Vapaus, June 26, 1924

              Sivu 6
Torstaina, kesafcmm ^6 p. — Thnr., Jane 26
Venäjän työläisten asema v. 1923 iopnila
Esittiiäk£«mine täydellisesti Venä­jän
työläisten edistymisen vuoden
11*23 kuluessa pitäisi siihen käyttää
monta suurta teosta. Tässä lyhy­estä
artikkelissa emme me voi esit­tää
muuta kuin joitakin valaisevia
numeroja ja yleisä yhteenvetoja,
joita lukija voi käyttää ikäänkuin
jonkinlaisena avaimena, joilla voi
lähemmän tutkistelun aralla pääs­tä
täydelliseen tietoisuuteen Venä­jän
työläisten olosuhteista.
Kaikkien huomattavimpana oso-tuk.
sena edistyksestä on työssä ole­vien
työläisten lukumäärän kohoa­minen,
joka toteaa teollisnnksien ke­hittymisen
onnistuneessa jälkenra-kennustyöää
kymmenvuotisen sodan
ja kansalaissodan jälkeen, Eaken-nustyön
edistyminen voidaan par­haiten
huomata siitä kun viaJtion
omistamain teollisuuslaitosten pal­veluksessa
oleva työläisten luku ko­hosi
kymmenellä prosentilla tammi­kuusta
lokakuuhun, j a yksityisten
ja osuuskuntain omistamissa teolli­suuslaitoksissa
kahdeksalla prosen­tilla.
Tässä tietenkään ei ole otettu
lukuun ennen vuotta 1923 saavutet­tua
edistystä.
Toisena todisteena teollisuuden
elpymijestä voidaan pitää uniojen
ja''enluvun kohoamisen. Uniojen
jäsenluku, joka lokakuun l:nen päi­vä
VJ22 oli 4,564,000, oli lokakuun
l:nen päivä 1923 5,541,000. Kun
kapitalistisissa maissa uniojen jä­senmäärä
osottaa melkein poikkeuk-puolelle
alinta tasoa mutta syys-
Tkuussa kohosivat palkat jo 174,-!
iprosentiin eli 74,4 prosenttia yläpuo­lelle
alinta tasoa. On edelleen pi­dettävä
mielessä että tuohon palk-
• kaan ei sisälly työläisille annettu
Työttömiin »«knutu. ja «*u.tu.. ^ ^ ^ ^ ^ ^ kunnallinen palvelus, kuten
Kansan tulviminen maaseuduilta halpahintainen vuokra, lämpö, valo,
kaupunkiin voidaan jossain määrin i vesi, j.n.e. Lokakuu osottaa palk-huomata
siitä kuin Moskovan väki-;kojen yhä kohonneen, textiilityö-luku,
joka vuonna 1920 oli 952,-iläiset saaden 33 prosentin j a rauta-
255, oli vuonna 1923 kohonnut l,.jtietyöläiset aina öo,l prosentin ko-
.481,117. Tietenkin huomattava; rotuksen. Keskimäärä koko vuo-määrä
entisiä loiseläjäluokan jäseniä! teen nähden osottaa meidän työläis-yrittiävät
rekisteerata .itsensä työt-itemme tosipalkkain iöhonneen 25
tömäksi työnvälitystoimistornin to:-; prosentilla,
set tehden sen puhtaasta laiskuu­desta,
kun taas toisilla on sellaiseer. edistyvä, joskin vaikea teollisuuksi-tekoon
vastavallankumoukseJlii.eni emme uudelleen rakentaminen on
koira haudattauna, päästäkseen paut:1923 lokakuuhun mennessä kyennyt
kun , verran. Jotta ei lakkovahdit
pääsisi puhuttelemaan näitä rauk­koja
jotka ovat ryhtyneet rikkureik­si,
ovat työnantajat alkaneet kulet-tamaan
niitä työpaikoille ja sieltä
pois veneillä. 3Iikäli olen kuullut
on ainakin osa näistä rikkureista,
tänne vnmeisen satamatyöläisten l a ­kon
aikana h&alittuja ammatti l a -
konrikkureita,
Spiner'Jn elcvatortn rakennuksella
työskentelevät nikkarit, noin neljä­kymmentä
luvultaan, sulettiin ulöS"-
t^yöstä maanantaina kesäkuun 9:sä
päivä. Urakoitsijat jotka tuota ele-vatoria
r^kfinnuttavat haluaisivat
Samalla kun se on tosi, että teettää nikkareilla työtä kymmenen
timaan valtion ja unioitten työttö­myysavustuksesta,
vaikkakin he ei­vät
olekaan työttömänä vaan harjot-tavat
pieniä liiketoimia. Olemme
useita sellaisia ryökäleitä saanu:
kiinni, vaan epäilemättä useita on
vielä jälellä, vaikkakin niitten l u ­kumäärä
vähenee.
