Vapaus, April 6, 1922

              mm
| f Ö L Ä I SI L L 1 O N: YKSI VfflOLLINEN! YKSI TAISTELU! SIKSI: YKSI PUOLUE! YKgfUNIO! YKSI RINTAMA! YKSI PilMÄÄElf
^VÄEN VAPAUTUS TAPAH.
^ SEN ITSENSÄ KAUTTA!
VAIN JÄRJESTYNEENÄ VOI
TYÖVÄENLUOKKA VOITTAAl
41.1922. Torstaina, huhtik. 6 p. - Thursday, AprH 6th. VI Vttosikerta-Vol. VI
VfSrien parlamenttiedustaja
l]ee Jäten.
orve-
I Toronto. — On mahdollista että
Udan federaalihallitus tulee
•restaraaan Venäjän nälänhätäisiä,
jea esittämään siitä lakiesityksen
«jisesfä parlamentin istunnossa.
m. James 7. Woodsworth, työväen
fetaja Winnipegin keskiniäisestä
Jialipiiristä, joka toimi täällä, eilen
Por Temppelillä pidetyssä jouk-
[okoicoukjessa p u h e e n johtajana,
[os Knudsonin, metallityöläisten
m organiseeraajan pitäessä pää-aheen
Venäjän nälänhätäisten
Isemasta.
loniervaliivit ja progre«»iivit kan­nattavat
avustusta.
Parlamenttiedustaja Woods*orth
jusoi, että konservatiivisen ja
regressiivisen puolueen parlament-edastajat
ovat lausuneet sympati-
Dia Canadan avustuksen annosta
'enäjälle sen jälkeen kuin kaptee-
Hibben ja Manitoban lainlaati-aiunnan
jäsen Queen esittivät Ve-äjän
nälähätätilanteen Ottawassa
itämissään puhetilaisuuksissa.
«Konservatiivinen ryhmä antoi
akuntuksen Hibbenille ja Quee-ilie,
että he tulevat antamaan
annatnksensa asialle, että hallitus
iJee myöntämään avustusta. Prog-
!5siivit taas ovat täysin sympaat-sia
esitykselle», lausui Mr. Woods-srth.
fAsia tulee esille pariamen-
«a muutaman viikon ajalla, jol-in
parlamentti toivottavasti tulee
äättämään myöntää avustusta Ve-iäjän
nälänhätäisille.j
Metallityöläisten organiseeraaja
pndson pitämässään puheessaan
äsitteli niitä avustuskeinoja mihin
anadassa on yksityisten järjestö­in
toimesta ryhdytty.- Hän toivoi,
Menijän avustamisasia myös-
_ tulee suuressa määrin hävittä­en
ennakkoluuloisuutta ja viha-
•eikyyttä Venäjää kohtaan.
Pyytää tutkimuksen
toimeenpanemista
Glace Bay, N. S. — Robert Bax-
United Mine Workers of Ame-järjestön
26:nen piirin presi-ntti
sähkötti perjantaina Can.i-työministeri
James Murdockille
"ustellen häneltä josko hän tu-i
ottamaan alotteen tutkijalauta-nnan
nimittämisessä, jonka lauta-nnan
tehtävänä olisi perinpohjai-ti
tutustuminen kaivosalueella
viin työ- ja palkkasuhteisiin, siinä
pauksessa jos kavosmiehet luopu-t
sihteeri rahastonhoitaja McLach-in
thitaasti työskentely» politii-kannattamisesta.
erroimme aikaisemmin miten M i -
kaivajat ovat kokouksessaan vaa-eet
Baxterja eroamaan hiilenkai-jain
järjestön presidentin toimes,-
seurauksena hänen tahingollises-toiminnastaan
; hiileiikaivajain
kohtaan mutta näyttää Baxter
leen punovan uusia juonia pet
kseen kaivostyöläisten asian.
