Canadan uutiset, May 28, 1925

              CAWAB!AN IHITISET:
auomalainen Banomalelitl Canadassa
Ilmestyy Jokaisena Torstaina.
Kustantaja
The Canada New8 Publishing Co.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: $3.50 feoSö vuodelta,
$1.50 puolelta vuodelta, 75c 3 kuu
kaudelta Ja 25 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: |3.50
koh^o vuodelta ja ?2.00 puolelta vuo-delta.
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä pal&tatuumalta kerran Ju-laistuna.
Pitempiaikaisille ilmoituksil­le
kohtuullinen alennus. Halutaantle>j
to ja nimenmuuttoilmoItukBet 75 sent­tiä
kerta, $2.00 kolme kertaa. Nalma-llmoitukset
$2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avioliittor ja kihiaus-ilmoi-tukset
60c palstatuumalta. Kuolonll-moitukset
$2.50, muistovärssyllä. 3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-moitukset
$2.00,
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m. 30
senttiä tuumalta.
• Uutisten joukkoon aijotuista ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
50c. Postissa tulevia ilmoituksia ei
hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittifiet ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
I
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, ti­laukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella.
CANADAN UUTISET.
Port Arthur, Ont, Canada.
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
Osotömuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uu­si
osoite. ^
CANADAN UUTISET
> (The Canada News.)
The Finnish Newspaper in Canada;
Published every Thursday by
The Canadian News Publishing Co.
Lauri Maimu, Editor.
Daily. New8 Bldg.. Port Arthur, Ont.
lä
si
CANADAN UUTISET
is W6lcomed and read in every Finnish
home in the Dominion. It is the only
direct advertising mediuni for those
manufactupers and merchants who
wlsh to create and build a profitable
and permanent demand for their prod-ucta
and merchandise by the large
and ever growing Finnish population
residing In Canada. Place your trial
adveitisement, and get results. .
Advertising rates BOc per Inch.
Political advs_ $1.00 per inch.
Advertisements must reach. our Of­fice
'"VVednesday nlpon to appear on
Thursday's issue.
. Subscription price in Canada $2.50
per year, United States and other
countries $3.50 per year in advance.
Entered as second class mail mat-ter,
Dee. 1, 1915; at the Pbst Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
Yihdysvaltain kieltolakivirano-iiaiset
ovat panneet alulle laaja-suuntaisen
ja tarmokkaan yri-ijyksen.
täydelliseeti pysähdyt-^
taakseen väkijuomien lakivastai-s^
n kuljetuksen Atlantin ranni-kiolla
odottelevista viinalaivoista
YJhdysvaltain alueelle. Tätä es;
timään on otettu toistasataa no­peakulkuista
tullikuttain.i kasit-täväy
vahvasti aseistettu laivasto,
joka nyt harjoittaa vartiopalve-liista
Atlantic Cityn ja New Yor­kin
välisen rannikon edustalla'. .'
Viinalaivastoon sanottiin kuu-neen
kymmeniä aluksia, joiden
ai[ikkuripaikka rannikosta vaih-tejlee
25:sta 4:5:een mailiin. . Ne
oliivat siis hyvästi kansainvälisel-söpimukfiella
määrätyn alueve-
•ajan ulkopuolella, josta, niitä
laillisesti voitu kaapata. KieU
oilakiviranomaisten tarkoitus o-l
i i i n paköittaa ne ruokayarojen
ia] veden piuitteen uhalla lähtö­nään
pois ja se uskottiin saavu
tettavan katkaisemalla kaAkk'
I yli^teys laivojen ja rannikon vä
Iillä.
Odotuksifisa ei petyttykään.
Yllsi toisensa perään ovat väki-iu^
malaivat havainneet kaupan-käynnin
-mahdottomaksi, nosta-neet
ankkurinsa |a luikkineet
muiualle, toiset takaisin kotimaa-hansa,
toiset Tyynenmeren puo­lelle,
missä liikkeen ilmoitetaan
suuresti vilkastuneen Los Ange­lesin
edustalla, ja jotkut Cana-dänl
satamiin^ jossa ne kiiitenkiri
ovat joutuneet tarkan -silmälläpi-donl
alaisiksi.
