Canadan uutiset, March 11, 1920

              •St:
CANADAN UUTISET
»uomalaliien sanomalehti ^ Caiiadassa>
ilmestyx jokaisena T^^orstaina.
Kustantaja''
The Canada News Publlsning Co.
H i i c k J . Korte, iLJikkeenhoitaja.
J . H . Hirvi, Toimlt^ja. ^
TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2.00 \ koko ,vuodclta,
9 kuukaudelta, $1.25 - puolelta
•uodelta, 65 s e n t t i ä 3 kupkaudelta ja
2 3 s e n t t i ä kuulcau^ellai.
Yhdysvaltoihin Siiomeeu: $2.50
Jcoko vuodelta
«»«llia. \
lonpuuii 'suorittai^iseksi. Kaikki,
täinä osoittaa, että hallitiispiireis-:
sä tiiällä ollaan vakavasti sitä niie-lipMeJtä,
että kansallisista -kulku-laitoksLäta
on maalle käytännöllis­tä
lo^ötyä. ^ * " ,
KORKEAT KERÄYSKUSl!AN.
NUKSET.
1.50 puolelta vuo-
ILMOITU^fll NINAT:
40 s e n t t i ä palstatuumalta kerran ju-l
a i s t « n a . Pitempiaikaisille ilmoituksil­le
kohtuullinen alennusi Halutaantic-
%»- 3a nimenmuuttoiliuotjakset 75 sent-tift
kerta, $2.00 kolmei IkeiHtaa. . Naima-ihnditukset
$2.00 IkertK, $3.00,-kolme
k«rtaa. Avioliitto- ja kihlaus-ilmoi-tukeet
$2.00 (kerta. iKuolonilmbitukset
$S.0#, muistoVäi-sylUi $2.25. Syntymä­ilmoitukset
$1.50. Avioeroilmoitukset
|2.0e. a.
P ö y t ä k i d a t , Ulisolvityksct, kcräy.^-
luettelot, luento4liuoitukset y. m. 25
B ö B t t i ä tuumalta^ 1 \
"UutiBteu joukkoon anotuista ilmoi-tuksieta
peritään 10 s e n t t i ä riviltä, '
Pienin^mänkin ilmoituksen hinta on
60 aenttlä. Postissa' tu|evia ilmoituksia
ei h y v ä k s y t ä velaksi tuntemattomilta.
"Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu-iBoalta.
I
Kalkki liikkeelle aijotut kirjeet, ti-
.laukB9t - j a rahat, ovat l ä h e t e t t ä v ät
• s o i t t e « l l a :
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, 1 Ont., Gauada.
. eanadan Uutisista lainattaessa on lähdÄ mainittava. < 11
Osoif«mT^ntokBe«ta tulee ^ ilmoittaa.
lAfeAffm leonttoriiD s e k ä vanua e t t ä uusi
CANADAif UUlTISET
(ThO; Canada 1 News) •
T h « Finnish' Nt^^vspaper in Canada.
PuhHshedieve'i7 Thursday by
Th« Canada New8 Publishing Co.
Brick J. Korte, M^^tuager,
J. H. Hirvi, Editor. "
BaiLv News 1B dg;, Port Aitlvur, Ont.
CANADAN UUJISET
is iv-elcomed andread in every Finnish
home in the Dominiona It is the only
direct advertiäfing medium i ö r t h o se
» a n u f a c t u r e r s and merchaiits -vvho
•^ish t(!> create and bbild a profitable
^nd perraaneut demand for their prod-uctft
and merchapdise by the larg© and
ever crbwing Finnish population resid-ing
la Canada. P]acey^(|>ur trial ad-
,y«rtisement andl get results.
Adyertisiag rateb 40cj p ö r iucli.
Politi^eal advs. §1.00 pjer inch.
Advertissuients must') k-achour Of­fice
Wediiesday neon Volappear on
Tlmrsday's is$ue.
:, Subscriiition price ini'.Cana!da $2.00
per y e n r , United States ahd otIier
rountries $2.-50 per ycar iji advance.
Entered as, s|5Cond class mail mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur. Ontario, Canada.
