Vapaus, November 22, 1921

              mm
Canadan räomalaiBen työväestön äänenlcsnnaUaia, ilraes»
tfjf Sndboiyfisa, Ont., joka tiistai,, torstai ja lauantai,
» . PUEO, J. W. SLUP
Vastaava toimittaja. Toimitpaghteeri.
VAPAUS
(Uberty)
' The only organ of Finnish Worker8 In Canada. Ppb-
Ifehed in Sndbury, Ont., every Tnesday, Tbursday and
fiatardav.
AdvcrUsfag rates 40c per col. incL MiDimura charge
ibr «ngle insertion 75c. Dlscount on standing advertjee-jneni
31ie Vapaus is the bestadvertisinj; medium among
tSeJiinnishPeople in Canada.
: Jlmotuflhinta 40« p^^^ — Alin hinta kerta^
flmotnksesta 75c. — Kuolemanilmotukset $2.00 (muisto-värssyistä
SOc. tultakin lisäksi). — Kihlaus- ja avioliitto
Umot alin hinta 92.00, nimenmuntosilm. (muuten kuin
ävioliittoamotusten yhteydessä $2.00 kerta. — Avioardl-
; motukset $2.00 kerta (2 kertaa $8.00.— Syntymädmo-tokset
$2.00 kerta. — Halutaan tieto ia osoitcilmotukset
81.00 kerta (3 kertaa $2.00). — Kaikista ilmotuksieta,
|oista-6iolesopiPiU8ta. tulee rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT: , ,
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
8L60jas*Hikk. 75c. , . , TA V I
• Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.60, puoli vk,
. $3.00 ja kolme kk. $1.75,
' Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset.
paksi, velkojat ahäieiaval, pankit kieJtäy1}-vat antamas­ta
beille luottoa, Janiin hallituksen tilastot kertovat
jokainen kuukausi uusista, lukuisista vararikcista. Ny­kyinen
paniikki paiskaa siis suunnattomat määrät kes-kiluokkalaisia
entisestä yliteiäkunnalllsesta hyvinvoivas­ta
asemas/aan ja tekee Jieista mitään omistamattomia
palkkatyöläisiä, kuten Engels ennustaa teoksessaan «So­sialismin
kehitys haaveesta tieteeksi».
Nykyisen pulan vaikutus on siis tavattoman järkyt­tävä
ja ominaisuuksiinsa ja vaikutuksiinsa nähden val­lankumouksellinen.
Ei ole myöskään olemassa toiveita, että se pian si­vuutettaisiin,
sillä teollisuuden ja kaujpan vilkastumisel­le
olisi ainoana edellytyksenä, että JEuropan maitten
kansojen ostokyky voisi jälleen elpyä. Itse kapitalisti
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
lome a . , Puhelin 1038. — Poetiosote:
BOB 69. Sudbnry, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne* kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan pe^-
Boonallisella nimellä. .
3. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Rcgislcrcd at the Post Office Department, Ottawa, as
Bccond class matter.
Historian sourin iyöttömyysknisi
Kaikki merkit viittaavat siihen, että nykyinen teolli
8UUS- ja liikepula ja sen aiheuttama työttömyyskriisi
tulee, olemaan suurempi, laajempi, pitempiaikaisemp
ja yhteiskunnallisiin suhteisiin nähden järkyttävämpi
kuin milloinkaan ennen historiassa. Kun nimittäin lä­hemmin
tutkii nykyisen kriisin syitä,'niin täytyy todeta,
että entiset liikepulat ovat olleet lasten leikkiä tähän
verraten, Nykyinen pula on laajuudeltaan yleismäil-mallinen.
Teollisuus- jn liikepulat ovat kapitalistisen ai
kakauden ilmiöitä, sillä ennen kapitalismin aikakautta
ci niitä ole lunn^u. Ne johtuvat liikatuotannosta ja
kansan ostokyvyn alentumisesta.
Jokaisen edellisen pulakauden aikana on työväkikin
kuitenkin lohduttanut ilseään toivolla, että se menee pi­an
ohitse ja sitten taasen alkaa teollisuuden nousukausi,
, jolloin-on työtä riittävästi. Ja näin on käynytkin.
Suunnattomat varastot ovat vähitellen. s£|aneet markki­noita,
tulleet kulutetuiksi ja teollisuuselämä päässyt Uu
teen vauhtiin3a,jopa monasti virkistynyt entistä eläväm­mäksi.