Teknilliseltä puolelta katsoen
eivä'jt viinalaivat tee rikosta myy­dessään
lastinsa kenelle tahansa,
joka laivansivulle tulee ja tarjoaa
pyydetyn hinnan, mutta väliUi^
sesti ne -kiihoittavat toisia rik­komaan
Yhdysvaltain lakeja.Vii­nakauppiaat
tietävät harjoitta­vansa
uskallettua liikettä, johon
sisältl\'y lakien rikkominen hei­dän
1 liiketuttaviensa puolelta.
•Kan.s'ainväliset yi^tävyyssuhteet-kiu:
joutuvat kovasti, pingote
luiksi viinankuljettajain liarjoit
oman maansa lipun tur
liikettäy jota ei voida kat
THE AIM OF THE CANADAN
UUTISET.
To help preserve the ideals and
sacred tradjtlons of this, our adopted
country, the Doml^nion of Canada: To
öbserve its laws and inspire others
to respect and obey them: To strfve
i^nceasingly to quicker the publ}c's
sense of Civic duty: In ali ways to aid
m making this country greater and
better; ithan we found It.
\ ,
f • ~ .f. .-.•
Onko mitään niin Ku liuu den
kaltaista kuin viha. .Cicero.
— On olemassa vain yksi ainoa
kauneus, ^ nimittäin paljastuvan
totuuden kauneus.—• Roidn.
•— Tunteeko tähti. loistonsa,
1 apsi suloutensa, t a i v a s syvyyten­sä
f Eikö sielu, joka ei itsestään
tiedä, ole ,kahta ihanampi. — Gh.
u agner.
— Jokainen päivä on pieni elä­mä
: jokainen 'heräämiujen ja y-lösnouserainen
.pieni syntyminen,
jokainen raikas aamu pieni n-ro-rinis
ja jokainen makuulle neno
jn nukkumiuen-' pi^ni kuolema.—.
Schopenhauer. \ ,
taessa
•vissa
soa ystävälliseksi teoksi ystäväl
lisellä kannalla olevaa ulkoval
taa kohtaan.
Koijän aikana aikoo Yhdysval­tain
hallitus järjestää vartiolai-v
ast on m y ösk i n -. Suur te n . Jä rvi e n
vesille. Vartiointia: tarkistetaan
erikoifjiosti Ontarion rajaseuduil­la,
ko^ka^Msalakuljetuksen tästä
maakunnasta.; uskotaan saavan
uutta vauhtia väkevämmän olu­en
my|Vntijärjestelmän täällä tul­tua
käytäntöön.
Mihin suuntaan Suomen siirto-laishuolto
olisi kohdistettava.
— Elämän salaisuus • on kuin
lintu metsässä. Älä käy niiden
kanssa, jotka ryntäävät taitamat­tomasti
esille ja tahtovat ottaa
s'^.n elävänä tai kuolleena. Sinun
tulee lähestyä varova|ti ja pysy-tolJä
hiljaa — niin saat kuulla
sen laulavan. — Hans liarson.
