Mies mutta ei herräsmiesE?
— Ei, muudan mies vain-, '
-r- Mutta olenhan saponul^ etten
anna kellekään mitään.
— Hän on ollut työssä teitaiK-jalla.
— Työssä, "jaa. Jos antaisin kai-iille
kerjäläisille, jotk* ovat ollee:
työssä luonani, tulisi minusta itsestäni
keppikerjäläineri.
Mutta hän ei sanokaan ker-jäävänsä.
—- No, tulkoon sisään sitten.
Ja niin sai Käteväinen astua kalskein
pyhimpään. Patruuna lehahti
ihan vihreäksi naamaltaan nähdessään,
kuka tulija 61i.
— Mutta mitä pirua,, kuinka te
uskallatte! huusi hän.
Käteväinen parka kumarteli ja
änkytti anteeksiantamusta mkofllen.
Hän kumarsi joka sanallaan ja kti-vasi,
kuinka syvästi hän oli ka-tu-nut
IhairahdustJaan ja kuinka ahkerasti
ja hyvin hän tekisi työnsä, jos
vain saisi alkaa uudelleen. Ja hän
selitti, että hän oli mahtanut olla
järjiltään piirustaessaan patruunan
kuvan lankkuaitaan, mutta vannoi,
että tehtailija saisi hakata hänen
kappaleiksi, jos hän -vielä kerran tulisi,
yhtä löylynlyömäksi, ja että ei
yksikään ihminen maailmassa voisi
rakastaa ja ^arvostaa enemmän patruunaa
kuin hän, kunhan hän vain
saisi uudelleen työtä tehtaassa. Ja
Käteväinen oli juuri selittämäisil-lään,
että hän tyytyisi jopa pienempään
palkkaan kuin muut, kun hänen
kielensä yhtäkkiä jäykistyi^ ja
hän alkoi sanattomaria tuijottaa seinälle.
Ja hänellä oli «yytäkin tuijottaa,
sillä seinällä ro^tkui kultakehyksissä
karrikatyyri tehtailijasta,
kuva, joka .muistutti siinä määrin
Käteväisen lankkuaitaan maalaamaa,
ett^ sitä olisi voinut pitää samana.
. - - - Taivehan talikyiittilät! huudahti
hän voimatta n\illään tavoin
hillitä ällistys|ään.
Ja sitten .alkoi hän nauraa —
siellä, tehtailijan kaikkein pyhim^
»nässä, ja hän nauroi vielä virues-saan
nelinkontin fortaiden edessä:
Hän nousi yhä edelleeh nauraen ja
lähti hu ohottaen • suoraa tietä lankkuaidalle,,
mihin hän kerran oli piirustanut
tehtailijan. Sa^de oli Jo
huuhtonut pois -liituviivat ja tiiuli ja
aurinko olivat myös tehneet tehtävänsä,
mutta lankkuaid8s'sa näkyi
silti -vielä hämärä- tehailijan sivtikUva
tuossa -suuri koukkuinen nenä, tuossa
ilkeä siiipä ja ryohkeä suu. Ja
tuon kuvan takia oli Käteväinen
saanut potkut. Ja kuitenMn rolKmt
tehtailijan seinäHä- samallainen kuva
Äsketäin oli Berlinissä oikeudessa
käsiteltävänä omituinen oikeusjuttu
oikeuskonsulentti Evald v.
Häyssleria ja kauppias Paul Dan-zigeria
vastaan ,^'oita syytetään siitä,
että he olivat ammattiraaifesti
solminneet aatelisavibliittoja. He |
keinottelivat menestyksellä sellaisten
naisten naurettavalla tuhmuudella,
jotka tahtoivat hankkia itsel-i
leen arvoa "seuraelämässä" ylhäis-l
ten niinien avulla. Väärennetyillä
papereilla julistettiin naimishaluiset
naiset "kreivittäriksi" ja "vapaaherrattariksi".
Aatelisen arvoasteen
mukaan tuli heidän tuleville miehil-r
leen suorittaa suuria summia. E l /
döksi oli pantu, että heti -vihkimisen
tapahduttua esitettiin erohakemus.
Syytetty Daniger, joka on
naimisissa oleva mies ja syytteessä
myös kaksinnaimisstä, esiintyi milloin
kreivi von Einfiedelin, milloin
kreivi von Waldenburgin nimisenä,
kaikkiaan esitettiin 'X3 tapausta,
joissa ' oli harjoitettu , petosta ja
törkeää asiakirjain väärennystä.
Syytetty von Häussler on avioliittojen
solmiamiseen käyttänyt myös
kuolleeni veljensä nimeä. Kerran
oli hän myös «hankkinut» e^jä^n rouva
Landsbergerin pojille,: jotka, aatelismies
von B. oli ottanut nimelleen,
oikeuden käyttää aatelista nimeä.