Mutta nykyinen pula on monessa suhteessa erilainen.
Sen ei ensinnäkään aavistettu tulevan niin p|an kuin se
kuitenkin ilmestyi. Ajateltiin nimitttäin että mailman
suursodassa tuhottiin siinä määrin kaikenlaista tavaraa,
että kestää ainakin vuosikymmenen saada talouselämä
ennen sotaa vallitsevaan kuntoon. Mutta nykyinen pu­la
ei tullutkaan sen takia, etteikö tavaroita tarvittaisi.
Mehän tiedämme, että melkein kaikki Europan maat
''!tirVitfiei8ivat«uunnattomat määrät kaikenlaisia tarpeita.
^: J^^^ Europan maitt^ osto
kyvyn puutteesta. Mailmansotamurskasi. perinpohjin
suuren osan Europan maitten talouselämän, pannen ka
; pitallstisen luotto- ja rahajärjestelmän perustukset täy-
'' delliseen sekasortoon. Mailman sodassa korviaan myö
ten'velkaantuneet, alastomaksi rosvotut maat ovat kyvyl
tömiä J>stamaan kaikkein alkeellisimpiakin tarpeita, ja
maille, joille sodan aikana sysättiin luottoa rajattomas­ti,
kieltäytyvät rahapohatat enään pitemmälti antamasta
luottoa; koska näiden maiden talouselämä on konkurs-
/ siiilasda.
f' Tämä luoton kieltäminen jyrkentää, syventää ja läa
^enlaa teolHsuu8kriisiä/'Kun ei ole markkinoita, ei ta
\iaroita tuoteta. Miljoonat työläiset joutuvat työttömiksi.
Teollisuuspohatat ja kaikenlaiset työläisten riistäjät käyt
lävät tilaisuutta hyväkseen, alentaen vielä työssä olevain
työläisten palkat kurjiksi nälkäpalkoiksi. Tästä johtuu
että kotimaisen väestön parhaan kuluttajajoukon osto
kyky poljetaan olemattomiin. Tämä vain lisää kriisin
jyrkkyyttä, vaikka kapitalistit, puolustukseksi palkkain
polkemiselle, huutavat kuinka teollisuuden lamaannus
johtuu korkeista palkoista.
' Palkkain alentumisesta saa jonkunliusen käsityksen,
kun palauttaa mieleen, että vuosi sitten maksettiin Ca-nadassa
esim. metsätyöläisille 85-100 dollariin kuukau­delta;
nykyään sitävastoin maksetaan 26-32 dollariin,
ja muissa sekalaisissa ammatittomissa töissä maksettiin
viime Vuonna 45-55 senttiin timnilta, nykyään
25-30 senttiin. Ammattitaitoisten työläisten palkat ovat
alentuneet jokseenkin'samassa suhteessa. On sanomat­takin
selvää kuinka suunnattom^ määrin tämä huo­mattava
palkkain alentuminen yhdessä alati kasvavan
työttömyyden kanssa vaikuttaa työväestön ostokykyyn
ja niin ollen tekee teollisen kriisin entistä järkyttäväm
maksi. ' •
Mutta nykyinen talouspula ei kiristä ainoastaan le--
ollisuustyöläisiä, vaan vaikuttaa se yhtäläisesti maanvil­jelijäin
suuriin kerroksiin. Sodan aikana kun entente-maat
tarvitsivat riittävästi viljaa miljoonaisille armei­joilleen,
takasi valtio Canadassa samoin Yhdysvalloissa
maanviljelijöille esim. nisusta $2.50 pienimmäksi hin-nabi
bushelilta. Nyt nisu-bushelin hinta ollen 80-85
senttiin ja näyttää olevan yhä alespäin menossa siitä.
Maanviljelijätkin siis, joita valtiot kiihottivat sodan ai­kana
avaamaan uusia maita viljelyksille ja taatamgan
entistä ankarammin, saavat nyt uutteran raadantansa
palkaksi tukalamman aseman kuin milloinkaan ennen,
jopa lukemattomat heistä joutuvat pois tiluksiltaan.
Mutta pula järkyttää vieläkin suurempien kansajouk-kojen
asemaa. Niimpä pikkuporvariston ja yleensä
keskiluokan taloudellinen maaperää luisuu jatkuvasti
sen alta. Seurauksena työtätekeväin konsajoukkojen os-kvvvn
häviämisestä, joutuvat lukuisat pikkuliikkeenhar-en
parhaimmat spesialistitkaan •eivät Icuiteiikaan ole voi­neet
keksiä siihen minkäänlaisia keinoja. Ainoana seik­kana,
mikä voisi johtaa vielä jonkun -vuoden kestävään
teollisuuselämän.nousukauteen, olisi Venäjän kauppa.
