Vapaus, October 31, 1922

              'm
Tiistaina, lokak. 31 p, - Tae^ay, Oct, 3L
¥ A F A U S
Canadan snonjalsiEcn työväestön äänenkannattaja, ilmes­t
y Sudbury£sa,Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PUEO.
Vastaava toimittaja. .
V A P A U S
(Liberty) . ^ ^ „ u
Tbe only organ of Finnii* Worker8 In Canada. Pub-
8 b Ä sJdbury, Ont. every Taesday. Tbursday and
Bfttorday. ..^=-============^^
Advertising rates 40c per ccl. Inch. Mimmuro cnarge
« o r Ä e i S « o n 75c.. Discount on standmg advertis» SJnr%e Vapaus is the best advertising medium among
the Finnish People in Canada.
TILAUSHINNAT: , ,
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
^'•KyÄfcn? ä Suomeen, yk^si vk. $5:50, puoli vk.
® * * T i l Ä % t eKeuraa raha. ei tulla lähettämään,
oaitsi ««iamiesten JoJllg on takaqkset.
Ilmotushinta kerran julaistuista »'"'?t"''^'^,^f. JJ^
«alstatuumalta. Suurista ilmotuksjsta seka ilmotuks stft^
& n teikstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
ilennus. Kuoloilmotukset |2.00 kerta ja 50c. Iisaa
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c.
kerta. $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
83 00 ikaksikertaä; syntymäilmotukset ^l-OO kerta; ha-lutaantieto-
ja osoteilraotukset 50c, kerta, $1.00 kolme­kertaa.
— Tilapäisilmotuksistatpitää raha seurata mu­kana.
'' ^ '
Jos ette milloin taliansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
»oonallisella nimerä. „^ , . „ , , -
J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome St., Puhelin 1038. Postiosote: ^ '
Box 69. Sndbury. Ont.
BcKistered at the .Post Office Department, Ottawa, as
second class matter.'
Tiistain lehteen fijotut ilmotukget pitää.olla kant­torissa
lauaintaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
Iphteen torstaina kello 3. •
Sosialidemokraattiset verikoirat
Saksan nosk^laisten pää-iiänenkannattajan toimitta­jan
j a sosialidemokraattisen, valtiopäivämiehen, Kuti-nerih
(ei Puttelerin) muAaäjapaljastuksen jolidosta'
huomauttaa b^rliniläinentoverilefhti, ettei sosialidemo­kraattisella
parlamenttiryhmällä ja siihen yhtyneillä
riippumattomilla^ edustajilla ole Kuttneria vastaan teh­tyjen
raskaiden syytösten johdosta aihetta vaatia hän­tä
luopumaan edustajatoimestaan. YJidessä sosialide­mokraattisen
parlamenttiryhmän kanssa on siis riip­pumatonkin
puolue edustajainsa kautta selittänyt'ole­vansa
solidaarinen tuon kufjan palkatun petturin ja
häp^ntahraaman murhaajan kanssa.
fCuttner ei ole ainoa laatuaan, jalkaa lehti; Likai­sessa
alastomuudessaan, pasifistiseen ja ihmisyslävälli-seen
hahmoon' vetäytyneenä, seisoo murfiaaja Kuttne-rin
kanssa koko proletariaatin sosialidemokraattinen
johto. Tästä sakifeta on vain yksi sana kiittävä, sana,
joka on satoja kertoja lausuttu Saksan vallankumouk­sessa
sen jälkeen, kun Karl Liebknecth Sitä ensi kerran
käytti^ sana, jolla jokainen rehellinen työläinen, olipa
hän konimunisti taikka spsialidemokraalti, pakenee
luokkansa pyövelejä: veriÄbiVflt.'
Meitä kommtmisleja on pilkattu sen vuoksi, että
olemme hiiri usein käyttäneet tätä sanaa. Nosken, Kult-
:nerin ym. hienoissa korvissa kaikuu tämä sana kar­keasti^
Nyt asettuvat sosialidemokraattiset johtajat yksi-rtiielisesti
miehbn taakse, joka kylmäverjsesti ampui
turvatonta ja aseetonta spartakistia keuhkoihin. Tämän
teon nojalla, joka ei ole mikään yksinäinen tapaus,
vaan tuhansien 8amallais|en tekojen symbooli, näke­vät
työläisfet jälleen, missä ve|rikoirat ovat.