—o
ailmanvallanku-muoksen
reservi
Moskovan Pravda kirjoittaa joh-assaan:
Kommunistisen Inter-onalen
toimeenpanevan . komite-valtuutettujen
kertomuksista käy
^e. eitä kommunistinen liike
kantta maailman kasvamassa,
isen rintaman taktiikka lujit-kommunististen
puolueiden vai-ta?
ta. Neuvosto-Venäjän taiste-
•a maailraankapitaalia vastaan
kansainvälisellä proletariaatilla
eintn sanansa. Kapitaalin yleis-
*^yä on pakottanut sen siir­tää
aktiiviseen puolustukseen
'{^"ini missä kansanjoukot ovat
'-^'stä taisteluista lopen väsynei-
Riissä ne ovat tilapäisen tyl-tOassa
ja toistaiseksi me-
'^^•«t uskonsa poliittiseen taisr
" " i - Työväenliikkeen alkanees-
^^Pymisessä esiintyvät kommunis-
Ifeavestoliaihis otta-nut
panttivaiikeja
_ Lontoo. —Riikasta tulleen Cent­ral
News toimiston tiedonannon mu­kaan
siellä oleva venäläinen sano­malehti
Rul on julaissut uutisen,
että Pietarin poliisi on 'vanginnut
useita liittolaismaitten alamaisia pi­tääkseen
heidät panttivankeina, si­ten
taatakseen neuvostohallituksen
Genoaan menevien edustajien tur­vallisuuden.
o- _
Maiiiarit eivät eiiääii
tyydy kidkiikoiran
elintasoon
McLachlan puolustaessaan menette-lyään
kehoittaessaan miehiä työs­kentelemään
mahdollisimman hi­taasti,
sanoo miesten oppineen
vallihaudoissa Ranskassa vaati­maan
ihmisoikeuksia.
Vaatii ekonomisteille ja asiantunti­joille
annettavan suurempi sija
talouden uudestaanjärjestämises-sä.
iiomen
nötjaiuvana puheen-aleena
ulomaiila
«Valko-Suomi leimattava laittomuu­den
ja sotilasmielivallan maaksi».
m ainoina johdonmukaisina
j^^^matin taloudeUisen taistelun
.J^^' aikana, jolloin, kuten
.• -aksassa rautatielakon kestä-kaikki
sosialistiset puolueet
^^.^^proletanaatin.iayainkom-
' seuoivat työväenluokan
Joppaun asti. Kommunisti.
^^Jtus kasvaa sosialipatrioot.
Halifax. — «Että miehet, jotka
ovat läpikäyneet suuren sodan ovat
ottaneet käytäntöön Ranskassa op
pimansa menettelytavan «työmaal
lakkoutumisen» ja tulevat jatka
maan sitä niin kauan kun hiilipat
ruunat tulevat maksamaan miehil
elinkustannuksia vastaavan palkan»
oli yksi United Mine Workers
America järjestön 26 :n piirin sih
teerin McLachlanin täällä sunnun
täisessä joukkokokouksessa antama
lausunto.
«Ennenkuin miehet tulevat hyväk­symään
palkkataksaa, joka ei tulisi
takaamaan heile parempaa elintä
soa kuin mitä tavallisella kulkukoi
ralla on niin me tulemme murskaa
maan British Empire Steel Corpora
tionin,» sanoi McLachlan. Edelleen
McLachlan selitti kuinka «Nova
Scotian maakuntahallitus on sali
nut joukon vesiosakekeinottelijoita
saada kontrolli kaivoksiin. He ovat
koettaneet saada puristettua voit
to-osinkoja 19 miljoonan suuruiselle
vesitetylle osakepääomalle toimetto
mina seisovain teräs ja laivaveistä
möjen osalle mainarien verestä ja
nahasta, vaan jota mainarit eivät
ole alistuneet tekemään.»
«Uskotteko, te, että mainarit ovat
tomppeleita?» McLachlan . kysyi
«Uskotteko te, että me tulisimme
tekemään saman nyt kuin me teim
me vuonna 1910, jolloin me käve
imme ulos ja olimme pakotettuja
palaamaan työnantajain ehdoilla ta
kaisin.» »Senjälkeen me olemme
oppineet yhden tai kaksi temppua
Nuo miehet, jotka, ovat olleet Rans­kassa
voivat tehdä jotakin. Me
olemme lakkoutuneet työmaalla ja
sitä ne kutsuvat hirvittäväksi teok­si.
Ne ovat meitä vastassa murs-kataiseen
meidät, mutta me emme
anna itseämme murskata. Me pa­nemme
heidät maksamaan laskut
joka on syynä siihen että kutsuvat
toimenpidrttämme hirveäksi,» oli
McLachlanin puheen vuorossa käyt­tämiä
kohtia, joille kokouksessa oli­jat
osoittivat voimakasta suosiotaan.
