Vapaus, June 26, 1924

              15 Torstailta, kesakmm 2gp. —Hior^ Jnne 26 SivnT
on hajattain ma-i^^
r Turkin tasavallan Kan-
EES on bäuitänyt kajifaatin,
.45
' - i l
.50
40
it... i9:
40
.«»
-—40
^ i m e : : i l a i s . n kirkon- valta-
*• - Asian tärkeyfctä,_ nunka
illinen
Oli
''-iTöksensä
i-Tjkistettu.
-V.v>nk5 5a^omakhtlantlnen^a-
'^'•7usea lukiia tule ajatel-
Xo=iasia on, etä tuo teko on
L«a vallank-amouksellisin
mitä kansal-
^ j t a i n e n Turkki vi*\^ " / ^ ^
ole-nassaolonsa ajalla on
ce on teko, jolla tu-
"Saan k a u a k s i k a nW seura-tko
muhamettilaisessa inaail-
• l =itä kautta kansainvahses-
- - V a - a Se merkitsee samaa
^ i s i paavin valtalaitoksen
,v5kkalaiskato!isen kirkw. pjnn-
' hävittäminen. , Yksikään
vallankumous; sanoo
itämaalainen kommunisti
'ROV asiasta kirjottessaan, ei
.^ckaltänut tällä alalla vielä näin
• " ij=ta askelta ottaa.
pitkälle ovat varhaisemmat
^Ili.et vallankumoukset men-että
ovat julistaneet kirkko-
3 eroon valtiosta. Sillä as-oli
asia Turkin tasavallassa-lih
«n asti kuin Kansalliskokous
L »aailman huomiota herättävän
^ teki. Sultaanin valta
Tasavaltainen halli-na7tö
oli perustettu. Kalifi, mu-
^ttilaisen kirk-on pää erotettiin
.onaan valtiovallasta. Ennen se
' kuulun"' erottamattomasti sul­f
i n vallan yhteyteen.
iMntta alkaessaan viidettä olemas-
Siolonsa viiotta hävitti tasavallan
iisalliskokous koko laitoksen, ker-aikkiaan
ikuisiksi ajoiksi. Eikö
tso teko, katsoen muhamettilaisten
teiseen 'kehitystasoon ja vallitse'
an uskonnollisuuteen, ollut sitte-ennenaikainen,
saattaa joku ky-
Mainitsemamme itämaalainen kom.
inisti M. N. Roy kirjottaa asiasta
;rnational Press Corresponden-seuraavaa:
•
«.iinakin pinnalta katsoen koetti
m muhamettilainen maailma aset-la
sopuisiin suhteisiin tasavaltaisen
riin kanssa. (Siihen aikaan, jol-jn
kalifaattia ei vifelä oltu hävitet-
Kalifaatti oli vielä olemassa
la Kansalliskokous julisti puoTusta-isa
sen loukkaamattomuutta.
lä siis Turkki vielä jatkoi isla-in
uskon puolustamistaan. Joita-vaikeuksia
tuli esiin kalifin vir-i''
pitävän henkilön suhteen. Eh-
)tettiin, että olisi kutsuttava lähe-
Fstöjä muista muhamettilaisista
laista päättämään tulevan kalifin
raJinnasta.' Mutta Turkki ei salli-at
sellaista. Se julisti järkkymät-
[töQiästi, että siinä asiassa 'se ei tu-sallimaan
mitään ulkopuolisten
intumista. Kaksi mahdollisuut-käsitettiin
olevan: joko kalifaatin
Fsymyksen ratkaisu luovutetaan
jKajisalliskokoukselle.. tai sitte tasa­vallan
presidentille. Ellei biisi pi-
Metty itsestään varmana sitä, että
ialifi Abdul Mujid joka tapauksessa
tallaan sysäämään syrjään, tokkopa
päitä arveluja olisi syntynytkään.
Mutta itse koko laitoksen hävittä-loistä
tuskin kukaan uskoi ' — l u -
jhunottamatta sitä piiriä, joka Tur-
Kn kohtaloita ohjailee. Sitte tuli.
Angoran hallitus ylitäkkiä päätöksi-mr.,
joka ei hämmäjStyttänyt ainö-jastaan
länsimaita, mutta jolla, tulee
«lemaan arvaamattomia vaikutuksia
poko muhamettilaisessa maailmass.
!&isi silmäykseltä näyttää, kuin :ölisi
pSrSn hallitus toiminut .harkitsemat
tomasti. Eikö kalifaattilatitoksen hä-
Tittäminen vieroita muhamettilaisen
Nailman myötätuntoa Turkkia koh-
:taan? • ;
<Mutta lähemmin katsottuna' osoitr
tantuukin kuva toisejta. "Angoran
Mitus ei ole siten toiminut-vapaan
T^ntahsa mukaan. Tilanne, on sen
[pakottanut niin menettelemään. Sen
«K otettava jyrkkä kanta tai sitte
asetuttava asemaan, jpssä alituinen
"^ra vaanisi, vaara joutUa taantu­muksen
vehkeilyjen nieltäväksi, veh-
^yjen, jotka pahaa ennustaeniiös-
Jat päätään kaikkialla — ei vain
^ K s s a , mutta myöskin, ympäroi-muhamettilaisissa
maissa. Jos
«Maatm hävittäminen uhkaa luoda
geuksia TurkiUe. olisi sen sailyt-
^ _ e n k i n ollut -yhtä vaarallinen.
