Vapaus, May 29, 1924

              Torstaina, toi&olanm 29 p> — Hiar,, May 29
y A P A U S ija k>iyä saada tychäestö Jiiilceell^ luokkataistelun
. . _ , n™».-»tielle. SodaJiit Labor ParlvTi näivettyflemyden « ka
Canadan euomalaisen työväestön aanenkanattaja. ilme»-, , , , „ -i • j ,..o, ^•,;„^ f.,
Sy Sndburyssa. On:., joka tUsui. torstai ja l a a a n t a L i d . l i i i i a a r i ole olJut marxilaj-uudes^a, ^aan siina, et-
Vastaava
A l i V O V A A H A . Itä - f n joiita|iit j a ainekset eivät ole kyerineet olemaan
Toimitusapttlainea liii^.ä puitteissa ja rouodaLBsa, joissa työ-iväenlilke
xjousee teoreettisilta rakennelmistaan todel-iliseksi
luokkataisteluksi ja joukkojen liikehtimiseksi.
V A P A U S
( L i b e r t y )
The only orean of Finnish VVorJcers in Canada. Pub-i , ..
Ushed in Sudbifry. One. every Tuesd^y. TaurÄJay and; He ovat tuijottarK^t o.man povensa pyhj-vteen m m
Baturday. . _ i j.,-,ljf.fi, että he ovat unohtaneet kys>yä itseltään onko
Advertiiing ra ies 4 Oc per col. inch. ilinimum ciiarze 'heistä työväenliikkeen rakentajiyi vaiko d . Viimeis-for
Eihgifc mieniy. i 75c. Diäcount on standing advertise-1 j^j^ vuoi-ien kokemus vhä selvemmin osoUaa, että kun- r K„!^:.^'Sl; C ^ / ' " " " ' ° ' Amerikan ,y>^i«^ kohaan vaatisi Socia.
'nLAUSHTv^^ 'i''"' f*artyn unohtamaan it&ensa j a fcarkitsemaan
Canadaan yksi vk. $4.00. pJoli vk. S2.25. koJaie kk. Iloisten työväenliikkeiden kanssa mitä olisi tehtävä, et-
,. , jtä Yhdys-valloissakin voitaisiin nähdä iuokkataistelu-iliike
elävässä tofkUisuudessaan, eikä minään vuodes-
$1.50 j a yksi kk. 7öc.
Vhdysvaiioiniii j a Suomeen, yksi vk. $5.50. puol
13.00 ja kolme kk.*1.75. ^ •, , - i • i •
Tilauksia, joua ei seuraa raha. ei tulla lähettämään.. jjj vuoteen ilmene*.änä ja useirrkin hyvm kemotekoise-oaitsj
asiaiiiifciien joiJJa on takaukset. ; ,
i -L^' . - j n a runnauksena. .
llnirtuähuiu kerrar. julaistuista ilmotuksisia 40ci ^ _o
palstaiuuirialta. Suurista ilmotuksista sekä iJmotuktista,!
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tunluva
alennus. ICuoloilnioiakFet $2.00 kerta ja 50c lisää jokai-lelta
muistovärsyltä. Nimenmuutoäilraotukset 50c kerta,
11.00 kolme kertaa. Aviocroilmotukset $i.00 kerta,
$3.00 kaksi kertaa. Syntymäilmotukset $1.00 kerta. Ha-lutaantieto-
ja osoteilniutukset 50c kerta, $LÖO kolme
kertaa. TjlapäisilniotuksisLa pitää raha seurata mukana
Vapautien Konttori ja toimitus on: Liberty Building
Lorrie St., Puhelin 1038. Postiosote: Box 69. Sudbury.
Oni.
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont-toris.
sa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ^ lauan-tain
lehteen torstaina kello 3. _
Regristered at the Post Office Department. OUawa,
M second class matter.
Jos ette milloin tahansa .sna vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kiriottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-aoonallisella
nimellä.
.7. V. KAN>JA.«;Tn. r.iikkeenhoitaja,
Luokkatietoisuuden voima
Työtätekevä luokka eduslaa valtavaa yhteiskunnal­lista
voimaa. .Se eduslaa kerrassaan ratkaisevaa —
voittamatonta mahtia.