— Mr. Arvo J. Hinkkanen,
Fairport Harboriin, Ohio, hiljan
perustetun Amerikan (Sanomain
alkuunpanija ja' toimittaja, on
eronnut tästä toimesta. Lehti ker­too
hänen antautuneen harjoitta­maan
kiinteimistöliikettä Ohion
valtiossa.' Ml'-^^»
Toimittaja Yocjö Sjöblom, jor
ka on ollut New Yorkin Uutisten
toimittajana viimeiset viisi vuot­ta,
tulee lehden kertoman mu­kaan
eroamaan toimestaan kesä­kuun
alkupuolella. Mr. Sjöblo­min
uudesta toimialasta ei uuti-gessa
mainita. ' , jj^
'' 01^ aika", kirjoittaa konsuli
Akseli| Rauanheimo New. Yorkin
Uutisi-ssa vastatessaan Suunnan
virittämään keskusteluun siirto­laisten
ja. kotimaan välisten suh­teiden
ylläpitämi.sestä, "jolloin
olisi . ollut^ mahdollisuutta pitää
heitä (Yhdysvaltain suomalaisia}
.sekä hienkisesti että taloudellises­ti
kiinteässä yhteydessä koti­maan
kanssa, mutta se aika, suu­rin
piirtein käsitettynä, on eletty
ohi. : Yielä senkin jälkeen kun
Suomi pääsi itse ,hoitamaan asioi­taan,
olisi ollut paljon pelastet­tavissa,
mutta sekin etsikkoaika
meni oli niin paljon muuta
tärkeähipää kuin siirtolaisten a-siat
valvottavana...
Tosin yhä vielä voi kotimaa
riirtolaisten rahalähetyksistä saa­da
vuosittain Yhdysvalloista jon­kun
satamilJoonaa markkaa. Tä­mä
summa jähitellen pienenee.
Vielä I sittenkin^ kun tämä tulo­lähde
ehtyy, voi "Amerikan pe­rintöjä"
jonkun aikaa valua,
mutta sitten onkin siirtolaisten
velanj maksaminen" kotimaUle
lopussa. Luterilainen usko ehkä
pitää kauemmin kansallisuutta
koossa, vielä sen jälkeenkin • kuin
saarnastuoleista on suomenkieli
Vaijenn,ut ja englanninkieli tullut
tilalle;
Kotimaa olisi aikanaan voinut
tehdä paljon Yhdysvalloissa asu­vien
siirtolaisten kiinnipitämi­seksi
ja kansallisen katsantokan­nan
ju iirruttamiseksi. Nyt kun
siirtolaisuus Amerikaan on lop-
•piimassa", .kun iiiufta: y Ätki bääsee
liian vähän,, ei voi enää toteutua
suomaluiskansalliset unelmat ei­kä
suomalaisten takaisinmuuttoa
missään huomattavammassa muo­dossa
voi ajatella. Aika on tule­va,
jolloin ivaamme olla kiitollisia
siitä, jos amerikalaistuneet suo­malaiset,
myös heidän jälkeläi­sensä,
tunnustavat veriheimolai-
Ruutensa, tuntevat olevansa läh­töisin
Suomi-ä^din kodista ja yl­peydellä
haluavat säilyttää, sitä
hyvää, mitä ovat veressä ja ta-voissa
perineet.
Kuitenkin on maa, jossa, siirto-
1 aisten -vkansallisuuteeri i^ähden ei
.V i e l ä ; oi e'' ti 1 ai sii uk sia' m en e t e tty,
jossa suomalaisilla on olotila sel­lainen
kuin oli Yhdysvalloijvsa
kolmisen vuosikymmentä sitte.
Se maa. on Canada, johon, kahte­na
viime vuonna on suomalaisia
siirtolaisia tulvinut. Sen st'M'nv
että viime vuonna pääsi Yhdys-valtoihin
suomalaisia n. piiolcn
'uhatta, tuli heitä Canadaan yli
HGOO. Vaikkakin siirtolaisuus rä-nä
vuonna on ilahduttavasti pie­nentynyt,
näyttää Canada* olevan
maa, joka Yhdysvaltain jälkeen
tulee suomalaisen siirtolaisuuden
päämääräksi.
Kotimaan olisi nyt muistettava,
että mitä lyötiin laimin Yhdys­valtoihin
nähden, sitä ei olisi uu­distettava
Canadassa. Ellei ajan
vaatimuksia oteta huomioon, voi
Canadastakin kuulua "liian myö-liään."
Suom. siirtolaiset Canadassa
seisovat vielä yleisesti katsoen,
toisella jalallaan kotimaassa ja
toisella uudessa maaperässä. Jos
he saisivat myötätuntoa ja apua
kotimaan taholta, olisivat he siitä
kiitolliset sekä saisivat kotimaa-t
a k oh ta a n 1 ä m p i m ä n t n n t e en.