^ P a \nelä vaarallisempikin. En-
Henkeä vetämättä asetuimme pai­koillemme
. alakerrokseen vievien
portaiden ääreen, minä etumaisenj
lyijyuappiöen keppi kädessä, aitten
suuriruhtinas, lunnantti, S., Ja vih-pä
siis Turkin natäonalisöt näkivät. Lasavert En oikdn
että jois heidän taistelunsa imperia-[tiedä, miten aikamme kulu» tässä
lismia vastaan perustuisi kalifaatin
tunnustamiselle, olisi niiden lopul­lisesti
hyväksyttävä vastavallanku­mouksellisen
hoviklikin ja taantu­muksellisen
papiston ylivalta, jonka
iaksna seisoivat ulkomaiset vallat
Taahtmuksellisen mielipiteen kris-talloituminen
ulkomailta vahvistaisi
vallankumouksen vihollisia kotona.
Ja niin viimeiseni viiden vuoden voi­tot
olisivat menetyt. Olisi typerää j ^ ^ " * * ®^
me hievahtaneet, emme vetäneet
henkeäkään, kuuntielimme vain" jo­kaista
kuiskausta j a koetnnme erot­taa
ääniä, jotka tulivat fcuujuviim-me,
milloin epäselvänä sorinana, mil­loin
vähän selvempinä lauseen lopus­sa.
Mutta emme voineet erottaa
sanoja. Luulen jokseenkin puoli­tuntia
kuluneen täten, gramofonin
edieSeea säestykseksi
menettelyä alistaa toimiaan sellaisen «Yankee Doodlea,. Odotmmie kuu-mielipiteen
alaiseksi, jota ei voi kon­trolloida.
Viisaampaa on ottaa vas­taan
eekä kansallisen ettäiäpsainvä-lisen
taantumuksen uhkahaaste —>
Edelleen kuvailee Roy mikä vaiku­tus
tuolla tulee olemaan Intian poli­tiikkaan.
Se tulee selvittämään ti-lannetta
j a osottamaan kuinka nau­rettavaa
Intian muhamettilaisten
britiläisvastainen puhe on silloin
kuin tie jtoiselta puolen tukevat
brittiläisen imperialismin ylläpitä­mää
ja lietsomaa kirkollista taantu­musta
nuorta Turkkia vastaan. Tur­kin
Kansalliskokouksen päätöksellä
joka hävitti Turkissa kalifaatin, kirk
kovallan laitoksen, tulee olemaan
valtava vaikutus koko muhamettilai­sen
maailman kautta kansainvälisSfen
politiikkaan, sanoo kirjpttaja. Hän
lopettaa kirjotuksensa seuraavalla
-tavalla: ;
«Muhamettilaisen johtavan maian
vapauttaminen pitkäaikaisista uskon­nollisista
traditsiooneista. avaa uu­den
aikakauden Itä-Intian saaristoon
asti ulottuvan Idän historiassa. Tä-ihä
koskee varsinkin islamilaista vä­estöä.
Se Intian natsionalistien,
niin , hindujen .'kuin islamilaistenkin
hempeä usko, että n. s. länsimainen
sivistys ei heidän maahansa tartu,
on "särkymässä. Jokaisen inhimilli-seii
yhteiskunnan yhteisfkunnallisten
ja poliittisten laitoksien täytyy nor­maalisen
prosessin kuluessa maallis­tua.
Sivistys on sellainen inhimilli­sen
edistuksen aste,' mikä hävittää
sen tietämättömyyden, jolle uskon­nollisuus
perustuu. Ei se saa eri
muotoa maapallon eri kolkilla. Tur­kin
Kansalliskokouksen teon, jolla
se viidennen olemassaolon vuotensa
alkoi, edistyksellistä historiallista
luonnetta kuvaa eriomaisesti se toi-mitusartikkeli,
mikä asian johdosta
oli julaistu hallituksen virallisessa
sanomalehdessä ' «lieri». Artikkeli
julaistiin seuraavana päivänä kun
tuo päätös oli tehty ja oli sen otsik­kona
«Hyvästi, Itämaa!»
Tästä Venäjän' tsaarin riettaan ja
kammoksuttavan hovielämän yhdes­tä,
toisille mieluisesta «pikku sivu-näytöksestäj.
ja toisille kamalasta
skandaalista antaa nyttemmin yksi
salaliiton osakas seuraavanlaisen
tyhjentävän kuvauksen. Kertomuk­sen
mukaan salaliitossa oli raiukana
IJ^fan sangen suuri ooa muaamet-
Jfaa \ielä riippuu kiinni teokraat-
2^ (kirkko-, pappivallan) käsi-ja
sellaisenaan ovat viha-
2Jöaa kirkon valtiosta erottami.'
