Vapaus, June 26, 1924

              Torstaina^ kessuun 26 p> — Thur^ Jime 26
K A K A H S
Cft&adaD suomalalBeo työväestön iäoenkioftttajs, flmes-
KrSodboryflsa. Ont, jpk» tiift*i. torstai j» luuantaL
ONXI SAAEI
Vastaava
AÄVO VAARA.
Toiinitaiapoiainea
V A P A U S
(Liberty) • - ^
The ouly oriran of Finnish Workers in Canada. Pab.
Ilfhed in Sudbuxy. Ont. every Tueeday. Thorsday ani
Batorday.
Advertjsing rates 40c per col. »nch. Minimum charge
for «iogle insertion 75c. Diacount on atanding advertise-nent.
The V apaus is tbe best advertiains; mediam among
the Finnish l^eople in Canada.
lisen kapinan avulla laillisen talonpoikaishallituksen
Ja surmaamalla sen päämLnisterin.
Tällä tavalla on fascismi kunnostautunut päämais-saan.
Samantapaisia saavutuksia on sen tilillä muual­lakin,
missä S€ vain on esiiiitynyt.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. 12.26, kolme kk.
11.60 ja yk3i kk. 75c. , ^
YhdysvaJto«nin-ia.Suomeen, yksi vk. 16.50. puoh vk.
13.00 ja kolme kk.$1.75.
Tilauksia, Jotta ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten 30illa_on_takaukset.
Ilmotushinte kerran julaistuista ilmotuksista 40c
palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista.
Joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
«lennus. I&uoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c lisää jokai,
lelta muistovärsyltä. Nimenmuutosilmotnkset 50c kerta,
11.00 kolme kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kerta,
13.00 kaksi kertaa. Syntymäilmotukset $1.00 kerta. Ha-mtaantieto-
ja osoteilmotukset äOc kerta, $1.00 kolme
kertaa. Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mukana.
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauan-lam
lehteen torstaina kello 3. '•
Vapauden konttori ja toimitus on: Liberty Buildinir
Lorne St.. Puhelin 1038. Postiosote: Box Cd. Sudbury,
Ont • • • .: •
Retristered at the Post Office Department, Ottawa,
M sccond class matter. _
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottaka» uudelleen lirkkeenhoit&gan per-aoor.
allisella nimellä.
J. V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
^.Ryöstösaalis riistomatkalle Cana-r
daan
Englantilaisten kaivoskapitalistien od&tetaati teke-van
uusia sijotuksia Ontarion kulta*, hopea- ja nikkeli­kaivoksiin.
Ontarion kaivosministeri Mc€rea on juuri
palanut Englannista, jossa hän on ollut seiittelemässä
Ontarion keinottelumahdollisuuksia englantilaisille saa­listajille.
He ovat guunnelleet innostuksella. McCrea
oli oHut keskusteluissa kaikkien johtavien kaivosparoo-nien
kanssa, jotka omistavat kaivoksia Etelä'Afrikassa.
He ovat kasanneet miljoonien voittoja sieltä-'ja olivat
antaneet McCrean ymmärtää, että he ovat Valmiit sijot-tamaan
n^itä voittovarojaan- Ontarion kaivosteollisuu­teen.
. •
Englannin kaivoskapitalistit ovat jo pitkän arkaa
esittäneet'kansainvälistä osaa. Usealla,on sijotettiina
pääomia jo entuudestaan Canadassa ja Etelä Afrikan
kultakentillä. Mustia j^ valkoihoisia palkkaorjia raa­taa
heidän kaivoksissaan. Kymmeiiistä, eri kansalli­suuksista
muodostuu se työläisjoukko, jpnka. hiestyttä-misestä
he ovat miljoonansa fciakoneet. v ;
Ontarion kaivosministeri on iiyvilläah siitä, että ete-lä-
afrrkalaiaia veri- ja hikirahoja on luvassa Canadaan.
McCrea on Itivannut, että Ontarion valtiokoneisto tulee
puolestaan huolehtimaan Ontarion kulta- ja hopeaken-tille
tehtävien sijotusten kannattovaisuudesta. Hän on
jo etukäteen antanut englantilaisille verirahoille täy­den
I>inn8u1(9en$a; Afrikan kaivostyöläisten työstä ryos-tetyilltt
»atrlillla tullaan jakamaan Omarion mainarien^
riistämUia.
