1936-10-03-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
i
LAUANTAINA LOKAKUTTNr 3 PÄIVÄNÄ Sivu 3
Edgas Andre, jonka nimi pn tullut
yli maailman tunnetuksi, on yksi
Hitlerin terrorin uhreja. Hänen puolestaan
ovat miljoonat ihmiset ympäri
maailman korottaneet äänensä,
vaatien hänen kuolemantuomionsa
peruuttamista.
Mistä sitten johtui Edgar Andren
kuolemantuomio?
Andre on pelkäämätön fasismin
vastustaja, kuuluen siihen rintamaan,
jonka lukemattomat jäsenet ovat
saaneet Hitlerin mestauspölkyllä sovittaa
''rikoksensa". Häh oli yksi
vuoteen 1929 laillisesti toimineen
«Punaisen Rintamamiesliiton" toimitsija.
Oikeudenkäynnissä häntä
syytettiin toiminnastaan mainitussa
liitossa vielä se lakkauttamisenkin
jälkeen, jonka seurauksena oli kuolemantuomio.
Kuvaavana seikkana Andrea vastaan
käydyssä oikeudessa on mainittava
yleisen syj^täjän lausunto:
'• Viisikymmentäviisi eri tapausta,,
joista emme kuitenkaan esitä todistuksia,
osoittavat Andren jatkaneen
johtajatointa k.o. järjestön laittomaksi
julistamisen jälkeen."
Syytteiden todistaminen natsioikeudessa
on toisarvoinen asia, kuten
ylläoleva lausunto osoittaa. Kuolemantuomion
julistamiseen r i i 11 ä ä
vain yleisen syyttäjän tai hänen
hankkimiensa "todistajien" hämäräperäiset
viittaukset.
Edgar Andre on maailmansodan
veteraani. Vapaaehtoisena häh liittyi
Saksan armeijaan maailmansodan
aikana, ollen mukana useissa tulisissa
taisteluissa. Osoittamastaan
urhoollisuudesta rintamalla hänet
palkittiin rautaristillä, jota ylpeillen
kantoivat saksalaiset sotilaat, sotamiehistä
aina kenraaleihin saakka.
Huolimatta tästä, vaikka Andre on
asettanut oman henkensä vaaranalaiseksi
taistellessaan maansa puolesta,
on hänet tuomittu kuolemaan.
Kampanja Andren vapauttamiseksi
on nostattanut voimakkaan protes-timyrskyn
kaikkien edistysmielisten
ihmisten keskuudessa maailmassa.
Jokaisesta maanosasta on Hitler saanut
vastaanottaa kirjeitä ja sähkösanomia,
joissa on vaadittu Andren pikaista
vapauttamista.
Tyynenä on Edgar Andre kestänyt
kidutukset fasistisissa vankiloissa.
V^alituksen sanaa ei ole päässyt hänen
huuhltaan. Hän tietää tehneensä velvollisuutensa
fasismivastaisena taistelijana,
josta hän on ylpeä — mahdollisesti
yhpeämpi kuin hän oli saadessaan
nuorena sotilaana rautaristin.
KENRAALI Smedley D, Butler on
Amerikan lehdistön selostuksen
mukaan eräässä julkisessa esitelmässä
tuominnut sodan, jonka aiheuttajina
hänen mielestään Qvat diplomaatit,
sotarvetehtailijat, patentti-isänmaalliset,
suurkapitalistit ja kansainväliset
pankkiirit.
Kenraali Butler on ent. rykmentin-päällikkö
meriväessä, maailmansodan
veteraani ja hänellä on parikymmentä
urhoollisuusmitalia. Sitä paitsi
hän on kahdesti saanut "Congressio-nal
Medal of Honourin", jota ei ole
kellään muulla koko Yhdysvalloissa.
"Koko sinä pitkänä aikana, jona
olen toiminut sotilaana", kenraali
Butler sanoi, "epäilin, että sota oli
jonkinlaista huijausta, ja vähitellen
silmäni avautuivat. Viimeisen voitelun
sain silloin, kun hallitus lähetti
minut Kiinaan v. 1927 suojelemaan
Standard Oil-yhtiön varastoja. Onneksi
ei ainoatakaan laukausta ammuttu,
mutta helposti olisi nim saattanut
tapahtua; Meidän tehtävänämme
oli pelkästään RockefeUerin omaisuuden
suo jelemmen.