T H E AIM OF T H E bANANDAN
UUTISET. I
The help preserve the Ideäis and
sacjrcd traditions of this, our ädobted
country, the Domllinidn of Canada: To
obserye its l^ws.and inspire others to
respect and obey them: To strive
irnceasingiy to quicken •the public's
senae of Civic duty: ItJ aH'wäyB to aid
In making this country greatcr and
botter than \;e ftfund it.
4.
ERI SUUNNILIIE.
Kn 1 k 111 a i h) s 1 e 11 J i a ILS a 11 i s I u I i a i) i i .
srn .suhlfon iiiiylläväi Canada j a
Vhdy.sv]allat kulk<'vat eri biiuiuiil-le,
Yhdysvalloi.s.sa ci iia^lJitiis kan-nata
valtion oiui.stu.sta kalkulai-toksillG.
kuten todistaa sekin, että
Thdysva](aiii kon^re.ssi päätti,
presjdcnl|ti AViLsoniji .mio.stuinuk-
«ella. palauttaa rautatiet'yksityi-sie
oinista.iille. Sanuul todistaa
Ybdysvaltaiu* laivasto viraston csi-
]iiieh<'n päätös asettaa| ^Saki>aIta so­tasaaliina
saadut laivat huatokau-palhwjnyy^
ävik.si. Päätö.s laivo-
.ien myymisestä tehtiin nähtävästi
kongressin,suostuinulksella. ja vas­tustusta
m\jylniselle ^ili^ueni vasta
sitten. lnrn'IIearstin sanomain
olivat siinä huomaavinaan britti-läi.
sten vehkeilyä päästä laiA'ojen
, omi.stajik.si. Huutolaiuppa. kui-
, tcnkin ^ toimitettiin ja fodennä-köistä
on, että^laivai^'tullaan luo­vuttamaan
^ brittiläiselle ilnterna-tional^
Mercaniile 'Marine yhtiölle,
joka niistä teki suulriiuman tar­jouksen.
^
' CanadassaioUaaniijieliossa koko­naan
päinvastaiseen suuntaan.
Hallitus omistaa t ä l l ä suuren rau^
tatresysteemin; ja 'jos nykyiset
suunnitelmat toteutuvat, tulevat
enemmän kuin 'puolet Canadan
i"autateistä v^altion omiksi. Tämän
lisäksi alettiin Canadassa sodan
aikana rakentamaan '!|:ansallista
kauppalaivasto*V joka : tulee
toimimaan yhdessä >kansallisten
rautateitten kanssa.i>Sitte kun
kaiippalaivain pkennusolijelma
hyväksyttiin, on Canadan hallitus
antanut.: rakennettavanasi kaikki­aan
kuusikymmentä I t e r ä k s i s tä
kauppalaivaa, joista alun kolmät-
.takymmentä jo saatu "valmiik-
«r. Väsfikään-on-ilnioitettu, että
.hallitus aikoo pyytää parlamentil­ta
'kähdenkymmeuea nmiilJoonan
dollarin määrärahaa ikauppalai-trastoq
rakenniisttamisolijelmaa
Oltau-assa iuljakkoin pidetyssä
ainmattiyhdi'stysteii edustajien
kokouksessa lausuttiin syytöksiä,
että henkilöt, jotka ovat kidke-neet
keräämässä varoja AVinnipe-gin
lakon joilta jaiu puollustuk-seeii,
ovat sani'allu harjoittaneet
propagandatyötä O. r>. U : n hy­väksi
ja v i i l t a i l t i in .että lakonjoh-tajain'
puollu.stukseksi kerättyjä
va rojii oi i käyt otty viimeksi .mai­nittuun
tarkoitukseen, ivolvouk-se.
ssu luettiin puollustiiskomitean
sihteeriltä tulhit kirje, jossa ilmoi­tettiin
että komitean täytyy vält-tämättömästi
saada vähintäin 50,-
OOO ilo 11 aria. i)iio 11 ustustoinienpi-teitten
jatkamisi^ksi. Kirjeessä
lausuttiin, että jollei nminittua
raha m iiii rii ä s a a t a i s i kok o oi \V*-1 u -
Iisi va t työväen voimat muserre­tuiksi
vastastajain.hyökkäyksen/
(desvi," ja ehdotettiin, että kuta­kin
yiidi.styksen jäsentä vorotet-:
tuimiin viisikymmentä senttiä
puolnsiusi-ahaston ka i't\M ta luisek­si.
