Canadan uutiset, December 21, 1922

              TT'
•N
Clemmceaun Ame­rikan-
matka.
olen ihaillut sitä miestä, joka
vuonna 1871 Bordeauxin kansal­liskokouksessa
merkitsi vasta*
lauseensa ElsasSTLothringin Sak­salle
luo vuctamist;! vastaan. Olet
ainoa kokouksessa mukana ollut
mies, joka neljä^kymnientäkalr
deksau vuotta/ myöhemmin mv
dell een toit nuö maa kunnat eina-i
i i a a n yhteyteen ja sitten hyvällä
Milhiiseksi tämä ref I «.^>'^'ä ansaitsit haudallesi k i r j o i -
Georg?;; trieiueneeau. kuu!ui-sa
ranskaljjinen valtiomies, van­ha
" t i i k e r i ' ' V on suorittanut
kiertomatkansa i Yhdysvalloissa
j a lähtenyt takaisin omalle
maallensa.
k i — jonka pääasiallisena tar­koituksena
ilmoitettiin olevan
myötätunnon herättäminen Ame­rikassa,^
Ransklalle ja: sen asialle
^ tuloksiltaan m u o d o s t u i , ei ole
tiedossamme. alutta kaikesta
hänen puhe|densa aihuttaniasta
arvostehisZR i?äättäen Yhdysval­loissa
ei osattu, tai ehkä ei t-tUr
dottukaan, asettua Clemeneeaun
kannalle Ranskan kiristyspoli-tiikassa.
Maximilij^^^^ - l i a r d e u , kuuluisa
.s a k s ai ain e n sa n o m a 1 e h t i m ies, j ui-leikin-tuksen:
• -1 ie eitoyen Georges
("lemeneeau, ä l)ien m a r i t e de la
p a t r i e . v ' :
'^lyöskin ty^^^
si- mehnessäsi; yU Atlän^^^^
kiessasi Ranskaa puolustamassa
kaupungista. kayipunkijn, ansait­see
ihailua.' Itse; puolesta
olen varma, että 'senaatin vast^
väitteet eivät oikeuta Baksan sa-.
nomalehdistÖä^^;/fe
in at k a äsi- :. epä onn ist u n e eksi,.; j ok a
V a s t o i n " o d o t u k s i a - koituisi;
sanVliyA'^^^:^!- • •
kaisee ClemneauUe omistetun Mutta koska minä sinua, k or
vetoomuksen, 1 joka paremmin'koastn ijästäsi huolimatta, pidiin
talitonsav huurnorinsV' ja
laskunsa puolesta hän oli aina­k
i n sinun vertaisesi, mutta en­nen
kaikkea inhiraiilinen, hyvän­tahtoinen
demokraatti. Hän pir.i
vireillä voiton toivoa, synkimpr
näkin hetkinä, inutta aina Sutu-teristä
Riehmondiin saakka hä­nen
tarkoituksensa oli sovitus ja
kestävä rauha.
Tahdotko nytkin sulkea korva-si
kuten Versaillesissa — missä
kuin. mikään muu osoittaa ilans-kan
ja S^iksan välillä nykyään
vallitsevia suhttntn jn niitä ar­vaamattomia
st'ur;iuksia, jotka
saattavat koitua joko hviidyksi
*ai tuhok J*. kummadekiir m;!-illc
riippu<m siitii,. inihiii siniiifaaii
niitä edelleen kcliitetäiin. Ihin
lausuu m. m.'-
" L i n c o l n i n liaudjiihi -iiici. k<iii-salainon
v r . ( r - < ' x ('Icim/ueeau,
teit kr)inpel<in yrityksen seurata
v o i m a k k a a n a , • k a t s o n t a r p e e l l i ­s
e k s i h u o m a u t t a a k u u l i j o i l l e s i,
että sinä t y i i s k e n t e l e l t u h o i s an
j a v a a r a l l i s e n luirlui k u v i t e l m a n
j o h t a m a n a . A^iiksiesi a l l a l e i k i t ­televä
hymy osoittnn. että sinä
o( oli^i hämmästynyt - k a r k e a n i ;
p a n k i i i n i Sjiksasta Tulevaa vasta*
M u t t a ei kr» <?iuua jo omassa
inaassast >t''^ n u h d e l T U iörkeis\h
( M ' t'hdvksistä ' I^^ikö oma k a n s a si
suuren Al)rn] i a m ' n knikille iule" siniui kaiM)nut pvesiden1in-vir
vaisuuden valt i o m i c h i l h ' anta­maa
esimerkkiii,
.. Tii in ä n le 11-j o i 11;i j;i (> i k" n ui u
n i i h i n , jotka sinun iNdielliset ai­komuksesi
i: : i f i ' 'M liu )inn^(Ui ot­tamatta
• eli luulisi, että sinua
johtaa vain vilia ja liikerimäi-nei],
tuhoisa raivo.
