Vapaus, March 15, 1923

              Torstaina, maaiisL 15 p. — ThiL March 15.
Paukun irtonaisnumeroita.
V nauden kontto""* on nykyian »aatayiMa Paokan, Suomen va»eni-
1 VAPAUDEN KONTTORI.
I i f*!." j j tilauksia aivan heti, sUIä kuukauden Ituluttua on Vappu vai-
^ - / J '".'"fentähden etta painos on talla kertaa erikoisen suuri, on hinnabi Ei liene tarpeelUsta tässa tuhlata
f °"^ettu ainoastaan 30c Canadassa. Mutta vain siten etta jokainen Itap- lehden tilaa pitempiin selvittelyihin,
Se saadaan myydyksi tulee Vapauden osalle mitään liiketienestiä. Sik- (Kyllä näin tärTceälle asiaUe Vapau-
S a.iamieh55 PFydetaan erikoisen tarmokkaaseen toimintaan. Asiamies, dessa aina tilaa myönnetään. -
palkkio tavallinen. ' .
Vappu 1923.
V DiiD tilauslistat lähetetään ulftS näinä päivinä, A s i a m i ^ ä kehote*
ottamaan rruunnssBaaMstni ut>ilia>u<k*>s»ia*», , sillä V.»a»p.a»u«d-e^nu vos»a painokusU ooati nnjynt uun miss>a i
S i u i^oja . k a p p a l e i t . _ . » u « | ^ työskentelee.
sa. Että sellaiset asiat voidaan jou-ri
yhteistoiminnan avulla järjestää,
siihen on meillä riittävästi kokemuk­sia
sekä menneiltä ajoilta että tä­mänpäiväisestä
kansainvälisestä työ­väenliikkeestä
ja joka itseasiassa on
JO järjestetty kun vaan sovitamme
sen liikkeemme kaikkiin eri muotoi­hin.
Transfeeraus oli muutto uniosta
toiseen ei myöskään ole esteenä uni-oihin
liittymiselle, eikä jatkuvassa
jäsenyydessä pysymiselle, sillä muut­to
voi tapahtua ilman eri sisaäh-kirjoitusmaksua
yksinkertaisesti mak­samalla
kuukausiverot sen aljin ani-öon
missä teollisuudessa milloinkin
f
Vappuonnentoivotuksia Vapauteen.
Toim.) sillä yritettäköönpä esteitä
näihin unioihin liittymiselle tuoda
miltä kantilta tai minkälaisia tahan­sa,
ovat ne kaikki pintapuolisia ja
Tänä vuonna'otetaan V/ipauteenVarouonnentoivotuksia rajatonI, - 1 - -
«iäräAlUaapa asiamiehet keräämään niitä. Hinta tavallisilta loivituk- P^^^^^^^^' «'«^^ ^ ^ ' ^ arvostelua
t illta, joko yksityiseltä tai perheeltä, »imet ja osotteet julaistuna oo 25c.pi^ä hajoitushommiin tulee, voidaan
Aiismiehille tavallinen palkkio. ie helposti eroittaa työväenluokka-
VAPAUDEN KONTTORI, Box 69, Sudbury, Ont. toimintaa edistävistä järjestoyksi-j
köistä: Ja on tietoisen työläisen vel-vollisuus
tehdä asia selväksi jos
I oaaräaft sisältyy, päaasiassft vaia
yhtä kansallisuutta ja 6tka«5» hno-inioon
sen, että unio öftVtelä nuo­ri,
vasta alkuvaiheissaan, todistaa
ien kehitys joka tapauksessa, että
^ngl. kiel. työväestä paikkakunnal­lamme
ön jälleen lytänyt ladun,
jota seuraamalla «fe kaiken toden-liäköisyyden
aikoo kohdal­tansa
ryhtyä iä^ävuttamaan niitä':
päämääriä, ^Uhih tämänpäiväinen
työväen iäokk&taisteluliike kaikki­alla
t a Ä Tämä tehtävä tulee
olemaan «Jttti .^a laajakantoinen ja
tarkoittaa se ensikädessä tietoista ja
kylmäveristä -faisteluun valmistautu­mista
paikkakunnan mahtavaa "ja
hyvin järjestynyttä aikoja sitten
kaiken varalta varustautunutta kul-takäivoskaiifalistia
pastaan, inahti,
jolta työväki ei voi armopaloja
lukuunottamatta, toivoa iältään
myönnytyksiä ilman taistelua ja
uhrauksia. Siksi onkin välttämätön­tä,
että kaikenkieliset työläiset ryh­tyvät
tukemaan engl. kiel. • työläis-toverien
tekemää- hyvää aloitetta
järjestäytymisen alalla mainarien
kesken. Tulevathan nuo suoritetta­vana
olevat taistelut koskemaan
kaikkia työläisiä samalla tavalla.