Mitä tulee uniojen työttömiin jä­seniin,
niin voimme .sanoa olevamma
tyytyväisiä siihen että lokaSuun 1:-
nen päivä v. 1923 ainoastaan 7,9
prosenttia Venäjän uniojen jäsenistä
oli työttömäin listalla. Kun otam­me
huomioon sen, että täällä kaikki
työläiset kuuluvat unioon, niin työt­tömänä
olevain union jäsenten pro­sentti
määrä ei ole ollenkaan kor­kea,
Rautatietyöläisiin KosJcee työt­tömyys
kaikkein vähimmin, Jota vas­toin
taiteilijat j a rinvintoalan työläi­set
ovat huonoimmassa asemassa.
Työttömät ovat kuitenkin kohta-eetta
kamalaeti laskeneen kapitalis-Jaisesti turvattuja työtömyysvakuu-tien
taantumushyökkäyksen edessä, tuksella, johon maksettujen palkkain
niin tämä venäläisten uniojen mah-j kokonaissummasta käytetään kaksi
tava jäsenmäärän /lisääntyminen on! prosenttia; myöskin saavat työttö-parhain
vastaus Gompersin j a anar­kistien
syytöksiin Työläisten ja
Talonpoikain Hallitusta vastaan. On
sangen mielenkiintoista tietää että
järjestymättömäin työläisten luku
Venäjällä vuonna 1922 nousi tuskin
\ viiteen prosenttiin.
Työttömyyden iyyt ja laatu.
Teojlisuuksieti uudelleen rakenta-ini6en7
uniojen jäsenmäärän lisään­tymisen
jä työssä olevien työläisten
lukumäärän lisääntymisbn Kanssa me
ihmeeksemme huomaamme että nii­den
kanssa rinnan on myöskin l i ­sääntynyt
työnvälitystoimistoihin
rekisteerattujen työttömäin juku.
>T^m& näköjään eriskumm8nin«n t i -
lann* pn kuitenkin helportj «litet-tävj
«iiö kun me käsitämme Venfijällä
vallitsevan «rikoistUanteen. Eneiksi
tulee täydelll6#etl ymmärtäS sen, et*
tä työttömyys Venfi:jäll&* ei Johdu
teollisuuslaitosten toimettomuudes­t
a . . Vaan päinvastoin teollisuus on
fdi^tynyt j a kasvanut oikein ^harp-
?)fir6>)<e]ein senv jälkeen kuin soti-aat
pt^laJvHt poi» «ri puolustusrinta­milta"
j g km HH8j tftlOUSpplHiJkka
ptettjm HHytfthtliön; niinpä huö-
«iftammekin vttomm 1923 että sa-ihääii
aikaan kuin iyottömäfn luku
asteettaisesti kohoaa, niin tuotanto,
myöskin kohosi noin 50 pro'sentina.
Työttömyyden pohjimmaiseha syy-ntt
on luonnollisestikin vararikkoti-lassa
oleva kansantalous, jonka neu-
. vostohallitus sai perintönä tsaarihal-litukselta
j a sisällissodalta. Kansan
?taloua «i ole läheskään vielä täy-
. dessä kunnpssa. / Toisena' syynä
työttömyyteen op entisten lolsoJä-
Jfiin asettaminen työläisten kanssa
samalle /tasolle, saattaa heidät riip-
JkUvalsiksi kättensä työstä. Siitä
on seurauksena se, että he, entiset
loiset nyt täyttävät työnvälitystoi­mistot
etsien jonkiinlaista sekatyö-
, Iäisten työtä. SamaUa kun työttö­myys
on epäillemättä pah^, niin tah-dommie
tässä yhteydessä huomauttaa
kapitalististen maiden vallankumo­uksellisille,
että tämä meidän e r i -
koisväikeutemme pn kylläkin , huo­mioonottamisen
arvoinen. - Kolman-mät
vapautuksia erinäisistä vapau­tuksia.
Työläisten palkasta ei oteta
mitään työttömyysvakuutukseen,
vaan työnantaja yksin — hallitus
tai osuuskunnat — maksaa kaiken.