McLachlanille myönnetty neuvotte
Itt oikeus,
Sprlnghill, N. S. — Täällä pide­tyssä
United Mine Workers of
Amerikan järjestön 26 :n piirin pai­kallisosaston
pitämässä joukkokoko­uksessa
hyväksyttiin seuraava pää­töslauselma
suurella äänten enem-mitöllä:
«Että sihteeri McLachlanille an­netaan
oikeus huolehtia neuvottelu­jen
käymisestä Nova Scotialaisten
hiilikomppanioitten kanssa ja että
jos hän neuvottelussa tarvitsee apua
on hän oikeutettu avukseen otta­maan
kenen hän katsoo tarvitsevan­sa.
»
Kaikkialla missä Nova Scotian hii-lenkaivajat
ovat kokoontuneet pitä­mään
joukkokokouksiaan, on Mc­Lachlanin
politiikka täysin hyväk­sytty
ja mainarien luottamus kas­vaa
päivä päivältä varmemmaksi sii­tä,
että McLachlan on johtaja joka
ei ole valmis pettämään hiilenkaiva-jia
heidän taistelussaan British
Empire Steel komppaniaa vastaan.
tisten kavaltajain kustannuksella.
Yhteisrintaman taktiikka, jtka lop­pujen
lopuksi merkitsee kavaltaja-johtajain
eristämistä heitä seuraa­vista
työväenjoukoista, on jo iunta-nut
positiisisia tuloksia. Europan
työtätekevät kansanjoukot aavista­vat
työyäenlaokan yhteyden vält­tämättömyyden
niiden raskaassa
taistelussa kapitaalia vastaan, joka
on alkanut yleishyökkäyksensä.
—• TKT.
Moskova. — Suurella selvänäköi-syydeliä
ja eväämättömällä asialli­suudella'
on Lenin ajanut juuri
koolla olleessa kommunistipuolueen
kongressissa , uutta taloudellisen te­hokkuuden
politiikkaa. Lenin on
painostanut, että kommunistien vel­vollisuus
on syrjäytyä monista tär­keistä
taloustoimista ja annettava
niissä sijaa ekonomisteille ja asian­tuntijoille,
joilla on tehtävistä lä­hemmät
ja pätevämmät teknilliset
tiedot. Hän on sitä mieltä, että
kommunistipuolueen tulee kohdistaa
pääasiallisin huomionsa työläisjouk
kojen poliittiseen ja yhteiskunna
liseen valistukseen ja käytettävä
taloustoimissa spesialisteja.
—o _
Balfotir saanut kreivin
arvon
Lontoo. — Tunnettu brittiläinen
valtiomies Sir Arthur Balfour, jo
ka Washingtonin konferenssista pa
lattuaan tehtiin aatelismieheksi, on
nyt ylennetty kreivin arvoon ja tu
lee saamaan paikan loordien huo
neessa.
^—o —
Venäjän ulbmaakaup
pa kasvaa huomatta-
Professori . Lomon.osff hieroo ny
kyisin kauppoja Ranskan liike
miesten kanssa.
Pariisi. — Vastoin täällä tähän
asti esitettyjä näkökantoja, nimit­täin
ettei Neuvosto-Venäjän' kans
sa voi ryhtyä kauppasuhteisiin en­nenkuin
hallitus on antanut takeet
sen turvallisuudesta, osottavat
Ranskan m e t a l l i teollisuusmiehet
suurta mielenkiintoa professori Lo-monoffin.
Venäjän ulkomaakaupan
edustajan vierailun suhteen Parii­sissa.
Professori Lomonosoff viime
vuonna antoi suuria tilauksia Ame­rikan
ja Canadan firmoille, jotka
kaikki on maksettu tyydyttävästi.
Hän on myöskin tehnyt suuria
ilauksia Sveitsistä, Saksasta, Ruot­sista,
Italiasta ja Englannista, ja
jokaisessa tapauksessa kun tavarain
ähetys alkoi, asetti neuvostohalli­tus
kultaruplia puolueettomien
maitten pankkeihin takaukseksi ta­varain
maksusta. Viimeisimmän
tänne saapuneen neuvostohallituk­sen
rautatiehalJinnon raportin mu­kaan
Venäjä on maksanut ulkomail­ta
tilatuista tavaroista seuraavasti
tanimik. 1 päivään mennessä: ko­konaissumma
425,000,000 kultarup-iaa,
joista Ruotsiin ja Saksaan
kumpaankin 200,000,000, Englan­tiin
12,500,000, .muihin maihin yh­teensä
noin 13,000,000 kultarup-aa.