Tämä samainen kurjimus Kultlner oii työväenkoko-uksissa
protesleerannut «Moskovan luokkaoikeutla»
vastaani Kutlner tiesi, miksi hänen oli asetuttava puo­lustamaan
sosialivallankumoukselfisia. Hänen mur-haajavaistonsa
sanoivat hänelle, että proletaarine)}
ludkkaoikeus Saksassa tulisi ilman armoa ja lykkäystä
kohtelemaan häntä samoinkuin sosialivallankumouksel-lisia
käsiteltiin Venäjällä. ^,
Sosialidemokraattiset johtajat taas puolestaan tie­sivät,
miksi^ sietää Kuttneria joukossaan siitä huolimat
ta, etläv tämä teollaan avaa enemmän työläisten^ sil
miä Ii;uiri kommunistit propagandakirjasillaan. Kutt­neria
on jäätävä sosialidemokraattien joukkoon, koska
hfln tjetää liian paljon! Kuttneria suo^jellaan, kuten
ikaikkia muita samaa laatua olevia Ebertin tasavallan
tukijoita, koska hauv muuten voisi avata suunsa ja ker
toa vaarallisia asioita!
Toisessa kirjoituksessaan taas' huomauttaa toveri
lehti, että kommunistit edystavat rehellistä vallankumo­uksellista
taistelua ja kannattavat proletariaatin dik­tatuuria
porvariston diktatuuria vastaan. Kullnerit sen
sijaan ilvelitivät rauhallisilla keinoilla ja ihmisyydellä,
mutta ratkaisevalla hetkellä puolustavat pdrvarisloa
työväkeä/ vastaan salamui4iilla.
teen suuremmista tehtaista, joka kuuluu fiikäläiselle
kutomöteollisuuslrustille. Ajan suoraan portista sisään,
joka sattuu olemaan avoinna, ja alan maitta mutkilla
kakustella työläisten kanssa. Vuosi sitten työskenteli Elioorjan jälkeläinen — iommunis
tehtaassa .3,000 työläistä, nyt — 12,000, Edellisenä tulen internationalien johtajia,
päivänä oli suoritettu tehdaskom^ean vaali, jolloin
valituksi oli tullut 5 kommunistia ja 4 puolueetonta.
Miten onkaan mieliala suurissa kansanjoukoissa sitten
vuoden 190 muuttunut! Ne ovat nähneet ja ymmärtä­vät
riyt että uusi talouspolitiikka oli välttämätön. Ne
huomaavat tulokset tästä sen kautta, että heidän elin-ehtonea
paranevat joka päivä. Ja he seisovat kaikki
hallituksen takana (puolueettomatkin!). Kaikki seu­raavat
jännitetyllä mielenkiinnolla hallituksen taiste­lua
kapitalismia vastaan. (Hra Brusevitsh kirjoittaa
porvarina sanan kapitalismia lainausmerkeissä.) Mer­kiksi
siitä kuinka he seuraavat tapausten kulkua Ve­näjän
ulkopuolella, saattaa mainita, että yksi työläisis­tä
kysyi, oliko Branting todellinen sosialisti. Hän tiesi
kertoa, että Branting oli halunnut'kauppasopimusta
Venäjän ja Ruotsin välillä, mutta olisi halunnut tietää,
oliko hän tehnyt tämän sen vuoksi, että siitä oli etua
Ruotsille, vaiko sen vuoksi, että hän tunsi myötätvntoa
vallankumousta kohtaan.;»
Tässä yhteydessä kertoo hra Brusevitsh myös, .^kuin-ka
sotilaat tahtoivat nähdä hänen matkapaperinsa,' ja
kuinka yksi heistä, nähtyään passin alla Venäjän tuk­holmalaisen
kauppavaltuuskunnan johtajan, toveri
Kershentsevin nimen, oitis huomautti, että passi käy
laatuun, koska tutkija tunsi jopa K:n käsialan, miehes­tä
puhumattakaan. — Niin läheiset suhteet ovat Venä­jän
työläiskansalaisten ja maan lähettiläiden välillä,
mutta kuinka on porvari§valtioissa? Kukaan ei ;tuniie
ketään!
Elpyvä neuvostomaa
Herra P. E. Brusevitch, joka aikaisemmin on pal­vellut
virkamielenä Ruotsin lähetystössä Pietarissa, on
paraikaa moottoripyörämatkalla Neuvosto-Venäjällä,
.mistä on lähettänyt'osin varsin mielenkiintoisia kiiva­uksia
elämästä proletaarimaassa, jolka kuvaukset ovat
omiaan osoittamaan valheeksi porvarillisten ja noslve-laislehtien
kauhumaalaukset sikäläisen väestön «yhdes­tä
ainoasta tuskan parahduksesta^», ja jotka kategoori-sesti
viiljaaval siilieni että elämä'Venäjällä on nopeasti
elpymässä.