Työttömyysvakuutuksen alaisena
on kaikkiaan 5,200,000 työläistä;
työttömyysvakuutukseen roaksettiiii
vuoden kuluessa yhteensä 32,000,-
000 kultaruplaa, josta Sovietti hal­litus
maksoi 28,000,000, sillä on
muistettava, että Hallituksen palve-
Juksma oh seitsemän kahdeksas-ossa
Venäjän työläisistä, yksityis-teolli$
uu5 ollen sihen verrattuna ker­rassa
mitätön. Työttömyysvakuu­tuksen
lisäku naavat työttömät mo­nen
muunlaista avustus j a paljon
suuremmassa miärässä. Ja sitten
unioilla on viellä oma avusius-järjes-telmänsä
järjestyneitä työläisiä var­ten,
joka on myöskin sangen tehol-
«8. Tpdeljakin uniojen jäsenistä JA
erittäinkin tepUisuustyöläisistä, pide­tään
parempaa huolta kuin toisista
työttömistä, joitten elintaso on sa­ma
kuin alinpaUcaisten työläisten,
•Maalle muuttaminen ikesän ajaksi
tulee myöskin hielpottamaan työt­tömyystilannetta,
Palleat.
tena suurena tekjjänä _ työttöniy^
teen on sisällisisotaan osaa ottanei­den
deimobilieeeraus, teoUisuuslai-osten
Uusi j a keskitetty toiminta, ja
suuri .vähennys hallituksen työläi­sissä;
nämä kaikki ovat puolestaan
lisänneet työttömyyttä.
"Vuoden 1923 Jctiluessa kohosi työt-
' tömäin lukumäärä ^28,000,-^793,-
000, mutta ymärtääkseen tuon kas­vamisen
todellisen luonieen on p i -
dettävä mielessä edellä mainitut sii­hen
johtavat aiheet j a sen yhteydes­sä
analysoida työttöminä olevain
elementtien laatu. Työttömistäi oli
. inellektuaaleja 26,3 prosentti, am-matittomia
j a sekatyöläisiä (taval­lisesti
entisiä porvareita) 39,3 pro­senttia
j a tepllisuustyöläisiä 'ainoas-taati
24,4 prosenttia. Ammatitto-mat
ovat tavallisesti maalta tullei-.
ta vaikka useita maalta tulleita on
myöskin tepllisuusluokittelussa. Nä­mä
ovat sellaisia työläisiä, jotka s f l -
loin kun nälkä alkoi kaupungeissa
olla tuntuvampi menirät maille, ja
Jotka nyt palaavat takaisin^' "kau­punkeihin.
Vieläpä intellektuaali­seen
:laokkaia kuuliivatkin ovat ö-sattaneel
olevan • taipuvaisia kaupun­gin
ktihtuarin hoiikuttelemina mu
tamaart käujppäloista kaupunkeihin;
rauhanaikina tehty vähennys halli­tustoimissa
oleviin työläisiin on o l ­lut
: i)ääteld/anä ; intellektuaalisen
luokan : työttömäksi joutumiseen. .
Yleiset ja paikallissopimukset
määräävät palkkojen tason. Keskir
määrin 82 prosenttia uniojen jäse­nistöstä
yhteisen sopimuksen vuo­den.
1923 ensimäisenä ' puoliskona.
Suhdeluku on kohonnut sen jälkeen
vaikkakaan tarkkoja numeroita ei
vielä ole käsillä, mutta kuitenkin
vplmme varmuudella sanoa, että
niitten työläisten luku, joiden työ­ehtoja
ei määritellä sopimuksien
kauta, on kerrassaan pieni. Tämä
asia on selvä sen jälkeen kuin tie­dämme
ensiksi sen, että työläisistä
on ainoastaan vähän y l i ' kolmen pro­sentin
järjestymättömiä. Me Ve­näjän
kommunistit tahdomme Gom­persin
j a hänen hengenheimolaisen­sa
ottaijiaan edellä mainitun huo­mioonsa
j a teemme teille seuraavan
kysymyksen: (Minkälaisen hallitusjär­jestelmän
alaisena uniot parhaiten
onnistuvat työväenluokan järjestä-misessä,
teidän <demokratianne»
vaiko proletariaatin diktatuurin alai­sena?
Vieläpä järjestymättömätkin
ovat sisällytetyt yhteisiin sopimuk­siin,
sillä meidän työläisemme ovat
maailman kaikkein edullisimpain ja
täydellisimpäin työlakien turvaama
— j a jäsenyys unioihin on ehdotto­masti
vapaaehtoinen.
»Unioitten ensimäisenä huolena so­pimuksien
teossa on tietenkin saada
mahdoilisimman korkea palkka.
Sentähden sovitaan niin sanotusta
liikkuvasta palkkatasosta, jonka mu-kaan
palkat kohoavat tuotannon ko­hotessa.