Nyt siis engl. kiel. toverimme odot­tavat
meitä siirtolaistyöläisiä liit­tymään
heidän rinnallaan jakamaan
tulevien paikallisesti ehkä kohtalok­kaiden
aikojen seuraukset. He ha-luavat,
että olemmeheille ei ainoas­taan
työn nopeudessa kilpailevia
työkonetoverejta, mutta myöskin
aateveljiä, tovereita sanan täydessä
merkityksessä, joita kaikkia elähyt-täisi
samat ihanteet ja kaikilla olisi
sama päämäärä: taistelu omistavaa
kapitaljstiluokkaa vastaan yhteisin
voimin; . •
Mutta kuinkahan onkaan sen ke
hutun suomalaisten hyvän järjestö-kurssin
laita? (Suomalaisia kuuluu
mainarien unioon 10—15. Tosin
m 1
s
olemme taktillisista syistä yksimieli;
sesti olleet odottavalla kannalla.
Mutta varttominen menee jo liian
pitkälle, joka alkaa arveluttaa engl.
kiel. tovereita, ettemme haluakaan
yhteistoimintaa heidän kanssaan ol­lenkaan.
Eikö tosiaankaan suu ole­kaan
sydämen tulkki, kuten meidän
oma sanalaskumme sanop olevan?
Puhumme toista, toisin menette­lemme.
Halutaanko esiintyä luo­pioina
ratkaisevan hetken lähesty­essä?
Ja jos syvemmältä kurkis­tamme
omiin keskeisiin touhuihim­me,
niin eipä voi juuri muuta sa­noa,
kuin että paljon puhuttu, kan­sainvälisen
noskelainen.. luokkapet-turuus
on saanut aimo otteen mei­dän
yhteispyrinnöissämme! Sen si­jaan
että täyttäisimme miehen lail-a
velvollisuutemme luokka-asiaam­me
ja toiskielisiä tovereita kohtaan,
liittymällä heidän kanssaan yhteis­työhön
yhteisen asian hyväksi, on­kin
joukossamme käynnissä kaikkea
työläisten yhteistoimintaa vastusta­va
provokatsioni- ja hajoitus työ;
Seassamme on alkanut maleksia jos
jonkinlaisa «tasku agentteja» kaupa­ten
niirkkapäissä vähempi tietoisil­le
työläisille omaa"patentti uniota.
Että nuo agentit ov;at ammattipettu-
^eita ja taitavia alfdlaan todistaa
että ne osaavat iskeä uhrinsa
arimpaan kohtaan, kauppaamalla
«maa uniotaan halvemmalla.,,-- 50
sentillä kuukauden, — miners uni-kuukausimaksun
ollessa 1 ddlla-
Siis, oikeita pisnes-agentteja,
JotKa tuntevat petkutukseen ja vel-jarjmaisuateen
perustuvia 3uk€ «a-
'aisuuksia. Hyväkseen jkäyttäen ^
]aran arroa tuntemattoman osta--
J^" yifsinkertaisoatta jaosto^yyt-tSmyjitä,
saadaan ostaja Vakuate-
^''•^si, «ttä se ajaa saman asian
«"'«toinenkin ja on hdvempt Täl-tavoin
saavat he kannattajia pu.
J^5!ielleen tilapäisesa rietoinea
J^^^^o ei tosin ^ntaodo nSlden
"^'^'^ narttuflijain : liyväiltä.väksi
^^.'den tarkoitus on koota kaiklcf.
™55a mielessä tahansa ty3väen keä-
. *ttya yhteistoimintaa vastustavat
'"«t^t onia^j, genrflansp. TäJläU
set hajoittis hommat eivät tosin voi- huomaa tiedottomuuden varjolla
muuttaa loppu- tulosta, joka on se, toista työläistä kiskottavan eroon
että tehtävistään ja tarkoitusperis- omista luokkapyrinnöistä.
tpn tietoinen joukko tulee olemaan Nyt siis jokainen rehellinen työ-lopullinen
voimatekijä yhteiskun- Iäinen, joka todella aikoo kortensa
nallisia asioita määriteltäessä. kantaa yhteiseen kekoon, eikä aijp
Noo veijarit eivät tietenkään pys- hf'" tuleen^ istua, ensL-ty
eivä^ikä -yritäkään selvittää liik- Jl^^^^l'^ä^,^!^?^" t«""kkaansa koh-keer.