Niinpä on herra Bursevitsh ajanut Nevgorodis^,
.minkä eräässä osuusruokalassa oli syönyt oivallisen
päivällisen 60 äyrillä, Wolgan varrella sijaitsevaan
Volotshekkiin. Ihasteltuaan maiseman kauneutta kau­pungin
edustalla huomaa hän yhtäkkiä joutuneen suu­reen
teollisuuskaupunkiin. «Wolgan vartta kulkevalla
rantatiellä on kävelyllä olevia ihmisiä. Soittokunta
fioittoa kansanpuistossa toisella puolella Volgaa. Kaik­ki
muistultaa vapunpäiväiltaa Tuldholman Strandväge-nillä—'
lierr^skaisteo valtakadulla. Volotshek on jäl­leen
kukoistavia teollisuuskaupunki. Ajan suoraan yh-
Kaivosmurhat ja työläisten järjes-ominen
Viime aikoina ovat kaivosmurhat käyneet yhä\lu-kuisimmiksi.
Timminsissä, Kirkland Lakella ja Shining
Treessa tapahtuneet työläismurhat .ovat viimeisimpiä
uhreja, mitä kaivosmiehet ovat saaneet uhrata'kullan
ahnaille kaivosparooneille, lisätessään heidän suunnat­tomia
voittojaan. Ja kaikkialta valittavat työläiset, että
suojeluslaitteet kaivoksissa käyvät yhä kehnommiksi ja
työskentely yhä vaarallisemmaksi. Työnantajat eivät
välitä mitään edes niistä laeista, mitä kapitalistinen yh-teii^
unia on laatinut työvoiman suojelemiseksi, näitä
lakeija ei noudateta, ei panna käytäntöön. Tosin halli­tuksella
on teollisuuslarkastajal, mutta ne eivät täytä
tehtäväänsä, ne puolustavat yhtiöiden etuja.
Samalla aikaa käyvät esim. Ontarion kultakaivos-kapitalistien
vpittodividentit yhä mohikertaisemmiksi,
h^däri pääomansa paisuvat, tuotantolaitpksensa laaje
nevat, he,käyvät upporikkaiksi, 'kaivostyöläisten uuras
taessa heille maanalaisia suunnatloriiia rikkauksia.
Mistä johtuu, että vaikkakin tuotanto, käy yhä suU'
rempia voittoja tuottavaksi, että kaivostyöläisten olot
käyvät yhä kehnommiksi?
Vastaus on selvä: Canadan metalllkaivostyöläiset ovat
kokonaan järjestymättömiä. He nukkuvat täydellistä
orjan unta. He ovat herrainsa npyriä orjia. Ja tämä
kaikki aikana, jolloin heidän veljensä, hiilenkaivajat,
ovat miltei sata prosenttia järjestyneitä, jolloin hiilen-kaivajat
puhuvat Punaiseen Taloudelliseen Internalio-naleen
liittymisestä.
Viime , viikkoina on kuitenkin Pohjois-Ontariossa
alettu metallimainarien järjestämistyö. Iviutta sekä mei­dän
kirjeenvaihtajamme, että mainariefi järjestäjä kir
joittaa meille, että «suomalaiset työläiset oyi^f» kylmä
kiskoisia järjestymiselle». Onko tämä vain tavalli^ta
suomtTlaista hitautta? Vai onko todellakin siten, että
suomalaiset työläiset, jotka ovat ylpeilleet olemansa
kaikkel^n luokkatietoisimpia työläisiä tässä, maassa, ovat
todellakin taantumassa? Vai onko siten, että suoma­laiset
työläiset ovat tahtoneet nähdä, alkavatko tois­kieliset
nyt todellakin liittyä unioon. ^
Mutta mitkään syyt eivät saa pysyttää suomalai­sia
kaivostyöläisiä liittymästä järjestöön^ varsinjrin ku^
ilmoitetaan toiskielisiä työläisiä yhtyneen kaivosmiesten
järjestöön jo muutamia satoja. Suomalaisten työläisten
on nyt liityttävä mukaan. Se* on heidän ^doton vel­vollisuutensa.
On liityttävä jäseneksi ja toiihivaksi
jäseneksi.
Luokkatietoisten työläisten on etupäässä riennettä
vä yhtymään ja pantava mitä voimakkain propaganda
käyntiin kaivostyöläisten järjestämiseksi. Propagandaa
harj otettakoon yhtä rinnan kaikenkielisten kaivostyö
Iäisten keskuudessa.