Liikkuvan kaluston tilaukset.
Rautateitten liikkuvaa kalustoa
on Venäjä tilannut seuraavasti:
Saksasta 700 veturia ja 1,000 rau-tatankkivaunua;
Ruotsista 1,000 ve­turia
ja 200 veturien höyrykatti­laa.
Näistä tilaukssta 135 uutta
veturia on jo saapunut Venäjälle
ja sopimuksen mukaan valmistuu
200 lisää jokainen kuukausi kun­nes
tilaus on täj^etty. •
Ranskan liikemiehet haluavat paästa
Venäjän markkinoille.
Professori Lomonosoff on vierai-ullaan
synnyttänyt suurta mielen-intoa
ranskalaisessa liike- ja teol-isuusmailmassa
Venäjän—^Ranskan
kauppasuhteisiin nähden. Niinpä
edustaja Dclasalle äskettäin piti
parlamentissa voimakkaan puheen
Venäjän kaupan puolesta. Hän vaa­ti
hallitusta heti tiedustamaan olisiko
enäjän .hallitus taipuvainen tun­nustamaan
Ranskan saatavat Venä­jän
vanhoilta hallituksilta, ja jos
Venäjä suostuu siihen, on neuvos-tohallitukgelle
annettava virallinen
tannastus. Edustaja Delasalle vaa-painokkaasti,
että Banskan on
hankittava itselleen sama sija Ve*
Tukholman Politikenissa kirjoit­taa
toveri Höglund otsakkeella
«Epämiellyttävä naapurimme» mm.
seuraavaa:
Skandinavian työläisten on toden
teolla pidettävä sflmällä valkoisen
Suomen hommia, mikä sisä- ja ul­kopolitiikassaan
seuraa, mustimpia
taantumuksellisia t a r k o i tusperiä,
joiden seuraukset saattavat koitua
varsin kohtalokkaiksi proletariaatil­le
Pohjanlahden länsipuolellakin.
Sillä siellä vallitseva laittomuus ja
terrori vaikuttaa kiihoittavasti mui­den
pohjoismaiden kapitalistisiin
puolueisiin, ja ulkopolitiikka, jota
Suomi harjoittaa välikappaleena
Neuvosto-Venäjän vastaisten val-tain
käsissä, suuntautuu koko maail­man
työväenluokkaa ja sen sosialis­tisia
pyrkimyksiä vastaan.
Kysymyksessä oleva ja arvatta­vasti
läheinen puolalais-siiomalai-nen
sotilasliittokin on yksi nivel
siinä yleistaantumuksellisessa kurs­sissa,
jota Valko-Suomi seuraa jopa
niin kutsutun liberaalisen hallituk­sen
istuessa sen ruorissa. Sen si­jaan,
että koettaisivat pysyttää rau­hallisia
suhteita Venäjään, mistä
Suomen koko olemassaolo vastai­suudessa
on riippuvainen ennep
kaikkea taloudellisesti mutta myös
poliittisesti, tekevät sen vallassao-lijat
suuruudenhullussa ylimielisyy­dessään
sen ärsyttävän järjettömyy­den,
että ryhtyvät sotilasliittoon
Venäjän verivihollisen, Ranskan va­sallivaltion
Puolan kanssa. Tämä ei
ole mitään muuta kuin selvää so-taprovokaUionia.
V a S tavallanko-moukselliset
suurvallat eivät ilmei­sesti,
kaikista kokemuksistaan huoli­matta,
vielä ole heittäneet toivoa
Neuvosto-Venäjän murskaamisesta
asevoimalla, ja samalla kun koete­taan
tuudittaa sitä ja europpalaista
mielipidettä eräänlaiseen turvalli­suuden
tunteeseen pitämällä ääntä
Genuasta, valmistellaan itse asias­sa
uutta hyökkäystä Venäjän pro-letaarivaltion
kimppuun — Jugo­slavia,
Rumania, Puola ja Suomi
liaikki ententen vannoutuneet palk­karengit,
saavat varata Icainuunan-ruuan.