sä laatua tai päämäärää. He ^ . ^"'on offi.sia, joka on yanhall
eivät tiedä itsekään, onko se talou- Umon haahlla ja Inttykoon
dellista tai valtiollista politiikkaa T}^y täyteen ja
jota he mubdollisesti selittävät ^ j , . »"Ja ;suoraks.. A l k ^ ^ anteko
vansa. M4.ttä verho, joka peittää menettelymme muuttaa
heidän todellista tarkoitustaan, on Pj^ff »f f • ""^^"T."*?™"!' """''^
niin hatara, että sen läpi voi hei- 7^^^ .^«»^^»^'^^J
posti nähdä heidän suuret suunni- f "^'^ hajoitushankke.snn yhdiste
telmansa, lyödä kaksi kärpästä yh- f f ^"f''
della napsulla. Estää meikäläiset t"'"'''^'" karsmlhsyyden. . to
työläiset liittymästä sekä taloudel.r?'''^* pettyneensa_ toiveissaan
lisiin että poliittisiin järjestöihin. h'-?V 7.°*!!*".°*'"'^^^
Jos allekirjoittanut ottaa tässä tiv.f^.^^ ''^'"t-^ i^^'"^^^.
lafeuuden vähän helpata pulaan '^.^^^t-^-v"""^?
, . , .- Sellainen saattaisi heissakin nostat-joutuneita
heimoveljiaan, mm vomJ. , „. ^ , ^ , ~v
sanoa, että heidän touhunsa on ri- ^^.^ H^"^" ^
kollisen hulttimaista «hölympöly po-h"." '1''^^^^ .«t»"^^ ^»J"
litiikkaa. jonka takana on kaikkeJ^''!"'^^f alkaa yomaalta^ kasin
ed^svastuullisuuden tunnetta vail- P»'!;»^*"»'^^" ""»o*"; ^ ^ " ^ - ^ ^
1 „, i„ . „ ,, • • -j . . meillä on kokemusta snta etta lie -
la oleva luraus-sakki joiden «teon- ... . . . „.. ,^ • ^ ...
.„ . , „ .,.. , .... dan kielessään löytyy tarpeeilmen
Ollia» ei ole alkua eikä loppua, eikaL...... -It, •»•«^ lsn.pm.ae.eu.iue ksnntsj,.e o i. n nhv ädushi,aor,dk, it tekemtnsae, kium..h.it,e..it ui .i n.em .vtk.,.st. asä .yi. tal„.äy l .nan. n auojno,al esj .o o l.uim.ro h.ukp.iu knnpuon.u^ th,aja ..ei r .kni1mTtk , y eel,roeo o„----- jmmn.v.o..ia.. .,ii.aa n na.a . ntnra.i.a i.a. m dm.mv eeonuani i.alm,el,n,ke t , at a esnlmausynsnatoaair. o jkpaoksox, no mi.jhp fooii.u n titxslka,l o- xeai-.m . pynlahJTiiiaksms sosusav,ktxt tt xoetxaexts ovvitl,-kl ye a-ea ,- ,ki.ty. s. ta, ,k um. . o,l,l a sen ,k ehittymi.s en t,k aes.is nao .t t,a p,ka autxks soei•ss•is na toailr ekvoaintu s vp•jy•i shai•tin t^ät äa
kaikelta kannata kohdaltamme es
Tilapäistä häiriötä se voi kuiten- L^ä tällaisten «toveruussuhteiden»
kin aiheuttaa parhaillaan käynnissä löystymistä eri kansallisunksien va
olevan taloudellisen .järjestäytymi-jj]jj_
kseanis eajil alllau.o kkSae ntaäshedmenadnesna otunknitne vajon
rehellisen työläisen vastattava tä­hän
hajoitushommaan yhtymällä he-
.ti mainarien unioon, siten tehdä]
tyhjäksi hajoitus hankkeet. .
Sellaiset työläiset, jotka työsken-1
televät ulkopuolella kaivosteollisuu
Tollo-Tiitus.
Eri jNibkiimn^
CHASE RIVER, B. C.
Chase Kiverin Työläifipuolueen
den, kuten metsä- y.m. sekatöissä.Ljg^g^^jjj Lukurenkaan käsinkirjoitet-voivat
yhtyä metsä- ja sekatyöläis- L^yj^ sanomalehteen «Kipinä» kir-unioon,
joka kuuluu alaosastona L.JQJj.gttu.