Ontarion kaivostyöläiset, murhattujen työläistoveri
enne veri, omat ja lapsienne luokkaedut ja tulevaisuus
sekä koko Canadan työväenluo^kan asema velvottaa ja
kutsuu teitä järjestymään! Älkää siis viivytelkö!
tjsein saadaan ' kuulla neuvosto­vallan
vihoJj/^ten vakuuttavan, ettei
työläisillä ja talonpojilla oikeastaan
ole «litään sanomista tasavallassaan
ja ettei 'proletaarimaan johdossa
ole mitään työläisiä. Nämä väit­teet
ovat kokonaan tekaistuja, sillä
useat neuvostovallan johtajat pol­veutuvat
suoraan työläisistä taik­ka
talonpojista, kuten esim Kalinin.
Tähän neuvostomie.sten luokkaan
kuuluu myös M, Tomski, Venäjän
ammattiyhdistysliikkeen Ja Punai­sen
Ammatillisen Internationalen
yksi kaikkein keskeisimmistä per­soonallisuuksista.
Tomski syntyi Pietarissa 1 pnä
lokak. 1880 sepän poikana ja rja-sanilaisten
ruhtinasten Demidoffien
elinorjan,tyttären poikana. Vuonna
1892 lopetti hän koulunkäyntinsä
alemmassa kaupunginkoulussa. Pian
sen jälkeen sai hän työtä eräässä
kartonkitehtaassa 5 ruplan palkalla
viikossa. Loukattuaan tehtaassa Sor­mensa
erotettiin hän «työkelvotto-ma^
na» paikastaan. Sen jälkeen,
työskenteli hän eri tehtaissa ja vers­taissa.
Vuonna 1902 tutustui Tomski
ensi. kerran - vallankumoukselliseen
kirjallisuuteen, luonnollisesti «lait­tomaan.
» Kaksi vuotta sen jälkeen
liittyi hän' vallankumouksellisiin
kerhoihin • ja järjestöihin. Vuonna
1904: piti hän ensi kerran puheen
työväenkokouksessa. 1905 buutti
hän Tallinnaan, missä samana (val­lankumous)
vuonna valittiin pai­kalliseen
neuvostoon ja sen toimeen­panevaan
komiteaan. Jo seurahan
vuoden tammikuussa vangittiin hän
«rikollisen järjestön» jäsenenä ensi
kerran. 1906 valittiin hän sosiali­demokraattisen
puolueen Pietarin
komiteaan, ^
Vallankumouksellisena propagan­distina
vainosivat häntä tsaristiset
santarmit ja' tsaristmen . «oikeus»
lakkaamatta. Muutamien kuukau­sien
tutkimusvankeuden jälkeen
karkotettiin hän 1906 hallinnollista
tietä Siperiaan, mistä hän kuiten­kin
pian pakeni Pietariin. Täällä
jatkoi hän väärän nimen varjossa
vallankumouksellista työtään. Seu­raavan
vuoden marraskuussa tuo­mittiin
hän 'jälleen vuodeksi van­keuteen.
Pääsi kuitenkin vapaaksi
rahatakausta vastaam Vubde;i ig."
08 marraskuussa vangittiin hän Si­periasta
karanneena ja .sai istua
Pietari-Paavalin linnassa seuraavan
vuoden huhtikuuhun. Mutta jö sa­man
vuoden joulukuussa vangittiin
hän jälleen so.3ialidemokraattisen
puolueem Moskovan boishevikkiko-mitean
jäsenenä. Kaksi vuotta ol­tuaan
tutkintovankeudessa tuomit­tiin
hän suuressa, ^ henkilöä kos­kevassa
jutussa 5 vuodeksi pakko­työhön.
Suoritettuaan sen vuonna
1916 karkoitettiin hän loppuiäkseen
Siperiaan, mi?tä maaliskuun vallan­kumous
hänet vaputti.
Koko vallankumouksellisen * toi­mintansa
ajan kuMui Tomski bols^
hevistiseen ryhmään, i Neuvostp-Ve-näjällä
on hän monissa huomatta­vissa
toimissa mutta ennenkaikkea
ammatillisen liikkeen johdossa. Hän
toimii puheenjohtajana Yleisvenäläi
sessä ammatillisessa keskusneuvostoä
sa. On yleisvenäläisen toimeenpane­van
kekuskomitean puhemiehistön
— työläisten mieliä eivät muuta kirjoissa olevat
neuvot uusista suunnitelmista ja menettelytavoista,
mutta heidän tarpeensa.
^ — Englannin kommunistit selostavat, että kuusi
miljoneeria melloin yksinomaan kontrolleeraa Suur
Britannian . päiväldidet. Onko näin ollen ihme, että
työläiset näitä lehtiä lukien kuulevat ainoastaan or-juuttajainsa
äänen.