^ttyäni siviilielämään olen
päässyt varmuuteen siit% eUä sota
t>n huiputustär ja nähdessäni mlt«j-
Euroopan sotahullut on jäUeen päästetty
vapaasti riehumaan, tiihhen, että
velvollisuuteni on lausua totuus
julki. Sota on luultavasti vanhin,
tuottoisin ja varmasti konnamaisin
kaikista huiputuksista. Se on ainoa,
JoHa on kansainväliset mittasuhteet,
ainoa, jo^a voitto lasketaan raidassa
ja tappoi ihmiselämissä."
BuUer sanoi, että sota ei ole sitä
^Jtä se kansan enemmistöstä näy^
taa. Vain pieni sälaliittolaisryhmä
tietää, mistä on kysymj^. Sota on
olemassa siksi, että muutamat voisi-
^at hyötyä "toonien kustannuksella.
"Ajatellaanpa c^erkiksi meidän
yiimeisintä^^^^.
maailmansotaa. Sekaannuimme siihen
sen vuoksi, että olimme lainanneet
rahaa Ranskalle ja Englannille
ja halusimme saada nämä rahat takaisin.
Asetuimme liittoutuneitten
puolelle siksi, että he olivat meille
velkaa, eikä Saksa.' Tunnuslauseemme
oli: asiakas on aina oikeassa. Sanotaan,
että sodan syyt ovat taloudellista
laatua. Jos siis sota parantaa
taloudellista asemaa, miksei sitä sitten
jatkettu, kunnes taloudellinen tila
olisi ollut ali right? Rauhankonferensseista
kenraali Butler lausui m.
m. seuraavaa: "Sellaiset valtiot, joilla
on vähemmän kuin kymmenen ensi
luokan sota-alusta, eivät voi niihin
ottaa osaa ja konferensseista huolehtivat
diplomaatit, jotka ovat työttömiä
politiikkoja."
Kenraali Butler tuomitsi myös
voimallisesti patentti-isänmaalliset ja
mainitsi m.m. erään välikohtauksen,
joka sattui senaattori Nyen tutkimuskomitean
kuulustellessa sotatar-vetehtailija
Du Pontia. Du Pont
sanoi todistajalausunnossaan, että
hän oli isänmaallisista syistä kieltäytynyt
myymästä sotatarpeita Amerikan
hallitukselle sinä neljän kuu-kaudeft
aikanay^iiapt^^delsi Amerikan
yhtymistä sotaan. Kun häntä ahdistettiin
yhä tiukemmin, tunnusti Du
Pont, ettei hinnasta voitu sopia. Kun
komitean puheenjohtaja ihmetteli,
miksei hän ollut voinut alentaa hintaa,
kun hän kerran oli niin isänmaallinen,
nousi hän seisaalleen —
kuten kaikki isänmaalliset tekevät
— ja sanoi: "Teidän tulee tietää, arvoisat
senaattorit, etten minä voi
asettaa isänmaaUista intoani yläpuo-lelle
niitä velvollisuuksia, joita minulla
on osakkeenomistajiani kohtaan".
Tämä isänmaallinen lausunto
oli, sanoi BuUer, asetettava maan
jokaisen kouluhuoneen seinälle.
KenraaU Butier on oUut sotilaana
33 vuoden ajan ja sen vuoksi hänen
lausunnoillaan sodasta ja sen valmisteluista
on painavuutta. Jo 16-
vuotiaana hänestä tuli sotilas ja hän
on taistellut maansa puolesta —•
"puolustanut" sitä monen tuhannen
mailin päässä sen rajojen ulkopuolella,
huomautti hän. Kuhassa, F i lippiineillä,
Kiinassa, Honduraksessa,
Nicaruguassa, Haitissa ja Ranskassa.
Hän on ottanut osaa 121: een taisteluun
ja haavoittunut monta kertaa.
Hänen elinaikanaan sotatekniikka on
valtavasti edistynyt ja monta uutta
hävitysasetta on keksitty. Seuraava
sota, hän sanoi, tulee olemaan vielä
tehokkaampi.