Jos Icapilalistivallat suhtautuisivat edes omalta kaimal­taan
järkevästi Venäjään, solmiamalla sen kanssa käup-pastditeet;
nielisi tuo jäätiläismaa kaikenlaisia tavaroi­ta
suunnattomat määrät, mahdollisesti -seuraavan j^ym-menen
vuoden ajani Mutta tässäkin ön kapitalistisella
järjestelmällä edessään suuri ristiriita. Venäjän kans­sa
kauppasuhteisiin rupeaminen merkitseisi Venäjän
taloudellisen elämän vaurastuttamista, ja Venäjän on­nistuminen
taasen merkitseisi vallankumouksellista esi­merkkiä
kaikkien maitten työtätekeville^ Sitä eivät im­perialistiset
kapitalistivallat siedä. Ja niin ovat he aut­tamattoman
ja ylitsepääsemättömän pulman edessä, jo­ta
he eivät kykene ratkaisemaan,
Niunpä myöskin jatkuu nykyinen teollisuuspuia
epämääräisesti. Mutta se ei ainoastaan jatku tarkotuk-settomasti,
vaan sen seuraukset kärjistyvät yhä krittilli
semmäksi, järkyttäen ja horjuttaen vanhaa'risaista kapi
talistisla järjestelmää perinpohjin. Ja, nykyinen pa
niikki saattaa päättyi kapitalistisen järjestelmän ylei
seen sekasortoon ja proletaarisen vallankumouksen
puhkeamiseen useissa maissa, joka saattaa levetä yleis
mailmalliseksi.
Näin kapitalistisen järjestelmän itse synnyttämä ta
loudellinen anarkia jouduttaa sen omaa kukistumista.
Washingtonin konferenssi ja
kapitalistit
Asevarustelu-mielettömyys, joka mailman-sodan rie-luessa
sai hurjan nopeuden ja jota vieläpä sodan päät­tymisen
jälkeenkin'on jatkettu hurjalla raivolla, on aset-anut
kansakuntain eteen kysymyksen, joka ei näytä ole­van
aivan helposti ratkaistavissa. On olemassa ääre­tön
ristiriita eri maiden kapitalistien välillä saalistamis-alueista
ja jokainen huomattavampi imperialistis-kapita-istinen
maa pyrkii kilpailemaan asevarustelujen lisää-naiseksi,
ollakseen valmis millä hetkellä hyvänsä aseel-isella
voimalla lisäämään saalistainjisalueitaan. Ase-varystelukilpailu
kohosi niin huomattavaksi, että se
muodostui mitä rasiltavimmaksi vitsauksebi kansakun­nille.
Mutta samalla kun se kehittyi huippuunsa, oli
se myöskin omiaan synnyttämään mitä voimakkaimpia
ääniä, jotka olivat asevarustelumielettömyyttä vastaan.
I ntipatia, joka tämän lisäksi hyväkseenkäyttäen mail-mansodassa
saatuja esimerkkejä uhkasi käydä kapita-istiselle
järjestelmälle vaaralliseksi, vaikutti- toiselta-puolen
sen että mailman johtavat^ kapitalistiset politii-kot
valtasi pelko, ja jonkulaisiin toimenpiteisiin oli tur­vauduttava
kapitalistista järjestelmää uhkaavan vaaran
poistamiseksi. ' ,
Kutsuttiin konferenssi Washingtoniin ja vaikkakaan
tuossa kapitalististen politiikkojen ja sotapäälliköitten
neuvottelussa ei varsinaista päätöstä sotavarustelujen
vähentämiseksi tai lopettamiseksi syntyisikään, on kui­tenkin
jotain tehty, on ainakin näennäisesti oltu neuvot­teluissa
ja siten heitetään tuhkaa asevarusteluja vastus-tövain
kansain silmille. Itseasiassa asevarustelujen lo­pettaminen
ei kapitalistisen järjestelmän vallitessa käy­kään
päinsä, 'ei ainakaan siinä määrin, että tulevat so­dat
siten voitaisiin estää. Onhan imperialistisille kapi­talisteille
niin tavattoman suuri hyöty saada valmistaa
suunnattomia sotalaivoja, tykkejä, lentokoneita, ja mo
nia muita sodankäynnissä tarvittavia murhavälineitä,
kuin myöskin, varustaa suuret joukot taisteluvalmiiksi
kaikilla muilla tarvikkeilla. Ei tarvitse muuta kuin
viitata niihin moniin tuhansiin miljoneereihin, joita so­dan
kustannuksella ja suunnattomalla ihmiisheiJcien me­netyksellä
leivottiin.