Palkkatasoa tarlcistetaan
kerran kahden viikon aikana alhai-simi
»an elämäntasoon kuuluvien
käypäin hintain perusteella, kuuluen
Knnoitteluun 24 eri ruokalajin .yn­nä
muiden elämän •välttämättömyyk­sien
Mnnat. Tästä menettelytavasta
nle siis huomaamme että^kUn me sa­nomme
palkkain kohonneien niin me
tar'koitamme todellUta palkkaa, e i ­kä
ainoastaan nimellistä rahapalk­kaa
(kuten teidän suuret «rahapalk-
Icanne» Amerikassa ostavat ainoas­taan
kaksi kolmasosaa siitä mitä ne
ostivat 1923).
kohottamaan palkat ianoastaan 62
prosenttiin verrattuna vuoden 1913
palkkoihin, ovat palkat kuitenkin
sen jälkeen kohonneet, niin että ne
ovat noin 85 prosentissa sodan
.edellisistä palkoista. Työläiset, jot­ka
tsaarin aikana olivat kehnoimmin
palkattuja ovat luonnollisesti saaneet
parhaan palkankorotuksen; Icun otam
me huomioon, etä sovietti hallituk­sen
teollisuus tuotanto ei vielä ole
50 prosentia sodan edellisestä tuo­tannosta,
niin työläisten paMrtcataso
osotiaa selvästi kuinka sovietti hal­litus
käyttää kaiken mahdollisen y l i ­arvon
työväenluokan elintason ko­hottamiseen.
Lukuunottamatta joitakin tapauk­sia
yksityisten omistamissa teolli-suuslajloisissa,
ei Venäjällä ollut
yhtään lakkoa vuoden 1923 kulues­sa,
se tahtoo sanoa ei mitään suur-merkitykseilisempää
lakkoa valtion
omistamissa teollisuuslaitoksissa.
'Lakot ovat täydelleen laillisia ja
uniot ovat vaJmSJna ryhtymään nii­den
toimeenpanoon, mutta ne ovat
tarpeettomia, koska on tultu huo-maanjiaan,
että yksistään jo se riit­tää
kun unio vaan an»aa Julistuky
sen: että se pitää määrättyä tilan­netta
sellaisena, että se johtaa lak­koon
ja antaa hallitukselle varotuk-,
sen että union vaatimukset on täy­tettävä;
tai sitten on neuvotelulau-takunnan
tarkistettava tilanne kii­reimmin
j a jos siinä epäonnistutaan
tulee sovltusoikeus päättämään asi­an.
Vieläpä muutaman tunnin tai
yhden päivän kestävät töiden, pysäh-dyttämiset-
ovat harvinaisia, j a me
huomaamme että vuodäen 1923 ensi-mäisellä
puoliskolla työläisten j a.
hallituksen välisistä riidoista aino­astaan
7,8 prosenttia päätettiin neu-vottelulautakuntien
ja sovitusoike-uksien
kautta viimeksi mainitun
hyödyksi.
Olemme puhuneet 5,200,000 va­kuutetusta
työläisestä. Työtömyys-vakuutusta
maksetaan, joko välilli­sestä
tai täydellisestä työkyvyttö­myydestä
kuten edellä on mafnitu,
lapsen synnyttämisestä, vakuutetun
tai hänen perheensä jäsenen kuo-lenasta.
Väliaikaisen työkyvyttö­myyden
vallitessa maksetaan täysi'
palkka. Sairaalain, lääkärin avun
ja parannuslaitoaten lisäksi, tuhan­net
työläiset saavat terveydenhoitoa
loisteliaissa vuoristo j a rannikkohu-loi?
sa Kriimin niemelläf ja Kauka­asiassa,
paikoissa semmoisissa, jois­ta
työläinen tsaarin aikana ei voi­nut
edes uneksiakaan. Sen lisäksi
on laaja ketju terveysasuntoja, joi­hin
terveet työläiset menevät lomal­le
ja samaan vaihtelua, , täyttää
koko maan. Vuoden 1923 kuluessa
sellaisten täydellisesti avuttomain
invaliidien luku, joiden ylöspidosta
huolehdittiin kohosi 41 prosentilla,
ja sen lisäksi jokaiselle ihvaliidille
annettu osuus on kaksinkertaistu­nut.
Verratkaa tätä niitten miijoö-nain
hyljättyjen kurjain asemaan,
joita kurjia oh jokaisessa kapitalis
tisessa maassa, jä verratkaa sitä
Amerikan työväen-byrokratian kur­j
i i n yrityksiin estää pohjajoukko-jen
kapinat hallitsevaaluokkaa ja
kapitalistista järjestelmää vastaan
ja heidän kitsasta työttönrtyys-vakuu-tusjärjestelmäänsä,
jonka työläisten
täytyy itse maksaa, kun taas mei­dän
sovietti' hallitus maksaa itse
työttömyysvakuutuksen. Mitä taa­sen
työtunteihin tulee niin kahdek-jsan'
tunnin työpäivälaki on Venä­jällä
käytännössä ja epäterveelli­sissä
toimissa ainoastaan kuusi
tuntinen piivä.