Muiitamai edustajista valitlivat,;
et rii lHU)i 1 ustusrahastoon kerätyis­tä'varoista
ei oltu julaistu mitään
tilitystä, joka osoittaisi, mihin tar­koituksiin
on. kulutivttii melkoiset,
varat. Joita rahastoon on jo kerät­ty.
l'sei'den ammattiyhdistysten
ilmoitettiin päättäneen erota;
p i II) 11 ns tn s ko m i te a s ta. . t y y ty m ä 11 ö r
ininii komitean menettelyyn. Eräs
ed 11 s t a j i s t a 1 au st li . et tä . v a i kk ak i n
varojen keräy» syyttMtyje^i puol-lusrusta
varten olikin tarpeellista,,
oli hyridytöntä lähettää liikkeelle
sellaisia henkilöitä, jotka mat koil­laan
kuluttavat kaikki keriiiimän-sä
varat. " '
^'leisöllii vai'o:ia kerättäessii kiiy
useinkin n iin. ett ii m elkein, kai k k l
kerätyt varat kuluvat kerä.vskus-tannuksiin.
IIiljakl<;oin julkaistiin
sanomalehdissä tietoja Mooneyn
luiollustukseksi kerätyistä varois.
ta. joissa ^mainittiin, että ylulek-sän
sadan d o l l a r i n keräykseen oli
kulutettu S20 dollaria.
j a ei voitu ensinkääii liuomata,'
j a ' ehdotti että tätä valtaa olis
rajoitettava koska presideiitill
on oliut* mahdoUi-sta olla ''itse
valtiaanipi kuin mikään töine
hiUiiLsija .sivistyneessä inaailmas
sa.'" Selostaessaan ohjelmaa, joi
la rhänen mielestään republikani
en tulisi as.tua vaaliuurnalle ens
syksynä, lausui IMr. Koot m.'m
seuraavat merkilliset saufttT
; • * K a i kkea m uuta tärkeä nipi oi
se, että meidän tulee palautta
j älle en tasa va 1 ta i n en h a 11 i t usm uo
tomme ja lopetettava diktatuuri"
valta, joku annettiin taj'koituksel
la sodan, menestykselliseen käy
miseen. Useilla asetuksilla^ joil
le ei löydy vertoja laajuudessai
antoi Amerikan kansa, isänuiaal
liseii ulirautuvai^iiUden icannus
tii^na iia presidiui til le la a jeni ma
vallan, niitä yksikään hallitsij
sivistyneessä maailmassa omista
Toimintakykymme, oma isuutei
me, vapautemme ja lienkemnre
setettiin yapaasti toimeen pan
vaii johtajan käytettäväksi, jon]
ka valta oli niin laaja, että sen ra­joja
c i ensin k iiä n vo i tn h u om a ta.
'Presidentti .osastojensa johtajat,
virastojensa päillliköt, hallituk­sensa
asioitsi jat ja iiersoonalliset
asioitsijansa käyttivät tätä vai-,
taa täydellisesti, kansan "kysy-
1 n ii 11 ii. o li k o h e i 11 ii s i i h e n o i k e u t ta,
koska .Amerikan kansa oii valmis
millaisiin' uhrauksiin . tahansa
voittaak.seen sodan.
"•Ixauha . on tullut, todeliisuu-dessa,
vaikkakaan ei teknillisesti-mu
11 a t oi m e e n [) a n ev ai la j o h ta j a 1 -
la. on entinen valtansa. Se tidi.si
1 o 1) (' t.t a a,- () n ^• a a m 11 i s t a k a nsa 11
t ot t il a k uni a r tamaa n ra ja ttomal le
\-allaIle. "\^apaude 11 e \-ii 111ämätön
ominaisuus silloin rappeutuu ja.
kansa käy orjamieliseksi."
.Mr. lioot väitti, että presidentti
AVilson vaati(!ssaan ' Anierikan
ka nsa a vai itse n i a an de mokr atise n
kongressin, olisi tahtonut jatkaa:
rajatonta valtaansa. .Mutta Ame­rikan
kansanvaltainen vaisto oli
vi(^lä terve ja tämä vaatimus h.vl-jättiin.