On siis olemassa tavatonta ristiriitaa. Toiseltapi^o-len
olisi pidettävä silmällä, että kapitalistien edut eivät
konferenssin tekemäin päätöksien johdosta tulisi kärsi­mään
ja taas toiseltapuolen olisi ainakin yritettävä tyyn­nyttää
kansoja, Jotka asevarustelussa ovat tulleet^huo-maamaan
mielettömyyden, joka mitä raskaammin pai­naa
eri maiden kansoja, ja varsinkin työväenluokkia.
Miten siis voidaan olettaa, että konferenssissa voitaisiin
jotain todellista ja kokonaiselle mailäialle hyödyllisiä
päätöksiä tehdä. Ei mitenkään, sillä olemassaolevaa
ristiriitaa ei voida ratkaista jonkun konferenssin ko-koonkutsumisella.
Onhan kysymyd yleismailmallinen.
jossa ei törmää eri maiden kapitalistien edut ainoahan,
vaan jossa törmää kahden luokan, työväenluokan ja ka-pilalistiluokan
edut vastakkain.
Olkootpa konferenssin päätöbet tässä asevarustely-kysymyksessä
mitkä tahansa, jää mailman johtaville
valloille; kuten Yhdysvalloille ja Englannille vieläpä
Ranskalle ja Japanillekin määräämisvalta mailman
muihin maihin nähden ja tulevat ne tuota asemaansa
käyttämään hyväkseen pyrkimällä harjottamaan hei­kommassa
olevain kansakuntain riistäntää. Kilpailu
mailmanmarkkinoista ei näin ollen tulisi loppumaan,
vaan supistumaan harvempien valtojen jatkettavaksi,
mutta sekin ennemmin taikka myöhenunin johtaa risti­riitoihin,
joita ei voida sovittaa muuta kuin uudella so­dalla.
On siis aivan välttämätöntä kiinnittää pieleen
se, että sotain lopettaminen on mahdollinen vain yhdellä
amoalla toimenpiteellä ja se toimenpide on, koko ka-pitalistiluokan
aseistariisuminen. Vain silloin voidaan
Kuinka näpperästi kirjoittaakaan
valkoporvariston sanomaleTitineckeri
rahan hintaan ja etujen toivossa:
Noita raakoja työläisiä! Ja kuinka
näpperästi hän mielestään todistaa
väitteensä tapauksilla, joista taval­lisesti
ei Intvastu muuta ^ i n hänen
oman luokkansa raakuus. Koko työ­väen
Icärsimyksen historia ja epä­toivoinen
taistelu mitä alkeellisim­pien
ihmisoikeuksien puolesta, kaik­ki
se on väin alhaison barbariatta,
kaikki se osoiittaa työväenluokan ke­hittymättömyyttä.
Se on ailhainen,
raaka,~ hyveetön. Kun sen sijaan
riistovoittoa jahtaava, ' kiskmiylä-luokka
on kaiken kehittyneisyyden
ja hyveellisyyden esikuva, samota
kuin esim. joku korttiläis-antura-juoppo,
valkoinen Mannerheim-kir­jailija,
joka teoksessaan sadattelee
tappamaansa tai tapattamaansa työ-väenesitaistelijaa,
murhattua vaina­jaa,
on varsinaisen i^ivistyneisyyden
esivartija!