Täten vallankumouJcscIfin^n Ja<&.
kataistelu oh varmimpana takeena
työväenluokan tilante«n ylitämit-taisesta
4>arantumiseöta j a sen t a -
loäde"ffis*en etujen täydellisimmäs-tä
tui^aniiseäta. i
Alexander Bittelman.
tuntia joka päivä, lauantainakin, j a
ovat he kieltaäntyneet maksamasta
tuosta ylityöstä muuta kuin suoran
ajan. Ainoastaan sunnuntailta ovat
urakoitsijat luvanneet maksaa puo­litoista
aika. Ja i u n nikkarit ei­vät
voineet alistaa työskentelemään
tuollaisilla ehdoilla n i in sulettiin hei­dät
pois työstä. Tähän mennessä
urakoitsijat eivät ole suostuneet
minkäänlaisiin neuvotteluihin työ­läisten
edustajien Jcasaa.
B. C. . maakuntahallituksen väki­juoma
kauppa näyttää menestävän
mainiosti. Lokakuusta 1923 maa­liskuuhun
1924 teki se liikevoittoa
?1,634,000 särkien :kaikJci entiset
saavutukset yhtä pitkältä ajalta.
Tuosta summasta jaetaan kunnille
$543,500, Vancouverin osalle tullen
$160,038. Ei siis näytJs oJKein siltä
että olisi köyhä eli kallisaika, kun
väkijuomiin kulutetaan varoja e-nemmän
kuin koskaan ennen.
Uhkaavan pottityöläitten lakon
johdosta on täkäläinen postimestari
lausunut että: «Lakko tai ei lakkoa
niin Vancouverissa tullaan jaka^
maan posti». No sittempä se näh­dään
jos lakko todella alkaa. — G.S.
Kaikki meidän suomalaiset kotilääkkeemme ovnt T
Suomen yliopistossa käytännössä olevain onDikiHaJ-^^tta
' • - - " Nynian-in erikoiskateannon a l f f i ' S , f ^
parhaita rohtoja valmistukseemme.
sekä K. G. K.
me ainoastaan
KUMMITA VAROI TA
Kuuniavesipussia, hinta |1.25,
$2.00, $3,00, $4.00 j a $5.00,
Kuumavpvipnssin letkuja, bin-to
., $1.00
Ruiskuja naisille, hinta 13.50
Ruiskuja miehille, hinta $1,00
R«Ukuja lapsille, hinta ,35
Korva ruis kuja, hinta .... .35
Nenäruiskuja, hinta 36
Varmuusesineitä naisille, jin-
U $3.50
Varmauaesineitä miehille, hin­ta
$3.00 tris.
Kääreitä, plaastaria y.m.
Haavapumpulra 25c, 40e, 75e.
$1,60.
HaavakäSreiti 1' ?0c, 2' 25c
Exzcmasalraa, hinta .76
Hoffmannin tippoja. sydän-
«luskipoun -60 ja $1.00
Selkäplaastaria
Rintaplaastaria
.85
.60
J60
ja
.60
.50
.50
Munuaisplaastmna
Eettentärpättiä, yskään
hepgenahdistokseen ....
Halvausvettä, hinta
Hiusöljyl, hinta _ _
Hammastippo.-n. hinta .26
Hamnmskittiä. hinta ... .10
Hammasharjoja, hinta 25e,
40c, 50c j a 75e.
Hemoroideaalvaa,' hinta .76
Hajufiihkaa, hinta 25e anasi
Intinlinjamenttia, hinta .... ,60
Snell männin koliikkitippoja .50
Kamferttiviinaa, hinta . . . .50
Kamferttiöljyä, hinta ., .50.
Emätippoja, koliikiin ja sydän-aluskipnun,
liinta .50
Haminaspalveria. .26 Ja 60e.
Ihoaalvaa, Unta
KKaammfefretmtiaU, ik„ju,^ivSt TT«r«"» ^^
Kummiplaastaria ^
Kolmenlaisia tippöjnrj! Luuhnjaraenttia
NMeirkvsint u rtiap.pSoijam p l e k r ~ ' - - iJ
Parranajosaipuoiti"*"""'"^ "f*
Paänkijtyspul,eria:^ t
Puunoljyä -M
Pihdasta
^ o l j y a . hinta 50c
Pnnssjntippoja " '^5*
Preserveeraavia doA^V'""
RiiRabahamia ^'PP"'!» - ^
Silmävettä ,
Silmäsalvaa .,.
Suu- ja hammiävetti ^
iO
ican
>5
Tilatkaa meiltä liikelaeltelo, MeHli Matavana kaikkia Suomen, Canada ' A
n Häkkeltii, kammltavaroita, maskeeraiiaiMaleja y.m. Me maksamme D« » i » i « » . " . ^ 'L M . * * '*
.00 U i «iti i»ommista tnattfc»i»U. Erikoislaikelaettelot atiamiehille. "•k»U
K A L E V A A P T E E KI
168 So. Algoma St
W. A . C A R L E Y,
Omistaja ja apteekkari.