"En tule enää koskaan menemään
Yhdysvaltain ulkopuolelle sotimaan,
hän selitti. Toinen asia olisi, jos vihollinen
hyökkäisi New Yorkin tai
Philadelphian kimppuun. Mutta
mitään sellaista ei tule tapahtumaan."
Hän ehdotti, että rauha turvatta!^
siin, ainakin Amerikan osalta, siten,
että perustuslakiin tehtäisiin lisäys,
jota voisi sanoa esim. "American
Mothers Amendmentiksi" (amerikkalaisten
äitien ehdottamaksi lisä-määräykseksi).
Tämä lisämääräys
olisi sisällöltään seuraavanlainen:
sodan syttyessä ei amerikalainen armeija
saa minkäänlaisten syiden perusteella
mennä Yhdysvaltain rajojen
ulkopuolelle.
Puhetilaisuuksissaan kehoittaa kenraali
Butler kuulijoita vaatimaan presidenttiehdokkailta
juhlallisen lupauksen
siitä, että sotilasosastoja ei
iaIi3effu»Komaille. Lisäkst^taiPSL•
hoittaa kaikkia edistysmielisiä ihmisiä
Amerikassa liittymään johonkin
rauhanasiaa ajavaan yhdistykseen
esimerkiksi "American League
Against War and Fascism"-järjes-toon.
-oÖo-
TIEDEMIEHET ovat keksineet
sodium evipan-niniisen lääkkeen, joka
vaikuttaa niin, että henkilö, jolle
sitä syötetään, puhuu ehdottomasti
totta. Tämä on kamala ain^ rikollisille,
mutta erittäin tärkeä ja tarpeellinen
juoruakoille. Entäs avipmies-paroille?
KIRJ. ELIZABETH M . [
Syysyössä mä kulkea toivon ^
ja harhailla cksyksiin, I
Vain tähdet imm tiähdä saa, '
jotka kirkkaasti kivnncltää.
}
Ja aamun sarastaessa, '
kun tähdet jo häipyvi pois, *
näen tutun tien ]
jota astelen kotihii päin. •
!
Taas päivä iltahan vieri,
tutun paikan etsin mä taas,
josta tähtiä katsella saan
ja nauttia yön rauhaa maan.
Henkilöllisyystodistukset
ITALIASTA kerrotaan seuraava
hauska juttu:
Langattoman lennättimen keksijä
Marconi tulee Rooman valtiopankkiin
ottaakseen ulos rahaa.
— Valitan, sanoo kassanhoitaja,
mutta ilman henkilöllisyystodistusta
en voi suorittaa maksuja. Uskon
mielelläni, että te olette Marconi,
mutta teidän on todistettava se.
— Pikkuasia, vastasi Marconi, otti
metallilanganpalan taskustaan ja
antoi pankkivirkailijan kuunnella lähetystä
Buenos Airesista. Tahdotteko
päästä yhteyteen myöskin San
Franciscon kanssa? kysyi Marconi.
— Kiitos, ei tarvitse. Te olette
Marconi. Tässä on rahat.
Seuraavana päivänä tuli rahaministeri
pankkiin nostaakseen määrätyn
summan. Mutta hänelläkään ei
ole henkilöllisyyspapereita. Kassanhoitaja
kertoi edellisenä päivänä käyneestä
Marconista.
— Mitä kello on? kysyi rahaministeri.
Kassanhoitaja pani kätensä
liivintaskuun, mutta kello oli kadonnut.
— Se on täällä, sanoi rahaministeri
hymyillen ja veti kellon taskustaan.
— Kiitos Teidän ylhäisyytenne,
Enemmät todistukset ovat tarpeettomia.
Te olette rahaministeri.
Seuraavana päivänä tuli opetusministeri
pankkiin samoille asioille ja
samoin ilman henkilöllisyyspapereita.
— Ehkä voitte jollakin taidon-nä3rteellä
todistaa henkilöllisyytenne.
Toissapäivänä täällä oli Marconi ja
antoi minun rautalangalla kuunnella
Buenos Airesia ja eilen näytti
rahaministeri kykynsä tunkeutua
toisten taskuihin. Ehkä teidän ylhäisyytenne
myöskin osaa tehdä jotakin.
Opetusministeri kohautti epätoi-sena
elkapäit|igp,^ "Minähän en osaa
yhtään mitään!"