Tämän mahtavan vofman omaa työtätekeväin luok­k
a ~ luokkana, yhtenä kokonaisuutena.
Yksilönä työtätekevän luokan jäsenet sen sijaaTi
oviit heikkoja, heikompia kuin omistavan luokan jäse­net.
Sillä omistavan luckan yksilöllä on käytettiivis-sä
rahaa, ja kaikissa porvarimaissa se voi yksilönä­kin
saada lukea porvarilliselta hallitukselta — se:i
. kaikilta yhleiskuntaelimiltä — työtätekeviä vastaan.
Ttyötätekevän , luokan jäsenellä ei porvarillisissa
valtioissa löydy tukea miltään muulta taholta kuin
toisilta oman luokkansa jäseniltä. Mutta siinä sitä
tukea onkin täysin riittävästi kuitenkin vain sillä eh­dolla,
e t ^ työtätedcevän luokan jäsenet todella tuke­vat
toinen toisiaan — kieltävät kaikissa muodoissa tu­kensa
porvariluökalta, heittävät koko viomansa vaa­kaan
oman Iuo'kkansa sekä sen yksilöitten puolesta
porvariätoa vastaan. Mutta näin voi tapahtua ainoas­taan
silloin kuin työtätekevän luokan jäsenet ovat
luokkatietqisia; Sillä vain iallöin voivat työtäteke­vät
esiintyä ikiinleänäkokonaisuuteno — luokkana —
eikä ainoastaan yksilöinä taikka hajanaisina pikku-
' ry^iminä. '^i^^
Kuinka voimaton "maltaa pitävä porvaristo ön, jos
työtätekevät ymärtävät esiintyä yhtenä yksimielisenä
joukkona — luokkana — on helposti havaittavissa. Ja
porvaristo sen varsin hyvin tietää. Siksi tekeekin por­varisto
kaiken voitavansa estääkseen työtäte'keväin yh­t
e i s e n luokkataistelurintaman muodostumista. !
Työläisten luokkatietoisuus, kaikkien työtätekeväin
ylitenäineii ja yksimielinen esiintyminen luokkana
oman asiansa puolesta, on voittamaton — maailmaa
hallitseva mahti. §e ja vain se painaa porvariston
polvilleen. Se pelastaa työtätekevät orjuudesta ja
kurjuudesta. Siksi se on saatava täysin selväksi jo­kaiselle
työtfltek^älle, joka vielä huokaa kapilalis-
/ min puristuksen alla. Sillä ainoastaan työtäteikeväin
kansainvälinen vapautuminen takaa täydellisen ^rau­h
a n - j a nopeammin hyvinvointiin kohoamisen.
Taistelu joukkojen oikeuksista
juuri pidetyssä mainarien konventsionissa Nova
Scoliassa h\-väksytyl päätökset osottavat, että hiilen-
' kaivajain järjestön vanhoillisen johdon on mahdoton
piiskuta mainitun alajärjestönsä kaivosmiehiä kä.skyil-leen
kuuliaisiksi. Konventioni pidettiin itse järjestän
jäsenistön alottf.-esta ja järjestämänä ja o l i siellä edus­tettuna
Tioin 12,000 järjestynyttä mainaria kolmen-
•kvnmjenen seitsemän eri edustajan kautta.
Konventiouissa esille olleet kysymykset koskevat
järje.'-tään toimenpiteitä Lewisin virkamasinan poli­tiikkaa
vastaan. Yttenä toimenpiteenä päätettiin
rylityä vaatimaan itsenäisyyden palauttamista Nova
Scolian mainarien järjestölle, jossa jo vuosikauden
Lewis on apureineen polkenut mainarien vaatimuksia
ja oikeuksia maahan mitä törkeimmällä tavalla. Nova
Scotian mainarit vaativat niiniki|in vaalien toimitta­mista
järjestön virkailijain sääntömääräisellä tavalla
valitsemiseksi niiden masiinamestarien tilalle, -jotka
Lewis viime kesänä nimilti virkoihin erottaessaan va­semmistolaiset
vii^kailijat toimistaan.