Turkin -tasavallan.feisällä nä-
^.taantumukselliset ainekset voi-gjn
Pi^a kurissa, mutta läheises
^ettilaismaat tarjoavat suotui-
^maaperän tasavaltaista Turkkia
suuntautuvan liikkeen kasva
^ J e . Muhamettflaisen maailman
^^mnkselliset ainekset olivat
tTffiW f^^assa yaaranisen kitey-
,^^odon brittiläisen fmperialis-
KS"'- f""*^"^"^ Kysymässä
^ « i * e , jonka tarkoituksena , d i
• S""^^ joku brittiläisen impenä-g
^ ^ a t t L . EräaKä tanoS^r>
0(W vallan kalifaatnta: ^ M i n -
viisi henkilöä, nira. ruhtinas Felix
Jussupöw, Purisrkewitsh, suuriruh­tinas
Dmitri 'Paivlojvitsh, PurLshke-fitshin
järjestämän ambulanssin yli­lääkäri
Lasavert ja eräs Preobras-henskin
kaartin luunantti S. Itse
niurhä tapiahtui ruhtinas Jussupö-win
palatsissa, minne m. m. oli han­kittu
«äänien valmentajaksi» gramo­foni.
, Kasputin saatiin houkutelluk­si
Jussupowin luo sillä' tekosyyllä»
että hän siellä iriuka tapasi erään
nuoren kauniin; kreivittären, jonka
tuttavuuteen Äasputin oli jo kauan
toivonut pääsevänsä. _ .
-'Sillä aikaa kun yksi seuruelaisista
lähti «vanhaa kettua>noutamaan
laittoivat 'toiset teepöydän kuntoon,
nauttivat sitä j a leivoksia ennenkuin
niihin sekpt«ttiin myrkkyä. Yksi
jauhoi myrickyaV lautasellaan, sekoit­ti^
sitä leivoksiin ja • viinikin, toiset
asettelivat huonekaluja -hyvään jär­jestykseen,
asettivat pistoolin saa­taville,
jos sitä tarvittaisiin j.n.e.
Koko näsrtös tapahtui aamupuolella
yötä.. Kertomus jatkuu sitte Purih-kewitshin
päiväkirjan mukaan seu­raavasti:
Toimitettuamme tehtävämme siir­ryimme
yläkerrokseen heistäen kor­viamme
aina milloin kuului jotakin
ääntä ulkoa.
; «Nyt ne tulevat!» sanoin puoli­ääneen
-vetäytyen ikkunan äärestä
syrjään. . * ^
Luunantti Si tneni gramofonin
luo j a lietkista myöhemmin alkoivat
kuulua amerikalaisen marssin säve­leet:
Kuului, kuinka auto pysähtyi pi­lkalla,
Jnrinka sea «vi kolisten avau-levamme
korkkien pamahtavan pul­lojen
suulta, mutta turhaan. Ja
kuitenkin piti tämän olla merkkinä
siitä, että kaikki kävi torvomusien
mukaan että Rasputin pian oli vain
ruumis. M u t t a . . . aika kului j a kes­kustelu
jatkui eikä kumpikaan käy­nyt
leivoksiin tahi juomiin käsiksi.
Vihdoin alaovi avautui. Me sul­keuduimme
työhuoneeseen, minne
Jnssupow' saapui hetkisen kaluttua.
«Ajatelkaa», sanoi hän, «ei voi
tehdä mitään. Se riiviö ei tahdo
syödä eikä juoda eikä ottaa vieraan­varaisuuttani
vastaan, missään muo­dossa.
Mitä tehdä?»
Dmitri Pawlowitsh kohautti olka­päitään.
«Odottakaa, Felix, menkää
uudestaan hänen luokseen, koetta­kaa
vielä kerran ja etinen kaikkea,
älkää jättäkö häntä yksin, sillä hän
voi seurata teidän jälessänne ja
nähdä sellaista, mitä hän kaiken vä­himmin
odottaa saavansa nähdä. Ja
silloin on hänen annettava mennä,
asiasta aiheutuu hälinää ja seurauk­set
voivat olla raskaat.»
•oMissä mielentilassa hän on?» ky­syin.
«Ei missään loi.tavassa», vastasi
Jussupow epämääräisesti. «Ajatel­kaa,
hän näyttää aavistavan jota­kin.
» '
«Menkää, Felix, menkää sinne»,
sanoi suuriruhtinas.. .«;Aika rien­tää
»,
Jussupow meni takaisin ruokasa­liin
ja me asetuimme entisille pai­koillemme
portaiden ääreen.
Kului jälleen runsaasti puoli tun­tia,
kun äkkiä kuulimme kahden
koricin pamahtavan, sitten lasien ki­listämistä,
ja sitten pii kaikki hil­jaa;'
^ • * ,
«He jiiövat», kuiskasi Dmitri 'Paw-loTvitsh
korvaani. «Nyt ei voi enää
kestää kauan!»