W. I. U. of C :aan, mainarien union Kynälijän kynänijalle.
ollessa toistaiseksi vielä itsenäinen. Vapauden No. 12 oU M. Koivun
vailla koko maata käsittävää yh-Uii-joitus vastaukseksi A. E-J1« otsi-dyssidettä,
mutta ollen maata kä-k^u^ ^vieläkin kynäilijöistä». Alku-sittävä,
teoUisuuksittain järjestetty Lg-gg kirjotusta sanotaan että cA.
unioiden yhdistämisprosessi jo alul- U tuntenöt itsensä syvästi lou-la
täällä Canadassakin. Ja ensinhän jjgj.yjjgj jutustelusta oKynäilijJHllem-täytyy
olla mitä yhdistää ennenkuin L g , Minä, aUekirjoittanut, vastaan
voidaan yhdistämistä ajatella. Sen -tge puolestani edelläolevaan lansee-tähden
ei mitkään pikkuseikat saaLgg^ gttä; Ei ole ihme jos louk-tulla
esteeksi näihin unioihin IHt-Lagntuukin kirjailija, jonka kynän-tymiskysymyksessä.
On ikävää, ettaLjjjj^^gjj^ julkaistu koko paljon
joittenkin tietoistenkin taholta on sanomalehdissä ja aikakausjulkai-tuotu
esiin sellaisia hajoituspropa-Lujgg^ y„,^ sjtten kun ilmestyy
gantaan nojaavia ajatuksia, että Läyttämölle sellainen vähemmän
kun meillä on niin monta eri unio-L„„nejt„ «tuntematon suuruus» kuin
ta ja ryhmää ettei tiedä mihinkä L „ j i g ^ i y u jonka kynäntuotteita
kuuluu. Se on veruke, jonka var-Ln joskus nähty «palsUn täyttee-joUa
tahdotaan kitsastella ja näyt-Kjä^ sanomalehdissä ja sanoisinko
tää sen meidän «hyvän toiminta-L2j.jg5a kolmessa aikakausjulkaisus-kurssin
» -taustaa eli varjopuolta, ^a. Kaikissa näissä kirjoituksissaan
Sillä eihän näiden unioiden eri ni-Ln gi^g t^okshatanut esiin se hen-mi
ja keskinäiset suhteet miten- niinkälainen &n kulloinkin ollut
kään järkiperusteiUa voi kasvattaa tilanne kurkihirren alla, joka kau-käsitystä,
että ne olisivat toinen kg^^ oleville lukijoille on tosin vie-toisiaan
vastaan tappelevia, eri hen- Lggta. Vaan niin paljon kuin -minä
kisiä jäi^est&jä tai ryhmiä. Päin-Ljg^gn arvostelijan kynästä lähte-vastoin
pitäisi niiden rakenteesta jo tuotteista, niin eivät kaikki
havaita että .niissä on käytännölli-Lj,gg]jerit» ole ottaneet niitä ihan
seen työnjakoon perustuvan järjes- täydestä, joskin toiset ovat kyllä
törakenteen muodossa kuin myös-Lg ottaneet meille tuntemattomista
kin niiden keskinäisissä suhteissa Lyigt^^ josta kai se «pyrstö on kas-koetetu
alunpitäen sovelluttaa ^e: ^gn^t kuin riikinkukolle», kuten
ollisuusunionismin periaatetta. Se, gitg ^ o k o idrjotuksessaankin
että liike on uudesti syntymisen ai- Uaj,too julki tuoda. Näiden kokeilu-kuvaiheissa
ei ole saavutus, vaan jgngg perusteella M. Koivu lähtee
lähtökohta, josta sopii alkaa ia jon- Lpagtamaan itseänsä parempia. On­ka
tulisi kannustaa meitä tositoi-Lan gii^ä nyt kyllä tilaisuus kun ot-ndntaan,
ettei vastavallankumouk- taa huomioon A, R, kirjotukseri,
sen liekit voi silmiemme edessä polt- jogg^ sanotaan että jokaisen kynäi-taa
lijrvlsta aineista ja oikealle pe- jijjn työläisestä aina ylioppilaaseen
fustalle alettua rakennusta. saakka on ensin kirjoteltava Jia.rjo-
Jotkut näkevät kielikysymyksessä telmiaan, paperikorin täytteeksi, j.>
haittaa yhteistoiminnalle toiskieliä-, ta kokemusta M. Koivu ei ensin-teri
joukkojen kanssa, jota se kaik- kään sano tuntevansa. Olisihan se
kein alkeellisimmalta näkökannalta nyt huutava vääryyskin, että hen-onjdn,
mntta sit^ ei voida poistaa kilon, joka jo kansakoulussa aine-ensin
opettelemalla kieliä, joka ot kirjotuksissaan oiT kohonnut köy-taisi
vähintäin uuden kehitysajan- hän työläistytön, Emmi Hirvini rin-
Jakson, joka pituutensa puolesta voi nalle, että sellainen lapsuudesta
olla meidän järjellämme mittaama- saakka omaava kirjailijataipumuksia
ton, joten se ei kelpaa ratkalsevak- kiigottelisi paperikorin täytteitä,
sl tekijäksi yhtejstoimintaa Ii«>taes-| Jos M. Koivu olisi jättänyt^vii­meisen
osan kirjotuksestaan kirjot-tamatta,
niin en ehkä olisi tätä
edcUäolevaa katsonut kajoamisen
arvoiseksi. Olisin noudattanut sanan
täydessä merkityksessä hänen neu-voaän
ja pysynyt siellä missä olisin
edullisemmin voinut käyttää lahja­ni,
eikä nim. kynän parissa. Vaan
koska M. Koivukaan ei nä>'tä pysy­vän
siellä missä hänen paikkansa
johdonmukusuutta silmällä pitäen
olisi, nim. clndustrialisti»-iehden i l ­mapiirissä,
vaan lähtee Vapauden
palstoilla uskottelemaan ulkomail-malle
että: «meidän lehtemme ja
julkaisomme tulisivat sisältörikkaaq-maksi
ja mukaansa tempaavammak-si
», kuten hänen sanansa kuuluvat.