Samalla kun konventiouissa päätettiin asettua jär­jestelmälliseen
taisteluun hiilenkaivajain järjestön uu­distumiseksi
joukkojen radikaalista ja vallankumo­uksellisia
mielialaa vastaavaksi, oltiin myöskin y b i -
mielisiä siitä, että tätä taistelua ei missään tapaukses­sa
saa ymniärtää pyrkimyksenä hajottaa järjestöä tai
vieroittaa joukkoja siitä. Päinvastoin tehtiin nimen­omaan
päätös siitä, että jäsenistö tulee ehdottomasti
pysymään vanhassa järjestöjä ja vieläpä on valmis
taistelemaan jäsenoikeuksifitaan viimeiseen saakka.
SJkäli kun union uudistamisesta Nova Scotiassa on
kysymys, voi sitä joul^koihin nähden pitää jo valmiina
asiana. Mainarit ovat joukkona jo moneen kertaan
antaneet tuomionsa keltaisen johdon politiikalle. Nyt
on vielä taisteltava radikaaliselle ainekselle joukkojen
tahtoon perustuvat toimintaoikeudet, niin .ettei Yhdys­valtain
puolella luonnottomilla määräyksillä enään
voitaisi 'häiritä lujasti järjestyneen joukon toimintaa
j a taisteluja. ^
Tätä samaa taistelua käy tällä haavaa koko Ca­nadan
vasemmistolainen työväentiike.
Sairasta uskollisuutta
Ylidysvaltain tulevien presidenttiehdokkaiden jou­kossa
thainitaan taaskin niin monissa vaaleissa esiin­tyneen
Sosialistisen Työväenpuolueen presidenttieh­dokkaan
nimi. Sosialistinen työväenpuolue on omi­tuinen
ilmiö Amerikan työväenliikkeessä. Vuodesta
vuoteen se kantaa uskollisesti työväen luokkataistelu-lippua,
ilman että maan varsinaiset työväenjoiikot tie­tävät,
täi edes välittäisivät tutustua tai ottaa lähem­min
osaa tämän puolueen toimintaan. Puolueella ei
ole takanaan joukkoja, vaikkakin sillä öh kyllä peri­aatteita,
jä eiinen kaikkea uskollisuutta omia periaat
teitään kohtaan.
E i voi kieltää, etteikö «Socialist Labor Party» ole
"puhtaasti vallankumoirkseilinen ja vieläpä aivan yksi­tyiskohtaisia
periaatteitaan myöten marxilainen puo­lue.
UskoHisesti se ajaa suurimman. luojansa ja ai­koinaan
Yhdysvaltain huomatuimman marxilaisen teo­reetikon
Daniel De Leonin oppeja, Yhtä tyynesti
. näytaiän tämän puolueen keskuudessa myöskin seurat­tavan
sen mitättömän pienen ryhmän askarteluja, jo?
kä puolueen mukana vuodesta vuoteen supistumatta
tai suurenematta on kulkenut.
Suurimpana syynä puolueen paikallaan pysymi­seen
on ollut se, että sen keskuudessa on kaiken ai­kaa
liian tarkasti, aina saatanalliseen täsmällisyyteen
saakka palvottu «puhtaita» periaatteita, ja niitä yhä
uudelleen ja uudelleen toistaen jääty ikäänkuin syrjäs­tä
katsottuna odottamaan joukkojen tulemista «puh­taiden
» periaatteiden luokse. Puolue on elänyt peri-aatteellista
erakkoelämää, sen sijaan että^lisi oltu en­nen
kaikkea käytännöllisiä tyÖväenmiehiä, joille työ­väenliike
on ennen kaikkea jokapäiväistä taistelua
akateemisten oppien ja puhtaiden periaatteiden sijas­ta.
Puolueen keskuudessa on saatettu olla opillisföti
marxilaisia, mutta silti ei ole pystytty täyttämään
marxilaisuuden oleellisinta puolta, nimittäin taitoa
Parlamenttaarinen panssari
Voiko kansa 'hallita Canadan perustuslain mu­kaan?