Port Arthur» Ont
tntkinnon «aonttanut apteekkari.
Eri paikkakiniiiiilta
BEAVER LAKE, ONT.
^Palkat kohosivat 25 prosentilla
vuonna 1923.
Palkat tammikuulla v. 1923 ver-ratuna
budjettiin, nousivat 153,2
prosenttiin eli 53,2" prosenttia ylä-
Laivanikkarien lakko, joka älköi
tämän kuup alussa jatkuu "edelle^h-l
kin, ilman että mitään sänöttävam-i
päa muutosta lakkotilanteessa ' e i i^
huomattavissa. Pari työnantajaa - on
jo suostunut lakkolaisten vaatitauik-siin,
mUtta toiset väittävät että he
ovat tehneet urakkasopimuksensa,
nyt käsillä oleviin töihin kuuden
dollarin päiväpalkan perusteella ja
että he niin .muodoin eivät voi mak­saa
nikkarien vaatimaa seitsemiä
dollaria päivältä,, Ja koittavat he
teettää töitään rikkuteiUa, joita he
ovatkin onnistuneet haalimaan j o n -
Viisaat sanovat, että ei saisi pu­hua
vanhoista ja että niistä ei tule
kun riita, miutta täytyy sitä joskus
poiketa hyvistäkin ohjeista. Minun
p^ti tällä kertaa kertoa vähä niis­tä
avajais.; ja kesäjuhlista, jotka
kuuluvat menneitten joukkoon.
No niin. Juhlat olivat j a ko­meat
Mitä tulee osanottoon ja
noin / juhlatunnelmaan' yleensä, vaik­ka
ylituvan ukko toisena juhla­päivänä
yesiammeestaan kaikki
vyöt katkoi ja vesi tulla hoilasi
meidän niskaanime, siitä huolimat­ta
tulvi juhlayleisöä kaikilta suun­nilta
niin että puolisen ajoissa oli­vat
avarat suojamme täynnä juh­livaa
yleisöä. Tosin hyvin paljo
juhlavieraita täytyi kääntyä takai­sin
j a toiset eiväi lähtenöet ollen­kaan
,mutta siltä onnistuivat juh­lamme
yli toiveitten. Yleistuiot o-liyat
vähä y l i 780 dollaria, josta lau
shumme kaikille vieraillemme, kii­toksen
uhrautuvaisuudestaan. Suu­rimman
kiusan teki sade juhliin
saapuneille urheilijoille, kun täy-tyi
jättää kilpailut toimittamatta.
Mutta mitäs tuosta, koetetaan uu­destaan.
Elokuun 3 päivä on ö-sastomme
pää,ttänyt panna toimeen
syysjuhlat j a niiden yhteydes^ ne
urheilukilpailut, jotka tällä kertaa
jäi pitämättä. Ja vaikka se sade
ei ollut meidän tekemämme emme­kä
muutenkaan tunne olevamhie
vastuussa mitä luonto. kulloinkin
tekee, niin siitä huolimatta olemme
päättäneet avustaa t niiden urheilu-seurain,
nimittäin Sudburyn ja
Creighton seurain, jotka oilvattäal-
.lä kilpailutarkotuksessa, matkaa 15
dollarilla kumpaakin seuraa, jos
saapuvat elok. 3 p. uudelleen. Siis
silloin taas tavataan. ^ ' '
Kirjeenvaihtaja.
. —. __ö—_____— •,
SCOTTY SPRINGS, ONT.,
WOOLLINGS CAMP.
CANAPALAISET HUOMATKAA 1
Lihderin Valokuvaussuurennus-liikkeen
edustaja Chicagosta
Jokainen joka haluaa saada tyy­dyttävän
suurennetun kuvan maa­laamalla,
niin kysykää meiltä.
Aaro Linder
Box 393 Port Arthur,
Ont.
Maksoa ei oteta jos kuva ei teitä
tyydytä.
Tama |>aikkä on Pohjois-Ontarios-sa,
Yörkstori pysäkiltä poikkee tie
cWoollings> yhtiön kämpille, joissa
työt ovat täydessä käjrnnissä.
Kun lyöt alettiin ( n i i n luvattiin
huolituista liaavöiste koortilta mak­saa
$2.'75. Myöhemmin pidettiin
tySntekijäin keiden kokous, jossa
ilriieni se mielipide että p.alkkaa p i ­täisi
saada nouseniaan. Kokoukses­sa
laadittiin. ponsi; jossa vaaditan
koortil|ta maksetavaksi $3.25. Tämä
ponsi lähetettiin kirjeellisesti isär|i-histöile.