Valitettavasti on kotimaa kuiten •
kin- aivan liian vähän muistanur
Canadaa. Sillä on siellä kyllä
virallinen edustus, mutta niin vä­hillä
voimilla varustettu, että se
on n ii ä nty mä ssä t yön pai j out een.
Sp V o i a i v a n liian vähän au 11 a a
uomalaisia heidän tarpeissaan,
"^iirtolaiset, uran uurtajat, ovat
uudessa maassa oman. onnensa
nojassa, kestäen suunnattomia
kärsimyksiä.. Kotimaa on. lieidät
melkein tykkänään hyljännyt,
uuteen maahan he eivät vielä ole.
tottuneet. Mutta kun lie monien
vaikeuksien jälkeen vihdoin, tot­tuvat
— kuten on käynyt Yhdys­valloissakin—-
silloin he muista­vat,
että kun heillä oli hätä suu­rin,
ei Suomi-äiti heille sitäkään
apua an tanu t, • mit ä oi isi voinut>
On varmaa, että se kylmyyden
tunne, mikä usealla on kotimaata
kohtaan . lähtiessään, • ei uudessa,
maassa muutu näin ollen rakkau^
deksi^ vaan useinkin vihaksi. Ja
heidät on kotimaa ainaiseksi me­nettänyt.
On totta, että virallinen edus­tus
ei voi perustaa valtiota . val­tioon,
ei voi harjoittaa propagan­da
a: s ii r t oi ais ten • suo m a 1 aisuud en
hyväksi, mutta sillä on oikeus sev
kä velvollisuuskin auttaa kansa^
laisiaan . v i e r a a l l a maalla. Se
apu voi tapahtua monella tavalla.
Kun siirtolaiset ovat Canadaan-kin
tulleet ansaitakseei^ varoja.ja
sitte palatakseen kotimaahan,
olisi tärkeätä, että he saisivat tie­toja
työpaikoista, missä voisivat
päästä pyrkimystään toteutta­maan.
Yhteyden säilyttämiseksi
kotimaan kanssa olisi tärkeätä,
että konsulilaitos palvelisi heitä
kirjeenvaihdon - välittämisessä,
kun ei heillä muuta osoitetta ole
ilmoitettavana. Maan kielen tai­tamattomina"
eivät he tiedä tur­vautua
muun kuin konsulilaitok-sen
puoleen; avuntarpeessaan Ca­nadassa
ei ole heillä muita lai­toksia.
Kaikki tämä muun vaT-sinaieen
- virallisen tehtävän rin­nalla
tuottaa virastolle pa!jon.
työtä. Virastossa : kävijäin luku
voi nousta satakuntaan' päivässä^,
yksityisille osoitettuja kirjeitä
voi olla jaettavana tai käännet­tävänä
eri taholle laajaa maata
viisi sataa jopa ylikin' viikossa:
Siihen lisäksi oma virallinen kir­jeenvaihto,
puolentuhatta virka­kirjettä
kuussa, käyttäen neljää
eri kieltä. Ja passit, notariaatti-toimitukset,
perintöasiat, kaupal­liset
asiat, taloudellisen elämän
seuraaminen, maan edusta ninen
y. m. y. m. Eivät siihen virka-tuniiit
, kaksikertaistettuinakaan
riitä. ' < • '
Glisi hyvä, jos voisi siirtolaist«^n
asiain hoidon saada muar/.Mi jär­jestetyksi,
niin että ne jäisivät
viraston ulkopuolelle. Se kui­tenkin
on Canadassa toistaiseksi
mahdotonta. Täytyisi olla joku
muu laitos, joka ne asiat ottaisi.
Mutta kuka sellaisen perustaisi?