Ja kuitenkin, jos on lähdettävä
hyvettä etsimään, jos isotaan sivis­tyneisyyttä,
;os ikävöidään tekojen
kauneutta, nim suotta kai sitä on
etsiä yläluokan pörsseistä; pelihelve
teistä, ministeristöistäi' osakeyhti
öitten kokouksista, joissa riistoihto
himo suunnittelee pirullisia keino­jaan
kokonaisten luokkain ja kan
sain nylkemiseksi ja sortamiseks
kourallisen anastajakoplan onneksi
ja autuudeksi. Inhimillisyys ja si
vistyneisyyskö se viskaa kokonaisten
työalojen' työläiset nälkätaipaleelle
nostaa hintoj^ mutta alentaa onnes­takin
kurjia palkkoja, kasaa voittoa
mutta pettää työläisiä niinkuin val­tiotakin,
inhfmillisyyskö se aloitti
maailman suurteurastuksen, 'sivisty­neisyyskö
saneli Versaillen rauhan­ehdot;
saarsi Venäjän ja hyökkäsi
sen ^selkään? Hyvekö se saa Kan-säm
Liiton jättämään proletaari-maan
kymmenet miljoonat nälkäi
set oman onnensa n^'aan ja ilvehti
mään kuoleniankouristuksessa me-iiehtjnr^
n miesten, naisten ja lasten
onnettomuudella?
Ei! Riistolupkan keskiiudesta ei
Diffgenes löydä ihmistä. Siellä pesii
pedoti siellä huutavat vain heidän
huuhkaimensa: raa'an rahaluokan
tekopyhät, jtsekylläät ja sielunsa
myyneet suunsoittajat, sorakuoppiin
sulllottujen vainajain ja koko työ­väenluokan
herjaajat.
Toisaalta sitä on elämän kauneut­ta
ja jnhiraillisyyttä etsittävä: työn
äärestä, työväenluokan luota. Yk-sinpääen
hairahduksetkin ovat niin
ujoja ja pienipiirteisiä, ettei niitä
näekääii porvarisluokan harkittujen
raakalaistekojen jättivarjosta. Ja
jos tulee kysymykseen uhrautuvai­suus,
alttiiksiaiitautuminen, nöyryys
ei yksilön vaan yhteisen asian puoles.
ta,, jostiilee kysymykseen omaa etua
katsomatpn hyve, niin"^löytää sitä
vain ja yksinomaan proletariaatin
keskuudesta.
Koko sen cläinähän on korkeim­man
käskyn palvelemista: työtä.
Työtä yhteisön, työtä kaikkien hy­väksi.
Riistoluokan suunnitelmien
tähdätessä vain yksilöjen,^ korkein­taan
oman luokan hyväksi, koituu
proletaria^in työ koko ihmiskunnan
hyödyks, pastaa kuin aurinko kai. s
kine. ^
Mutta esttun vielä erikoistapauk-js
sia, misa-proletaarisen sielun-yle-S
vyys välähtää kaikessa kauneudes- s
saan. Kii^okaammepa esim. Venä- s
^än naikaa. . Nälkäseuduilla kärsi- E
vat kaikki. Kommunisteja on heis-sä
tuskin kourallinen. Kysymykses-|S
sä on siis vain,yleensä Ihmiset. Ja s
sääntönähän ori, että onnettomuuden S Nyt on aika lähettää joulurahat omaisaieen ia
kohdannutta on «utettava. Siitä on E M. ^ . ^« tnttavffl,
eri maissa jo^ lal^jaTcin. Mutta | mon^Äffi^rffrirSyLt^Ä^^^ vuo.,
nentaäko kapitaah nyt auttamaan, s viattomat lapset ovat puutte^sa. He J a i ^ . ^ f '»o»Wt
Ei riennä. Se,laskee, että kolme- s puolen ineren ja odottavat pientä apua. ^^^^'^te?^^
Tqrmmentä miljoonaa mumista mer. s Parhain apn on pieni rahalahja,
kitsee sille vissiä voittoa. Venäläi- s , Sen voi lähettää meidän kauttamme,
set «arvos-paperit kohoavat jo nyt p
pörssissä. Mutta työväestö kiirehtii S
apuun. Surkeasti orjutettu. So- =
dan kriisin kurjuudessa itsekin elävä s
työ^v äestö^ rientää innolla auttamaan. 5 LÄHETYSKUSTANNUKSET:
Sen sydämen täyttää sääli ja osan- E Postissa 15c kaikilta sununata. Sähkösanomalla 83 »in v ^n
otto. Sitä kannustaa siihen yksiri-|s- v **»'ÖU JaiKlis
Kysykää erikoisikurssia suurille summille
Toiminta nopeaa ja perillemeno varma. '
Ylr 2O0O eri ^hetystä tehty jo tämän vuoden ajalla
Lahetetynrahan arvo tähän mennessä täUä vuodpt »v.r»
Eahaa välitetään myöskin kaikkiin SuXn SSl-
kertaisesti: inhimillisyys, hyve. Se E
ei voisikaan olla auttamatta.