Ajattelepa itsekin että lähdet par­jaamasi
S. S. järjestön ja sen leh­tien
palstoilla uskottelemaan mail-malle,
että täällä on meidän jou­kossamme
sellainen kirjailijaneroj
«tähti», suuruus, joka ainoastaan
näkee velvollisuudekseen nauraa sel­laiselle
toiminnalle kuin on esim.
osastotoiminta y.m/ Liian karkeaa
ivaa! Meidän Työläispuolue ja sen
äänenkannattajat eivät kaipaa sel­laisia
sympatiseeraajia, että sen tur­vissa
saa mielin määrin hoilata ja
solvata esim. «Neuvosto-Venäjää, se­kä
sen toimintaa . ja toimitsijoita.
Me kaipaamme ainoastaan rehellis­tä
toimintaa koko mailman työväen­luokan
eduksi, enime kaipaa luule­via
suuruuksia; vaan rehellisiä luok-kataistelijoita.
^
/ ; / V. J. Macky.
Luettu Chase Kiverin Työläis-puölueen
lukurenkaan kokouksessa
18 p:nä helmik. 1923 sekä samassa
kokouksessa yllämainittuna aikana
päätetty lähettää Vapaudessa fu-laistavaksi.
V. J. Mackey, Chase River, B.C.,
kirjottaja.
. Kokouksen puheenjohtaja ja kh*-
j u r i:
Gust Mäki - Sanna Kivelä.
• Vapauden toimitus on kai yhtenJi
syyllisenä siihen, että on «tunte­mattomista
syistä» julaissut toveri­tar
Koivun kirjoiuksia, Meidän ei
kuitenkaan tarvitse salata näitä syi­tä.
Olemme julaisseet toveritar
Koivun kirjoituksia sentähden, että
olemme katsoneet niiden liikkuvan
selvän proletaarisen luokkataistelun
pohjalla ja niin ollen olemme anta­neet
niille vissin arvon. Mitä tulee
toveritar Koivun kinailuun toveri­tar
A. R m kanssa kirjailijain ar­vostelussa,
niin se kai nyt on ym
märrettävä sellaiseksi ajatusvoimis-teluksi
kummaltakin puolen, jossa
«n liiukan esintynyt pientä pistele-mishalua,
mutta tämä ei ole ollut
kuitenkaan mitään vaarallista eikä
hajottavaa laatu.
Me emme tiedä mitenkä toveritar
Koivu on suhtautunut Ohase Kive­rin
paikalliseen toimintaan. Pahot-tdemme
ellei hän ole kyennyt oi­kein
suhtautumaan sikäläistt^n to­verien
kanssai iMutta joskus on
myöskin jokaisella ihmisellä persoo­nallisia
syitä, mitkä estävät tila­päisesti
täyttämästä velvollisuuksi­aan
jokapäiväisessä luokkataistelu-toiminnassa.
Yhdessä suhteessa on
tovcrijar Koivu kuitenkin ainaki.-i
oittain täyttänyt velvollisuutensa:
iän on hankkinut melkosen paljon
«oreettista tieoistuutta ja itsehar-rintakyiyä
itselleen.
iMeiatä tuntuu; kuin' Chase Kive
rin toverit osottaisivat. edelläolevas
sa kirjoituksessa liian suurta per­soonallista
katkeruutta tov. Koivua
cohtaan. Mahdollisesti heillä on syy-ä
siihen? — Toim.
o—r— •
tajien piiriin ottamaan osaa Kol­mannen
Kansainvälisen neljännen
kongressin kokoukseen kaikilta maa­ilman
kulmilta saapuneitten vallan­kumouksellisten
taistelijain kanssa.