Siirtolaiset, jotka itse vielä har­hailevat
paikasta toiseen eivät
siihen pysty. Suomesta kä-nn on
mahdotonta ajatella, apua viral­lisen
edustuksen ulkopuolella. A i ­noa
keino on muodostaa .viralli­nen
edustus sellaiseksi, että siinä
on riittävästi työvoimia. Nyky­ään
uhraa Suomi edustukseensa
Canadassa vain noin kahdeksan­nen
osan siitä mitä Yhdysvaltoi­hin,
puliumattakaan muista mais­ta,
missä .siirtolaisasioita ei ole.
Tuskin on yhtääii mainittavaa
E u ro p a n . m a a t a, j o k a ö 1 i s i ed u s -
tuksensa Canadassa niin unhoit­tanut
kuin Suomi. Ja kuitenkin
nili esim. • tilivuonna Suomesta
s.anadaan lukumääriilleenkin e
nemmän siirtolaisia kuin mistään
muusta, maasta koko. Europan
mantereelta."
SS3Le
PhOadelphian maailman­näyttely
V. 1926.
Kun nyt alkaa ensi vuonna Phi­ladelphian
kaupungi.ssa Yhdys­valloissa
pidettä viin maailman­näyttelyn
suuntaviivat splvetä,;
lienee syytä, liöittää yleissilmäys
siihen, mitä hankkeissa on.
Näyttclv, jonka viraHiiien i-i-mi
on: ''Sesquicentennial .Inter­national
Exposition", pidetäL'n
muistoksi siitä, että on>i vuonna
tulee kuluneeksi 150 \ uotta Amc-r
i k' an i l s o nä i sy >^d e n j u 1 i s t a mi s e s -
1 a, niikä ta[)a 11tui Phi 1 adelphias-sa
1776. Näyttelyssä pyrkivät
Yhdysvallat erittämään kehitys­tään
viidenkymmenen viime vuo­den
ajalla, niiyttämään mitä kas­vatuksessa,
taiteessa, tieteessä ja-teollisuudessa,
ammaltialoilla ja
kaupassa ou saavutettu, mitä il­massa,
maan päällä ja maan si
sässä, mitä metsässä ja meressä
on tuotteita keksitty. Samoin on
tarkoituksena että muutkin maa­ilman
kansat esittävät oman ke­hityksensä.
Etelä Philadelphiassa oleva
Liittosaareu puisto, Lea^juelsland.
Park, on varattu näyttelypaikak­si
sekä sen lisäksi 400 akrea
muuta maata puiston vierellä.
Näyt te V avataan kesäkuun 1:
p.nä 1920 ja suljetaan H"kuukau­den
perästä joulukuun 1 p :nä.
Mainitun saaren yläosa on varat­tu
ulkomaitten paviljonkeja ja
ala-osa Yhdysvaltain eri valHoit-ten
rakennuksia varten. liisäksi
tulee Yhdysvaltain hallituksen
yleiset rakennukset,: Maailman:
kaupalle' omi.stctaan useampia
rakennuksia. Teollisuusoloja var­ten
tulee olemaan rakennukset
maanviljelyksen, elintarpeitten,
'puu tarhan h oi d on, k äs it e ollisuu-den,
mineralogian, : kuletuksen.
koneiden ja moottoriteollisuuden
tuotteiden esittämistä varten se­kä
yleinen teollisuuspalatsi. 'Ku­kin
näistä rakennuksista tulee,
suurenmoinen. Ulkomaatkin saa­vat
niistä vuokrata näyttelyti
laa, maksu 5 dollaria neliöjalal
ta. Monet tieteelliset seurat ja
laitokset ovat pyytäneet erityi
sen tiedepal£(tsin rakentamista
mihin ne saisivat järjestää näyt­telyitä.
Isänmaallisia ja yhteis­kunnallisia
järjestöjä varten tu
le(3 olemaan useampia rakennuk­sia.
Myöskin. on kasvatustemp-peli,
taidepalatsi ja juhlapalatsi
juhlimisia varten. Radion kehi­tyksen
esittämiselle annetaan ai­van
erityinen huomio. ..