Aina olen. iliaillut sinun, kovaa
ja teräksenlujaa tarmoani. Aina
kaan .s-oprma tomaksi sillä, perus­teella,
eriä sinua ])id.'ttiin vain
tei-äksis-enä sotakoneena ? Sama
k(ditalo olisi tullut Lincolnin o-saksi,
jos hän olisi elänyt, j«i so­dan
jiilkeen etelävaltioita Oiin
[) i d e 11 \- \'e r i \' i 11 o 11 i s e 11 a; •: M A i : • n
Sl)rinf^rieldissä yli^^äm;l^i patir MI. Vaan
arkka' olikin valmisiA'tlu.: toisci.
laisista aineksista. Hautni^.M"!
tuovat nämii kirkas silmäi^ci Ahvi-nanmaan mei'en silakat,
jotka ovat livt saapuneet tänne' \ iinnM^ellä Allan linjan lai­v
a l l a ^ " V i c t o r i a t i " . nykyään i'. iv n "•Marburn". —'^^aik-ka
ei "sumi| n a s^a'\ kuten entinen Karstulan .Alalakias.
Xämä o\lit tulleet tämän pitkän maikan, puoli maapal­loa,
maita ia meriä seilanneet. Canadan .siuunalaisten iloksi .,a
naut innoksi. — Muu 11 oe ksi r u o k a j i i r jöst el i o ä <i nn e,., ka uan ka i^
vatuksi parhaaksi suolakalaksi.
Näin siis'"'hailit, hohtavat hopeakalat. tulivat tänne, ko^-
ka te ette mtuineet siinu\
Varsin liyvä ajatus, ja — r-aljon halvempi tempi)u' Ei-kf)
olekin?
tummanpunaisia Pohjolan kankaiden jaloja marjoja, omassa,
syyskuun yöhallan kypsyttämässä viikevässii mehussaan. Nä
mä marjat ovat siis luonnontila^^^^a, ilman ^'että eli muita vä­hin
j,»- o 11 j s i a i a t k o a i n (; i t a.
Eikö tulekin vesi kielellenne mnistellessa niiden mainio-.
ta makua kun pienenä poikamuUikkana.eli tytönpalleronako^:
tikankailla mai-iailitte j a söitte.
. Puolukan terveellinen j a kirpeä marjahappo antaa taasen ;
uuden maun tuolle vanhalle sitkeälle lihalle:- - \
J a n2 herkulliset liemet, hyytelöt ja puolapuurot—kuin­ka
verrattomia!
Näitä taatusti tuoreita ja maukkaita Suomen .tuottt<iita suositte­lee
ja myypi seuraavat luotettavat likkoet:
i PORT ARTHURISSA:
John Aarnion Liliakauppa A. .T. Johnson
AlgomaMeat Market O. Kivelän Leipomo
F". E . Davidson Frank Kunnas
International Grocery Smilcy Grocery Go,
Wanson & Kajander.
FORT WILLIAMISSA:
Otto Aarnio Bakery Sui)erlor Giocery & Dakery
J. A. Jacobson (K. Ollikkala)
\ \ Thunder Bay Store (P. Lankinen)
NOLALUSSA Farmera' Mercantile Association, Limited *
Woif Siding, P. A. D., Isauc Karila
Mabella, Kalje Lampainen:
. Sioux Lookout, Ont.. Alex Ranta. j :.
PAIKKAKUNNILLE MISSÄ EI OLE VIELÄ JÄLLEENMYYJIÄ,
OTETAAN ASIAMIEHIÄ. BELPPO SIVUTOIMI JA HYVÄ PALK­KIO.
KI,RJOITTAKAA VIIPYMÄTTÄ.