Onko Ramsay MacDonald oikeassia sanoes­saan
«me voimme saavuttaa saman vallan parlament-taarisella
toiminnalla kun venäläiset saavuttivat val­lankumouksen
kautta?» Onko Jcaikki puhe proletari­aatin
diktatuurista ja kapitalismin kukistamisesta
pelkkää . pötyä». ^ .
Ensiksikin mitä me ymmärrämme parlamentilla?
Useat pitävät ainoastaan alahuonetta parlamenttina.
Se on erehdys. Canadan parlamentti käsittää kplme
osaa: Kapinetti; senaatti ja alahuone. Jos eivät kaik­ki
kolme ole'joko todellisessa tai nimellisessä yhteis­toiminnassa,
mitään lakia parlamentti ei voi hyväk­syä.
•
, Näemme siis, että alahuoneen tahdon raj ottaa se­naatti
ja-kapinetti. Ilman viimeksi mainittuja «kan­san
» edustajat ovat avuttomia j a toivottomia.
Omistavan luokan senaattorit
Tehkäämme lyhyt silmäys senaatin kokoonpanoon.
Senaattoreja ei valita. Ne nimitetään. Käytän­nössä
kylläkin nimityksen tekee ministeristö. Mutta
me tulemme huomaamaan, että se on ainoastaan tapa,
e?kä suinkaan maan la'ki. Mikään ei estä kenraali­kuvernööriä
nimittämästä senaattoria ilman neuvoa
kysymättä ministeriltä.
Senaatti liiont^ollisesti on kaikkein mustimman
taantumuksen keskus. Sen jäsenistön huolellinen tar­kastus
paljastaa meille seuraavaa:
35 suurkorporatsioonin johtajaa.
21 lakimiestä (useita korporatsionien lakimiehiä).
13 kauppiasta.
7 lääkäriä.
Loput ovat maanomistajia ja monien eri tyhjän
toimittaja —ammattien jäseniä.
Joka ainoa heistä on nykyisen hallitsevan luokan
jäseniä. Jfeidanjoi^kossaan e i , ole yhtään työläistä
— ei edes kunnian arvoisa Gideon Robertson, joka ön
useain takausyhtiöiden esimies.
Kysymme; nnnkälaisia mahdollisuuksia olisi työ-
Vapauden lehtiliike
on viimeisen vuoden a-jalla
vaurastunut suh­teellisesti
voimakkaim­min
kuin mikään muu
työväenliike tai luokka­taistelua
palveleva lai­tos
Canadassa. Aineel­lisesti
vahvistui liik­keemme
yli odotuksien
samalla kun lehden ti-laajamaara
lisaantji
noin tuhannella.
Mutta parhaimman-kaan^
menestyksen jäl­keen
me emme voi jää­dä
paikallemme. Se o-lisi
samaa kuin taantua.
On riennettävä uusia
saavutuksia kohti. Tä­nä
vuonna on meidän
seurattava edellisen
vuoden esimerkkiä.
Konttoristamme pos­titetaan
näinä päivinä me jäsenille ja lehtem-osastoille
punaisia ti­lauskortteja
jäsenille
jaettavaksi. Järjestöm­me
ystäville on langen­nut
velvollisuus suorit­taa
dvfakka hyökkäys
lehtemme tilaajamää-rän
kohottamiseksi. Se
alkaa kullakin paikka-kunnaUa
^ M l i mikäli
vaatfanattoi?*^
Joa saamatlaZ!?'''
«loa, jolle ei vielä M
Vapautta, nnnl,t
^ » P t ? a lehden ale.
nemaan jollekin tutte.
yaHeen toisella p a S
kunnalla. - 0 1 ^ ;
kaikm niin ^am^.
naisen kortin miehiä j»
nmia, että yksikäfe
hddceestämme lähetev
f tl auskortti ei haa.
du kaiken maaihnai,
tttulim. Lähtekäämme
kertakin joukolla liik­keelle
yhteisen asiam.
me eteen.
fr . !• , Sitä mukaa kun täytettyjä kortteja saapuu julkaistaan lehdessäio IVUnniallSta joka «n^hankkinut tilauksen tässä ryntäyksessä. L
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ 1 ^ , ^ moin tendaan vertailuja en paikkakuntain saavutuksista ja mah-dollisuitksista.