' Astuttuamme muutamia porrasas-kelia
alemmaksi jäimme hievahta­matta
paikoillemme. Mutta kuluT
tui V j a ' lumi narskui Sai^putin saap­paiden
alla. V «Mistä mennään si­sään,':
rakas- ystävä?» Sitte nHco-o
v i s t ä k e u t n i heidän j ä l k e e n i ja
hetkisUi' vmyohemmln aaapui tohtori
Lasavert -ojiooksemme.^^^^ yläkerrokseen
tavalliasaa . pnkimfKiwam jätettyään
knUattäjantamineensa alas.
«Minä olen aivan ymmällä, sanoin
hiljaa kumartuen suuriruhtinaaseen
päin. «Onko hän noiduttu j a eikö
edes syankaliumikaan häneen te^
hba?»
Dmitri Pavlovv^itsh kohautti olka­päitään.
»Odottakaa! Kuulkaa! Tuolla al­haalla
on nyt jotakin käynnissä!»
Ruokasalista 'kuuluikin ikäänkuin
jonkinlaista vaikei-oimista.. Mutta
se oli vain harhakuulo, ja hetkistä
myöhemmin kuului jälleen toisen
tyyni puhe j a toisen Katkonaista sa­noja.
Nousimme jälleen portaiden yla
päähän ja menimme työhuoneeseen
minne parin kolmen minuutin kulut­tua
saapui jälleen Jussupow var­paillaan
ja kasvot vääntyneinä.
«Tämä on jotakin ennen kuulu
matonta! Ajatelkaa^ hän on Juonut
kaksi lasillista myrkytettyj'ä viiniä
j a syönyt useita myrkytettyjä lei­voksia,
mutta ne eivät ollenkaan te
hpa, vaikka jo on ^kulunut ainakfn
viisitoista minuuttia. En tosiaan
kaan tiedä, mitä tehdä. Muutoin
on hän levoton sen johdosta, että
kreivitär ei ala saapua, ja olen pan
nut kajken taitoni liikkeeille selit­tääkseni
hänelie, että kreivittären
on v a i l l a hävitä seurasta niin, ettei
hänen poistumistaan huomattaisi
sillä vieraita ei ole paljon, mutta
,että hän luultavasti ainakin kymme­nen
minuutin kuluttua saapuisi
Rasputin istiiu sohvalla nyreänä ja
myrkyn vaikutus ilmejiee vain siinä
että sylki vuotaa hänen suupielis­tään
ja e t t ä häntä nikottaa. Minkä
neuvon annatte minulle?» lajisui
Jussupow lopuksi.
«Menkää uudestaan hän^n luok­seen,
myrkyn täytyy kuitenkin lo­puksi
tehota. Ja jos siitä ei sitten­kään
olisi toivottua tulosta, niin tul-kaatänne
viiden minuutin kuluttua,
ja' sitten päätämme miten saatamme
asian loppuun, sillä aika rientää, on
jo täysi yö j a aamun valjetessa
saattaa Rasputinin ruumis vielä olla
teidän palatsissanne»,
Jussupovir lähti hitain askelin ruo­kasaliin
takäidn.
«TohAorij mikä teidän on?» auu-dahdin.
. «Minä voin pahoin», sopersi hän,
«menneeni autolle sain pyörtymis-kohtauksen.
Onneksi vilvoitti lumi
päätäni niin että toinnuin. Minua
hävettää hirveästi, mutta minusta
ei ole mihinkään.».
Sitäpä en olisi koskaan uskonut,
tohtori,» sanoi Dmitri Riwlowitsh
päätään pudistellen.
«Teidän korkeutenne», lausu! La­savert
anteeksi pyydelleir, «en voi
alle mitään, seHäihen minä kerta
kaikkiaan olep.»
Jätimme Lasav<ärtin- yfeikseen ja
kuuntelimme.
Muutamia minuutteja myöhemmin
palasi Jussupovr fcolnrannen kerran
luoksemme.
«Hyvät herrat», lausui • hän kat­konaisesti,
«tilanoe on aivan entisel­lään.
»Myrkky er ollenkaan tehoa
häneen tahi ehkä se on kelvotonta!
Aika rientää, me emme voi odottaa
kauempaa. Asia on ratkaistava ta­valla
millä tahansa. Mutta kiruh-takaamme
siUä se konna on tavatto­man
kärsimätön, kun ei kreivitärtä
ala kuulua j a minusta tuntuu, että
hän ei enää tahdo oikein luottaa
puheisiini» - -
«No niin», sanoi suuriruhtinas,
«jättäkäämme asäa tällä kertaa ja
antakaamme hänen mennä. Ehkä­pä
saavutamme päämäärämme tois­ten
ja toisenlaisissa olosuhteissa.»
' «Se ei saa tapahtua», huudahdin.