Nykyinen kurssimme i
Rahaniahetyksffle Suoleen
Postin kautta ja Sähkötdtse on ^
i l
Maanviljelijäin vai
tiollinen ohjelma*
P I T K Ä L L I N E N O I K E U S J U T T U
R A T K A I S T U .
.Alaanantaina 1. k. 1 p :nä päätti
Yhdysvaltain , ylioikeus neljällii
äi*4icllä kolmea, vastaan kumota
Y h dy^\' ai t a i n ter ii sk o r]) ora t s i on i a.
—niin kutsuttua . ' ' t e r ä s t r u s t i a ' -
— vastaan nosletnt kanled Sher-manin
trustivaslaisen'lain rikko­misesta.
T ä t e n ] ) ä ä f t y i oikeusjut­tu,
joka on ollut oikeuslaitosten
käsiteltiiviinä sitten vuoden l U l l .
Oikeuden päätökseninukaan on
tcräskorporatsioni'' J i y v ä ' j a lail­linen
liike.vhtymä. .Enemmistön
m i e l i un össii. 1 au sut aan, että te oi li -
suuslaitosten tai korporationien
pelkkä koko el oikeuta niiden ha­jottamasta.
iMyöskin lausutaan
oikeuden {)äätöksessii. että Sher^
mau trusti vastaisen lain sovelliit-t
a m i se ss a on |) i d e t tä v ä s i l milliä y-leisön
edut, joita teräskorporatio-nin
hajottaminen vahing-oittaisiv
A'" ii 11 em m ist ön mietin iiössä s Itä \'as-toin
la usutti in. että korporationin
järjestämisessä o i i rikottu trusti-vastaista
lakia ja vaadittiin sen
hajottamista,' koska ^'laittomien
yhtymien, hyväksyminen tarkoit­taisi
.Sliermanin trustivastaisen
la in merki tyksemä ttömäksi teke­mistä.*'
'luttu teräskorpoi-atsionia vas­taan
alkoi NeAV Jerseyn tederali-'
sessa oikeudessa vuonna 1911 ja
on se ollutkin yksi pisimpiä juttu­ja
V^hdysvaltain ; oikeuslaitoksen
histoi'iassa. Päätös on täydellinen
voitto ferästrustille, jonka sano­taan
ole van maailman suurimman
liikeyhtymän. Oikeuden p^äätös.
niinikään kumosi kanteet useaa
korporationin yhteyteen kuuluvaa
rahaniiestä vastaan, joita hallitut
.syytU laittomien liiketapojen har-
-joittamisesta. ' - «Jl
YHDYSVALTAIN PRESIDEN­TIN
"RAJATON'' VALtA,
'New yorkin valtion repubiika-nipuolueenYaltiokonventsionissa-lausui
entinen Yhdysvaltaih val-tiosihfj,
Elihu Root, että Yhdys­valtain
presidentin valta on ny­kyään
niin laaja, että sen
•\laanviljejijal ovat pysyvästi,
astuneet poliittistlh' näyttämölle
iCanadassa. Ontarion: inaakun-na.
ssa on täilii hetkellä maanvilj'.--
lijäin ja tyiiläisten yhteisesli muo-d
ostama ko k o o n i u s h a 11 i t u s ^ \ i i d i s -
tyneiden maanviljelijäin viime
vaaleissa saatua loista van. ja mo­nille
odottamattoman A'oiton.
^Muissakin maakunnissa on inaan-
. V il j irl i j ö i I lä VO i m a k ka a t j a: vir ke-'
ät .iiirjestöt ja sanomaleiidistössä
näkee 1 uontuo.itakin kirjoituksia,
jotka, olivatjia ne sitte myötä tai
vastaan, osot ta va t. e t tä m aa n vil^
j e 1. l i ito 11 a, e 1 i s a n o i s i m m e k o j m o -
ineella, tulee olemaan suuri merki­tys
seuraavissa kansallisi.ssa. Ca­nadan
vaaleissa. Menevätpä muu-'
tamat niin pitkälle, että .vhdisty-ne
i 11en m aalu'il jel i jii in On tarios-sVi.
saa \' u 11 a ma a n vo i 11 oo n \ ' i i ta te n
ennustavtit, että seuraava ('ana-
(lan hallitus tulLsi olemaan.anaan-viljelijäiii
muodostama. -
ruhuvia on puolestaan myöskin
•ne. syytökset ja vastustus, joita
liitto, ja varsinkin Ontarion n. k.