Tästä yrityksestä JiUlee muodostumaan kok
käsittävä suurhyökkäys. Sen jälkeen voimme taas heittää tyytyväisen silmäyksen voittoi
himme. '
Kenenkä nimi tulee olemaan ensimäisenä Punaisen kortin hyökkäyslistalla. Millä paik­kakunnalla
kaikkien ensiksi kohotetaan joukkohyökkäyksemme lippu.
Sen näemme seuraavassa katsauksessa.
Rfnt järjestykseen j a — Eteenpäin. Katsastaja.
U a a te raskautetut
Kuulkaahan farmarit j a työläi­set!
Kurkastäkaa hiukan sita jär­kikultaanne!
Unohtakaa hiukan
vähemmälle sen kirkkaan kruunun
tavotteleminen elämän t u o l ^ puo­len,
mitä teille joka käänteessä
muistutetaan niitten toimesta, jot­ka
kaikkein suurimmat kultaröyk-kiöt
korkoina imevät teidän selkä-nahastanme.
Tuota kruunua tarjo­taan
teille heidän^ toimestaan siksi,
että te täällä ajassa tyytyisitte kur­juuteenne
ja nöyrinä ^leille korko-osuutenne
kantaisitte j a jotta heil­lä
hyvä olisi olla. Nouskaa, teh­kää
työtä ja taistelkaa kaiitaaksen-ne
tämäm helvetillisen järjestelmän,
jossa 98 köyhää kasvatetaan, jotta
kaksi voisi olla sitäkin rikkaampia
j a elää sitäl^n suuremmassa ylelli­syydessä.
Työläiset ja farmarit yhdistynei­nä
yhteiseen poliittiseen taisteluun
missä työtätekevä väestö todellakin
osaa ajatella omilla aiyoillaan —r-osaa
itsenäisesti käsittää raainatun
mahdottomat väitteet jä mielikuvl-telmai.
'
SielläV' missä porvariston erityi­sellä
vääristely- j a ' petostaidolla va­rustamat
papit vielä saavat työtäte­kevät
pimitettyä ajattelemaan pap­pien
aivoilla — uskomaan sokeasti
mitä pappi sanoo - - siellä raamat-tulee
täniän- vanhan ja rakkaan tu yhä on hyödyllinen riistävälle
maailman täyttämään rikkaudella,
mistä jokaiselle tulee riittSmääri
tarpeeksi. Se voima tulee tämän
porvaristolle j a vahingollinen työtä­tekevälle
väestölle. N ~ '
Jä valistunutkin porvari, joka
maakamaramme saattamaan jokai- J^y^ä tietää raamatun ja /uskön-selle
elämisen arvoiseksi. Älä sen
vuoksi/enää emme hetkeäkään liit­tyä
raatajien yhteiseen luokkapuo­lueeseen
taistelemaan yhdessä tois*
ten kaltaistesi kanssa yhteisen on­nen
puolesta.
väen ministeristöllä sellaisen taantumuksen armeijan
kanssa? Kuvitelkaamme että Jimmie Simpson yrittäi­si
laatia lain, joka antaisi tuotantovälineiden omistus­oikeuden
farmarien ja työläisten käsiin — ja saisi
näiden senaattorien kannatuksen sille.
Hy\ä perustuslakimme, sen tulevat meidän «työ^
väen» johtajamme huomaamaan, tulee saattemaan
meidän työväen ministerimme avuttomdcsi.^
Niitä on nykyään paljon. Kapi­talistisissa
maissa pitää vallassaole-va
porvaristo jokaista kommunistis­ta
kirjaa vaarallisena. Aina . ovat
sellaiset kirjat olleet ja ^edelleen­kin
ovat vallassaolevan luokan sil­missä
vaarallisia, jotka tavalla tai
toisella uhkaavat paljastaa sen har­j
o i t t a j a a riistoa.
• . , , '
Mikä kirja 'kuolioinkin "on kun­kin
luokan kannalta katsoen vaa­rallinen,
riippuu luokkien välisestä
suhteesta — luokkataistelusta.