Eikö teidän korkeutenne sitten ym­märrä,
että jps päästämme hänet
tällä kertaa, pujahtaa hän käsistäm­me
ainiaaksi, sillä hän ei koskaan
enää palaa Jussupovirin luo, jos hän
saa tietää, miten hänet on aiottu
pettää. Hän ei saa lähteä elävänä,
eikä hän ole lähtevä täältä .elävänä»,
jatkoin kuiskaten, mutta painosta­malla
kutakin sanaa erikseen.
«Mitä siis on tehtävä?»
«Ellemme saavuta päämääräämme
myrkyn avulla, täytyy kaikki aset­taa
yhden kortin varaan. Menkääm­me
alas ruokasaliin. Minä annan
revolverini puhua tahi murskaan hä­nen
kallonsa kepilläni. Mitä arve­lette
siitä?
«No niin», huomautti Ju8sopow.
«Jos kysymys asetetaan niin, ei mei­dän
todellakaan auta muu kuin vali­ta
näistä keinoista toinen.»
Keskustelun jälkeen, joka kesti
tuskin kaksi minuuttia, päätimme
mennä ruokasaliin. Rasputinin hen
giltä ottaminen annettiin minun teh­täväkseni.
Jussupow pisti Lasa-vertille"
kaiken varalta kumipatu-kan
käteen, vaikka Laisavert selitti
olevansa kykenemätön mihinkään,
niin hejkko hän oli. •, . '
Sitten me kaikki, minä ensimäise-vielä
neljännestunti,; j a yhä kuului. ., , , . ^ ,
ruokasalista naurua j a keskustelua^"?' .'^^'T^. l^^I^e^tua ^ r t a i t a alas.
TSllä hetkellä huomasin, että toh­tori
Lasavert ei ollut seurassamme.
Jo aikaisemmin olin pannut merkil­le,
että tämä fyysilKsestl voimakas
mies oa aivan pyörtyä vähäislm-mästäkin
mielenliikntuksesta. Mil­loin
hän kulki hermostuneesti edes-takairfn,
kasvot punoittavina kuin
halvauakohtauksen saaneen^ milloin
hän voipui ildninan ääressä olevaan
nojatuoliin pitäen päätä käsien va­rassa
j a tuijottaen meihin.
Äkkiä tunsin suuriruhtinaan ^ kos­kettavan
kädellään olkapäätäni ja
kuulin hänen kuiskaavan korvaani;
«Odpttakaa hetkinen,»
Hän nousi jälleen yläkerrokseen
j a otti Jus8upowin syrjään. Lasa
vert, luutnantti S. ja minä palasim­me
työhuoneeseen, minne kohta
meidän jälkeemme säapurvat myös­kin
Dmitri Pawlowilsh Ja Jussupow.
«Onko teillä mitään sitä vastaan,
että minä animun ensvnT Se olisi
ehkä yksinkertaisempi j a nopeampi
keino.»
«Aivan varmaan», vastasin. «Mei­dän
täytyy saavuttaa päämäärämme
ja saada asia tänä yönä päätökseen
Kuka tehtävän suorittaa.ee on jok­seenkin
yhdentekevää.»
Tuskin olin ennättänyt päättä!
lauseeni, kun Jussupovr päätäväisest
astui pöydän ääreen, otti sen laati
kosta ' pienimallisen browninkin8a
kääntyi ympäri ja poistui nopeasti
huneesta.
. Me menimme hänen perässään a
settuaksemme entisille paikoillemine
tuntien ettei meidän nyt enää tar­vitsisi
odottaa kauan.
Kuluikin tuskin viisi minuuttia
Jussupowin lähdöstä, kun 'kajahti
kumea laukaus, joka keskeytti mo­lempien
miesten sekavat' sanat. Sit­ten
seiirasi pitkällinen vaikerus g*a
kuului kuinka ruumis mätkähti ras-icaasti
maahan.
Hetkeäkään hiikkaamatta riensim­me
portaiden yläpäästä alas j a työn
simme pelkällä ruumiin painolla
oven molemmat puoliskot auki. Täl­löin
yksi meistä takertui säbköpu-noslankaan
ja valo sammui äkkiä.
Seinään haparoimalla saimme va­lon
jälleen sytsrtetyksi, ja siiloin
tarjoutui nähtäväksemme seuraava
näky: sohvan edessä salissa vaikeroi
valkealla karhun taljalla Rasputin
henkitoreissaan. Hänen vieressään
seisoi, revolveri oikeassa Icädessä se­an
takana, Jussupovf aivan tyynenä,
mutta silmissä murhattua «isää» koh-aan
tuntemansa sanomattoman in-lon
ilme.
Verestä ei näkynyt merkkiäkään.
Hänessä tapahtui' nähtävästi sisäinen
verenvuoto. Knula oli osunut rin­taan
ja luultavasti jäänyt stnne.
Suuriruhtinas puhui ensin, kään­tyen
minun puoleeni:
«Täytyy nostaa hänet mahdolli­simman
pian matolta lattialle, sUlä
08 veri alkaa vuotaa, tähriutuu ko-co
talja. Tehkäämme »e viivytte-emättä.