Ja niin sattuu, etta yläluokka, 15
riistoluokka kaikkine «jaloine mieh'i- =
neen», ajatelijoineen, neröineen, ru- s
noilijoineen osoittautuu raakaakin S
raaemmaksi, metsäläiseksi, ihmis- E
pankkeihin.
r Pankkimme ilmpttaa että kaikki rahavälitvkspmmn
messa_ maksetut rahojen vastaanottajille Neroon fir.''''^^""
man isäksi ovat kaapelilähetykset N. 713/715 ??6
omaisille vvaassttaaaannoottttaajiiillllee SSuuoommeessssaa mma«kvs«e;tu„t;. ' '^^ "y^hn
VAPAUS.
syöjäksi verrattuna känsäkou^iseen s
työläiseen, verrattuna palkkaorjaan H
joka ei ole saanut mitään muuta kas-E'PQJJ . - - — ^ .s,, Q
vatusta kuin työn kokemuksen. = ' "^^"1117, Olit
Ryysyinen, ehkäpä likainenkin ve- E faiVA*'^"**'^'' rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 177
näläinen lapsi, joka vasta opettelee s ^'
aakkosia, on sata kertaa jalompi ja »"H>ll"""UlllinilllllilllillillllllllllllllininilinHliinillllH
sivistyneempi kuin länsimainen mi-'
nisteri, pankkiiri, kaunosielu, ajat
telija, rosvo. Jostakin, Moskovan
koulusta kirjoittavat lapset länsimai
sille tovereilleen;' «Auttakaa miten
vain voitte. Mekin autamme voimi­emme
mukaan. Muistelemme kuin­ka
Volgan seutujen lapset auttivat
meitä hädässämme vuonna 1918
kun vihollinen oli eroittanut meidän
maamme koko muusta maailmasta
Silloin lähettivät he meille leipää,
jauhoja, korppuja. Nyt ojennamme
me vuorostamme heille kätemme
Meillä on tosin niin vähän elintarpei­ta,
ettemme voi lähettää heille lei­pää
mutta meillä' on yhtä ja toista
muuta mitä voimme lähettää. Me
voimme paikkailla heille vaatteita
omistamme, me näpertelemme pikku,
esineitä, jotka vaihdamme leipään,
minkä sitten lähetämme heille. Ly
lyesti: Me tulemme tekemään kai-cen
mitä voimme auttaaksemme vel­jiämme!
hädässä. Emmekä epäily
että myös te tahdotte auttaa nälkäi­siä
toverejanne. Auttakaa! Kun
tulemme suuriksi, on muisto avusta
jonka meille' vaikealla hetkellä osoi-
24 p. Portland S. S. 0. ja P. F. W. Club Cailenius......
24 p. Marsfield, Ore. keräys — Salmela
24 p,. Clover Valley, Minn. Go-op. Co. iltamat
24 p. Paynesville, Mich. S. S. O. — Urpila
24 p. Milwaukee S. S. O. — Halme . . . . . . . . . . . .
25 p. Brainerd, Minn. iltama"^ Kivi .....
25 p. Jamaica S. S. J. 0. — jLindfors ]]
26 p. \Sault Ste Marie, Mich. S. S. 0. - Matson . . . . . ; . . .,
26 p. Monessen S. S. 0. — Pättinierai
31 p. Reedley, Cal; S. S. Ö. — Aalto.
31 p. Rock Jsland S. S. 0. — Hill ^
31 p.Marquette, Mich. keräys — Hannula ,.
31 p. Port Chester, N. Y . keräys— Manner
31 p. Conneaut, 0. toverit — Nissi \
31 p.-Biwabik, Minn. — Pintamo . . . . . . . ;
31 p. South Range S. S. O. — Arvola
31 pv Sudbury, Ont. keräys — Miettinen
31 p. Buffalon S. S. 0. keräys,— Partanen
31 p, Enaville, Ida. Workers Club
31 p. Newberryn S. S. O. — Ring ..'. 3j
Lokak. 31 p,'mennessä avustusrahastoon,tilitetty yht.
Ryydämme asianomaisia lahjoittajia hyväntahtoisesti yertaamaaj
titte, liittävä meidät niin lujasti toi4hettämiänsä summia ylläolevassa tilityksessä ilmenevlih eriin. Jos 01^
siimme, että yhteisen asian side, jon- tain muistuttamista, hiin pyydämme siitä huomauttamaan viipvmättifc
yhä eroittamattomammm meidät». |'eena siita, etta lahjoitusrahoiUa on' ostettu elintarpeita Karjalan
reille. Karjalan avustuslaivan koetamme ^aada pian liikkeelle ja
pyydämme tovereita kiirehtimään avustuksillaan.