Miten innostavan suurta onkaan
ajatella, että meillekin täällä ää­rimmäisessä
lännessä, Vancouver-saaren
vähäpätöisessä pohjukassa
asuville suomalaisille, kuuluu osa
tuosta kiitoslauselmasta. Se summa
oli tosin pieni jonka me tämän
farmikylän suomalaiset uhrasimme
toveri MacDonaldin matkarahastoon,
mutta kuitenkin me teimme par­haamme.
Ajatelkaapas te naiset
jotka niissä viimekesäisissä kesä
juhlissa askartelitte ravintolassa
myyjinä ja keittelitte kahvia juhla­yleisölle,
että te ilman tietämät-tänne
työskentelitte silloin tämär
suuren Punaisessa Moskovassa pide­tyn
historiallisen kokouksen alku­valmisteluissa.
(Näistä kesäjuhlatu-loista
nimittäin luovutettiin $10.00
MacDonaldin matkarahastoon.) Ei-köh"
an olisi jo aika heittää romii^
koriin tuo niin usein lausuttu epä­toivoinen
ajatus, jonka lähes joka
tilaisuudessa kuulee uusiutuvan, et­tä
«ei se maksa vaivaa meidän suo­malaisten
yrittää kun kerran ei
maan varsinainen väestö ole vielä
herännyt.» Jos me emme katsele
yleismaailmallista tilannetta pikku­sieluisten
näkökannalta, niin, me ai
van helposti käsitämme että nyt
juuri on aika toimia. Se mahtava
Englannin imperialistinen kuningas
kunta, joka Versaillesin rauhaan
saakka kykeni määrittelemään ma
ilman kansojen elinehdot, seisoo tiU
näpäivänä avuttomana oraan hau
tansa partaalla, kykenemättä enään
koskaan nousemaan entiseen loi'
toonsa ja se Englannin mahtava
sotalaivasto, joka ^nnen yleis-curo
palaista mailmansptaa määräili mail­man
laivastojen kohtalon on täii'1
päivänä kykenemätön pitämään rik-kirevittyä
ja ,alas poljettua Turkkia
kurissa. Englantilainen kanuunan
ruoka on alkanut ajattelemaan, ^sii­nä
koko syy. Englantilaisten loor-di-
ministerien on astuttava yksi toi­sensa
jälkeen historian romulouk-koon
idässä kasvavan proletaarisen
voiman edessä. Idän kysymyksestii
ei voi Englanti enään selviytyä
diplomaattisen viekkailun avulla
Olisi asetettava voima voimaa vas­taan,
mutta siinäkin on vastassa
yksi ikävä juttu. Asettautumalla so
takanhalle täytyisi mopilisoida sota-armeijaan
nuo miljoonaiset työttö­mät
ja luovutettava heidän käsiin­sä
nuo mahtavat sota-aseet ja sil­loin
voLsi käydä niin että he aikai
siVat ampumaan sinnepäin missä on
«immeisiä». Siis tilanne ei ole yleis-mailmaSiselta
näkökannalta katsot
tuna niin epätoivoisen synkkä ettei
täälläkin kannattaisi vallankumouk­sen
puolesta toimia, vaikkapa se
nokkansapäähän katsojan mielestä
sellaiselta näyttääkin. — N, Alten.
SAULT STE MARIEN SUOMALAISET OSTAKAA LEIPÄNNE
ANGLAN U^URIUIKEEESTA
27 ALBERT ST. EAST. — PHONE 1230—J.
Tilaukset toimitetaan nopeaan. — Kirjeosote (FINNISH BAKERY
LADYSMITHIN YMPÄRI STÖLTX.
Cob free, B. C.
Täältä meidän Cob Treestä ei ole
äkynyt taas pitkään aikaan min­käänlaisia
uutisia Vapauden pais­toilla,
niin tuumasin että jospa mi­nä
nyt katkaisen tämän tuskallisen
vaitiolon ja hieman pakisen mail-malle
näistä meidän paikallisista
lommista. Vaikka meitä suomalai­sia-
ei ole täällä muuta kuin kym
menkunta perhettä ja niidenkin kes­kuudessa
vallitsee jonkunlaista eri­puraisuutta,
niin siitä huolimattt
emme koittanut edes vähäisen toi­mia
mailman työläisluokan vapaui-
;aistelun puolesta. Meillä oli luku-rengas
toirainna.ssa talven aikana.