Solidaarisuutta vainotuille
Ranskdälsesia toverilehdessS viittaa toveri Cachin
uusiin vainohyökkäilyihin Saksassa, joukkovangitsemi-siin,
€pommikesku8*-kek8intöihin ja kommunistimur-hiin
vapunpäivänä ja faiilddln väkivaltatoihin, joilla
Saksan omistavat noskelaisine katyreineen turhaan koet'
tavat/tukahuttaa yhtä syvää kuin luontiolHsista syistä
kuumunnutta luoldcataisteiuliiketläi Mutta mitä mui
den maiden ja varsinkin ranekalaisiin luokkatirtoisii^
työläisiin tulee, on heidän ensimäisenä velvollisuute'
naan osoittaa solidaarisuuttaari S(^an vainottuja» Vatt'
gittuja ja murhattuja tovereja ja naidett omaisia koh'
taan. Näyttämällä toteen ranskalaisten isänmaallisten
ilveilijäin läheiset suhteet Saksan ka^jtalistien kanssa,
paljastamaUa kunniattoman isanmaakomedian molem<
min puolin Reiniä, millä ei ole muuta, tarkoitusta kuin
Saksan proletariaatin nylkeminen yksissä tuumin, re-päisemällä
riekaleiksi tämäi^ inihqlttavah tee^ntelyn iiaar-
8on laskemme me kätemme stdcsalaistenveljion käteen
ja kutsumme kaildda Ranskan tuottajia yhteiiseen taiste­luun
kansainvälisten riistäjien kukistiamis<^l]a tydta-tekevän
maailman rauhan luomiseksi, kirjottaa tov.
Cachin. • • •.v* • ••'
i Fasc^smi
Fascismi on kaikkialla, missä se on pääskyt valtaan,
osoittautunut elämää tuhoavaksi ja kaiken kehityksen
ehkäiseväksi liildceeksi. Murhaa ja Mvi^tystä, rikoksia
loppumattomim, täydellistä mielivaltaa^ kurjuutta ja
anarkiaa tuottaa fascismi jokaiselle maall^ missä se
on valassa. Italiassa on kunnollisemmat viranpmai-teroitettu
viroistaan ja kukkoilevat fa^istihuligaanit
asetettu tilalle. Lait ovat lakanneet turvaamasta k^an
ei-fascbtia. Entisten johtavien porvarillista&in Jcansa*
laisten, ministerien y. m., jotka eivät ole^jntatrtuneet
f^cismin apureiksi, hedci on aina vaarassa.
jokapäiväinen tapaus on, että fascistijoukko tunkeutuu
toisia mielipiteitä omaavien kansalaisten asuntoon, sur­maa
tämän itsensä ja pahoinpitelee hänen perheensä
jäseniä. Näin on laita porvareihinkin nähden, puhu­mattakaan
työläisistä, joiden suhteen mielivaltaa har­joitetaan
monessa sellaisessakin maassa, jossa fascisti-vallankumousta
ei vielä ole tapahtunut. Bulgariassa
on fascismi riehunut erikoisesti talonpoikia vastaan.
Kymmeniä talonpoikaiskyliä on poltettu poroksi, tu-hiansia
talonpoikia surmattu ja suljettu vankiloihin sen
vuoksi, etteivät talonpojat ole voineet hyväksyä rikollis­ta
iascistihallitusta, joka tuli valtaan kukistamalla aseel-
Väkevä virta
Kapitalismi ei rajoitu mihinkään vissiin maahan.
Sen valta-alue on ollut ääretön, mikään yhdyskunfa jos­sa
ihraiset muodostavat keskinäisiä kauppasuhteita ei
ole pysynyt sen vaikutuksesta vapaana. Sen historial­linen
tehtävä on ollut ihmistyön tuottavaisuuden kohot­taminen,
kaupan valtasuonien avaaminen, maailman
luonnonlähleitten kehittäminen jia loppujen lopuksi sen
perustuksen luominen, joille voitaisi nostattaa todelli­nen
kansojen tasavalta.
Näin tehdessään on se täyttänyt maailman kulku­tiet
tavarajqnien hälinällä ja vihellyksillä, autoraobii-illä
ja höyrylaivalla: kietonut erämaat sähkötin, puhe­in
ja sähkövoimakaapeleillä, on pystyttänyt kaivanto-laitteita
ja öljysäfteja, myllyjä ja sulatusuuneja, hotel­leita
ja viljasäiliöitä voiton jumalalle. Se on käyttä­nyt
laboratorien tieteen ja uudet keksinnöt luonnonvoi­mien
alistamiseksi ihmisen tarkotiisperien palvelukseen.