Ja jotta Suomi voisi kaikit­ta
häiriöittä antautua tähän rikol-iseen
seikkailuun on Suomen kom­munismi
ja vasemmistososialismi,
joiden voidaan odottaa ankarasti
vastustavan tätä konnantekoa, murs­kattava
ja tuhottava. Juuri tä­hän
pyritään uudella vainokaudella,
valkoisella terrorilla, jota jälleen
on aijettu toteuttaa. Mutta siitä
lyystä on ei ainoastaan Suomen
proletariaatin vaan ,koko maailman
työväenluokan elinehdon mukaista,
että tämä teko tehdään tyhjäksi,
mikä tapahtuu ensi kädessä siten,
että nuo kaameat suunnitelmat pal­jastetaan
ja että valkoisen pyöve-ijärjestelmän
tihutyöt saatetaan
kaikessa alastomuudessaan kaikki­alla
tietoon. Valko-Suomi on lei­mattava
laittomuuden ja sotilasmie-ivallan
maaksi ja se on mitä te­hokkaimmin
eristettävä kaikesta
kosketuksesta sivistyneeseen mail
maan. Mutta sen työväenluokkaa
on kaikin tavoin tuettava oikeute­tussa
taistelussaan sen maan sivis-tyttämiseksi,
missä se on onnetto­muudekseen
syntynyt. •— TKT.
: O——
Union virkailijat ilmoittavat 6,200
kaivosta olevan kylmillä seura-uksepa
hiilenkaivajain yleislakos'
ta.
Ne\v York, — Associated Press
toimisto summatessaan alkaneen
yleisen hiilenkaivajain lakon Yhdys­valloissa
ja Canadassa, sanoo mo­lempain
puolien valmistuvan pitkä­aikaiseen
otteluun.
Union virkailijat ilmoittavat 600,-
000 kaivosmiestä jiittäneen työ­maansa,
joista noin 100,000 ei-union
miestii. Lauantaina oli 6,200
kaivosta kylmillä ja ainoastaan noin
1,500 ei-iinion työmaata käynnissä
West Virginian kaivospohatat
valmistuvat avaamaan kaivokset uu
destaan ei-union työvoimalla.
Toiselta puolen on nähtävissä
merkkejä, ettei kaivosten omista
jäin taholtakaan ole ryhdytty laa
jempiin toimenpiteisiin kaivosten
käyntiin panemiseksi.
Samalla odotetaan Washingtonis-ta
päin jotain muutosta tilantee­seen,
sillä United Mine Workersin
presidentti John L. Levvis on kut­suttu
sinne kongressin tutkijakomi-tean
eteen kuulusteltavaksi, Toisel-tapuolen
hallitus ei pidä mitään
kiirettä sekaantua asemaan sen ta­kia
että hiiltä on suuret määrät
varastoissa.
Ristiriainen menshe-
Julistus neuvostovallan puolesta
jain tuomitsija
U u t
Tuomari Metcalfe joka on sairasta­nut
kuuluisasta oikeusjutusta
saakka on nyt heittänyt hen-
(teensä. .
Winnipeg. — Tuomari T. L .
Metcalfe kuoli täällä sunnuntaina
52 vuoden ikäisenä; Tuomari Met­calfe
toimi kuuluisan Winnipegin
suuriakon jöhtajain tuomitsijana
vuoden 1919 lopussa ja 1920 alussa
ja on aina siitä asti ollut huonossa
terveydessä. Hänen terveytensä ker­rotaan
huonontuneen ankatasti ra­sittavan
oikeusjutun aikana suu­resti.
Tuomari Metcalfe oli ankara jär­jestyneen
työväen vihollinen.