Saimme siihen heiltä •vas­tauksen
t, "k. 7 päivä. Västaiikses-
.saan selosti isäriniötö että he tule­vat
ylentämään • pällckaa' "kolnieen
dollariin koortiltk iUntta s i l l i edelly-tykseilä,
" e t ^ täytl^^.^^^
75 koortia"täi enenimän, muussa ta»
päiiksessa ainoastaan '$2.75"IcoortU
t a . - ^ ^ ^ ^ ••:-V^^^';.-
•Työhteiijat - pitivät '^koikÖuksen t.
Ic 8 päivä, josäalcöTcouiSessalcä^^^
teltiin isännistöri :^ tarjoamaa uutta
palkkatariffia.. Päätetöin hyväksyä
isännistSn tarjöäiäa ehdotus palk­kaan
nähden, niutta boonufcsen pois­tamista
kylläkin "vaadittiin, koska se
on -orjuuttava kohta työntekijöitä
kohtaan j a niin lähetettiin vaatimus
boonuksen poistamisesta, Tähä»
vaatimukseen saimmekin isännistöltä
vastauksen heti, jdssa vastauksessa!
sanotaan, että jos ette halua alistua
niihin määräyksiin mitä on annettu
niin kämpät .«uljetaan ja työt lo­petetaan.
• "
Työntekijät. käsittelivät asiaa t.k.
10 päivä pitämässään kokouksessa
ja siinä ilmeni mielipiteitä puoleen
ja toiseen. Kiihkoisimmat ainekset
ehdottivat että olisi lähdettävä heti
pois kämpältä, mutta toiset olivat
sitä" mieltä, että tällä kertaa on ka­pitalisteilla
saatavana kyllin työvoi­maa
ja kun muissakaan töissä ei
palkat ole näitä palkkoja korkeam­mat
ja työttöniyys vallitsee monin
paikoin Ganadaa niin me olemme
tällä kertaa pakotettuja taipumaan
työnantajien palkkamääräyksiln.
Toimitetussa äänestyksessä hyväk-sytiin
viimeksi mainittu käsite 48
äänellä iS vastaan j a päätettiin jat­kaa
työntekoa.
Tämä boonusmäatäys en työnan­tajain
yksi mitä mielivaltaisimpia
keinoja, pakottaakseen työläiset
työskentelemään mahdollisimman no­peasti
j a siten kootkkseen yhä suu-,
remman voiton, kapitalistien pullean
kukkaroon. Meidän metsätyöläisten
sekä. kaivosmiesten täytyyv järjestyä
omiin fcaloudellisiih järjestöihimme
(metsätyöläisten, Canadan metsä-työläisten
järjestöön) j a ryhtyä vaa­timaan
laajemmassa mittakaavassa
boonuksen j a urakkatySh poistamis­ta,
sillä pienempäih ryhmäin vaati­musta
eivät työnantajat ota huomi­oon,
silloin.(kuin vn i y l ^ B työvoi­maa
saatavana.
Metsätyomiehfet.
Yhteistoiminta poiistaa
ntu*kkakimtali^ng:^,--
Keski-Ontarion piilin
juhlille Ifesäk. ^9—30 ja
heinäk. 1 p. tehoista-
Miiiitbksia^iirtöl^is-äaKiiÄ
Ottawa. — yiime torstaina esitti
siirtolaisministeri J. A..ltöbb, ala­huoneelle
muutosesityksen siirtolais­lakiin.
Laldehdotus edellyttää että
jos perheen pää tulee karkotetta­vaksi
niin siirtoläismiiiisteri voi v e l ­voittaa
kuletusyhtion myöskin _ vie­mään
hänen perheensä ilman mak­sutta.
Toinen »muutosesitys edel­lyttää
vapaata matkustämislupaa
siirtolaisvirkailijoille eri maakunnis­sa
määrätynlaisten olosuhteiden v a i -
litessa.
SAULT STE MARIEN SUOMALAISET OSTAKAA LEIPÄNNE
A N G I I J ^ L E I P U I U L I I K K^
27 ALBERT ST. EAST. — PHONB. 12S0-J.
rilaukaet toimitetaan nopeaan. — Kirjepsote (BINNISHBAKEBY
•M
SUOMALAINEN KAUPPA
Kengille j a vaatetukselle. Suosittelee kannatusta heimolii.
siltaan. Kauppa sijaitsee:
JANAKKA
371 Albert SL W. -____« Soo, OatMioi
Te Voitte saada h^yänkuiimavesipussiii
j|1.0O ylör $2.50. Talittuja, meiltä.
Gor« A Albert SL ' , • : Sa^ p«t
Leipää
ja leivoksia tarjoamme summissa Ja
vähittäin kovaa leipää ja korppuja
lähetetään-pyydettäessä.
STEELTON BAKERY
Puhelin 739 J .
Matti Ketola.
304 WeUington SL W. Soo, OnL
ERIKOINEN HUOMIO ANNE­TAAN
SUOMALAISILLE
Dr. A. B. WEST
Selltirankatolitoii
Tarkastetaan X-sähkösädekoneella..