Se ön tunkeutunut maan tyhjille erämaille ja saanut "ne
vihertäviksi ja siunausta tuottaviksi pelloiksi suurien
ihmisjoukkojen työn avulla. Se pn melkein kokonaan
poistanut etäisyyksien tuomat vaikeudet yhdistäessään
maailman eri osat kulku välineitten ja sähkölennättimi-en
kautta, joissa tuo lapsen askeleita ottava radio on
uusin ja ihmeellisin. Täten on se avannut satumais­ten
aarteiden piilopaikat ja tuhansin kerroin onnelli­suuden
mahdollisuuksia, joista kuitenkin ovat jääneet
osattomaksi maailman työläiset.
Muut lehdet
Murhien ja roistouk-sien
maa
Rynnäkkö
Lehtemme levitysryntäys on päivä päivältä saanut
uutta vauhtia. Viime viikon tulokset voittavat kaikki
edelliset. Mutta paljon on vielä paikkakuntia, joilta
ei ole saapunut yhtään punabta korttia.
Vaikka pitemmän päälle levitysryntäys epäilemättä
tuottaisi numerollisesti suurempia tuloksia, ei liene silti
tarpeellista lähteä tätä punaisen kortin ryntäysfö venyt­tämään
ja pitkittämään. Se suunnitelma, mikä tähän
ryntäykseen sisältyy, on, tehty mahdollisuuksien rajois­sa..
Ryntäyksen tärkein 'ja lopullinen onnistumiseen 0h-.
to on siinä, missä määrin me kukin it^e kohdaltamme
pidämme velvollisuutenamme hankkia kortin kautta
lehdellemme uusi tilaaja, joka pahimmassa tapauk­sessa
voi tapahtua niinkin, että itse tilaa vuodeksi tai
puoleksi vuotta Vapautta jollekia sellaiselle henkilölle
tai tuttavalle, jolle ie vielä lehteä tule. Meillä olisi
nykyisen rynnistyksen kautta mahdollisuus ' kohottaa
Vapauden tilaajamäärää ainakin, parilla, kolmella tu­hannella,
jos —iniin — jos me vaan viiteisimme. Ja
kun meistä ei nyt vietlä ainakaan ole oman Vanhan up­piniskaiseen
minämme käskijäksi, niin kohtuuden ni­messä
täytyy vähemmänkin riittää. Mutta tämä vä-hinkih/
orä vaatii jokaisen miettimään kölrdastaan onko
jo kaikki tehnyt mitä voi tai mikä olisi kohtuullista,
jokatapauksessa . . . . . . Mitäs teet, tee prkemrain.
Vaikean helppoja asioita
Kapitalismi on ottanut ensimäiset ratkaisevat otteen­sa
Englannissa., .Silloin kun muissa maissa elettiip
vielä vanhoja fhyviä» aikoja, mullisti kapitalistinen
tuotantotapa Englantia luonnonvoimien lavoin uudelle
kannalle.
Kapitalistisen kehityksen seui-auksena on nyt Eng­lannissa,
että «ihmisen pojalla ei ole kuhunka hän
päänsä kalli9taa,i(> •
Työläisten asuntokysymys on ollut jo pitkän aikaa
kriitillbessä pirteessä. Työväestön taholta on käyty
taistelua sen vaatimuksen puolesta, että hallituksen on
ryhdyttävä ratkaisemaan asuntopulmäa luovuttamalla
varoja telojen rakentamiseen,^joita sitten vuokrataan
mahdollisimman alhaisesta maksusta. Tätä samaa
kantaa ajaen on nykyinen työväenhallitus esittänyt asun-tosuunnitelman
parlamentin hyväksyttäväksi, jonka mu*
kaan vuoteen 1940 mennessä hallitus tulisi rakennutta-niaah
vähintäin 2,500,000 asuinrakennusta. Kun van­hoillisista
piireistä on hyökätty ankarasti hallitusta va»
taan sen esittämänAasunto-bhjelman johdosta, oc halli­tuksen
terveysministeri Wheatley ottanut asiakseen ru­sentaa
morkkaajat seuraavanlaisilla tosiasioilla.