»
Dmitri Pawlowitsb otti häntä ol­kapäistä,
minä jaloista. Ja me - ase­timme
hänet varovasti l a t t i ^ e jalat
kadunpnoleidin fkkunoihin Ja pää
portaisiin päin, mistä olimme tul-^
ket. .
Ei veripisaraakaan jäänyt matolle,
se oli ruumiin painosta vähän rutis­tunut.
Äänettömänä peitimme ruumiin.
Näin tällöin Rasputin ensimäisen
kerran eläessäni sillä tunsin hänet
vain valokuvista. Olin saanut akar-tin
kolmannen, rykmentin komenta­jalta
kenraali Ussorilta yhden noista
suurikokoisista valokuvista, missä
hän istuu pyödän takana, Ketarin
hienoimpaan ylimystöön kuuluvain
ihailijainsa kia^kellä. Olin antanirt
ottaa tästä tavasta varsin runsaasti
kopioita ja jaellut niitä hänen ihai-lijattariaan
vihaavilla merkinnoHE
varustettuna, marraskuun lopussa
duumaii jenille ja pääkaupungin
kaikkien sanomalehtien päätoimitta-jiUe.
Nyt näin tämän miehen rutmiiin.
Minut valtasivat hyvin vaihtelevat
ja synkät tunteet.
Hänen pitkä, musta, hu;(^ellisesti
suitu partansa kiilsi, sillä hän käyt­ti
aina kaikenlaisia vesiä ja voiteita,
En tiedä, kuinka kauan seisoin hä­nen
vieressään. Äkkiä icuulln Jus-supowin
huutavan meille:
«Menkää, yläkerrokseen, meidän
täytyy päättää tehtävämme.»
Sammutimme sähkövalon, suljim­me
oven ja poistuimme sitten ruo­kasalista.
Ylhäällä salissa, onniteltuamme
kukin vuorostamme Jus5upowla, Jon­ka
osaksi oli tullut tuo suuri kunnia
vapauttaa Venäjän Rasputinista ryh-dyimme
kiireisesti päättämään teh­täväämme.
Kello kävi jo neljättä eikä enää
ollut aikaa hukattavana.
Ruumis täytyi kulettaa pois ennen
päivän koitoa.
SaultSte. Marien uutisia
Hyvin onntattiBMii näytehyppayk»
sen antoi Armas Lindberg ja uima-toverinsa
Ilmari Kuusivirta t. k. 18
p:nä Soon kanavalla. A. Lindberg
ja J. Kuusivirta hyppäsivät ensin
yhdessä noin 20 jalkaa korkealta
onnistuneesti veteen kolme kertaa,
jonka jälkeen A. 'Lindberg hyppäsi
yksin kaksikertaa 50 jalaan korkeu­desta.
Hypyt onnistui hyvin jota
seurasi suuret yleisön suosionosoi­tukset.
Hypyn piti tapahtua 70
jalkaa korkealta, mutta C. P. rauta­tie
komppania kieltääntyi kääntär
mästä siltaa yli kanavan jostakin
syystä, joka on tuhteinaton. Ja
hyppyä ei voinut tehdä sillah ollessa
käännettynä kanavan sivuapitkin
koska se oli etäällä noin kaksikym­mentä
jalkaa, joten olisi ollut vfiU-rallista
leikkiä hypätä niin kaukaa.
Yleisöä pii katsomassa hyppöystft
Hoin neljä tuhatta henkilöä. Yllä­mainitun
hyppäyksen piti tapahtua
jo sunnuntaina t. k. 15 p:nä, mut­ta
herran pyhässä maassa ei saa hy
pata veteenkään pyhänä. Yllämai­nittu
A. Lindberg alkaa antamaan
uimakurssia joka näyttääkin saavan
suuren kannatuksen, joten uima­reille
tulee täten hyvä tilaisuus ope^
telia,
Surkeaa. politikoImUtaflarjoitta-vat
täkäläiset O.B.(U :n tai I.W.W.
kanpatusrenkaan jäsenet, tai en oi­kein
heidän nimestään tiedä mitä
milloinkin ovat, toiset sanovat sitä
cReputus renkaaksi» ties mitä ovat. |
Mutta kuitenkin on heillä hyvä tai
pumus narrata Suomesta vastatul­leita
jäseneksi, vaikka minkälaisilla
vippakonsteilla. Ensinnäkin uskot­tavat
että he ovat aivan samaa maa­ta
kuin Suomen vasemmistolaiset a.
o,' kommunistit Suomessa. Mutta
kuin tarkastaa heidän politikoimis-yritystään
näyttää se hyvin kollö-maiselta,
että heillä olisi samat pe­riaatteet
kuin Suomen S. Työv.-puo-lueella.