—f «Ratkaisun päivät lähenevät. Ne voivat tulla
pikemmin kuin mitä luulemmelkaan. Sen takia pitää
pieidän olla tietoisia meitä odottavista vaikeista teh­tävissä;
katse tähdättynä suurta päämäärää kohti
taistelemme me rohkeina ja toivorikkaina, tulkoon mi­tä
t^ansa.»
— Maailman ensimäuien 'ja korkein laki, saman­arvoinen
kuin elämä itse, on toistemme autta^iinen.
Sen vastakohta on eripuraisuus, joka on samaa kuin
kuolema. Järjestäytyminen ja yhteistoiminta ovat kai­kessa
J a kaikkialla elämän, ikuisia lakeja. Hajaantu­minen
ja kilpailu ovat ikuisesti ja kaikkialila kuole­man
lakeja. — John Ruskin.
jäsen, jäsen puolustusneuvostossa,,»
Venäjän kommunistipuolueen kes-'
kuskomiteassa, Kommunistisen In­ternationalen
toimeenpanevassa kes-js
kuskomiteassa ,oli väliaikai.sen pu-jS
naisen .ammatillisen ammattiyhdis-tysneuvostoö
pääsihteeri, jne. Toi­sin
sanoen on Tomski useimpain
Neuvosto-Venäjän korkeimpain lai-to.
5ten jäsen.
1921 luopui Tomski työstään am­matillisessa
liikkeessä, kun hänet
61} nimitftty yleisvenäläisen toi­meenpanevan
keskuskomitean ko-1 s
missionin puheenjohtajaksi Turkes-ta'nia
varten. Mutta tammikuussa
1922 astui hän jälleen jäsenenä
yleisvenäläiseen ammatilliseen kes-kusneuvostoon.
Tomski on yksi Vtenäjän luokka^ _
tietoisten vallankumouksellisten työ- §
Iäisten kaikkein parhaimmista edus­tajista,
jotka' kaikista tsaarihalli-tuksen
kansansivistyksen tielle aset­tamista
esteistä huolimatta itseopis­kelun
kautta onnistuivat saavutta­maan
vaVsin korkean kehitystaso.i.
Kuten Noginille ja monille muille E
venäläisille työläisille vastasi Toms-killekin
vankila korkeakoulua. «Olen
opiskellut pääasiassa vankilassa»
kirjoittaa Tomski itsestään. " Hän
on yksinäisessä kopissa istunut
kaikkiaan neljä vuotta, jotka hän
kokonaan omisti opiskelulle. Toms­ki
luki jo nuoruudessaan paljon
mutta ^aina 20 ikävuoteensa asti
vain venäläistä kaunokirjallisuutta.
Vasta mj?'öh6mniin>sai:;hän käsiinsä
sosialistista kirjallisuutta,. Kunjlu-inmiiimHiiHmiinji
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
Canadan
dollarista
lähetyksille |3.50 lisämaksu. Säh äosanoma-
S viev7
To^pntosk ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. HU!, 957 Broad
KATSAUKSIA
' Huolimattomuus kai lienee ollut
suurimpana tekijänä siihen, että nä­mä
katsaukseni ovat olleet jonkun
aikaa keskeytyksissä. Mutta nyt kun
kiBSän houkutteilva ilmanala kaik­kine,
niin hyveineen kuin pahei-neenkin
on sivuutettu^ ja syksy*!!
kolkot, pimeät illat ovat astuneet
tilalle, niin kohmasempa ruostuneen
kyänäiii ja aina joskus pietän leh­temme
Vapauden lukijoille kiikaroi-miseni
tuloksia.
Oikeusmitiitteria haattattelemassa."
Ilman sanomattakin on selvä, et­tä
Ganadalla, aivan , samoin kuin
muillakin mailla on oikeusministe­rinsä,
jonka tehtävänä sen ohessa,
että kuuluu hallitukseen ja yhdes­sä
toisten hallitiisherrojen kanssa
rfeuvottelee maalle (oikeastaan ka­pitalisteille)
tärkeistä ^sioista, on
myöskin velvollisuus olla ylimmäi­senä
tuomarina ja lopullisesti rat­kaista
alempain oikeuslaitosten tuo­marien
tuomitsemissa ja hänelle ve­dotuissa
oikeusasioissa. Nykyinen
oikeusministerimme, kuten koko
ministeristömmekin on liberaalinen,
joka-ennen yleisiä Dominior vaaleja
lupasi Canadan kansalle, sen suu­relle
köyhälistölnokallekin kaikkea
hyvää, työtä, ruokaa ja vieläpä mu­kavuuksiakin,
mutta jotka lupauk­set
kuten tavallista on jäänyt täy­dellisesti
täyttämättä, kuolleeksi
vaalilupaukseksi, jota ei koskaan
ole aijottukaan täyttää. Mutta ei-
'hän lupausten täyttäminen olekaan
kapitalistisille valtaan pyrkijöille
niin tärkeätä, mutta tärkeätä oli
kee hänen artikkelejaari venäläisis­sä
lehdissä, iijin pääsee selville,
että liiiden kirjoittaja on ei ainoas­taan
; luonnostaan rikaslahjainen
vaan inyös sivistynyt persoonalli­suus
ja etevä erikoistuntija alal­laan.