! Urheilua ja suurempia kansan­kokouksia
varten tulee olemaan
stadium, jossa on 100,000 istu­masi
jaa sekä aareena joka on- 840
jalkaa pitkä ja-350 leveä. Sun­nuntaisin
on aikomus käyttää tä­t
ä stadiumia ulkoilma ja juma­lanpalveluksia
varten.
• Huvipuolelle erotetaan näytte­lyalueesta
oma alue, jonka läpi
kulkee katu' nimeltä Hoinen Tie.
Jyrkästi koetetaan varoa, ettei
sinne pääse pesiytymään eellais-ta,
jota voidaan pitää säädyttö­mänä.
Näyttelyn järjestäjillä ön tar­koituksena
tehdä Kaupparmuseoa
maailman suurimmaksi alallaan.
Siihen saavat ulkoinaatkin aset­taa
näyttelyitä, joita pidetään
senkin jälkeen kun maailman­näyttely
on sulettu. Amerikan
historian esityksiä varten luovu­tetaan
useampia historiallisia ra­kennuksia.
Maanviljelys; ja kac-janäytelyt
tulevat erikoisen suu­riksi.
Kilpailuja tulee olemaan kar­killa
mahdollisilla aloilla. Osan­ottajia
odotetaan maapallon kai­kista
osista.
Yleensä näyttää toimikuntn
pyfkivän iföiilien, että Philadelp­hian
näyttelystä tulee . valtavin
näyttelyjen näyttely, mitä vielä
on ollut. Se aikoo koota yhteen
k ai k k ien n y 1% y a i k a i s te n. k' e ks i n i (> -
jen näyttelyt ja kilpailut, esiilää
maailman teollisuuden ja kaupan
^ekii valaista tapahtumien hisro
riallisen kulun.
^liljoonat ihmiset suuntaa\a't
kulkunsa ensi kesänä Philadelp
'liaan; Heitä tulee maailman kai­kilta
ääriltä. Kaupuiiki, jossa on
nykyään lähes kaksi .miljoonaa
asukasta, varustautuu sijoitta­maan
miljoonat: vieraat, eikä .ole­kaan
epäilystä, ettei.se. siihen
pysty. Lukuisat kauniit esikau­pungit,
joihin on erinomainen
kulkuyhteySj tasoittavat suuren-'
kin matkustajatulvan. Ja vie­ressä
ovat kaupungit Camden,
Chester, AVilmington y. m., New
Yorkiin on vain 2. tunnin matka,
Baltimoreen kolmen ja AVashing-=
toniin neljäu; Näin ollen tuskin
on pelättävissä kiskomista asun­to-
ja elinkustannusten/ alalla..
Kysymys Suomen • osanotosta
tähän näyttelyyn on ratkaise­matta.
Suomi ci ole \ iclä ollut
mukana missään maailmannäyt­telyssä
valtameren takana. Täl-
Ui kerralla olisi os.mottoon aivan
erikoisia syitä. Itsenäinen Suo­mi
nyt ensi kertaa esitteloytyisi
uudelle maailmalle. Näyttely-,
paikka on vanhalla stlomalaisel-la
maaperällä, suomalairston en­siksi
asuttamalla seudulla. Näyt­tely
p a nn aan t. oi m een A m e rikan
historian inainehikkaimman ta­pauksen.
Itsenäisyyden julistuk'-
sen, antamisen muistoksi. Tuon
tapahtuman keskeisiu henkilö. oli
suomalaisi^eräinen" henkih». John
Morton.
: Amerikan suomalaisille on tä­mä
näyttely aivan erikoinen mer­kitykseltään.
Sen vuoksi olisi
suotavaa, että kansalaiset tiiliä
puolen meren .• innokkaastL ryh­tyisivät
asiaan ja koettaisivat
8 a a d a e s i 11 e in i t ii a r \- ok a s t a s u o -
malaiset ovat tuoneet Amerikan
historiaan ja mikä on heidän o-suutensa
Amerikan raivaamises­sa
viljelykselle viime aikoihin
saakka.