• >.——o—
Kauhunäytelmät Bu­karestin
sotaoikeu­dessa
[Thkaavat sulkea hiili-kaivantoja
Glace Bay, N. S, — Jollei paikal-isiasa
kaivoksissa lähimmässä tu-evaisuudessa
ole merkkejä siitä,
että tuotanto alkaisi kohoamaan,
joka nyt on jatkuvasti osottanut
vähenevän seurauksena McLachlan'-
«hitaasti työskentely» politiikas­ta,
selittää Dominion Coal Co:n vir-kailjat,
että komppania tulee sul­kemaan
kaivoksensa ja lopettamaan
työt sellaisissa kaivoksissa täydelli­sesti.
näjän markkinoilla mikä .sillä oli en­nen
sotaakin, eikä viivyteltävä kun­nes
Saksa ja Yhdysvallat ovat ey^r
jäyttäneet Ranskan kokonaani^ Pu­huja
oli myöskin sitä mieltä, että
ranskalaisten teollisuusmiesten on
ryhdyttävä heti suoranaisiin toi­menpiteisiin
eikä odotettava kai­kenlaisia
konferensseja, jotka usein­kin
pelaavat vaarallista j a ealakäh-mäista
peliä.
Monshevistincn kameleonttimav
suus joutuu jälleen kerran erittäin
merkilliseen valoon Venäjän mens
hevistipuolueen uusimman julis­tuksen
johdosta, missä kaikkien
maiden «länsimaiselle» sosialidemo
kratialle osoitettujen hätiihuutoje;
jälkeen «kommunististen ajojahtien»
johdosta ja Abrnmovitshin äskeisin
antaman selityksen jälkeen, että so
sialivallankumoukscllisten ja mens
hevikkien harjoittamat terroritoimet
Venäjän johtavia kommunisteja ja
neuvostovaltaa vastaan ovat olleet
täysin oikeutettuja, vedotaan kaik
kien maiden sosialistipuolueisiin^ ja
työväenjärjestöihin neuvostovallan
puolesta! Julistuksessaan lausuu So
sialivallankumouksellisen Työväen
puolueen keskuskomitea, että se tu
lee edelleenkin «käymään väsymu
töntä taistelua hallituksen sisäpeli
tilkkaa vastaan» mutta menshevi
keille ominaisella johdonmukaisuu
den puutteella lausuu keskuskomi
tea samalla hengenvedolla, että
Neuvosto-Venäjän sisäpolitiikka on
«seuraus ententen rikollisesta ja
raakalaismaisesta politiikasta» ja
siis kiertämätön välttämättömyys.
Mutta muuten sanotaan tässä julis-tukses.
saj joka ilmeisesti on 8.vnty-nyt
vastoin menshevikkijohtajain
tahtoa, seuraavaa:
«Venäjän vallankumous on sanka
rillisella taistelulla torjunut impe­rialismin
ja sitä tukevoin valkokaar­tilaisten
hyökkäykset. Maammo on
järkähtänyt, teollisuus, maatalous
ja kulkulaitokset ovat rappeutuneet.
Työtätekeväin k a n s a n joukkojen,
varsinkin proletariaatin asema on
sietämättömän vaikea,»
. «Asoeliiset sekaantumiset, valko-käartllaiakapinaln
tukeminen, saar.
to ja tosiasiallinen eristys ovat jou­duttaneet
Neuvosto-Venäjän romah
dusmaiseen asemaan.
L'Humanite-lehden kirjeenvaihta­ja
kuvaa järkyttäviä kohtauksia,
joita sattuu Bukarestin sotaoikeu­den
istunnossa tutkittaessa» 300
k o m m u nistitoveria. Kuulustelun
kestäessä kohottavat kidutetut uh­rit
tuon tuostakin sydäntäsärkeviä
tuskanhuutoja. Mutta oikeuden
puheenjohtaja tukahuttaa ne raa'-
aila kovuudella. Yhtäkkiä romah­taa
toveri Boyaugiu tajuttomana
lattialle. Hetken kuluttua nujer­tui
joku toinen. Jonkun ajan ku­luttua
menehtyy kolmas ja neljäs.
Lääkäri puuttuisi asiaan mutta
oikeuden puheenjohtaja karjasee:
Istuntoa jatketaan! Tällaiset koh­taukset
toistuvat joka isunnossa.
Menehtyväin uhrien joukossa on
yksi nainen — filosofian ylioppilas,
toveri Ida Piga,
Yleisö alkaa lopuksi kapinoida.
Naiset huomauttavat upseereille r i ­kollisen
raa'asta kohtelusta. Erään
kidutetun ja puolikuolleen syyte­tyn
äiti heittäytyy yhtäkkiä ylhääl­tä
parvekkeelta keskelle isuntosalia.