Osanotto" tähän lukurenkaaseen oli
kokolailla laimea. Toiset ehkä pel­käävät
vallankumouksen tuloa jc
toiset taas uskovat että vallankumo­uksen
eteen työskentely ei kuulu
heille. Näytöskappaleita on myös­kin
esitetty muutamia Ladysmithis-sä
ja Chase Kiverillä, Rahalliset tu­lot
näistä iltamista on luovutettu
edellämainituille S, S. osastoille.
Ompeluseura myöskin on ollut toi­minnassa
Ladysmithin 8. s. osaston
alaseuranä.
Oikeinpa nousi rintani ylpeydestä
pystyyn lukiessani Vapauden hel-mik.
24 p. numerossa julkaistun
«Canadan WorkerBpuolueen kansain­välisen
edustajan John MacDonaldin
raportin», jossa tämä Canadan työ­väenluokan
rohkea esitaistelija kiit­teli
tovereitaan siitä, että he lähet­tivät
hänet viime syksynä Venäjän
vaJlankumooksellisten suurien joh-
NIPICON, ONT.
Fort Wiliiamin näyttelijät tule­vat*
Tässä hädissäni koitan teille i l ­moittaa
siitä suuresta tilaisuudesta
jonka tulevat toimeenpanemaan
Port TVilliamin näyelmäseuran jä­senet
täällä"^ meidän haalilla maa­liskuun
17—18 päivä. Silloin esi­tetään
kaksi koko illan kappaletta,
nimittäin se kuuluisa murhenäytel
mä «Valkoiset verikoirat» ja myös
yksi uutuus huumorialalla, nimittäin
«Se hienout».
Jokainen istuin täyteen kumpaise-nakin
iltana, olkoon huutomme Ni-pigossa,
silloin olemme osaltamme
palvelleet ja palkinneet halvan si­säänpääsyn.
Kuulukaamme mihin
ryhmään tahansa, mutta jokainen
katsomaan <Valkbisi£f verikoiria».
Asiaan innostunut.
Nyt kun on «flu» liikkeellä, ottakaa
Waches"
ehkäiiemittä varten. 60e. laatikko.
NUTSONS DRUG STORE
'.' Soo, Ont.
I
Gore & Albert St.
arTiiW
Erikoinen huomio annetaan Suom»
laisille.
DR. A. B. WEST
SELKÄRANKATOHTORI
Tarkastetaan X-sähkösäde koneella
217 Gloucester St., Soo, Ont
Phone 1306
Kymmenen vuoden kokemus suoma
laisten keskuudes£,a.
J . A. Maclnnes, B.A. W.H.C. Brier
MaclNNES & BRIEN
Lakimiehet, Asianajajat, Notoriot.
363 Queen Str.;
Sault Ste. Marie, Ontario.
Konttori vastapäätä Sault Streettiä.
Rahaa lainataan halvimmalla korolla.
E. Hautalan Sauna
Avoinna joka arkipäivä.
Huron Ja Albert St. kulmaita.
SOO. ONT.
BARNES DRUG CO.
Suomalainen Ulkolähetjrs apteekki
Canadan Soossa
Ainoa Sooiaa oleva apteekki, jo-ka
ilmoltaa Vapaudeiuu
McFaddenlMcillaD
Ailanajojat, lakimiehet, notariot'
y. m.
Konttori:
SAULT STE. MARIE, ONT.
Uriah McFadden, K. C.
E. V. McMillan.
Täten saan surulla ilmoittaa
että veljeni
ERICK PURO
vanhan maan nimi Ernest Lau­rila,
nukkui kuolon uneen 30
päivä tammikuuta 1923 Mea-dow
Portage, Man. sairsatct-tuaan
9 kuukautta keuhkotau­tia.
Vainaja Oli syntynyt Ikaa­lisissa
Turun läänissä 1889.
Ikuviijlä häntä muistelemaan
jäimme minä, hänen veljensä,
ja vaimoni ja pikkutyttö ja
yksi veli jossain Yhdysvallois­sa
sekä isä ja yksi veli ja kak­si
siskoa Suomessa sekä laaja
toveripiiri tässä maassa ja
Suomessa,
Sinua kaiholla muisteleva
veljesi
Hjalmar Laurila.
Povessa veljeni vierahan maan
rauhassa untasi uinuos vaan
kun jäytävä tuuli sun ruumiisi
kaatoi keskellä parahan
' miehuuden.
Täten lausun kiitokseni niil­le
tovereille ja toverittarille,
jotka saapuivat luoksemme
vainajan muistoa kunnioittaen
laulamalla kauniita lauluja.
Toveruudella
Hj, Laurila,
Farmi myytäränä
Maasta poismuuton takia myyn
farmini, karjaa: kanat 1 lehmä, 2
vasikkaa ja kalusto samassa kau­passa.