:'farmarihailitus" . on. saanut o-sakseen.
Liberaalit syyttävät, et-tiif
maanvi 1 jelijät ovat varastaneet
heidän ohjelmansa ^ja kuitenkin
harjoittavat kiivasta agitatsioo-iiia.
larmarihallitusta vastaan.
1'^seat ^enti.set' politikoitsijat pitä­vät
suurta melua, maaninljelijäin
1 ut5kkahallituksesta. koettaen löy­t
ä ä siit ä jos jotak in v i ka a, j a Q n -
n u st a V at s en p i k a i st a kiik istu m i s •
ta. Työläispuolueessakin on joli"-
ta j i a, pu h nm a tta kaan r ädikaa-lei.
sta, jotka yksin Oiita^^-iossakin,
missä .mainittu puolue ,6n osalli­nen
liallititksessa,-koettavat liet­soa
tyytymättömyyttä ja hanka­loittaa
farmari-pääministerin a-semalla.
Radikaalit ovat tietysti
tarmari-hallitukseen yhtä tyyty­mättömiä,
ja vastustavat sitä yh­tä
j y r k ä s t i kuin kaikkea muuta-kin.
-
Suomalaisille on tämän uuden,
joka taholta 'Vastustusta saayap,
mutta sitjekin virkeän, edistyi;
neen ja elinvoipaiseri puolu­een
ohjelma; jokseenkin ..tuntema-töni
^Antaaksemnfe lukijoillemme
tilaisuuden siihen tutustumiseen
ja sen puolueettomaan^ .tarkaste-
1 ise n jä r jestönä a n tam aan py sy v äi
sy >^ tt ä m a ailma n' ra u h ali e,' \) o is t a-malla
eiitiset erimielisyyden ja
taistelun syyt.
'1.—Me uskomme, että- brittiläi-sen
\-a 1 takunnan kehitys tästiiUi-hi
n t n 1 isi tapa litua ^-apaideii ja
tasa-arvoisossa asemassa, olevien
kansa k n nt it' n y ht eist o imi n na ii pe­rusteella,
nykyisen .lirittiliiiseu" i)e-f
:us t n s 1 a i 11 i s e n h a 1 li tus m u o d o n i n u
kaan. ,Me voimakkaaiiti vastu.^-
tamme kiiikkia. kokeita keskus-tuttaa.
imperialistista valtaa.
Kaikki yritykset j)5'styttää riip­pu
ma t o n ii n k t o rite ( U i , jo 1 Ia. o l is i
valta. siirtomaiden yli. ehkäisisi
vast.uunalai.sen \}a tietoisen kan­sa
n h a 11 i t uk s e 11 kellit t ym i s t it: a -
nadas.sa. kutsuttaisiini)a liitä vi-ra.
stoa sitte parlamentiksi, oieu-vostok.
si tai kabinetiksi.
o.-—K()ska . Canadalla on edes-siiim
.suiir-i kan.salliMen soiavelka
ja muita enti.stä suuremi)iirrahalh
sia obligalioneja, joita voidaan
I)arhaiten .ia tehokkaiminin. vii-ventilä
kehiträmällä luoiinonrik-k
au ksi a m m o, j oi s ta \ • i 1 j e 1 y s n i a at]
ovat tärkeimmät: ' ;
"Ha koska on suotavaa, ettii pa-'
lanneet scjtilaat- ja siirtolaiset.;
jo i ta . t ii n ne oJo t etaan. saa \n i v ilcsi.'
saa tai si in a n tau tuinaan i naii n A' il -
jelysnralle. ja ottaen huomii^on.
p t tä l ä ni ii VO i d a an . pa r h a i t e n saa­vuttaa
(^tlamalla käytiintöön si'1-;
lainen kansallinen politiikka, jo­ka
alentaisi tuotanto- ja elinkus-.;
tannuks(;t minimiin ; .•
•Ta koska sota on osoittanut
Suur-Hritanian olevan rahallises-:
sa: su h t eessa n ii 11 v.oim a kk aan. <^ 1 -
l i i t>e 'Voi rahastaa ei ainoastaan
oman osansa taistelussa, vaan l i -
säk.si lainata: rahallisena avusi uk­sena
.sato.ia miljooneja puulla
liittolaisilleen, tämii kaih^hdittava^
Myös myymme ijan^vki-osoitaksia (shekkejä) markoissa yllä-maiiiitnn
kurssin jiilkeen ja erikoisia, kolmen prosentin korkoa
vetilviä matkustajien shekkejä dollareissa, jotka Suomessa lu­nastetaan
siellä voimassa olevan dollarin kurssin jälkeen. .