Vallitsee sanoin kuvaamaton kii-hoittuneisuus
ja levottomuus.
Tämän hirvittävän näytelmän al­kuunpanija
on valkoinen terrori-hallitus,
alkaen Bratianosta, minis-teripresidentistä
ja^ sotaministeristi
Ja Bratiano on jäänyt kuuroksi
varoituksille, joita on kohonnut eri
yhteiskuntapiireistä, jotka ovat kuo­huksissaan
tämän kauhean oikeus­murhan
ja kidutusnäytelmän joh­dosta,
mennä taikka myöhemmin. On
Valkoiset verimiehet Istuvat Ru- mahdotonta, että näin raskaat ri'
maniassa «oikeutta» tanlän, mutta Itokset voisivat jäädä tuomiotta Ja
kansa on tuomitseva heidät hao- rangaistuksetta. — TKT.
Koko mailman työtätekeväin etu­jen
nimessä kehoitnmme me teitä:
pakottakaa hallituksenne heti ja
ja ehdoitta tunnustamaan Neuvosto-
Venäjä l
NeuvostojVeniijän tunnustnmis-ky.
symyksen pitäisi tulla Genuan
konferenssin "päivä järjestykseen.
Mutta saaliinhimoisimmat ja lyhyt-näköisimmät
kapitalistipiirit yrittä­vät
tehdä tyhjäksi ja lykiitä Genu­an
konferenssin taikka esittää Venä­jän
kysymyksen niin ' runnellussa
muodossa, että Neuvosto-Venäjä ei
todellisuudessa tulekaan tunnu-ste-tuksi.
Yleisen rauhan nimessä, Eu­ropan
perikatoon johdettujen kan­sain
uudestisyntymisen nimessä ve­toamme
me teihin: '
taistelkaa Genuan konferenssin
ykkäystä vastaan, taistelkaa Neu­vosto-
Venäjän tunnustamiskysymyk-sen
väärentämistä vastaan!
Mutta tärkeintä ei -ole ainoas­taan
Neuvosto-Venäjän tunnustami­nen
vaan sen yhteydessä esitettävät
ehdot. Porvarilliset hallitukset ei­vät
pyri hävitetyn Venäjän avus­tamisella
saamaan aikaan todellista
apua vaan mielivät käyttää sitä
Venäjän orjuuttamiseksi. Neuvosto
Venäjän tunnustamisen tulee tapah­tua
käsi kädessä — ei Venäjän
muuttamisen kanssa länsi-europälai-scn
kaipifaalin siirtomaaksi vaan
tarmokkaan ja tehokkaan rahallisen
ja taloudellisen avun kanssa.
Kahleet, joihin vallankumouksel­linen
Venäjä taottaisiin, tulisivat
vain entistä raskaampana taakkana
painamaan teidän harteitanne. Venä­jän
orjuuttaminen tulisi huojenta­maan
kansainvälisen kapitaalin
hyökkäystä kansainvälistä pro­letariaattia
vastaan. Siitä syy-stä ke­hotamme
me Venäjän vallankumo­uksen
ja kansainvälinen proletariaa­tin
etujen nimessä teille huudon:
taistelkaa raskaiden ehtojen aset­tamista
vastaan, esiintykää Neu­vosto-
Venäjän kanssa tehtävän oi­keamielisen
rauhansopimuksen puo­lesta,
esiintykää vitkasteleraattoman
Neuvosto-Venäjän rahallisen ja ta­loudellisen
tukemisen puolesta!
Toverit! Venäjän vallankumous
tarvitsee teidän apuanne! Venäjin
vallanJcumouksen ja kansainvälisen
proletariaatin edut ovat sftmat.»^
Julistus on annettu helmikuun 16
pnä Moskovassa. — TKT.