Farmi on kauniilla paikalla
kalajärven rannalla, 100 jalkaa
hausista, 15 minuutin kävely kou-lulle
ja 10 minuutin kävely kaup-paan
ja asemalle. Tarkemmat tiedoc
hinnasta y.m. saa kirjeellisesti tai
suullisesti.
Y. LEPPÄNEN
Bitcotaiins, C. P. R. Ont., Can.
lYYTÄVMÄ
Hyvä, 11 ruumainen
Fort IViiliamin uubsKi
Kovaa touhua on nykyään, aina
vaan Pirtillä, Omituinen nainen siel­lä
kuuluu toosaavan, en ole kuul­lut
hänen oikeaa nimeään, mutta
Kelan Jussi sanoi että se on «Xka-puiii
» -ja Jussi on sen kesyttäjä,
Olin puheissa Jussin kanssa ja hän
sanoi uskovansa että se talttuu jo
siksi kesyksi, että se voidaan näyt­tää
Williamin Pirtin näyttämöltä 24
päivä maaliskuuta. Eskatroonat pi­tävät
huolen näyttämön takaovesta.
Catsokaa ilmoitusta ensi viikon Va­paudesta,
Jokainen tietää missä asemassa J.
Simes on kun hän on ijäksi joutu­nut
nuorella ijällääii työhön kyke­nemättömäksi.
Siksipä Fort Willia-mth
yleisö tietää mistä on kysymy.-j
cun pidetään avustusiltamat Eimek-sen
hyväksi maaliskuun ,26 päiVä,
maanantai-iltana, siis jokaiselle hy­vä
pääsy mainittuun' iltamaan. Nai­sia
pyydetään tuomaan jonku esi­neen
tai jotain syötävää huutokau­palla
myytäväksi. Ohjelmaa tulee
olemaan - monta arvokasta numeroa,
lauluja, runoja, soittoa ja näytelmä-kappale
yhdessä näytöksessä, nim,'
«Veljen kosto», uutuus Wiliiami8sa,
Kirjoittajan nimi toistaiseksi sala­taan..
Sisäänpääsy on asetettu kai­kilta
25 senttiä» LapsiUa 15 sent­tiä.
Olga Peuramäki, osastomme jäsen
on joutunut leikaltavak.si umpisuo­len
.tulehduksen takia täkäläisessä
sairaalassa. Leikkaus onnistunut JH (
hän on hyvästi panemaan päin,
«Periiynti», mikä se on? Se on
yksi parhaimpia kappaleita, jota tä­käläinen
näytelmäseura pitää niin
hyvänä kappaleena, että ei raski
asettaa sitä näyttämölle ennenkuin
kaikki' metsämiehet saapuvat ran­taan.
«Kirkon vihollinen» täytyy kai
näytellä ennenkuin metsämiehet ko­tiutuvat.
Pitäkää mielessänne näi­tä
nimiä kappaleista; — E. A.
sopiva kolmelle perheel­le
ja hyvin järjestetyt
huoneet sekä 4 huoneen
kalusto.
Myydään myös kak-situQlinen
parturiliike
ja tupakkakauppa. Par­haassa
liikekeskukses­sa.
— Myyn poismuuton
takia.
R. A. Lake
222 Albert St, Weit
Sault Ste. Marie, Ont.
Markkinahi ntoja
K ä t e i ( oitc^innat Winnipegi((£
•euraaville tuotteille:
Niau:
No:l northern 11.10%
No;2 northern _ ?1.08%
No;3 northern ?1.05%
Pellava:
No:l N, W, C. $2,39i
No:2 C. W, $2.353
No:3 C- W. ?2.17J
Liikehnferia hallitaan
Mies,taikka nainen, jol­la
on $2000.00 sijoittaa
liikkeeseen, halutaan
liiketoveriksi henkilöl­le,
jolla on pitkäaikai­nen
ja monipuolinen lii-kekokemus.,
Kirjotta-kaa
osotteeila:
Liikemies
Box 69, Sudbury, Ont.
Canada.
WILLAMETTE BLVD. SANITA-RIlfM.
Parhain ja monipuolisin suoma­lainen
luonnonparantola Amerikas­sa.
Akuttisia ja kroonillisia tauteja
parannamme menestyksellisesti.
Dr. Peter Kokko
Chiropractic Specialist.
Dr. Anna Kokko
D. C. & Ph C.
467 Willamette Blvd. Portland, Ore.
Puhelin Walnut 6747.
LABER6E LUMBER
COMPANY
Täydellinen varaste ra­kennustarpeita.
avoinna Joka arkipäivä.
818 Seeord Stn Port Arlhar. OB»,