SILLÄ VÄLIN K U L U T T A J I L L E , JOTKA ASUVAT MUUALLA
KUIN EDELLÄ. MAINITUILLA PAIKKAKUNNILLA. LÄHETÄN
SUORAAN TIIKKUVARASTOSTANI SEURAA-VILLA HINNOrLLA:
P u c l u k o i t a 100 paunan tynnörissä (o» 10c eli $19.00 tynnöri.
oO paunan tynnöri«sä (n) 20e eli $10.00
25 pa un an ä mpärissä (a) 21c.. el i i $5.25 äm päri
Silakoita, koko nelikko. 66 paunaa kalaa . . . . $10.25 nelikko
i/j—nelikko :V,\ paunaa kalaa .. $5.50 kpl.
^/i—nelikko IGi/C paunaa kalaa $3.40 kpl
Hangon kuuluisia herkku anjoviksia, kannu . . i . . . . . . . . . 60c
Turun maustekalaa(kutuhailia) iso kannu . . . i . . , . . . . . .65c
Nämä hinnat astiat vapaasti Port A r t h u r i n asemalla. .
Tilauksistaj $25.00 eli enemmän 5% erikois alennus. Hyvät naa­purit
ja 'ys:ävät tilatkaa yhdessä. Säästätte 5% ja| saatte halvem­man
rahdin. '
Moneyorderin tulee seurata tilausta.
Joka astian takaan tuoreeksi j a maukkaaksi, kuten tässä
on kerrottu eli saatte rahanne takaisin.
Luottosuo.sittelijani; Imperial Bank of Canada, Port
A r t h u r Branch.
Tilaamalla heti saatte SUOi\[EN TULTJATRET vielä U u ­deksi
Vuodeksi.
se ehkä o l i anteeksi annettava-—
suuren kansan äänelle, kansan,
joka. ei ^> vuosisatoja halua olla
toisen ikeessä t Se, minkä Sak^
san täytyy—-ja minkä se v o i—
suorittaa korvausmaksuina on ta­vallinen
juokseva liikeasia. Joka­päiväisessä
liike-elämässä se vel­kojain
ja velottavain kesken suo­riteta
an ti li k i r j a i n t a r k a s tn k sell a
e i k ä s a j) el i n k a 1 i st uk se 11 a. Tä 11 än,
kansalainen ('lenvenceau, Lincol­nin
muisto sinua velvoittaa. Pa­risissa
sinun kolisi sijaitsee ka*
didla. : j o k a on saainit nimensä
:P\'anklinin mukaan, ja sinä tie­dät,
että tuo jalo kansalainen ei
koskaan käyttänyt tyrannilta
saamaansa valtikkaa tullakseen
i tse tyrän n i ks i, J a ..nm-öskin oi et
kunnioittanut AVashinfjtonia, tuo­ta
suur mi estä, jonka mainehik­kain
työ oli sodan näännyttä-mäin
valtioiden yhdistäminen.
.Suui-ilia, inei-en ympiiröinjillä
valtnkunnilln on. täi'keämpäiikin
työt ä kuin nslcnla is-sa ksa la in en
riitiikysymys. Ymmärtäväisen vor
t a ja 11 • t n 1 i si k ii y 11 ä ä h y v ä k s e e n
voitetuir asemaa, ja käyttää häntä
taloude 1TS(M>n. yhteistyöhön. , En
tahdo kicltiiii, ettei .'^aksa olisi
t e h n \' f su u)' t f 1 e 1 • e i 1 d >'s t ä 1 ^a n s-k
; " ' n n<'ih<len, mutta siitä se on
j ( i saanut.: kauhean rangaistuk:
kun Posen. iiiinsi-freussi,
.Memel. Pohjois-Sehlo.s--
wifr, Vlii-S^Iesia, Elsas^-Lot iii-ing
j a Saai' on otettu siltä, Heinin'
m aa .\'a It a kun n ast a er ot e it n . . vai ^
koiset i>;antn värillisten joukko­jen
valvonnan alle j a Saksan tär­keiden
teollisuusalueiden ryöstä-ni
i s e 11 ii V ie t y • k a n sa 11 a, k- a i k k i . e -
•iiimisen malidollisuudet,,,menee
se j o 1 i i a n j) i t k ä 11 e. .1 o,s. t ie t ä i s i t,
kuinka kaulieasti Saksan kansa
kärsii keinottelijain'. i-osvoukses'
ta, kuinka sairas sen sielu on;
kuinka nääntynyt henkinen elä­mä,
V k n i n k a mädännvt valtioko"
tulojeu lisiTäutyä noin 5 miljoo­naa
dolkria kuussa. On syytä
uskoa, että: Äiinä kohden lopulta
onnistutaan kykenevällä johdolla
j a tarmokkaalla pai veluk.sella,:
jonka kansallinen rautatie oikein
johdettuna pystyy antamaan.