Oli aika, jolloin vallassapleva
luokka piti raamattua vaarallisena,
vaikka raamatun oppi oli valtion us­kontona
— palveli vällassaoleva
luokkaa.
Muistetaan kuinka Rooman paavi
silloin kuin paavin usko oli ainoa­na
määräävänä ja laillisena usko­na
Europassa, kielsi antamasta raa­mattua
kansan käsiin. Raamattua
saivat silloin lukea vain lotinkit ja
papit *
Miksi paavi ei tahtonut antaa
uskontonsa peruskirjaa kansan luet­tavaksi?
— Vain 'siksi, että paavi
tiesi raamatun väitteiden mahdotto­muuden.
Paavi pelkäsi, että kanBa
raamattua lukiessaan alkaisi vähi­tellen
havaita kuinka uskonto on
vain pohjatonta petosta. Estämällä
raamatun pääsemästä kansan ka­siin
luuli paavi ikuisiksi ajoikd ta­kaavansa
oman uskontonsa mono-poolivällan.
Mutta niin ei tapahtunut. Tuo-osa
papistoa ja sivistynyttä porva­ristoa
pyrkiä riistämään määräävän
sananvallan yhteiskunnassa feodaa-liaatelistolta
porvaristolle. Ja sii­tä
syntyneessä taistelussa ne käyt*
tivät myöskin uskontoa ja raamat­tua
taisteluaseenaan feodaalivallan
etuja puolustanutta paavin oppia
vastaan.. Siksi ne antoivat raama­tun
kansan luettavaksi, saadakseen
todistetuksi ettei paavin raamatun
tulkinta ollut aivan oikea.
Porvaristo sai vallan feodaali-aatelistolta.
Se "puhdistutti" paa­vin
oppia Lutheruksella, Kalvinilla
y. m. — siten muokkasi sen omia
etujaan vastaavaksi, voidakseen sen
avulla parhaiten hallita ja riistää
työtätekeivää-väestöä.
Työtätekevä kansa on tähän as­ti
ollut niin vähätietoista ettei se
ole kyennyt raamattua lukiessaan
ajattelemaan omilla aivoillaan. Se
on ajatellut vain pappien aivoil­la
— uskonut sita mitä papit ovat
raamatun sisällöstä selostaneet.
Vasta sen jälkeen kuin palkka­työväestö,
jonka asema porvarini,
sessa yhteiskunnassa pn käynyt sie­tämättömän
raskaaksi, on ymmär­tänyt
nousta taisteluun riistääkseen
vallan työtatekeyien-käsiin ja muut
taakseen tuotannon työtätekeväin
etujen mukaiseksi, on se osannut
omilla aivoiBaan ajatellen lukea
xaamattuakm.
non valheellisuuden, näyttelee us­kovaista
naamaa, käy kirkossa ja
tekee ristinmerkkejä, pettääkseen
työtätekeviä jö^tä hän riistää.
Kössi Nomo.
a»oita
Näin on raamattu jälleen käynyt
vaaralliseksi Idrjaksi vallassaoleval-
4 * ^, , ^ le porvaristolle. Mutta se on nor-tantomenetelmien
muuttuessa alkoi Varistolle, vaaralFinen vam siellä.
P ö y t ä k i r j a / .
tehty Can. Kommunistipu olu­een
Suom. Järj. toimeenpane­van/
komitean kokouksesta
toukokuun 2.1 p., 1924. ^
(Saapuvilla olivat töimiBenpane-van
komitean - jSsenet, Ahlqvist
Latva, Jokela, J . HiH, K i v i ja tov.
A. T. H i l l i n tilalle kutsuttu vara­jäsen
A. GroTidahlm s e M »ihteeri;
Tov. Luoman 'kirje, koskien pii­ri
5:nnen järjestelyä, luettiin ja
sihteerin vastaus rfihen hyväksyt­t
i i n . Piiri viidennen entiseltä sih-teeriltä
päätettiin tiedustella pii­rin
kassan suuruutta jä tov. Luo­malle
ilmottaa, että hänen tulee
jatkaa matkaansa Red Deerin alu­eelle,
Pohjois-Albertassa.
Vapauden liikkeenhoitaja tov.