Lähetyskulutmlialilh(}tyksille postin kautta on 15c. summilta
alle $20.00; sitä suurenunilta summilta mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse on $3.50 kaikilta summilta.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jps 'sähkösano-nialilhetystä
ei erikoisesti j)yydetä. ' '
Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan ja lähettäjään osoit­teilla
varustettuina osoitteella:
FOREIGN DEPARTMENT
H A N C O C K , MICH.
Perustettu vuonna 1874. Varat^ \ilL'$3,000,000
Kirjoittakaa suomeksi; meillä on kuusi suomajaista liikkees­sämme.
neiden.. vaatteiden, kankien. ra-k{
Mii 1 u SI a 1 • I.) e i (.1 e J1 .j a i n e 1 k c; in ka i k -
kien uiaanviljelijäin tarpeiden,
hintojen kohoaniisesta. johon suo-jeliisl
U.1 li on ollut syyuä,niin- et tit
maanviljelijäin on yleensä taval-,
lisien olosuhteiden vallit.sessa
maJnlolonta harjoittaa inaaiivilje.-.
l.vst ii. .siten, ettit se tuotlaisi iieiUo
hyöty i i ;
- 'Ja koska snojelustidli on tnlioi-sin
ja kallein tai:;a mitä koskaan
on H u u n n i t t l t n valtion tulojen
ha nkki miseksi,- sillä joka ist a. dol-
I a r i a k (.) 11 d o n. : j o k a. s i t ei i sa a d a an
y a 11 i o n.. ra h a sloo n, vä h intii in ko 1 -
nu^ dollaria siirtyy suojeltujen-teollisuuslaitosten
omistajien ta.s-kuilrin
ja koska, se synnyttaä etn-ö
i k e u t e 11 n .1 en luo k an Iva nsa n k 11 s-tannuksella.
ja saattaa rikkaat y-
II ii IM1 e n 1 n vi in i* i k a s t u m a a n ^ ja köy-hiit.\'
neminiMi ki)yhtymäiin ;
rla koska suojelustuUi on ollut
j a on hi.iomat!avin turmeleva, vai-kutin.'
kansallisessa elämässäniine,
asei^ia ollen johtunut. vai)aakaup- sillii suojeltujen liikkeiden teolli-papolitiikasta.
joka on iehnyt sil- suuslaitosien omistajat ovat lail­le
mahdolliseksi tiiottaa vapaasti
.tavaroitamaapallon kaikilta. kuU
miltä ja niin ollen myydä tuottei­staa
n 1 iva a i lm a n n i arkki no i 11 a hal­vemmalla
kuin kil])ailijaiisa, .-.ja
koska tämä j)olitiikka ei - ole aino-taan
liyiidyttänyt 8uur-l.h'itaniaa.