«Asunto-ohjelman toteuttamiseen tarvittava 34 mii
Joonaa puntaa näyttää hirveältä summalta^ mutta se on
ainoastaan yksi prosentti koko ihaan tuloista, se <m a!>-
noastaan 10 prosenttia siitä, mitä Englannissa käytetään
vuoisittainv^i juomiin.» •
Itse asiassa kaikkien työväen vaatimusten toteutta­minen
oh faeppo asia, kunhan vaan kapitalistisen tuh­lauksen
sijasta varojea ja «mergiän käyttö kohdistetaan
ihmisten hyvinvoinnin palvelukseen.
RifcolUhen j uM
Julist^sessa, joidca johdosta Vangittiin jouMco Nor^
jan komjnuhistinuorisoa, lausuttiin m. m.: «Meidän on
heitettävä hyvästi porvarillisille laeille! AntökaairUne
iakonrikkureille. sellainen huomatitus, että miiistavat sen
lopun ikänsä. Lyökäämme umpeen porvarillisten lah-tarikoirain
leuvat. Vallatkaa ruokavarastot! Se ol­koon
taistelevain työläisten, päivän tunnus. Eläköön
laiton taistelu nylkijäluokkaa vastaan.» Kuten tunnet­tua,
ei Suomessa edes syytetty lehtien toimillajia, jotka
kehoittivat hirttämään kommunisteja. Päinvastoin sai
«Tiedonantaja» saMcoa havainnollisesti kor^teltuaari
herrain murhayllytystä.
Säälittävä on
nykyään kaikissa
suhteissa valkoi­sen
Suomen koh­talo.
Ihmiset kär-,
sjvät monipaikoin
suoranaista näl­kää.
Verot yhä
vaan kiristyvät,
kaupungeissa on
kokonaisia ihmis-jouldcoja-
minkäänlaista ihmisellistä
asuntoa vailla. Ja kaiken tämän rin­nalla
rehottaa rakuus ja yleinen mo­raalittomuus
yhä hirvittävämpänä.
Tätä jo kuvaa sekin, että yhdessä ai­noassa
sanomalehdessä vilisee seu­raavanlaisia
otsikkoja.
«•Veljesmurha Parikkalassa.»
»Murhayritys ja itsemurha Mietoi-sissa.
»
^ies puukotettu kuoliaaksi Tam­pereella.
»
«Murha suojeluskunnan iltamas­sa.
»
«Mfesmurha Sysmässä.»
Kaikkiin näihin otsikkoihin liitty­ivät
selostukset tapahtuneista veri­töistä
ovat pöyristyttäviä. Niinpä
«Sysmän . pitäjän Nuoramoisten ky­lässä
Kansanaho nimisessä torpossa
vietettiin nimipäivän nimellä juo-minkeja
ja 'tanssiaisia, jotka päät­tyivät
hurjaan, tappeluun. Aseina
käytettiin pyssyjä ja puukkoja sillä
seurauksella, että pian oli kuulan Demokraatipuolucen konventioni
lävistämänä maassa kirvesmies Vih- kokoontuu pikapuoliin New Yorkis-tor
Leppänen kaulassaan ammottava sa, jonka johdosta New Yorkin ra-kukin
työläinen tehden Jobiin osan­sa:
Tämän systeemin mukaan on
työt voitu jaoteHa lukemattomiin
moniin eri osiin, joiden suoritus ei
vaadi paljoakaan ammatdaitoa. Sa­ma
seikka on varkuttanut senkin, et­tä
työnsuoritus voidaan toimittaa
verratain pienellä alalla. Tuotanto
on nopeistunut. Siitä johtuu, että
suhteellisesti pieni määrä miehiä ny­kyään
tuottaa paljon enempi valmis­ta
työtä kuin ennen. Mutta kuiten­kin
on miesten palkkoja huikeasti
alennettu. Se merkitsee sitä, että
kapitalistien voitto-osingot ovat kah­ta
tietä suurentuneet, nimittäin uu­sien
työtapojen käytäntöönoton ja
työläisten palkkojen polkemisen kaut
ta. Täten pulakaudesta huolimatta
kiskovat kapitalistit tänä vupnna
kassaholveihinsa entistään suurem­mat
voitto-osingot.
Muillakin aloilla pulakauden oi­reet
Detroitissa ovat selvästi nähtä­vissä.
Rakennusalalla on vielä ol­lut
• joltisestikin töitä,' mutta mer­keistä
päättäen nekin ovat vähene­mässä.