P o l i i t t i s i l l a vaikutteilla ei tule
olemaan minkäänlaista sijaa kan-sallisteiden
johdossa ilmoittaa S i r
J l e n r y . Pääni inisterj. Mackenzie
K i n g on siinä kohden antanut
vakuutuksen uudelle presidentil­le
, ja; luovuttanut hänelle ylim­män
vallan k a i k k i a rautatien a-sioita
koskevissa päätöksissä. Si­ten
ei ole mitään pelkoa, että
puoluepyyteet saisivat jalansijaa-j
a häiritsevästi vaikuttaisivat te­hokkaaseen
toimintaan.
Kansallisteitä on pidettävä suu­rena
puhtaasti liikeperiaatteiden
mukaan hoidettavana yrityksenä,
.j^oka edullisiin t u l o k s i in päästäk­seen
tarvitsee kohtuullista tukea
tavaranlähettäjiltä ja matkusta^
valta yleisöltä. Kuinka laajaksi
yhteistoiminta rautatien ja ylei­sön
välillä muodostuu, riipp| UU
ensikädessä rautatien johdosta,
jonka tehtävänä on yleisöä ^innos­taa.
iMuiden rautateiden, etu-pii
äss ä C-a n a d i a n 1 \a e i f i e i n k i 1 pai'
lua ei tarvitse katsoa kansalli.s-systeemin
edistymistä hiliritse*
vaksi tekijäksi,. sillä liikennettä
epä i le m ä t tä i' i i 11 ää k y 11 i k s i k um-mallekiii
niin pian kuin Canadan
1 aa j an si i rto 1 ai s poli t i i ka n to t en t"
taminen satulaan täyteen vauh­tiin
j a maan liike-elämä ennättää
täysin vii-kistyä.
K
WHOLESALE IMPORTER OF PRODUCTS OF FINLAND.
371|Foley St. PORT ARTHUR, CANADA.
Motto; "The best is not toe good for a F i n n ."
:; Ent. kapinanjolitajän
rpiteitä. j;
. S n Ohion '' kansankavaVliiskun-n
a n ' ' entinen puheenjohtaja,
ny 11 e m m i n. Yjh d y s y ai toihi n s i i r t y'
nyt jä " Ha iva ä j a "-1 eli de h toi"
inituk-sessa työskentele vii siiur-m
i e s " Oskari Tokoi on äskettäin
pllu t k ie rtu e el l a Am eri k ajii suo­m
a l a i s t e n keskuudessa esitelmöi­den
kapina-ajasta jä sen väiheis-ta.
Ilyvin ; initättömiinliän sen
Oskarin puheiden loppuponnet
k u u l u v a t supistuheen, ; v a in kai­k
i l l e tunnettujen tpsiasioidenker-taamiseen
ja omien mielipiteiden
höy st äm ise en. Mutta ku n kerrä n
t i ä i h k i n kuuViiisä ;rnies oii, kysy-;
niykse.^sä: lierätti 'se^yleisössä
mielenkiintoa. Kuul^ oli jo'
neistn. n i i n et hetkeäkään uskoi- ka paikassa aivan kuin " n u l j ak
si uuden sodan syttymiseeuMiuo-1 la lyötynä.'- ^Vaukeganin, Ilh,
k ir j e e n \' ai ht a j a k e r t oo s i eli ä p i-detystä
tilai.suudesta näin:
" K u u l u i s a k s i tullut ja entisai-.
koina Suomessa hetken suurmie­henä
ollut Oskari Tokoi pistäy-,
tyi kylässämme ja piti puheen
' ' L i h e r t y h a a l i l l a " joulukuun en­s
i päivän illalla. Puheen sisältö
lo)
mennä, . - •
K u m n i ass a k i u ni a a s s a e n em i n i s-tö
vielä haluaa .sovintoa. Hau­datkaamme
menneisyys ja vak
raistautukaamme: valoisamman
tulevaisuuden varalle. Jos Sak­sa
A' a i p u u sy n k k y y t e e n. m e n e e
Hanska sen mukana. Se voi pe­lastaa
itsensä vain taloudellisen ) oli paremmin ennemmin Suomes-yhteistoiminnan
avulla;
Hylitykäämmo työhön,. isän­maanystävä
Clemenceau! "
Uusi politiikka kansallisteiden
johdossa.
s a tapa htuneiden asiain kertoile­mista,
alkaen sosialidemokraat­tisen
Hikeen perustami.sesta ja
sen oli jelinaii. hy väksymisestäv.