Kiittäen tähänastisesta voimakkaasta solidarisuuden osotutsejl
Neuvosto-Karjalan raatajia kohtaan, jäämme
Toverillisesti
SOVIET KARELIA RELIEF COiMMI
• y. Halonen.
New York, marrask. 1 p., 1921.
Näin juoksee yksinpä ryysyisten
työläislasten ajatus Venäjällä ja mo
nessa monessa muussa maassa, sa
maan aikaan kun «hienosti sivisty
neens' länsimaisen porvarin 'aivoissa
takoo ajatus: miten antaa nälässä
hoippuville miljoonille armoisku, mi
ten huuhtoa heistä kultaa?
; Missä siis sivistyneisyys, kutka
raakalaisia?
M. Törmä.
Neuvosto-Karjalan avustus-rahalahjoituksia lokakuun viimeiseen päi­vään
mennessä meille tilitetty seuraavasti:' (HUOM! Lainat eivät sisälly
rahalähjötustilitykseen)
Syyskuu 1921:
18 p. Ne\*'Yörk alueen kenttäjuhlista .
29 p; A. Hyrske: avustuskeräys
29 p. A. Hyrske: ivustuskeräys
29 p. K. Märtikainien
30 p.Ely, Minn,Työv. Yhdistys kta Essilä . ..
30 p. Cloquetin Co-operative Society . . . . . . . . .
• • •' « • • • • • • • » • • • • • •I
$201.80
^ 150.00
' 175:00
3.00
50.00
50.00
i i . . ! o . vr.rfi?'biirc ci mr.e kiu-pHa^^a siihen tulokseen, elta sodat tulevat loppumaan.
Lokakuu 1921
1 p. Nevvberry, M i c L S . S. 0. -—E.; Ring . . . . . . . . . ..
3 p. Kalle Virtanen
5 p. A. Hyrskej avustuskeräys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
7 p. Eaglfe River, Wis. S. S. 0. — Keskinen . . . . . . . . . . . .
7 p. West Fraiikfort, 111. S. S. 0. Leino ,.....
7 p. Farmers Industrial Association Cliffotd, Wi8. . . . . . . .
7 p. Keräyslista N0.I — V . Haxton — Jacksonville, O. . ;.
7p.V.ÄlIseura citsenäinen» Minneapolis . . . . . . . . . . . . .
8 p. Farmers Co-pp. Stock Co., Sax, Minn. .
8 p, Ö. A . Tulkkay Sax, Minn.
10p. WeslConcord S. S. J- 0. — Suojanen > . . . . . . . . . . .,
10 p.'Clinton,Mass. S. S. 0. . i . . . . . . . . . ; . . . . . . . . . . . . . .
10 pi. Tov. keräysji Belt, o n t . K a u k o n e n - . , . . . . . . . . . .,
11 p. Royaiston, Mass. S. S. 0. ... . . . . . . . . ..
13p, Redgranite, Wis. S. S. 0.— Wiitala
_14 p. Cherryn suom. Työv. Yhdistys ^ Nevanen ; . . . . . . . .
17 p. John Kinnunen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ..
_17 p. Napeming, Minn: keräys — Tanila . . . . . . . , . . . . . . . . .
20 p. Paston S.S. O. — Salo . i . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
20 p^.Bessemer,Mich. toverit — Mäki . . . . . . . . . . . . . . . . . .
20 p<Daniel HilUjaSam Hakola ......
21 p. NewIpswich S.,S. J. 0. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
22.p, LeädvilleS. S. J. 0. — Warpunen
;22piMas/(MiGb.) S.S. ft—Laitila . . . . . . . . . . . . . . . . ..
22 p. Superior, Wyo. suomalaisilta — Raunio . . . . . . . . . . . .
22 p. Ciystal Falls Workers C ^ ^ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . i
22 p. Nipigon O.B.U. Kannatusrengas ja S. S. 0. . . . . . . . . 129.96
22 p. Northport, .Wash. S. S. O .— Särki . . . . . . . . . . . . . . 4U0
22.p. Rose, Mich. S. S. Ö. — Ojala 47.00
28.00
22.00
232.<16
7J5
10,00
15.00
20.65
25.00
'25.00
5.Ö0
50.00
7.50
21.00
15.00
38.53
48.59
15.00
15.00
40.00
,9.33
10;00
17.00
8.90
6l;63
104.17
13.22
Kirj. Kaario Valli.