Naimisraivo näkyy olevan vallalla
myös Bresslaussa, missä eräs kauppias
H. Costa on keinotellnt lupaamalla
hankkia naimahaluisille miehille
tilaisuuksia rikkaisnn naimisiin.
, Hänen esittäniänsä rikkaat
naimafcandidaatit olivat pelkkiä mielikuvituksen
tuotteita, M. m. olisi
eräällä sellaisella tarjokkaalla pitänyt
ollä 30,000 ja toisella 600,000
dollarin omaisuus ja erään naisen
mukaan tarjottiin SvOOO puntaa.
Palkkioksi on välittäjä kantanut
kultakin asiakkaaltaan n. 30—^0
kultamarkfcaa ja tällä tavoin saanut
suuren joukon berlinilaisiä
nuottaansa.
THE STERUNG BANK OF CAlttDA
S U D B U R Y N , ONT. HAARAKONTTORI
Avaa mielihyväliä tilejä Suomen kaaMlaiiUlo
Talletuksia ?1.00 ylöspäin vastaanotetaan. Lainoja oyä,
tään luötettavflle henkaöille. . Lähetysvekselejä ostetaan Suor*"
Ja muihin vieraisiin maihin. "«o
Arvopapereita, osakekirjoja ostetaan jä myydään.
• • • ' • _ / T. A. GALE, joliuji
TEEN KAIKKIA
RäätäliMlaan tjli
kohtuhinnaJla, sopivaisuus taataan. Puhdis-tus
ja silitys tehdään huolellisesti.
O. K O I V U LA
Parfyymien historiasta
Keskiajan parfyymimuoH sai alkunsa
13:nnella vuosisadalla. Jo
silloin, vaikka hajuvesiä vielä tuskin
,tunnettiinkaan, käytettiin niitä väärin
ja ylenmäärin, ja eräs ranskalainen
kirjailija kertoo, että Ransikassa
parfymoitiin yksin hevosten satulatkin.
Myöhemmin, varsinkin Ladwig
XIV kuoleman jälkeen, alkoi tämä
muoti taantua nopeasti. Koska ira-ningas
ei voinut viimeisinä elinvuo-sinaan
sietää hajuvesiä sen vuoksi,
että niiden liiallinen käyttö oli saanut
häriet inhoamaan niitä,' ruvettiin
hovissa pitämään hyvän- riiaun
merkkinä parfyymien -vihaamista ja
ylenkatsomilta. Tältä ajalta tiedetään
kertoa mitä ihineellisimpiä juttuja
-r- totta ja runoutta sekaisin
— tiettyjen hajuvesien vahingollisesta
vaikutuksesta. Berryn hert-tuattareuj
hallitsijan tyttären, väitetään
sairastuneen henkisesti ja
ruumiillisesti hyvätuoksuisten öljyjen
alituisen käytön johdosta ja kuihtuneen
' vähitellen. Kruununprinssin
puoliso taas sai myrkytyksen parfymoidusta
käsineestä ja kuoli.
lT:nnella -vuosisadalla olivat Englanti
ja Amerika Europan hajuvesi-hankkijoita.
Hienoimpien talojen ar-vo^
sineihin kuuluivat silloin tyynyt,
jotka oU täytetty kalleilla öljyillä:
'Ranskan hallitsijan Henrik III vat^
takauden jälkeen kilpailivat miehet
naisten kanssa keikailussa ja hajuvesien
käytössä, ja samalla kuiri jälkimäiset
ompelivat pieniä silkkityy-nyiä
»_ joilla pyöristettiin vja parfymoitiin
määrättyjä ruumiinosia, si-velivät
nuoret keikarit iholleen hyvänhajuisia
salvoja ja puuteria. Terveydenhoidosta
ei silloin tiedetty
vielä paljoakaan; niinpä saatettiin
hajuvesiä pitää" sairaustapauksissa
jonkinlaisena auojelnskeinona. "Monet
niistä varjelivat muka tartunnalta
ja nioschus j a ambra edustivat
nykyisiä desinfisiomisaineita.
• Käsineidentekijä Martiäl, jokaöK-tunnettu
myös hajuvesien erÖcoisval-mistajana,
oli arvossapidetty ja auu-resti
ihailtu henkilö. Ylistihän Sor;
neillekin Mnen'; ansioitaan. Mutta
Ludwig X V kuoltua päättyi häijuTO-sikaud
äkkiä: naisten täytyi eMot-
MAX GREENBURG
60—4th Ave. Balsam kadun kulmassa. Suomalaisen baalio Tiereui
E N S I L U O K A N SUUTARILIIKE,-KENKIÄ J A MYÖS KUMI- '
KENKIÄ KORJATAAN.