Brittiläisen avustuskomitean jäsen
pitänyt voimakkaan ja iiikutta»
van vetoomuspuheen Torontossa
Venäjän nälänhätäisten puolesta»
Toronto. — Viime sunnuntaina
Canadalaisen Venäjän Lasten Avus­tuskomitean
järjestämässä joukko­kokouksessa
Massey haalissa selos­ti
austraalialainen professori Mere-dith
Atkinson sanoin ja kuvin Venä­jän
nälänhätätilannetta. Professo­ri
Atkinson kuvasi itse mukana ol­leena
niitä sanomattomia kauhuja
ja kärsimyksiä, jonka alaisena 20,-
000, Volgan alueilla asustavaa ve-niiläistu
on. Toronto Globo lehti,
joka kokouksesta kertoo, huomaut­taa
ettei kovinkaan sydun, joka oli­si
ollut kuulemassa olisi voinut olla
heltymättä. Puhuja näytti myös­kin
nulänhätualucclta filmikuvia,
cnsimäisessil sarjassa kuvattiin nä­länhätäisten
talonpoikien kauheaa
asemaa, toisessa avustusjärjestöjen
uhrautuvaista työtä näiden uhrien
tuskien ja aseman lieventämiseksi.
Professori Atkinson sanoi mat­kustaneensa
omin varoinsa Venä­jälle
ottamaan selkoa tilanteesta.
Ja sanoi niiden havaintojen periystcel-mitä
hän teki tulleensa siihen
päätökseen, ettei saa tunnolleen
rauhaa ennen kuin on tehnyt kaik­kensa
noitten miljoonien onnettomi­en
tilanteen lieventämiseksi. Sa­noi
ettei ole mitään epäilemistä et­teikö
avustus mene nälänhätäisillo
a että neuvostoviranomaiset anta­vat
kaiken apunsa uikomaätaisille
avustuskomiteoille elintarpelttcn ja­kamisessa
ja määräpailckaansa Itu-ettomisessa.
Kokouksen puheenjohtajana toi­mi
Toronton yliopiston presidentti
Sir Robert Falconer, joka ovauspu-heessaan
vetosi voimakkaasti kaik­kiin
canadalaisiin, kehottaen heitä
tekemään kaikkensa Venäjän mil­joonien
nälänhätäisten avustamisek-
Eversti Dennis Montrealista oU
ähettiinyt kokoukselle sähkösano­man,
jossa pahoitteli suuresti,'ettei
voinut saapua kokoukseen puhu­maan.
Mutta sanoi itse nälänhätä-ueella
käyneenä tuntevansa tilan­teen
ja kchoittl kaikkia kansalaisia
avustamaan runsaalla kädellä nä-nhätäisiä.
Sanoi ettei sodknkauhut
e mitään verrattuna Venäjän nä-änhädän
kauhuihin.
Kokouksen vaikutuksen seurauk­sena
uskotoan, että Canadassa ryh­dytään
suuremmalla ponnella kuin
hän asti keräämään avustusta.
- — " " o- - ,
Olivatko kuolleet kak­soset
yksi persoonaa
Chicago. — Kerroimme edellises­sä
numerossa miten siamilaiset yh-teenkasvaneet
k n k.'soi8-3isa'ruk8et'
ovat kuolleet. Nyt näyttää heidän
jälelle jääneestä omaisuudestaan tu­levan
oikeusjuttu. Viranomaiset n i ­mittäin
eivät ole selvillä onko Ro­san
jälkeenjäänyt 11 vuotias poika
$100,000 a r v o i s e n omaisuuden
perijä, vai kuuluuko tuosta omai­suudesta
ainoastaan puolet, eli 60
tuhatta pojalle. Oikeuslaitoksen kä-
.siteltäväksi perintöjuttu tulee siinä
ymmärryksessä, että yritetään saa­da
selville oliko kysymyksessä kak­si
persoonaa, vai voidaanko sisaruk­set
käsittää yhdeksi persoonakÄli^-y,,
.Jos heidät käsitetään yhdeksi'per­soonaksi,
niin pojan haltuun tuleo
jäämään koko jälelle jäänyt omai­suus,
mutta jos taas voidaan saada
selville, että he olivat eri persoonat-tulee
pojan osaksi $50,000 omai­suus
ja toinen $50,000 tulee mene­mään
Josefan laillisille perillisillo
joista osa hänen isälleen joka on SR
vuotias, j
• o
LAIVALIIKE ST. LAWRENCE JO»
ELLA ALKANUT.
BrockvrlJe, Ont, — Laivaliike St.
Lawrence joella täällä, missä joki
on jäistä Tapaa pannasta rantaan
alkoi maaliskuun 31 prä, jolloin
höyrylaiva Victory alkoi säännölli­set
kulkuvuoronäa Brbckvillen ia
MorriBtovim, N . Y. välillä.