'Kannaston kirje, jolla hän ilmot-taa
painon johtaja tov. Terhon
eroamisesta ja tov. EJsteen ottami­sesta
hoitamaan mainittua tointa,
luettiin. Ei antanut aihetta toi­menpiteille.
Luettiin Whitefisfain* o»a«ton Vä-^
henmiistön kirje, josta flmeni, et^-
tä enemmistö osaston Jäsenistä a i ­koo
rakentaa haalin haluamaansa
paikkaan^ ottamatta huomioon vä­hemmistöön
jääneiden osaston jä­senien
mielipidettä, ja että riita
haalin paikasta Voi koitua hyvin­kin
turmiolliseksi osaston toimin­nalle.
Asiasta keskusteltua, pää­tettiin
Whitefishin osastolle i l -
mottaa, että toimeenpaneva komi­tea
vaatii kolmihenkisen lautakun­nan
muodostamista, johon Keski-
Ontarion pBritoimlkOTä» 'valitsee
yhden edustajan, Beaver Lakctt:
osasto yhien ja Venpillion i Rive-rin
osasto yhden, jojika, lautakun­nan
tulee tkäydä WhitefishisBä itat-somassa
ehdotetut haalm paikat
j a päästyään yksimielisyyteen haa-
Iin paikasta, antaa lausuntonsa, jo-hon
Whit€fishin osaston enemmis-:
tön' ja vähemmistön' tulee tyytyi
j a haali on rakennettava siihen
paikkaan, minkä tämä lautakunta,
katkoo kaikinpiiolin edullisemmak­s
i . • v'
Piiri 2:(en . piiritoimikiinnaile
päätettiin Umottaa, ettei toimeen­paneva
komitea maksa eri piirien
osastoissa «dustajakokonssenj me­noa
ja päätöksiä selostamassa kitis­tävien
edusta j^okouksessa ollei­den
edustajien palkkoja ja matka­kustannuksia,
vaan piiritoimiknar
nan , on vastattava niistä, jos se:
lähettää piirin edustajat ni8aar.e..
Piirien 1, 2 ja 3 piiritoimikan-tien
pöytäkirjat luettiin. Enrät an­taneet
aihetta toimenpiteille.
Luettiin ^Vapaudessa julkaista.^
Sudburyn osaston vaatimus kalkkin­en
j ä r j ^ ö n toimeenpanevan komi­tean
kiertokirjeiden ja tiedonaito-.
jen, sekä tärkeimpien , puolueen
'kirjelmien julkaisemisesta Vapau­dessa.
Tärkeimmät puolueen ja
järjestön kirjelmät ja vetoomuk­set
sekä järjestön toimeenpanevaa
komitean kokousten pöytäkirja: ;a-niiden
yhteydessä raportit-puolu­een
toimeenpanevan komitean kJ-.•
Ikouksista päätettiin edeUeenkis
julkaista Vapaudessa, mutta
sastpille lähetettävien kiertokirifl-deii
julkaisemista ei katsottu d-tisteii
kokemuksien perusteella t«-:
peelliseksi ja sopivaksi^ hu^Km^
tä siitä; että niissä esitetyt
tulisivat jo ennen osastojen koko
uksia keskustelun alaiseksi ja e»*
sen kautta mahdollisesti säästetbii-s
i in vähäsen postikuluissa. _
Pöytäkirjan tarkastajiksi vau>
t i i n A i Gröndahl ja O. K. Jol^
Kokous ^lopetettiin,
vakuudeksi.
Olemme tarkastaneet^ edeBatJ^
y«n toibieenpanevan k o m i ^_
ikouksen pöytäkirjan ja bynip)
m€' sen sellaisenaan. • ,M
O. K. Jokela Aino Gron-iabl
(Pöytäkirjan tarkastajat)
OLOT TURUN LÄÄNINVAN­KILASSA
.
. Turun lääninvankila^
tovankeina' olevat S. S. i -
jäsenet saavat tavattomar
aikoja odottaa kirjeitään
sattunut, ^ että kirje ^^^^
«naata»- jossakin ^^}^^^^r,ixs
kossa j<*a 2 viikkoakm, ^,
se on saatettu asianomaisen
siin.^' . • •