K e r t o i sen toiminnasta ja riii.stä
erimielisyyksistä, kun myös niis-i
tä erehdyksistä mitä on tehtv.
Montrealissa pitämässään p u - i V a r s i n k i n Suomen sisällissodan:
heessa Canadian National rauta- alkaissa, jossa sanoti heidän t u i -
tien äskettäin toimeensa nimi-, leen täydellisesti murskaantu-tetty
uusi johtaja,. Sir Henry neeksi. Tunnusti puna-armeijan
Thornton, edessään olevaa vaj^e- hirmutyöt, johon syyksi la.ski sen
ata j a vastuunalaista tehtävää se- että ei toteltu ylipäällikkökun-lostaessaan
lausui m. m . seuraa- , n a n antamia ohjeita, vaan muo-vat,
rautatien henkilökunnalle dostettiin erityisiä joukkoja, jot-tarkoitetut
sanat : ka toimittivat ne hirmutyöt.
'Teidän tulee vain menetellä l^ohdutti itseään silä että ei vak
suora.sti j a rehellisesti, j a s i l l o i n a k o-armeija ollut yhtään parem-mikään
ei teille ole mahdotonta, pi, vaan teki samallaisia hirmu-
Menetelkää vain suorasti; rauta:-töitä j a vielä pahempiakin. Pir
tiehen, sen johtajiin ja suureen he oli kauttaaltaan lennokas
yleisöön nähden, niin silloin tu-| vaan ei raaka. Ehdottomasti täy-l
e t t e . t e i l l e kuuluvan osanne saa- tyy tulla siihen käsitykseeuy että
maan ilman sen enempiä kyselyi-j Oskari on tullut huomaamaan et
t ä . " Yleisölle hän lausui: " O l e n r >tä erehdyksiä on tehty. Ei sano-me
ryhtyneet hoitamaan tätä nut luottavan.^a aseelliseen vak
rautatietä suurena, yleisenä l a i - lankumoukseen, vaan parlament-tok.
sena. Siten teidänkin tn- taarisen. toimintaan. Mainitsi mi'
lee osaltanne tehdä voita- tä k a i k k i a hyviä lakeja ehdittiin
vanno sen terveelle kannalle laatia sillä aikaa kun. se haukkiv
saattamiseksi, raskaan verotaa­kan
hartioiltanne pois vyöryttä­miseksi.
Emme pyydä teidän a*
puanne kilpailijoita vastaan. Ha­luamme
vain saada tilaisuuden
palvella teitä rehellisesti, jolloin
muut tulokset' seuraavat itses­tään."
,
- Vaikkakin uusi presidentti
manimellä mainittu Tokoin halli­tus
hallitsi. Sanoi hänelläv olevan
"tappotuomion, jossa ei ole mi­tään
muuta _ vikaa kun se että .si­tä
ei ole pantu vielä käytän­töön."
Tokoin kuulijakunta oli
kirjavinta laatua eli oikeammin
niin kirjava kun täällä -voi suo*
malaisista muodostua. - Edustet-
Häysin. selvästi käsittää tehtä- tuina olivat sosialistit, punaiset
vänsä vaikeuden ei hän . epäröi ja keltaiset, raittiusseuralaiset,
.<anoa, että kansallinen rautatie- Kalevan Ritarit, seurakuntalaiset
systeemi voidaan palauttaa ku-1 ja sitten ne, jotka ovat edelläni-lunkinsa
maksavalle ja tuottaval- tettyjen. väliltä tai jotka 4eivät
le kannalle. Siihen hän, samoin kuulu jäsenenä mihinkään edellä-kuin
hänen edeltäjänsä D. B . ! nimitettyihin ryhmiin, joten se
D I IE
mmm
V a i n harvat päivät ovat liian kylmiä voidak­senne
mukavasti ajaa tä.ssä lujassa autossa.
T i i v i i s t i käyvät suojustimet, jqjtka avautuvat
j a fiulkeutuvat ovien mukana, suojelevat täy­dellisesti
kylmältä ja lumelta. •
Kaasuttaja ja aloittaja ovat kuuluisia 'siitä,
että ne nopeasti toimivat kylmänäkin' aamuna.