— Kiitos, vastasi kassanhoitaja se
riittää. Te olette opetusministeri.
KATSOKAA KILPAKIRJOITUSTEN
TULOKSIA
TAKASIVULTA!
• .'I
W
" 1
r l
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 3, 1936 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1936-10-03 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki361003 |
Description
| Title | 1936-10-03-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text | i LAUANTAINA LOKAKUTTNr 3 PÄIVÄNÄ Sivu 3 Edgas Andre, jonka nimi pn tullut yli maailman tunnetuksi, on yksi Hitlerin terrorin uhreja. Hänen puolestaan ovat miljoonat ihmiset ympäri maailman korottaneet äänensä, vaatien hänen kuolemantuomionsa peruuttamista. Mistä sitten johtui Edgar Andren kuolemantuomio? Andre on pelkäämätön fasismin vastustaja, kuuluen siihen rintamaan, jonka lukemattomat jäsenet ovat saaneet Hitlerin mestauspölkyllä sovittaa ''rikoksensa". Häh oli yksi vuoteen 1929 laillisesti toimineen «Punaisen Rintamamiesliiton" toimitsija. Oikeudenkäynnissä häntä syytettiin toiminnastaan mainitussa liitossa vielä se lakkauttamisenkin jälkeen, jonka seurauksena oli kuolemantuomio. Kuvaavana seikkana Andrea vastaan käydyssä oikeudessa on mainittava yleisen syj^täjän lausunto: '• Viisikymmentäviisi eri tapausta,, joista emme kuitenkaan esitä todistuksia, osoittavat Andren jatkaneen johtajatointa k.o. järjestön laittomaksi julistamisen jälkeen." Syytteiden todistaminen natsioikeudessa on toisarvoinen asia, kuten ylläoleva lausunto osoittaa. Kuolemantuomion julistamiseen r i i 11 ä ä vain yleisen syyttäjän tai hänen hankkimiensa "todistajien" hämäräperäiset viittaukset. Edgar Andre on maailmansodan veteraani. Vapaaehtoisena häh liittyi Saksan armeijaan maailmansodan aikana, ollen mukana useissa tulisissa taisteluissa. Osoittamastaan urhoollisuudesta rintamalla hänet palkittiin rautaristillä, jota ylpeillen kantoivat saksalaiset sotilaat, sotamiehistä aina kenraaleihin saakka. Huolimatta tästä, vaikka Andre on asettanut oman henkensä vaaranalaiseksi taistellessaan maansa puolesta, on hänet tuomittu kuolemaan. Kampanja Andren vapauttamiseksi on nostattanut voimakkaan protes-timyrskyn kaikkien edistysmielisten ihmisten keskuudessa maailmassa. Jokaisesta maanosasta on Hitler saanut vastaanottaa kirjeitä ja sähkösanomia, joissa on vaadittu Andren pikaista vapauttamista. Tyynenä on Edgar Andre kestänyt kidutukset fasistisissa vankiloissa. V^alituksen sanaa ei ole päässyt hänen huuhltaan. Hän tietää tehneensä velvollisuutensa fasismivastaisena taistelijana, josta hän on ylpeä — mahdollisesti yhpeämpi kuin hän oli saadessaan nuorena sotilaana rautaristin. KENRAALI Smedley D, Butler on Amerikan lehdistön selostuksen mukaan eräässä julkisessa esitelmässä tuominnut sodan, jonka aiheuttajina hänen mielestään Qvat diplomaatit, sotarvetehtailijat, patentti-isänmaalliset, suurkapitalistit ja kansainväliset pankkiirit. Kenraali Butler on ent. rykmentin-päällikkö meriväessä, maailmansodan veteraani ja hänellä on parikymmentä urhoollisuusmitalia. Sitä paitsi hän on kahdesti saanut "Congressio-nal Medal of Honourin", jota ei ole kellään muulla koko Yhdysvalloissa. "Koko sinä pitkänä aikana, jona olen toiminut sotilaana", kenraali Butler sanoi, "epäilin, että sota oli jonkinlaista huijausta, ja