Paitsi joukkoa artikkeleja
t y ö k y symyksistä, tuotannollisista
tehtävistä, ammattiyhdistysliikkees­tä
jne. on Tomski kirjoittanut kak­si
erittäin tärkeätä kirjasta am­mattiyhdistysliikkeestä,
jotka kir­jaset
ovat käännetyt useille länsi-omaisille
kielille. Aikaisemminkin
kirjoitteli Tomski poliittisia artikke­leja,
toimitti vuoiina 1909 van ker­ran
ilmestymään päässeen «Työvä-enlipun
», samoin kuin vuonna 1917
«Moskovan Metallityöläistä» ja 1918
«Ammattivlestiä» ja «Kutomatyö-läistä.
»
Tomski , on hehkhva vallankumo­uksellinen,
joka on omistanut V koko
elämänsä proletariaatin vapautvini-sen
asialle ,ja joka ei ole säästänyt
enen\pää itseään kuin perhettään
suuren asian ollessa . kysymyksessä.
Istuiyatpa jopa hänen kaksi pientä
poikaansa äitineen kerran tsaristi­sessa
vankilassa. Hänen vaimonsa,
ent. oinptelija ,otti myös osaa lait­tomaan'piibluetoimintaan
ja oli nel­jä
kertaa varigittuna.
V. Smirnoff.
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen ?altuutettu asiamies.
Rnx fso YAPAUSj
»OX 6». SUDBURY, ONT.
Pilettilkike tehtävä J. V. ^annatton nimessä,
!e3lllillllllllllllllilllllllllllllllllliillllllllilllll»||||||]||llllllllll,^
Tymen taistelm^^ eri maista
Tshekkoslovakian kom­munistipuolueen
konferensa: -
Työväenpuolue uhkaa
verottaa rikkauksia
Lontoo. — Englannin /Työväen-l^
uolue on julaissut vaalimanifestin-sa,
jossa esitetään kansalli^velkäin
maksamista sillä keinoin, että yli
5,000 puntaa käsittäville rikkauk­sille
asetetaan asteettainen verotus.
Työväenpuolue kannattaa myös­kin
Saksan rauhan sopimuksen tar­kistamista,
kansainvälisen konfdrens
sin kutsumista päättämään salmien
vapauksista, sotakorvausten alen­tamista,
Egyptin itsenäisyyttä ja
Indialle itsehallintoa.
saada lupausten varjossa suuret
.joukot työläisiä ahtamaan äänensä
enimmän lupaavalle riistäjäin puq-lueelle.
Ja sokeat työläiset aiito^i-vat,
laskivat liberaalit määräile-mään
maan asioissa välittämättä vä­hääkään
mikä maan suurelle .eneni-mistörjrhmäile,
köyhälistölle on tar­peellista
eli el
Nykyinen / oikeusministerimme,
entinen Quebecin maakunnan pää­ministeri,
joka samalla on yksi Ca­nadan
huomattavimpia kapitaliste­ja,
omistaen suuria tuotantolaitok­sia
Quebecin maakunnassa ja kuu­luen
osakkeiden omistajana moniin
suuriia ympäri maata oleviin yh
^miin, hän muiden mukana lupasi
paljon, paljon sellaista, jota kapi­talisti
ei koskaan voi täyttää, eikä
tule täyttämään.
Tämä herra sai kuitenkin tah­tonsa
täyteen, pääsi katsomaan omi­en
yksilöllisten etujen perään. Ja
varmaa on, että hän siinä tulee
tekemään parhaansa.
Äskettäin oikeusministerimme, tä­mä
samainen suuromistaja on an­tanut
haastattelun porvarillisille sa­nomalehdille.