Varmuus-uurteilla varustetut cord-taijerit toi­mivat
suojana liukumista vastaan, joten mah-
, dollisuus t a i j e r i n vaihtamisesta epämukavalla
i l m a l l a supistuu hy\'in pieneen.
B L A N C H A R D & C A M P B E L L L T D .
234 P A R K ST.
Hanna, arvelee tarvittavan aikaa
viisi vuotta. Siihen päämäärään
päästäkseen täytyisi rautatien
oli ensi kerta rairfun. lähes kol­menkymmenen
vuoden oloajalla-ni
tääTlä Wnukegaii5ssa että noin
monen eri aatteen ryhmät olivat
kokoontuneet yhden katon alle
samaa ja kylläkin surullisen kuu­luisan
puhujan puhetta kuule­maan."
\Vaukegan i n kuulija kun ta niiy r
tä sentään olleen verrattain sä­vyisää
ja suvaitsevaista, mahdol­lisesti
aiheutuen kokoonpanon
kirjavuudesta. Toista kuuluu
suuremmista paikoista, Detroi-tista
ilmoitetaan, että siellä To­koin
kanssa eri mieltä olevat
kommunistiset kuulijat pakoitti-vafc
puhujan lopettamaan, }:un
hän oli puimnut noin neljäiines-.
tunnin ajan. Mielenosoitukset o-livat
käyneet niin äänekkäiksi ja
meluisiksi, että puheen jatkami­nen
olisi ollut mahdotonta."Ko­kous
oli hajaantunut mitä suir
rimman sekamelskan vallitessa,"
kuten tilaisuutta selostavassa
tiedonannossa ilmoitetaan.
Siis .kun ympäri käydään ja
yhteen tullaan ,niin Oskari näyt­tää
ikäänkuin alkavan kapina­viikoilla
tekemänsä erehdyksen
merkitystä tajuamaan, jotavas-toin
täkäläiset kommunistit —
joista miehen kapinan jälkeinen
entisyys näyttää kaikkea muuta
vaan ei * * proletaarin'.' arvolle so­veltuvalta—
edelleen riippuvat
kiinni siinä oikeassa moskovalai­sessa,
jonka vaikutuspiinstä To­koi
on alkanut liian kauaksi vie­raantua.
Kiittämättömyys on
maailman palkka nyt niinkuin
ennenkin.
-—- Kihlanksenaa ovat. julkais­seet
Miss Anna Heinäaho, kansa­laistemme
Mr. ja Mrs. K. Heinä­ahon
tytär Gorhara townshipistä
ja Mr. Hugo Hill, Mr. ja Mrs.
Sam Hillin vanhin poika * Jumbo
Gardenista. Häät tullaan pitä­mään
ensi tiistaina, t. k. 26 p:nä
Jumbo Gardenin koululla. Toivo­tamme
nuorelle parille runsaasti
onnea.
Mr. Emil Paju on terv^hty
neenä päässyt pois St. Josephin
sairaalasta ja ryhtynyt entiseen
'toimeensa Goulter - Johnstonen
liikkeessä. Mr. Paju pyytää suo-sittautua
kansalaisten palveluk­seen
ja toivottaa kaikille haus-,
kaa joulua ja onnellista uutta
vuotta.
— Uusi Suomen kartta. Ole m -
me jälleen saaneet varastooinme
paljon kysyttyjä Suomen kartto­ja.
Kartan koko 23 x 32 tuumaa.
H i n t a postimaksuilleen 75 sent­tiä.
Tilataan osoitteella Canadan
ljutiset, Port Arthur, Out.
.-—Poikien parlamenttiin, joka
k ok o on t u u M a n i to b a n p a rl a m en t
titalolla AVinnipegissä jouluk, 27,
28 ja 2.0 p:nä, on P^rt WjlliT
mista valittu kaksi jäsentä, J a ck
Wells j a Bruce Cillies. Valinta
toimitettiin yleisellä äänestyk­sellä.