Nykyään siis ei työläisten muilta
paikkakunnilta kannat* kovlnKaan
suurilla työnsaantitoiveilla Detroitiin
siirtyä. — R. T.
Demakraatien ruoka­kalista
kuulanreikä. KUolema seurasi he­ti.
»
Ja sitten suojeluskuntalaisten ilta­massa
Säkkijärven Saamalan kyläs­sä
tilaisuudessa juopuneena ollut
Lappeen Hyttilästä kotorsm oleva
talollisen poika Uuno Pelkonen löi
puukolla Sa^alan kylästä kotoisin
olevaa talollisen poikaa Eino Kupi­aista,
iskien kaksi haavaa karkkuun
ja yhden selkään. Sama'Pelkonen
iski myöskin puukolla talollisen poi­kaa
Sulo Kupiaista hengenvaaralli­sesti
vatsaan.»
Ja entäs sitten kun Tampereella
«Parturintyöntekijä Tatu Turusta
löytiin Kauppatorilla Ipuukolla rin­taan
niin, että Turunen heti kuoli.»
Ja hiin- edelleen Mietöi^issa joku
Leonard; .Lfeinoi ipnkuj^; mitättömän
kikani puhjetessa «juoksee asuntoon­sa
hakemaan revolverin, jolla ampui
Uno Grönroosia vatsaan ja sen jäl­keen
omaan rintansa, kuollen pai­kalla.
»
Parikkalassa Järven jään kylässä
Kalliorevon talossa murhaa .Mikko
Repo niminen mies veljensä Pekka
R«vonlämän mennessä tallin vintille
hevoselle heiniä pudötjamaian. «Vin­tiltä
löytyi Pekka Repo kuolleena
verissään makaaxhiassa päässään lyö-häaseella
isketty tuhjevanima.»
Veristä, moraalitonta ja päivä
päivältä raaemmaksi ja roskaisem-maksi
käyvää on; valkoisen Suomen
kulttuuri.
vintolain liiton taholta on ympäri
Yhdysvaltoja kokoontuvia konventi-onin
edustajia tervehditty seuraa­vanlaisella
julistuksella:
Etelävaltioista tuleville edustajille
tullaan valmistamaan paistettua ka­na,
virginialaista hämmiä ja van-hanaikuisia.
eteläläisiä .vohlia. Loui­sianasta
ja sen naapurivaltioista tu­leville
edustajille tullaan valmista­maan
Creole ruokalajeja! Lounais-valtioista
tuleville tullaan valmista­man
mexicolaisia erikoisuuksia. Kau-kiaa
länneltä tuleville tullaan valmis­tamaan
keitettyjä lihapullia, keitet­tyä,
kalkkunaa seleri soosin kanssa,
keitetyja sipulia, keitettyjä makeita
perunoita ja voilla voideltua piirak­kaa.
Keski- ja . luoteisvaKioista tu­leville
tullaan valmistamaan myöskin
heille ominaisia ruokalajeja.
Tässä demokraateja vatien val­mistetussa
ruokalistassa ei puhuta
mitään kuuluisista Bostonin bins-
Bclstä, mutta ehkäpä tämä herkky
iankee massalalsiHe edustajille luon­nostaan.
Pastori kateissa
Canadalaisia intiaaneja
lakonrikkureina Yh-dysvalloisäa
SUrtolaisviranoimiiBet ovat vangirt»
neet kolme Canadasta tuotettua in­tiaania,
joita on käytetty lakonrik-kurina
'New Yorkin läkonalaisilla ra­kennuksilla.
Nämävangitut ovat^
0^ joukkueesta, joita kaikkiaan on
ollut l i , jotka on tuotu yhdellä ker­taa
Canadasta, ^aiirtolaislakia rik­komalla.
Heitä pn käytetty i'aken-nuksilla
rautatöis^. Jföyttääpä työnr
teettäjillä olevan 'tiukalla lakönrik-kurien
saamiiien, koska-ovat pakoi-tetut
tämänlaatuisiin töinjpnpiteiBiin.