IMontrealissa toukokuun IG pnä
192.3.
Akseli Rauanheimo,
löiPrapörtti heidän toimittam"sta
tutkimuksista nuorisomme kes-kuudessa.
He näyttivät to<-een,
että 19:sta eri nuoresta, ll.sta—
15:sta ikävuoden välillä, jotka
he ovat tarkastaneet — 17 tun­nustivat
jo olleensa sukupuoliyh­teydessä.
Näytettiin .-myo.s to-^
teeUy että venerisd taudit o\at
päässeet leviämään lajxsien jouk­koon
• ja että.k.oulutyttöjii on äi­diksi
tulemai',illaan y.m.s.
•En lialua sanomalehdessä jul­kisesti
näistä asioista sen enem-;
pää eikä yksityiskohtaisemmin
I m 11 u a,. va an:. h ai u ai sin t e i-o 11 aa
n i i n h y v i n lasten, .kuin lasten
vanhempienkin mieliin, ettil asi­anlaita
on nyt kertakaikkiaan
niin, että jotain ou t('htri\ii tiil-laisen
kauhean paheen ehkäi.s-^^
miseksi.
Syyt n.> kyiseen tilanteeseen
luulen ohn-an pääasiallisesti hcu
raavissa seikoissa: -
h i i an h ö 11 ä le as wa t u s.. Va n h e in-
111 at .e i v^i t oi kein y mmä rrii 1 a st (.ui-sa
etuja ja eivät ole kyllin liuo-lellisia
siinä kenenkä kanssa hip-sensa
serrustelevat.
Aivan liian jialjon on tansseja
ja hu ono j a elä v i enku vi en n ä y tt e-lyjä.
Iltasin ja öisin t e h d ä ä iL
liian ]) a 1 j o n a u t o i n o 1) i 11 i r et k i ä.. Ai­van
liian ylöllinen elämiueu ja^
pukeutuminen .nuorison: kesken.
Viinan ja kiiliotusaineiden käyt-t
ii m i n e n. • Ja \' i h d o i n t ii r Is ei m p; i -
nii kaikista: kaikkien si\ c > s k ä -
sitteiden ja uskonopin h a r j o t t ar
misen liylkääminen nuorisomme
keskuudessa."
Valituksia on kyllä useinkin
tiiällfi kuulunut nuorison kulk.eu-t
u m i s G s t a laduille, josr>a s i t ä on
turmio odottamassa, mutta että
tämä rappoulumisin-osesii on- jo
edistynyt n i i n pitkiille k u i n . As-torian
kolcemu k s e t osoi t tn va t —-
Ny&yinen kurssimme rahaläl»
tyksille SUOMEEiN
Postin kautta ja
sählj[:öteitse on
Myöa iuyömm& pankki-cjoitut
sia (shekkejä) markoissa yllg/ ••
mainit, kurssin jälkeen ja erikoi­sia,
k obt| en prosentin korkoa vt*.
täviäuiÄtkusiajien shekkejä dv*-
lareissa, jotka Suomessa limas A.
taan siellä voimassa-olevan dol\^
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahaiähetyksilk
postin kautta on loc. summilla
alle $20.00; sitä suuremmilta eur
miltä mitään kuluja ei peritä.
lähetyskulut sähkoteitse OB
$3.56 k&ikilta summilta.
Amerikan nuoriso siveellisesti
rappiolla.
Lännen Suomettaressa tekee
Astorian koulujen jolitokunnaii
jäsen ja sikäläinen Suomen kon­suli^
Mr, W. H. Pellman, yllättä-^
viä paljastuksia paikkakunnan
'coulunuorison siveellisestä alas­päin
luisumisesta. Se on - konsu­li
Fellmanin. ; antamien tietojen
mukaan ollut kerrassaan häm­mästyttävä.