— Kaksoiskaupunkien satamas­sa-
l a i v a l i i k e n n e keskeytyi pie­neksi
aikaa vaikeiden jääestei­den
vuoksi juuri vähää' ennen
merivakuutuksen voimassaolon
lakkaamista, j o k a tapahtui kello
12 lauantaita vasten yöllä. Ka-ministiquia-
joki meni: niin pak­suun
jäähän, että viljaalukset ei­vät
omin voimin päässeet liik­kumaan
elevaattoreilta. Jään­murtaja
."James. AVhalen" työs­kenteli
tarmokkaasti koko per­j
a n t a i n vastaisen yön suorien
r e i t i n selväksi ja päästäen vii­meisetkin
alukset viljalasteineen
matkalle.
— Siirtolaisia Ganada eniten
tairitsee, oli johtolankana siinä
'esitelraä.ssä jonka Ilon. R. J . Ma-nion,
Fort W i l l i a m i n ja Rainy
R i v e r i n parlaiftentinjäsen viime
torstaina piti kaksoiskaupunkien
Kiwanis klubin kokouksessa^
K a k s i muutakin vaikeata prolr.
leemia on Ganadalla ratkaistava­n
a : raha-asiat ja rautatiekysy
mys. Siirtolaisuuskysymyksenl
ratkaisu suuresti helpottaisi nii­den
kaikkien selvittelyä, ja vali­koidun
väestön Jisääntyminen a-lentaisi
maan velkataakkaa pää­tä
kohti. On mieletöntä sanoa,
että Canada.ssa muka ei olisi t i ­laa
siirtolaisille. Suur-Britannias­sa,
jonka pinta-ala on vain yksi
kolmaskymiiienesosa Canadan pin
ta-alasta, on 45 miljoonaa asu­kasta.
Canadassa on maata kol­me
ja puoli miljoonaa neliömailia
ja ainoastaan ^lle kolme asukas­ta
neliömailia kohti. On turhaa
väittää, ett«i Cana^ssa olisi ivv
siile tulokkaille tilaa ja vielä
•mielettömämpää heidän tänne
saapumistaan vastustaa.
— Jalat pahoin paleltuneina
tuotiin träppärr Keith McMurray
torstaina MeKellarin hospitaaliin, ^
Träppäyslinjalla kulkies,saan oli
hän pudonnut jään läpi puroon
ankarassa pakka.sessa ja ennen
mökkiin saapumistaan ennätti p a ^
leltua. Hän on kuitenkin toipu­massa.
Joulukuusta metsästä hakiäö-saan
Jack Wilson uiminen poika
Fort AVilliamista joutui eksyksiin
per jantai-iltana. J alat paieltu*
neina etsimään lähteneet naapu- •
i rit hänet löysivät ja toivat ko­tiin,
jossa hän lääkärin hoidon
avulla saataneen täydellisesti
toipumaan.
Amerika ryhtyy rahaataniaan
Buropaa?
George Harvey, Yhdysvaltain
lähettiläs Lontoos.sa, on kutsuttu
t^ashingtoniin neuvottelemaan
hallituksensa kanssa. Lähettiläs
matkustaa Berengariälla joulu*
kuun 23 p:nä. Neuvottelun luon­teesta
ei Yhdysvaltain lähetys­tössä
tiedetty antaa varmempia
tietoja, mutta todennäköisesti on
kysymyksessä Europan asiat y
l|eensä ja niiden mukana liitto­laismaiden
sota veRit, korvausky­symys
ja muut senluontoiset asi­at.
• Kun Suur-Britannian rahas-tokansleri
Baldvdn ministeristön*
sä toisten jäsenten kanssa viisi,
päivää myöhemmin lähtee mat­kalle
Yhdysvaltoihin on se näh-tävästikin
hyvin läheisessä yhte­ydessä
lähettiläs Harveyn mat­kan
kanssa.
Neljä menetlÄnyt henkensä
haaksirikossa.
Hinaaja-alus Reliancen haaksi-riltossa
Superior-järvellä toissa
keskiviikkona neljä miestä 'huuh­toutui
aaltojen mukana järveen",
kun pelastusveneitä koetettiin
laskea vesille ankarassa myrs­kyssä.
Apuun rientänyt höyry­laiva
Gray sai pelastetuksi jalel-lejääneef
kaksikymmentä kolme,
joiden oli täytynyt viisi päivää
odotella autiolla Lizzard-luodollä
ankarissa pakkasessa.
Jolla on hyvä omatunto hän
pitää kaikki ihmiset ystävinään,
hän ei vältä-ketään eikä pelkä^
. .Idetään, ^, ^.ii^a^jjÄliiMyidLaiia