TEMMINS ONTABIO.
tomasti .pyörtyä jö hyväntuoksuisen
kiikan nähdessään — sitä vaati hyvä
tapa! Vallankumous pyyhkäisi
parfyymit lopullisesti i>enkin alle.
'•••.•^—— —o—r —•, •• ,.
KananpoMeii hoidosta
Kananpoikasten hoidosta antavat
amerikalaiset asiantuntijat seuraavia
ohjeita:
Keväällä ryhtyy huolellinen ka-nankasvattaja
hankkimahn kananpoikia
siipikarjansa lisäämiseksi ja
uudistamiseksi. Nuoret kanat ovat
aina •tuottavin osa munimakarioista,
joten jokaisessa kanaparvessa tulisi
olla muni-vien kanojen kesken puoleksi
nuoria karioja. Kun poikaisia
keväällä, "ja kesän aikana äkasvate-taan
arimimaifcään, bä-vitctääri kesän
ja • aikaisemman syksyn ajalla
vanhoista kanoista pois ne, jotka
ovat vähemmän tudtta-via.
•Kenet kanarippikaset vaativat erityistä
huolta, hoitoa ja ruokintaa
elämänsä ensimäisten-yu^ojen a-jaUa.
Koko kasvamisensa ajan.:tulee
kananpöiÖa sittOn .hoitaa ja valvoa
huolellisella tövaUa. Aikaiset
pojat ovat aina tuottarampia, kasvattipa
niitä riiuriimdsariqiksi' tai
teurastusta varten. (
Kasvatushuörie ja lemmitysuuril
sitä-varten tulee laittap kuntoon jo
ennenkuin poikaset .ovat saapuneet.
Tavallisin keino hoitaa kananpoi-k^
ia on kasvattaminen suuremmissa
kolonioissa joissa - on lämmitys-laitos,
pitäen noin 350-^00 ka-nanpoikasta
aina kussakin: huoneessa
ja sijottaen nämä huoneet toisistaan
erilleen noin 45 metrin väli-,
matkalle, hyvälle . ruohoperäiselle
maalle. 3x5 metrin laajuinen .huone
on sopiva^ sillä sitä on helppo
muuttaa, jos sen alle laitetaan jar
lakset. . Jps kananpoikaset saadaan
talvella, on paras liasvattaa ne suuressa
yhteishuoneessa, Jaettuna'' siten,
että toinen osa käytetään lämmitystä
varten, toinen taasen kylmempää,
jossa" poikaset saavat har-jotella
ja voimistella; 'Nuriddin tulee
asettaa verkkoaita, etteivät poikaset
pääse kokoontumaan nurkkiin.
Ensimäisten 36-^8 tunnin ajalla
ei kananpojille s»«; antaa ruokaa.
Mutta sen jälkeen niille tulee
antaa säännöllisesti ,ii-r-5 kertaa
päivässä ra-yintoa. lEnsi päivinä niille'
tulee antaa säästellen ravintoa,
kunnes ovat viiden vuorokauden
Ikäisiä, jorika jälkeen niille saa antaa
täydet annokset ruokaa. iEJrino-mainen
ravinto saadaan inkubaatto-riin
jääneistä hedelmättömistä manista,
joit? keitetään 15 minuuttia,
leikkaan palasiksi ja sekotetaan
kuivaksi puuroksi, jossa on thä paljon
kutaMnseuräÄVistaMneista 'Muhittuja
jauhoja; braäniä-ja maissijauhoja.
Kutakin'Isifto «n käytettävä
niin paljon, että saadaan kmva
jauhe. KuivatSit poäeS*etut^'kaura-jauhot
eli ryynit ovat erinomainen
LAKIMIES ja ASIANAJAJA
Canadian Bank of Comaerce.
' yiäkerrass».
Sndknry, Ontsris^
Phone 186 P. 0. Dra»er S60
PALOVAiCUUtUKSIA
Kiinteimistöv
Nickel Range BH«.
Phone 936. Sndbnry. O»»-
Ruokaa ja Ksifis
ELGIN LUNCH
12 Elgin St., Sudborr.
Vastapäätä C. P. R. sähkosano-makonttoria.
Autoajuri samassa
Phone 1396.
ruoka nuorille kanoille ja yo"
niitä antaa kerran päivässä, w
kolme ravinto-osuutta kananpo
ten ruokaa.
Kahden viikon kuluttua ^1
kanapoikasille antaa kuivaa ja
ta. johon kuuluu painonsa
4 osaa puserrettuja kaurarfyn^.^^
osaa brääniä, 2 osaa niaiss«a«io
i osa hyvää lihahakkeustv
milinkejä, puoli osaa kuivattta
nupiimää. Ostettua kananpo
ruokaa tulee antaa ko^
päivässä tämän kuivaseoks^n
Maito on kananpoiiaisae
mainen ravinto ja tuhsi
joko sellaisenaan tai k |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-07-22-02