Ensinnäkin tietääkseni ei
Suomen S. Työv.-puolue vihaa Neu
vosto-Venäjää ja tee kaikkeansa sen
kukistamiseksi ja mustaamiseksi niin
kuin täkäläiset oikeisto o.b.u. ;a J.W.
vir:.läi8et tekevät Hyvin tuoreessa
m.uistissa on sekin kirjoitus mikä oli
Industrialistissa, jossa kehoitettiin
kakkia järjestöjä lähettämään prp-testi
Neuvosto-^Venäjän terroristi ti
selle tyrannihallitukselle siitä, että
se pitää vankilassa politillisia vanke­ja.
Heidän sotahuutonsa on, pois
Venäjän vankiloista vastavallanku­moukselliset
vangit, s. o, päästää
kaikki verikenraalit ja heidän juok-supoikansa
ulos vankiloista, ettäne
•oiti heiluttaa, kuolemaa vIikatetU
työläisten painpaälla. Eikö' olekin
; aloa ja suurta vaatia työläisten ni­messä:
Karistakaanime ensimainen
tyontaMvalta. Nyt katselemme vä­häisen
Suomen S. Työväenpuolueen
ehtiä, esimerkiksi meille tulee tän­ne
«Työväenjärjestöjen tiedonanto­ja
» joka on vasemmisto lehti Suo­mesta,
siinä ,ei ole fayokätt)^ Neu­vosto-
Venäjän kimppuun niinkuin
täkäläinen Industrialistl Vaan päin-vastoin
siinä koetetaan kaikin yof-roin
tukea sitä, «illä he näkevät sii-nä
koko maailman työväenluokan
tulevaisuuden ja se merkitsee sitä
;o5 Neuvosto-Venäjä sortuu niin
sortuu koko maailman työväenliike-rin
-moniksi voosikymmenasL
Toiseksi Suomen S. Tyoväcnjär-estö
omaksua jyrkän iaokkataistela
taktiikan että eivät turvaa mihin-
Norjan-Amerikan linja
Suoranainen maticustajareitti Canadaan
Kristianiasta (Norjasta) Halifaxiin
(JOSTA EDELLEEN NEW YORKUN)
Nppe!Ua« aykyaikaisUIa hoyrrlaivnllat
«Bercanafjord» tonkok. 20 «Ber»«ufjord. kesak. 21
c » «• j t. ^ «SUvangerfjord» heiaak. 11
a S U ^ e r f j o r d » ke«k. 6 .Ber,«.fiord. keinik. 28
V Tuottakaa omaisenne Canadaan tai Yhdysvaltoihin NORJAN
LINJALLA, joka on tunnettu erinomaisista mukavuuksiaUan, hy­västä
hoidosta matkalla ja rauutenadn tunnollisesta palveluksesta.
Piletinhiqnat Suomesta Halifaxiin tai New Yorkiin: Cabin-luok-ka
H&S. ja ylöspäin, III luokka $109.50. Täältä Suomeen III
luokka ?110.60. Myymme pilettejä kaikkialle Canadaan ja Yhdy»-
valtoihin, perille asti.
Lähempiä tietoja ja pilettejä paikaliis-asiamiehiltä tahi
NORWEGIAN AMERICA LINE.
22 WhitekaU St.
N«w York
REIDAR GJÖLME CO
Seattle, Wa»h.
ai9—2 A»e.
Hobe A Co.
319—2 Ave. So^
Minaeapoli», Minn.
J. V. KANNASTO
Liberty Bldg.
Sudbury, Oat.
109 No. Dearborn St
Chicago. III.
ERICK J. KORTE
Port Arthur.
Ontario.^
SUOMESTA CANADAAN
RUinSDt-iUIERIKitN LINJA
perustaa ensimäisen suoranaisen matkustajaliikenteen Skandinavian
maista Canadaan. uudesta vuodesta alkaen hyvin tunnetuilta ja
ajanmukaisilla höyrylaivoilla.
' GÖTEBORGISTA SUORAAN HALIFAXIIN. CANADA
(ja sieltä New Yorkiin). *
STOCKHOLM, Keiak. 18, Elok. 2. Lokak. 11, Marraik. 15.
DROTTNINGHOLM Ketäk. 27, Heinäk. 26, Lokak. 25. Mau-ask. 25
STOCKHOLM Kesäk. 18, Elok. 2, Lokak. II. Marraskoun 15
KUNGSHOLM Heinäkuun 3, Elokuun 9. Syyak. 13, Marratk. 1
Täten tarjotaan Suomesta matkustaville siirtolaisille mukava,
hopea ja suoranainen matka valtameren poikki Halifaxiin parhaim­milla
junayhteyksillä määräpaikkoihin saakka. Rautatiepilettien
hinnat Canadasta ovat hyvin halvat siirtolaisille, joten säästyy ra­hoja
etenkin länsi-Canadaan matkustavilla.
Ostakaa pKettinne sukulaisillenne ja ystävillenne Suomesta
Canadaan (eli Yhdysvaltoihin) RUOTSIN-AMERIKAN LINJALLA,
joka tarjoo heille nopean ja suoranaisen matkan.