Haastattelussaan hän
puhuu liberaafisen hallituksen ni­messä
ja sen laskuun, että liberaa­linen
hallitus tulee olemaan vallas­sa
kymmenen vuotta ja tulee halli­tuksen
• yhtenä tärkeimpänä tehtä­vänä
olemaan maan asukasluvun l i ­sääminen
50--60 prosentilla' eli 14
—15:sta miljoonaan. Joo, sellaiset
suunnitelmat herra sanoo hallituk­sellaan
olevan^ ja mjn emme pyri
sitä vastaan tappelemaankaan. Ai­noa
puoli asiassa on vain se, että
tuohon asukasluvun lisäämis-suun-
Syyskuun lopussa oli Tshekko­slovakian
kommunistipuolueella Jean-sallinen
- " konfeireiissinöa. • '•IMaass.a
'vallitsevaan tilanteeseen katsoen
oli konferenssilla initä tärkein mer-'
kitys. Taloudellinen^ kriisi, joka
ei vielä ole saavuttanut huippu
kohtaansa, on jo viskannut kadulle
600—700,OJOO työläistä. Siksi ön
koiiferenssin tulevien taistelujen va­ralta
tekemät ratkaisut suuresta
merkityksestä. ,
Päiväjärjestyksessä olevista ky­symyksistä
olivat tärkeimmät: 1
Työnantajain yleishyökkäys, työttö-myyspula
ja palkkain alennus. 2.
Sosialidemokraattien hajoittamisyri-tykset
ammattiyhdistyksissä. 3., Yh­teinen
rintama ja työväenhallitus.
Konferenssi hyväksyi näitä kaik­kia
kysymyksiä koskettelevan pää­töslauselman,
jossa sanotaan:
«Kaikki viime kuukausien koke­mukset
vahvistavat oikeaksi^ kom­munistisen
katsantokannan. Olem­me
suuressa maailmanvallankumo­uksen
historiallisessa ajankääntees-sä,
jor^ka merkitys on vei;rattavissa
vöin vanhanajan orjatalouden pois­tamiseen'
ja keskiajan lääiiityslai-toksen
perustamiseen, suureen Rahs
kaii vallankumoukseen ja ylimeno­kauteen,
keskiaikaisesta feodalismis­ta
porvrilliseen kapitalismiin. Olem­me
ajankohdassa jolloin yhteiskun­ta
bn kehittymässä' kommunismia
kohti.»
Analysoituaan taloudellisen pu­lan
syltä,'^ maailmansodan seurauk­sia
ja porvarillisen yhteiskunnan
hajautumisprosessia käsittelee pää­töslauselma
työväenluokan ja kom­munistisen
puolueen tehtäviä.
Amsterdamilainen sihteeristö on
sosialidemokraattisen puolueen tu­kemana
yrittänyt hajoittaa amniatil
liseh yhteyden. Ammatillisen liik-tulokset
osoittavat joukkojen
sittaneen, että yhteinen rinta
luokkataistelun maaperällä on
tä voimakkain proletariaatin ;
Yhteisen rintaman propagandaa
SIIS tehostettava.
Taistelua työttömyyttä vast;
on siis myös käytävä rinnan t;
telun kanssa yhteisestä rintan
ta. 'Taistelu .työttömyyttä vast;
on järjestettävä seuraavain vai
musten pohjalla: 1." Työttomyy
vustusta on lisättävä toisella v
raila, 2. Taistelua palkkain ai
nusta vastaan ja tuotantokontro:
puolesta, a Konferenssi mää
kommunistiset parlamenttiedus
jat taistelemaan valtion virka
jäin palkan lyhennystä vastaan.
Taistelua tullin .poistamiseksi
vintoaineilta, lihalta ja viljalta.
Konferenssi kehoittaa työläLMä k
ta maan perustamaan «Työväen
teyskoHiiteoja.;»
\ Päätöslauselihassa omistetaan
Iconainen luku- työväenhallitukse
Mitkään konkreettiset palkkain a
nusta, työttömyyttä ja ammatilli;
liikkeen -hajoittamista vastusta
vaatimukset ovat to^eutumattoi
niin kauan, kun työväenluokka
ole luonut Iaatuunkäyj)ää elintä ]
Variston kurissapitämiseksi. Tsh
koslovakiassa nykyään vallitseva
tilanteessa sellainen elin tuskin
si neuvostohallitus, ^joskin sei
on myöhemmin mahdollinen,
työväenluokka toteuttaa yhtei
rintamansa. Voittoon johtava
tapauksessa on puolueiden,, jo
ovat ottaneet osaa taisteluun, oi
tava käsiinsä valta taatakseen vi
tonsa hedelmät. Tässä tapauks
sa olisi kysymys työväenhallituks
ta. Ensimmäisenä työväenhallit
sen tehtävänä olisi taantumuk:
lamauttaramen, työväenluokan k
trollielinten laillist^ttaminen
maaperän valmistaminen proleti
aatin diktatuurille. Työväenha
tuksen tunnuksina olisi: 1. Pa
kien yhdistäminen yhdeksi, joka
keen yhteys on kuitenkin kaikin misi valtion kontrollin alaisena,
keinoin pysytettävä. Yksi kommu­nistipuolueen
kaikkein tärkeimmis­tä
tehtävistä on taistelu yhteisrin­taman
puolesta. Tämän taktiikan
nitelmaan_ei sisälly rahtuakaan tar­ketusta
edistää omistamattoman'
luokan hyvinvointia, mutta: sitä voi­makkaammin
siinä pilkistää esiin
kapitalistien ja erikoisesti juuri
suurkapitalistien yksilölliset, rajat­tomat
riistohalut. Riistettäviä on
liian vähän kapitalistien voittosaa-liiden
vuoriksi kasaamiseksi ja sik­si
on^saatava maan «hyvinvoinnin»
nimessä lisää.