Suurkaupungin laidassa olevan
sirkusteltan lippumyymälän edustal­la
oli tungosta. Suuret joukot odot­tivat
vuoroaan päästäkseen lunas­tamaan
lipun alkavaan näytäntöön.
/iltanäytäntö annettiin sisaruspa-
'rin Lisetten. ja Auroran lahjanäy-täntönä.^
He olivat kaksoset, vasta
luuden vuoden ikäisiä pikkutyttöjä.
Pienuudestaan huolimatta suoritti­vat
he vaikeita, uhkarohkeita tasa­painoliikkeitä:
isänsä kanssa. Korvia
mumaava ^poodimyrsöcy palkitsi hei-Ä
aina poistuessaan arenalta puku-luoneeseen.
He olivat vallanneet
catsojien suosion täydellisesti puo­lelleen.
Sirkuksen kassaa olivat jo useita
viikkoja rikastuttaneet, sen johdos­ta
olikin johtokunta luovuttanut yh­den
esitysilJan heidän lahjanäytän-nökseerf.—
Se oli nyt alkamaisillaan.
Katsomo oli täpösen- täynnä in­nostunutta.
yleisöä ja aitiossaan
soitti orkesteri jo alkumarssia.
Ohjema alkoi.
Trapetsitaiturit, ratsastajat, ilma-akrobatit,
klovnit y.m. suorittelivat
alkunumeroita. — lisetten ja Au­roran
numero oli listalla seitsemäs.
Pukuhuoneessa jpukivat tytöt isän
avustamana ylleen uusia trikoita.
He pitivät isästään sanomattomasti
-p- isälle diivat he samaten rakkaim­mat
maailmassa. Isä oli. voimakas,
jänteväjäseiiinen atleetti, joka 30 yli
kaksikymmentä vuotta oli sirkuk­sen
areenalla ammattiatleettina eain-tynyt
Tyttöjen äiti -— rautalangal­la
kävijä sirkuksessa — oli kuollut
neljättä', vuotta sitten. Sairaus oli
katkaissut hänen parhaassa ijässä
olevan elämänsä. —^Äidin kuoltua
kohdistui tyttöjen rakkaus kahden-kertaisesti
isäänsä — ja kyllä isä
sen ansaitsikin. Koskaan ei hän pa­haa
sanaakaan oUnt tytöille sano^
not — aina koetti tehdä laikkensa
\
tyttöjen, hyväksi — nytkin «!'
ostanut lemmikelleen uudet
naiset trikoot silkkisine. ryi
neen.
Kello soi — heidän numerona»
Isä.~ oli huomattavasti h
nut taluttaessaan tyttöjänsäi
nalle. Tällainen erikoinen
heidän hyväkseen — ja
täysi — se sai sydämen syl
kiivaasti voimakkaan miebei
nassa. He olivat huonossa 1>.'«
Iisassa asemassa — amma!
polku on ohdakkeinen — ja
lainen odottamaton apu F'
lahjanäytäntö — se to-M
sydämeen.
Korvia huumaava melu ji
dinmyrsky tervehti heitä
mestyttyään
tuksista ei tahtonut ensnlää
loppua
Lisette ja Aurora kiipesi^i^j
valla tikkaita myöten
kalleen — pienelle, korkuS
valle . lavalle. Vakavana s»]
heidän jälessään — koettts
hoittua ja karkoittaa hes "
suuttaan.
Esitys alkoi.
Suoritettuaan ensin
sapainoliikkeitä — '
oistonumeroonsa. —
muutaman'metrin heidäo _
sivulla oli toinen lava, «ffl-f
tun tikkaat viistoon_heJfl
leen; Tikkaissa oli isis^j^
tuinta, alla kahdentoistainrtP
"Tttaen tytöt
sen oikealle toisen vase
ojensi isa
suoraan ulos. Kevyesti
.^tytöt^its^nsä .käd^^^^
isän käsivarsflle- - r»
isä paikallaan-sitten
kein suoritus. . , - t
Varovaisesti läi-=i i » /
tikkaita kohden,
sa vuoroin kuminanhn J
taloa, -ttaen k ä s i ^ ^ ^^
ielemisella näiden *asa|*. j
jymistä'—r — *^'