vähitellen silmäni avautuivat. Viimeisen voitelun sain silloin, kun hallitus lähetti minut Kiinaan v. 1927 suojelemaan Standard Oil-yhtiön varastoja. Onneksi ei ainoatakaan laukausta ammuttu, mutta helposti olisi nim saattanut tapahtua; Meidän tehtävänämme oli pelkästään RockefeUerin omaisuuden suo jelemmen. ^ttyäni siviilielämään olen päässyt varmuuteen siit% eUä sota t>n huiputustär ja nähdessäni mlt«j- Euroopan sotahullut on jäUeen päästetty vapaasti riehumaan, tiihhen, että velvollisuuteni on lausua totuus julki. Sota on luultavasti vanhin, tuottoisin ja varmasti konnamaisin kaikista huiputuksista. Se on ainoa, JoHa on kansainväliset mittasuhteet, ainoa, jo^a voitto lasketaan raidassa ja tappoi ihmiselämissä." BuUer sanoi, että sota ei ole sitä ^Jtä se kansan enemmistöstä näy^ taa. Vain pieni sälaliittolaisryhmä tietää, mistä on kysymj^. Sota on olemassa siksi, että muutamat voisi- ^at hyötyä "toonien kustannuksella. "Ajatellaanpa c^erkiksi meidän yiimeisintä^^^^. maailmansotaa. Sekaannuimme siihen sen vuoksi, että olimme lainanneet rahaa Ranskalle ja Englannille ja halusimme saada nämä rahat takaisin. Asetuimme liittoutuneitten puolelle siksi, että he olivat meille velkaa, eikä Saksa.' Tunnuslauseemme oli: asiakas on aina oikeassa. Sanotaan, että sodan syyt ovat taloudellista laatua. Jos siis sota parantaa taloudellista asemaa, miksei sitä sitten jatkettu, kunnes taloudellinen tila olisi ollut ali right? Rauhankonferensseista kenraali Butler lausui m. m. seuraavaa: "Sellaiset valtiot, joilla on vähemmän kuin kymmenen ensi luokan sota-alusta, eivät voi niihin ottaa osaa ja konferensseista huolehtivat diplomaatit, jotka ovat työttömiä politiikkoja." Kenraali Butler tuomitsi myös voimallisesti patentti-isänmaalliset ja mainitsi m.m. erään välikohtauksen, joka sattui senaattori Nyen tutkimuskomitean kuulustellessa sotatar-vetehtailija Du Pontia. Du Pont sanoi todistajalausunnossaan, että hän oli isänmaallisista syistä kieltäytynyt myymästä sotatarpeita Amerikan hallitukselle sinä neljän kuu-kaudeft aikanay^iiapt^^delsi Amerikan yhtymistä sotaan. Kun häntä ahdistettiin yhä tiukemmin, tunnusti Du Pont, ettei hinnasta voitu sopia. Kun komitean puheenjohtaja ihmetteli, miksei hän ollut voinut alentaa hintaa, kun hän kerran oli niin isänmaallinen, nousi hän seisaalleen — kuten kaikki isänmaalliset tekevät — ja sanoi: "Teidän tulee tietää, arvoisat senaattorit, etten minä voi asettaa isänmaaUista intoani yläpuo-lelle niitä velvollisuuksia, joita minulla on osakkeenomistajiani kohtaan". Tämä isänmaallinen lausunto oli, sanoi BuUer, asetettava maan jokaisen kouluhuoneen seinälle. KenraaU Butier on oUut sotilaana 33 vuoden ajan ja sen vuoksi hänen lausunnoillaan sodasta ja sen valmisteluista on painavuutta. Jo 16- vuotiaana hänestä tuli sotilas ja hän on taistellut maansa puolesta —• "puolustanut" sitä monen tuhannen mailin päässä sen rajojen ulkopuolella, huomautti hän. Kuhassa, F i lippiineillä, Kiinassa, Honduraksessa, Nicaruguassa, Haitissa ja Ranskassa. Hän on ottanut osaa 121: een taisteluun ja haavoittunut monta kertaa. Hänen elinaikanaan sotatekniikka on valtavasti edistynyt ja monta uutta hävitysasetta on keksitty. Seuraava sota, hän sanoi, tulee olemaan vielä tehokkaampi. "En tule enää koskaan menemään Yhdysvaltain ulkopuolelle sotimaan, hän selitti. Toinen asia olisi, jos vihollinen hyökkäisi New Yorkin tai Philadelphian kimppuun. Mutta mitään sellaista ei tule tapahtumaan." Hän ehdotti, että rauha turvatta!