217 Gloucester SL Soo,' OnL
~ Phone 1806 —
Kymmenen- vuoden kokemus «uo-malaisten
keskuudessa. Ruokalassanne
113 HUDSON ST. SOO, ONTARIO
Tarjotaan ensiluokkaisista aineis­ta
valmistettua pahdasta ja ravitee-vaa
ruokaa kohtahinnoilla;:
Hvraeite vaokraltaraBa.;
K. AARNIO.
Gore St Apteekki
L a i U K ^ i , «Biletfitattpeil», siinareja
ja nsaratteja»
ISäkari jpalveltiksesfla.
Me valmijrtamme je kehitänme M-mejä.
24 tunnin aisäUa.
Suomalainen ksspv^-^s^am^
H. S. Boelmier
Kemiati ja Apteekkari.
SAULT STE MAfelE, ONTABIO
Sam Mats^nln SAUNA
• Avoinna joka arkipäivä.
•< 305 Albeft S L , W .
SAULT STE MAKIE. ONTARIO
J. A. Maclnnes, B.A. ITMXi. Bnen
MacINNES % BRIEN
Laldmiehst, Aaianäjajat, NötorioL
363 Qneen ^tr., ^ '
Saalk Ste. Marie; jOatario.
Konttori vastapäätä Sanlt Streettia
Rahaa lainataan halvimmalla korolla
ILMOITTAEAA
VAPÄU
BARNES DRUG CO.
Suomalainen Ulkolalittri aptNU
Canadan Soossa
Ainoa SooMa o W apteekki, Jo-ka
ilmottaa Vapaudetta.
McFaddeD&McMib
AeianaJBJat. Iak5»eh.t* «ottHot
Konttori:
SAULT STE. MARIE, ONT.
Uriah McFadden, 1 ?
E. V. MdHillan.
Charlie Häyrinen
AUTONAJUBILH*^
Phone 1157.
354 Albert SL W. Soo, W
PARHAAT PEHMEÄT fi^^
saattemeiltä
Finnith Bottlinf Worl»,
V. Lähde, 3^8 Bloor St^";
Puhelin ll23WSoo,0nt
STon hau
\l usea
Tosiasia on
SU^TCAFE
332 Albert St. W. Soo.
Ontario
OttoH^5?!L^
SAULT STE MAJUO"
Suomalainen OsöDS-Välittää
» - - ^ n^^Si^
kalavaraa J^f^iäiöi'*
tolaenne osuuÄBaif * otf,
369 VeffingEtoa St.
" . r * Se
> sitä '^a;
j jjerkitsisi
:Vreikljalai-=i^£^
' hävitt
itamaal!
r'^ Roy asia
,;^cialtanut ta
iaalista askel
pitkälle
irilliset vai'
^ että ovat
g', eroon v
oli a^ia
j sihen asti
[35 maailman
itölcseDsä tek
ii-ukistettu.
jiaoto oli pe
lettilaisen k
saan valtic
kulunut
oin vallan
alkaeä
fcnsa vuotta
asalliskokous
aikkiaan iku
' teko, kats
leiseen kehity
uskonnoUi
I ennenaikainen
•ä'
['Mainitsemamme
bnisti M. 'N-ternational
tessa seuraavaa
«Ainakin pim
laa muhamet
[ja sopuisiin
iijiin kanssa
I kalifaattia
). Kalifaatti
Kansalliskokc
.nsa sen
JSiinpä siis
ain uskon
vaikeuksia
i-'pitävän
lotettiin, että
tystöjä muist
laista päätt
hfalinnasta.'.
Jiut sellaista,
Itömästi, että
sallimaan
antumista
i käsitettiin
[ysymyksen
iKansalliskökoi
Italian presidf
Idetty itsestj
liilifi Abdul
Itoilaan sysä
liäitä arveli
ii^iitta itse
jnristä tuskin
IkQunottaniatta
lUn kohtalo
[Angoran hi
Ineen, joka
lastaan länsin
jclemaan
llioko muh
lEnsi silmä
ITärSh hai
Itomasti. I
Inttäminen
linaailman
Itaan?
«Mutta
Itautuukin
jlialKtas ei
[vdintaiisa
jjakottanut
jflli otettavi
lasetuttava
jfaara vaan
lanksen v
lieilyjen, '
I f e t päätf
[Taridssa,
l.vissä muhj
liaEfaatin
l^euksia
luminenkin
leBeipä vie)
[äfcikin
ttilaisia vi­ljassa
itjiässä
[akKsiä
mi. Tl
|*ä; taan
j i a a pitaa
|:l|ahamettil
I s a maape
I •tötaan
feaato
••kopeasti
: %B2S3ntl<
I »sja äin
«S liike"
an,
olis
Imadettii