Tvöväeiriuokalle Canadassa <«
merkitsee palkkojen mahdollisim­man
alhaalle polkemista, ennen
kuulumatonta työttömyyttä ja kur­juuden
jatkuvaa lisääntymistä, sil­lä
kapitalistien tarkoituksena ei
suinkaan ole ollut tuottaa maa­han
omistavaa luokkaa, vaan sel­laisia,
jotka" tulevat tänne tekemään
työtä ja lisäämään teollisuuden
suurta vara-armeijaa, joka aina on
valmiina tuotantolaitosten ympäril­lä
odottamassa vuoroaan saada kä­sivartensa
kaupaksi kuinka kurjas­ta
nälkäpalkasta tahansa.
Tuollaista maan hyvinvoinnin
edustamista me saamme liberaali­selta
hallitukselta ja sellaista me
saamme jokaiselta hallitukselta,
kulkekobnpa se konservatiivien, far­mareiden
ja vaikkapa työläistenkin
nimellä jos se pyrkii tai lupaa hy
vinvointia nykyisen yksityisomistus-oikeuteen
perustuvan järjestelmän
puitteissa.
Kun järjestelmä kerran on mä­tä,
niin paikkaileinalla siitä ei pa­rempaa
tule. Se oh hävitettävä pe­rustuksiaan
myöten I ja rakennetta,
va uusi, sellainen, joka, ei perustu
yksilölliselle voittoilulle toisia riis­tämällä,
vaan joka rakennetaan yh-
Kaikkien suurten kapitalististen
tymäin yhdistäminen ja muodos
minen tuotantosyndikaateiksi va
on kontrollissa. 3. Salaisea toin:
teistä omistusta varten jokai
; omatessa samanlaiset oikeudet ke
Iceen.
' Canadan' työläisille, olkootpa
sitten varsinaisia canadalaisia
ulkomaalaisia on jokaisessa paik
sa, jokaisessa tilaisuudessa ja 1
kaamattfflg; väsymättä seivitetti
juuri tätä puolta. Kun jokainen li
katietoinen työläisnainen ja rt
ottaa tämän tehtävän vallankui
ukselliseksi velvollisuudekseen, r
varmaa on, että ennen pitkää
näemme tämänkin maan o.hjaksi
proletaarisen neuvostohaIli:j.-;ien
•
Työläitet taa»kin »yylHsiä.
Joko sinulla on hiiliä? Siinä
symys, joka tällä hetkellä mai
-taan tuhansilta — kymraentuhi
sUta Jiuulilta. Varsinkin kaupungf
sa ja kauppaloissa, joissa asusi
suuret joukot työläisiä, on tuo 1
symys aivan yleinen. Tuttava ta'
tessaan toisen kadulla, työiäisko
teerissä, kokouspaikoissa tai mi:
tahansa tekee,tuon kysymyksen
eikä ihmekään, sillä sanotaanh
Canadassa vallitsevan ankaran i
lipulan.
Omituisinta jutussa taaskin, 1
ten tavallista on se, että hiilip'
ei kohdistu kaikkiin yhteskuntak-röksiin
samalla tavalla. 'Eivät r
kaat nytkään kärsi hiilipulasta, i
lä heillä-on ollut varoja varu^t
hiUivarastonsa jo ennen varsmais
hiilipulan alkamista. Heidän kel
rinsa ovat täynnä.. Heidän lämpo^
on talveksi turvattu.
Mutta työläiset, jotka aina JO
tuvat elämään kädestä - ™
k a i k k i e n Tälttämättönumpien'