Kiinniotetut intiaanit on viety UlUs
Islandiin Ja tullaa» KeitÄ vastaan
nostamaan syytös luvattomaHa
valla maahan tun^texitamise^. Sir-tolaisviranomaialte'
ei ote v5efe tie-dossa,
tai ei ole Jralä» tktaa, toika
näiden intiaanieft' VÄr^natSfefta maa­hantuojana
m toim^ntt. ^ JBteen-
-päin,. ' ;•-;r\v.-";.^-
Worc€sterista saapuneet tiedot
kertovat, että entinen sen kaupun­gin
suomalai^n Ejlr. Luth. seurakun­nan
pastori, J. E. Laurila, joka m.
m. myöhemmin perusti Suomi keuh­kotautiparantolan
Rntlantiin ja myi
«kotitekoista» keuhkotautilääkelta,
kerrotaan nyt kadonneen Worce3te-rista
kehenkää.n tietämättä minne.
Useat takaajat ja"^ lainaajat ovat
-hieman huolissan selvittämättiimien
yksityisasiain takia, mitkä siinä ta­pauksessa
ovat jääneet jälelle.
Kyseltyämme asiaa useammalta
worc6sterilaiselta, ovat kaikki yhtä
tietätnättömiä hänen suirteensa. Ker­toopa
eräs huhu, että hän «Iisi mat-fiustanut
Suomeen.
Näin kertoo tapahtumasta huoles­tunut
«Pohjan Tähti».
Pulakatii^ii iQ^^ta
Avaruuden äärimmäi­sin
laita löydetftr '
Se on kankana, tähtitieteilijät
ovat laskeneet välimatkan maasta
avariiuden etäisiihpäan fcähän sa^-
Jta tunnfettutin 'kohtaan. Pyoreissa
kyuissk lanttuna on tömS väli-)
maika nioin I mlljooÄa vidovuoita
* l i lähes lÖ tritkm.: Tähtitietei­lijät
oyiit antatfeiÄ tSB^' aväfäudeh
kohdalle viralKsesö nimtekav dEsine
6,822». Sen muodostaa suuri tahti-ja
tähtiusvakokoomus.
Valovuodeksi sättotöan matkaa,
on alkanut ilmetä. Aixtdtyöt jo vii- Jonka yalo knBcee yhdessä vnodes-me
syksystä asti ovat olleet hiljai- ^ Konvakm nopeus on noin 300,-
sessa käynnissä, eikä kevään tultna- 000 km. sekunnissa, kestäisi' siis
kaan sillä aMla- ilmennyt kevätkii- «oin miljoonan vuotta, ennenkuin
reitä. (Päinvastoin, useat sapatjöuri'**stä tähtitieteilijäin havaitsemasta
tavallisesti vuoden kiireimmän ajan^
ovat seisoneet tai olleet vähennetyl­lä
työvoimalla hiljaisessa käynnissä.
Näin ollen uusien miesten autoalalle
siirtyminen on ollut melkoisen vai-l:
ea tehtävä. KappaletSissä on hin­toja
katkottu säännöllisesti, ollen ne
nyt alhaisemmat kuin mitä Vielä kos­kaan
;sodan jälkeen ovat olleet. Sii­hen
dn tosin vaikuttanut uusien tyo-systeemienkin
käytäntoöntulo.- Mel­kein
kaikissa sapoissa antobody-alalla
on nyt käytännössä n.s. linjasystee-mj,
jonka mukan työnalaiset jobit
ovat? aina hiljaisessa menossa, siinä
avaruuden kohdasta lähtevä, valo
saapuisi maapallollemme. Toisin sa­noen,
jos tämä tähtiryhmä' häviäisi
olemattomiin tänä -vuonna, näkyisi
sen valo maapallollamme vielä mil­joonan
vuoden kuluttua.
Tämä tähtiryhmä on noin -viisi ker­taa
kauempana kuin itäisin tähän
saakka mitattu avaruuden osa;
Greenwichin observatorion tahtien-tutkija
tri Grommelin on lausunut
arvelunaan, että se kuuluu järjestel­mään,
joka on ulkopuolella linnun­radan
ja meidän tähtijärjestelmäm­me.
^^^^ >^ V
Kyllähän se totta on että näin kesähel­teellä
ei^tahdo viitsiä moukaria oikein ren­nosti
heiluttaa, etenkin jos sattuu porva-reitten
työssä olemaan. Mutta kyllä sitä
sentääi\liäin yhteisissä hommissa pitäsi ren-rioiÄihin
lyödä Vapauden ti-lausryntäyksessä
pn tullut tähän mennessä
Mtyä;^ viikolla on tosin
kurssia entisiini viikkoihin nähden korjattu,
mutta t)ärantaniisen varaa vieläkin on. Täl­lä
viikolla pn tullut kaikkiaan kaksikym­mentä
Tutujtä;tilausta, mutta maassa, johon
vuoden äjaliabn tullut noin kymmenentu­hatta
uutta suomalaista on tämä määrä
mitätön. Eiköhän ensi viikolla oteta ja is­ketä
rennommin. Seuraavassa ovat tilauk­sen
ottajien sekä tilaajien nimet.