Pilettien hinnat Helsingista ja Turusta Halifaxiin (tahi New
Yorkiin): .
Cabin ja ir luokka $1SS,00( III luokka $109.80. )
Saadaksenne' tarkempia tietoja pileteistä y.m! kehoitamme
kääntymään lähimmän aaiamiehemme puoleen, tahi '
SWEDISH AMERICAN LINE
24 State St. 127 So. Tkird St. 116 Cherry St.
NEW YORK. N. Y. MINNEAPOLIS, MINN. SEATTLE. WASIL
PAUL GULIN & CO., G. P. A, ERICK J. KORTlg.
818 St. Catharine St. We«tt Montreal, Que. Port Arthur, Q«t.
J. V. KANNASTO, Liberty Bldg. Lorne St., Sudb^ry. Ont.;^ « « « 09
TEEN KAIKKIA MtälinalaaD kuuluvaa työtä
kohtuhinnalla> sopiyaisuus taataan. Puhdis­tus
ja silitys tehdään huolellisesti,
0. KOIVULA
THE STERUNG BANK OF CANADA
SUDBURYN,ONT. HAARAKONTTORI
Avaa mielihyvällä tilejä Suomen kansalaitille
Talletuksia 11.00 ylöspäin vastaanotetaan. Lainoja mydaaa-tään
luotettaville henkilöille. Lähetysvekselejä ostetaan ämmiea
ja muihin vieraisiin maihin. '
Arvopapereita, osakekirjoja ostetaan Ja myydään.
T. A. GALE. Johtaja
Asialan & Seppälän SAUNA
Avoinna 4 kerta* viikotsai TiUtaina, kei^vitkkona, perjantaina Ja
lauantaina kello 1 j.p.p. kello 12{ta vöila. '
Spruee St. —^ Puhelin 1107 Sudbury, Ont.
Lähellä Vapauden konttoria.
kään-reformiin pääasiassa vaan on
aina;valmis käyttämään samoja a-seita,
joita käyttää porvaristokin.
Ja te suorastaan halveksutte nllta
ja näette vaan politikoimista vaikka
toiset turvaantuvat perinpohjaisem-paan
keinoon siihen, johon he ovat
pakoitetut, Samalla te halveksutte* ^
koko Kommunistista Kansainvälistä
ja sen järjest^ä^ Teidän sotahuu- tavalla, kuin he eivät aivan samana
toönne myöskin kuuluu meillä ei oie'päivänä ole tietoisia eivätkä käsitä
SUOMALAINEN
HÖYRY SAUNA
Auki naisille joka; perjantai klo
6 i. p.—^9 t p. Kylvyn hinta 40c
159 York St.
Toronto. — - — —. — — Oat.
muuta vihollista kuin «Kommunisti­nen
ja Punainen Taloudellinen Kan-vainvälinen
ja porvaristo.» Kuinka
paljon Jtätkeekään nuo sanat itseen­sä
ja kuitenkin niin vähän ilmaise­vat
no mitä te vihaatte? Te vi­haatte
ja halveksutte kaikkea Joka
on suurta j a jaloa j a ette huomaa
kommunistista liikettä joka uhkaa­vana
myllertää jokaisessa maan kol­kossa.
Te koitatte hakea Jotain mt-tä
ette kuitenkaan löydä, lähtiessän-ne
hakemaan tunnustusta sieltä misr
sa on vastakohta teille. Mutta teil­lehän
kuuluukin kapillariteetti,(bia«
pillivoima muutamien esineitten ku­ten
lampunsydämen kyky heinoja
putkia pitkin imeä nestettä).
On inhottavaa vertailla toimin­taanne
ja peri^tteitanne samaksi
mitä on Suomen tai minkä maan
kommunistein toiminta tahansa, siksi
paljon ne eroavat tänään toisistaan,
mutta Jroten sanon että Suomesta
tulijoita on hyvä petkuttaa sfl^Onn
miten sitä voidaan Icauniilla pu­heella
vetää nenästä. Mutta^ henki­lö,
joka on Suomessa aikaansa seu­rannut
niin ei kestä kauan -kuin
käsittää nämä puolue erimielisyy­det,
ja sanomalehti on parhain näitä
asioita selvittelemään, ei tarvitse
muuta 'kun katsella .Icummankin puo­lueen
sanomalehteä niin asia selviää
pian ja henkilö tulee pian huomaa­maan
kenenkä asialla Industrialisti
on hyökätessään koko maailman kom
munistista työväenliikettä vastaan, x
Lopuksi huomautan teille, että jos
olette rehellisiä niin sanolcaa sellai­sille
jotka eivät tiedä menettely ta­voistanne
että te vihaatte Suomen
'kommunisteja .ja: /Kommunistista
Kansainvälistä ja Neuvosto^enäjää
kaikista enempi. Silloin näytätte
jotain rehellisyyttäkin jota kannat­taa
kunnioittaa. - Mutta tnskimpa
teistä sen verran knnniantnntoäv
löytyy. — Z.