vaan on sen 'ohella huomaltavasti
lujittanut' valtakunnallisia siteitä
edistämällä kaupaiikäyntiii. emä­maan
ja merentakaisten siirto­ni
a.id en vä lii lä — m e iisk om me e t-tä
valtakunnan ja Canadan etuja
voitaisiiiv.pa rhaiten. pai vefla sil en,'
e t t ä ('anada' alentaisi vähitellf^n
tullitaksaa bi-ittiläisille tuontita-varoille,
saattaakseen Canadan ja
emiimaan liiheisenipiiän yhteyteen
ja yhteisymmärrykseen keske­nään
ja samalla alehtaaksf^u
suuresti (;anadalaisen kansamme
elinkustannuksia: •
.Ja koska suojelustanl'fi on kas­vattanut
liikeylitymiä ja trusteja
melkein kaikille Canadan teolli-suuseläniän
eri aloille, joillen
kautta Canadan kansaa — sekä
kaupunkilaisr että maalaisvilestöä
— on häpeällisesti riistetty ehkäi­semällä
kilj^ailu,' saattamalla mo­net
p i e ne mmist^ teoll isuidisistam-nie
i>erikatoou ja kohottamalla
kaikkien teoUisuiistayapin hin­nat
hiin korkealle k u i n t a r i f f i sal­l
i i : '
Ja koska maanviljelys — poh-
'jateollisuus, josta muut teollisuu­det
etupäässä riippuvat — on saa­tettu
epäedulliseen asemaan kaik-tölla
Canadassa, kuten maalaus-väestön
'vähentyminen sekä, itä-että
länsi-Ganadässa osoittaay joh-^
tuen/ ©tupäässä' inaanviljelijäl^
tarvekalujen ja- maanviljelyskö-joi
i t a nee t auliisti po 1 i i 11 isi i n. \m\-
1 i t a i s t e l ur a h a st oi h in, ^ ä i 1 y tt ii ä k-seen
epäoikeutetut etuoiiveutensa.
ja (:»val. täten totuttaneet moleni-mat.
poliittiset puolueet tavoitte­lemaa
n heiltil kannatusta; j a aleu-t^
ineet siten yleisen valtiomoraa-liii
tasoa ; ,
'• iSeiivuoksi olkoon päätett.v, että
Canadan Maanviljelysneuvosto, e-
(lustaen Canadan, järjestyneitä
m a a 11 \' i 1 j e 1 i j»i i t ä. es i t tä ii e 11 ä i läi -
(Ien epäkohtien korjaamiseksi ja
kipeäst i ' ka iva tl n jeii y hteiskun-iiallisten
ja taloudellisten paran­nusten
saavuttamiseksi- tidi.si t\i.-
rif filakejamme korjata seuraa­vasti:
(a) :.\lentamalla heti melkoises­t
i . tullitaksaa kaikilla, tavaroille.
. ( h ) Alentamalla tullitaksaa
Suur-Britaniasta tuoduille tava-''
roi 11e puoleen yleisestä tarit.fita.k-sasta,
ja e:ttä jälellejäänyttä tulli-taksaa
hirttiläisille tuontitava-r
o il 1 e a le n n et t a i s i i n edelle e n A' ä h i -
telien ja soinisuhtaisesti, niin että
vapaakaujipa 8uui'-Britaniaii ja
(,'anadan vii^lillä saataisiin aikaan
viiden, vuoden sisällä.
••. f e). l*]t tä ('an-adan. parlamentti
hy väks.vis i \': 11cl y s \'y 11 ai 11 j a C'a na -
dan: välisen kanppasoi>imukseu
vuodelta IHl 1 . j o k a asetus Yhdys-valloi.=^
sa. on \'ielii voiinat>.sa, j a jos
\'hdysvalla t a Ien taa edelleen tul-litaksaa.
Canadan tavaroille olisi
('an ada n me n et e It ävä . sai noi n Yli -
d.vsvahojen suhteen.
(d; Kttä ruokatavarat; joihin
kaupiJasopimus^ ei- koske, asetet­taisi
i n \-a i)a a 11 e Hsta 11 e. -
(e) J^ttil maanviljelystyök;}.
lut, farmi-ja talouskoneet, ajope­lit,
kinnoitusaineivt. kivihiili, .puu­tavara,;
.sementti,; valaisiusaineet
ja koneöljyt asetettaisiin vapaal-; ka pa jon pliäoinaa on todella liik
r o t us j ä 1" j e s t elm ä' v i 1 j e 1 e m ät t ö mi e n .
maiden iirvoon'ja kaikkiin luon­nonrikkauksiin.
• :. -
(b) tlitomattavasti kohoava
henkilökohtainen tulovero, jonka
mukaan kalkkien tulisi mak--
saa j, k9li,tuullinen. \-ero valtiol­le
.kliliteen prosenttiin .a.sii 2,00(1
dollarin vuosittiloista. . 10 pro.s.