TUanksen ottaja. Mlaaja.
F. Mäki, Port Arilmr . . . . . . . . . . . . Hj, Hill ..........
Oscar Hill, Port Arthiir, .....Frans Mäkilä
Mrs. J. Kaski, Port Arthur i.Yrjo Seppälä ..
Mrs. J. Kaski, Port Arthur ............\Emil Krokback
Oscai- Hill, Port Arthur .......
E. Paukkula, Port Arthur ...
V. Ketola, SoV Porcupine
J. Koski, So. Porcupine
M. Riihimäki, Creighton
M. Riiliimäki, Creighton
Ossian Förbom, Sudbury
J. Raivo, Sudbuiy ...........
Mrs. M. West, Dunblane
Fort William
H. Hämäläinen; Soo. .......... • •••
Mary Mäki, QuibelL
Impi Väyryneni Copper yCliff
K.. Lahti, Cobalt
F E'. Kokko, Bankfield
J.' Mäki Quibell
...... C. Juntunen .
J. Matson . . ,.
......Kustaa Mäki .
...:..Antti Nikkilä .,
...John Mäki
...A. Lindström
Kerttu Forbom
..........^^Toivo Salo ..........
Jlrs. A. Maunu ..
............ Kotiruokala ..........
...........iHeikki Ström
otto Fors
Väinö Peltola
..p. Lampinen .......
..Lauri Vairifonjpäa
.Sam Kivi
............
.............**
% vid
% vk.
' .vk*
vt
... 1 v-fc
M vk.
3 kk.
% vk.
% vfc .
% v i
1 vk.
3 kk
% vk:
H vk.
% vk.
1 vk.
.%'vk.
3kk.
% vk.
Ylläolevassa on taaskin Port Arthur jofe
tavalla sijalla. Ne paikkakunnat, joilta
enemmän odotettiin, ovat peräti jalessa.
Mutta eiköhän sitä ensi katsauksen aikana
ole moni nyt hiukan jälkeen jäänyt paikka^
kunta päässyt ^Verimsä" ja antanut poit
arthurilaisia päihin. .
Oli miten tahansa, kaikesta huolimatta
\ nousi pallo Iculuneella viikoUa huomattai^-
ti, ollen se nyt jo 60 asteen seutuviDa. Jos
ensi katsauksessa ollaan sadan kphdaiia
niin onhan sekin melkoista jnenoä. Koeter
taanpa päästä sataan tai siitä sivu ensi vii­kon
ajalla. .
' Toverillisesti Katsastaja,-
Cre^bton
Eui UaaaUina t. k. ^l>^^a «ei­tetään
osastomme näytÄmSllS. to­della-
kaunis saaristolaiskappale
"Nuori Luotsi" 4 asänaytSksessa,
5:ssä muutoksessa. ^
Tämä kappale kuvaannorenluot-sioppilaan
elämän thistelua ;aitin^
kanssa, heidän Iran on" elämäiisiao-tettava
merestä. ja se ej ole helpr
poa, mutta kuitenkin heille- heidän,
toivonsa täyttyy,: saavat iloisen •'ua?
tisen, että Eero poika on nimitet­ty
vakinaiseksi laoteiksL-Äidillekin
on tam& ontinen sov-ri
yUätys. Nyt hänenkään e ör-vitse
enää kiskoa merellä
verkkoja, näyttää kaikki mm toff»-
rikkaaita. EeroUa on myos o
omat ajatuksensa, bänelBon ?
dan, kalastajatyttö A » ^ J ^ ,
kanssa hänellä on
mennä naimisiin heti kun «n
Byt luotsiksi _ ^
-SaareUe tulee kesaa
t a i d e m ^ ^iklond 5 * »^
Kanervo. Maalari Viklntdon^ ^
anian mies, hän saa-Äi^^J^^
tdtna pauloibm», l o p ^ ^ jt^'
maalata kuvan. i»«
naiseen saareen, vaan
see ankara myrdcy J*