^ siin, ainakin Amerikan osalta, siten, että perustuslakiin tehtäisiin lisäys, jota voisi sanoa esim. "American Mothers Amendmentiksi" (amerikkalaisten äitien ehdottamaksi lisä-määräykseksi). Tämä lisämääräys olisi sisällöltään seuraavanlainen: sodan syttyessä ei amerikalainen armeija saa minkäänlaisten syiden perusteella mennä Yhdysvaltain rajojen ulkopuolelle. Puhetilaisuuksissaan kehoittaa kenraali Butler kuulijoita vaatimaan presidenttiehdokkailta juhlallisen lupauksen siitä, että sotilasosastoja ei iaIi3effu»Komaille. Lisäkst^taiPSL• hoittaa kaikkia edistysmielisiä ihmisiä Amerikassa liittymään johonkin rauhanasiaa ajavaan yhdistykseen esimerkiksi "American League Against War and Fascism"-järjes-toon. -oÖo- TIEDEMIEHET ovat keksineet sodium evipan-niniisen lääkkeen, joka vaikuttaa niin, että henkilö, jolle sitä syötetään, puhuu ehdottomasti totta. Tämä on kamala ain^ rikollisille, mutta erittäin tärkeä ja tarpeellinen juoruakoille. Entäs avipmies-paroille? KIRJ. ELIZABETH M . [ Syysyössä mä kulkea toivon ^ ja harhailla cksyksiin, I Vain tähdet imm tiähdä saa, ' jotka kirkkaasti kivnncltää. } Ja aamun sarastaessa, ' kun tähdet jo häipyvi pois, * näen tutun tien ] jota astelen kotihii päin. • ! Taas päivä iltahan vieri, tutun paikan etsin mä taas, josta tähtiä katsella saan ja nauttia yön rauhaa maan. Henkilöllisyystodistukset ITALIASTA kerrotaan seuraava hauska juttu: Langattoman lennättimen keksijä Marconi tulee Rooman valtiopankkiin ottaakseen ulos rahaa. — Valitan, sanoo kassanhoitaja, mutta ilman henkilöllisyystodistusta en voi suorittaa maksuja. Uskon mielelläni, että te olette Marconi, mutta teidän on todistettava se. — Pikkuasia, vastasi Marconi, otti metallilanganpalan taskustaan ja antoi pankkivirkailijan kuunnella lähetystä Buenos Airesista. Tahdotteko päästä yhteyteen myöskin San Franciscon kanssa? kysyi Marconi. — Kiitos, ei tarvitse. Te olette Marconi. Tässä on rahat. Seuraavana päivänä tuli rahaministeri pankkiin nostaakseen määrätyn summan. Mutta hänelläkään ei ole henkilöllisyyspapereita. Kassanhoitaja kertoi edellisenä päivänä käyneestä Marconista. — Mitä kello on? kysyi rahaministeri. Kassanhoitaja pani kätensä liivintaskuun, mutta kello oli kadonnut. — Se on täällä, sanoi rahaministeri hymyillen ja veti kellon taskustaan. — Kiitos Teidän ylhäisyytenne, Enemmät todistukset ovat tarpeettomia. Te olette rahaministeri. Seuraavana päivänä tuli opetusministeri pankkiin samoille asioille ja samoin ilman henkilöllisyyspapereita. — Ehkä voitte jollakin taidon-nä3rteellä todistaa henkilöllisyytenne. Toissapäivänä täällä oli Marconi ja antoi minun rautalangalla kuunnella Buenos Airesia ja eilen näytti rahaministeri kykynsä tunkeutua toisten taskuihin. Ehkä teidän ylhäisyytenne myöskin osaa tehdä jotakin. Opetusministeri kohautti epätoi-sena elkapäit|igp,^ "Minähän en osaa yhtään mitään!" — Kiitos, vastasi kassanhoitaja se riittää. Te olette opetusministeri. KATSOKAA KILPAKIRJOITUSTEN TULOKSIA TAKASIVULTA! • .'I W " 1 r l |
Tags
Comments
Post a Comment for 1936-10-03-03