Näin hän kirjoittaa i
''Oltuani kolmatta vuotta kou­lujen
johtokunnan jäsenenä.^ ovat
lapsien vanhemmat tällä aikaa
aika-ajoin valittaneet minulle et­t
ä nuorison elämä Astorias^a ei
ole sellaista kuin itsekukin lap­sen
vanhempi • tietenkin toivoisi
sen olevan, ainakin siveellisessä
suhteei^sa. Olen koettanut asias­ta
puhua ja esittää virkamiehil-lemme
sekä lasten vanhemmil­le,,
että jotain olisi toimittava
uuden sukupolven puhtaana säi­lyttämiseksi.
Kuitenkaan, | en ole
paljoakaan c saanut muuta kuin
lupauksia aikaan.
Mutta nyt joitakin päiviä sit­ten
tuli luokseni Glatsop kaunri.:.
sheriffi ja hän puhui nuorijiojn
me huonoista tav-Ksta ja sen so-
,pimattomasta käytön«e.^rä k vrin
myöskin seurauksista, mihir sel­lainen
johtaa. Hänellä oli mu­kanaan
erään valtion toiniihonki-sitä
ei kai sentään vielä: olisi o-sattu
:odottaa.
.• Nuorison siveellisen ja inora;!-
liscn tason aleneminen on tie-täiiksemme
-yh-inen ilmi()... Se ^ei
.rajoitu vain. niuulainille seuduille
tai. niäarat\'il!e . asiuna-nlueille.
-fos äarini.iisrssä launcst-ti on \ -
leinen asema sellainen kuin As-tni-
ia^sn. (ui ^vvt.i epiillä sen o e-van
samanlainen ]\aikk"ia]]a. On.
turmiollisia tumlitlna it>ea<in sii­hen
Uskoon, (>1t,i se joss.ikui ()li-^i
parempi. •
Vanhemmille ja kasvattajille
pi tä isi y 1 lilole va n. an t a a \'a ka va a:
ajattelemisen aiheita. Heistii, ja
yksinomaan Innst.i, riii)puu, mi
hin suuntaan tilanieen annetaan
kehittyii. Sallitaanko lasten ja
nuoriso.n edelleenkin knlkea o-^
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kautta, Jos sähkösanoma,
lähetystä i i erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vai»
taanottajan ja lähettäjän osoit
teellä varustettuna osoitteella
Foreign Department
First National Bank
HANCOCK :: MICH
'-^Perustettu v. 1874.—
Varat yli $3.000,000.00,
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi su o m alai sta liikkeessäm­me.
maa valitsemaansa tietä, vaikka
selvästi nähdään, mihin se. joh­taa
? Vai yiiimartavatki). vanhem­mat
\ihdoinkin käyttää sitä val­taa,
joKa heille isän ja äidin (eli
muun kas\attajaii) asemassa
kuulun, j</ käyttää sitä tavalla,
insta tulokset saadaan- näkyviin,
ellei' .muuten .niiu. ankaralla ku­rilla
'
Kcmxmunistien salajuoni
'Serbiassa.
\'irano i M i ^ o t at t.ikavarikoi
iieci jioukon knuimunistien asri •
kirjoja, joista . k ä y selville, että
Kl la-'^! lasl^akiu on suunni-leKu
p<'rti linisteriu ja useiden
in n id en li 11o ma t tavampien halli-,
tu .johtaiai.i henirilt/iottoa. Belg­radiapa
a-r\ien Venäjän pako-laistm
niinia oli my()skin mer-kittV
.surnifiluetteloon.
•
i
m I
i
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
m
m
1
i
m
SS
s»
i
I
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor
keimman kurssin rahalähetyksistä. i
FITRSSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanonialähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys,
maksu on $3.00 seuraavassa lueteltujen lähetysku­lujen
lisäksi. Lähetyskulut rahalälietyksille on
40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75c. summille $100^00 asti. Jokaiselta seu^^^-avalta sa­dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Läheitaessanne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaavhyTin tar­kasti.
I ^ -
i
PORT ARTHUR. ONT. \
tai: 518 St. Cathaj^ine St., West, Montreal, Que.
ii