^10,000' vuo/situlost a ; ve roii' pro -
senttimäärlin lisäytyessä sen mu­kaan
kuin .tulosuiuuia on suurem-pi,
siihen asti että y l i $100,000
koho a tast a vtios i t til o i s t a oi i s i m a k
settaya 50 prosentta veroa vai­ti
oi Ije. / j
(el Suhteellisesti kohoava pe-rin.
tlövero suurille .kuolinpesille.:
(e).(P-!ttä/liikevorttovero;ta mää­rätessään
ja kootessau: Canadan
hallitulfsen tulisi vaatia, että ve-roa
nm vsetaan sen mukaan, kuin-;
le listalh"' ja eltil kaikki raaka-ai­neet
ja koneet,: joita niiden val­in
istu ksi^ssa. kiiytetään. niinikään
asetettaisiin • vapaalle listalle.
(t) 1'ittii kaikki nviiille maille
myön netyt' lari t't"i myönnytykset
ulotetaan heti. Suur-Buitaniallc.
:(^;) Että, kaikkia korporatiOT
ne ja, jotka. harjoittavat ttdlive-ron
.suojelemien • tuot teiden val-
J ni s t n SI a. .\- a a d i 11 a i si i n j u 1 ka i se -
jnaan joka vuosi tarkka, j a seik­kaperäinen
selostus tuloistaan.
( h | -Jos joku.teollisuus pyytiiä
tullisuojelusta,. tuli.si anomusta
käsitellii .julki.sesti parlamentin
erikoiskomitean edessä;
.n 4.~Koska tullitaksan alentami­nen
voi melkoisesti A'ähentää val­tion
tuloja siitä lähteestii, ehdota,
taisi ("anadan Afaanviljelysneu-vosto.
että maan hallituk.seen- ja
sodan aikana tehtyjen 'kansallis­ten
velkojen niaksamiseen lärvit­tä
vat lisätulot hankittaisiin suo­ran
verotusjärjestelmän kautta,
joka suovellutettaisiin seuraaval­la
tavalla: '
. (a) lSo\-ellhttainalla suora.ve-keeseen,
r sijoitettu, ja että 'niin
kutsutuit/a vesiosakkeita ei uitet­taisi
huomioon. •
(f) 10'ttä luonnonrikkaiiksiam-mo
ei enää luovutettaisi pois
kruunulta, vaan että niitä luovu- •
tettaisiiu kiiytet liiviksi ainoas­taan
lyhytaikaisten . vuokrasopi­musten
mukaan, jotka suojelisi.-"'
vat ! taiisan etuja ja että sellaisia
vuokrosopimuksia. myönnettiäisin
ainoa.staan i julkisella huutokau­palla,
mutta että sellaista huuto­kauppaa
ei,sovellutettaisi hiilikai­vos
maa-alueisiin, jotka nyt ou'
jaettu 40 eekkerin kappaleisiin.
: 5.—-Pafanneitten sotilaitten suli
.teen me esitäinine:
(a) r Että Canadan tunnustettu
velvollisuus on vaivöä palanneit-ten
1 sotilaitten, j a heidän omais-tensä
hyvinvointia.
(b) • Että deiuobilisoimisen tu­lisi
tapahtua vasta sitte, kun SO-,
tilaat ovat palanneet Canadaan.
- (e) Että sotaväestä vapautet­taisiin,
ensin ne miehet, jotka" o-vat
jtanvimmiii palvelleet j a j o i l la
on tiedossa joku toimi, jolla he
. . . TILATKAA . ..
Canadan Uutiset
Tilaushinnat:
Canadsassa:
Koko .vuosi . . . . j . . . . $2.00
Puoli vuosi' 1.25
(3 kuukautta 65
Yhdysvaltoihin ja Suomeen:
Koko vuosi ..1.. $2.50
Puoli Vuosi : . . . . . . 1.50
fil^t^^^ osoitteella: .
CANADAN UUTISET,
Box 260, Port Arthur, Ont.
mAusLipPii.
CANADAN UUTISTliN TOIMISTO
" - PORT ARTHtJB, ONT., CANADA.
Myötäseuraa$ CANADAN UUTISTEN . . ..
vuosikerran tilauksesta, joka on lälietettävä osoitteella:
Nimi
Postikonttori . ..
Katu eU Box. No;
Vaitio
HainitkaA onko tilaus uusi ^ uudistus.
(
'M
•M