Canadan uutiset, January 1, 1920

              F •*
lv
K:.
5K«
m 9mmmmm fmm ml ife
mm
SIVtT4 • GANADAiN UUTISET, PORT ARTHUR, O ^ , CANADA', Torst., Tamniik. 1 p. 1920 NUMEROI'
CANADAN UUTISET
ftlnoa suomalainen^ sanomalehti Cana-dassa,
ilmestyy jokaisena Torstaina.
Kustantaja!
Jhe Canada Njews|publlsliing Co.
Erick J." Korte, fLijikkeenhoitaja.
J. H. Hirvi, Toimittaja.
TliLAUSHII^NAT-Oanadaan:
12.00 |kpko vuodelta,
$1.60 9_ kuukaudelta, !-?1.25 puolelta
vuodelta, 65 senttiä 3 kuukaudelta ja
Ä5 senttiä) kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $2.50
koko vuodalta ja $1.50 puolelta vuo-delta.
. -.i:.. •
\
ILMOITUSmNNAT:
; <> senttiä palstatuumalta kerran ju-
•»istuna. Pitempiaikaisille ilmoituksil­le
kohtuullinen alennus. Halutaantie-to-
ja nimenmuuttoiLmotulkset 50 sent­tiä
kerta, $l.ob kolme kehtaa, Naima-
Umoitukset $2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja kihlaus-llmoi-tnksöt
$2.00 kerta. Kuolonilmoituksöt
?1,50, muistovärsyllä $2.00; Syntymä­ilmoitukset
$1.00, Ayioferoilmoituk-set
$2.00. i
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m. 15
senttiä tuumalta. i
Uutisten joullkoon aljotulsta ilmoi­tuksista
peritää^ 10 senttiä rivillä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
BOsexjtliä. Postissa tulevia ilmoituksia
ei hyväksytä velaksi'tuntemattomilta.
'iPoliittifet 'llmoiifukset $1.00 tuu­malta.
- I
Kaikki li
laukset ja
keelle aijotut kirjeet, ti-rahati'
lovat lähetettävät
osoitteella:
Port Arthur,
GAN.lvDAN UUTISET.
Ont., Canada.
Canadan Uutisista lainattaessa on
tahdo mainittava.
Gsoiteniuuloksesta:turce ilmoittaa
lehden konltoninsokä vanha että uusi
osoite.
maanantaina, jolloin se julaistiin
hallituksen virallisessa julkaisus­sa
Canada ^Gazettessä. Julistus
vapauttaa kaikki asevelvollisuus-säädöksen
rikkomisesta vankeus­rangaistukseen
tuomitut canada-laiset
vangit ja säätää että kaikki
sanottujen säädösten rikkojia vas­taan
nostetut oikeusjutut saavat
ra n e r a. y ös k i n va j)au ttaa tämä
yi e i nei 1 a rmahdus j ulis tus kaikesta
edesvastuusta nekin henkilöt, jot­ka
ovat. asevelvollisuuslain mu­kaa
n r ikol lis ia, m uita ovat tähän
asti onnistuneet vältitää joutumas­ta
rikoksestaan edesvastimseen
Canadan asevelvollisuuslaki, jo­ka
määräsi, että jokainen 20—45
ikäinen Canada^sa asuva Britani-an
alamainen on velvollinen sota­palvelukseen,
ellei häntä .erikoi­siasi
i siitä vapauteta, astui voi­maan
syyskesällä vuonna 1917 —
aikana, jolloin sotat.^.ian-.c oli va-ka\
immilla.Ti ja l^rUanic:, ynnä
muut liittoutuneet vallat tarvitsi­vat
kipeästi lisävoimia.
CANADAJNT, UU UTISET
(The Ctjnuda Nevrsf)
Thn only Finnish Newspapor in Can­ada.
Publlshed every Thursdayj toy
TLe Canada m'ws iVibllshiug Oo.
Erick >J. Korte, Manager. I
J. H. 1 Hirvi, Editor.
Daily News Bld|^^., Port Ar'li|hur, Ont.
, CAX.VDAN UUTISOT
le.Tvelcomcd aiid read in every Finnish
home in the Dominion, it is the only
direj^t advertisiiiy inedjum ' for .tliose
manufacturors .and^ merhants •vvho
wl«h to creato and bul|i|d a profitable
»nd pernianent ^emand|for thoir prod-ucts
and mcrchandise hy the larirc and
ever growing r^nnish populatlon resid-i
n gm Canada.' P^ace^r-our trial ad^
vertisenient. a.ijd get rcsljl
. Advertisingl ratCiS 'lOc. per ineh. •
Poliiical advs. 51.00 ^^>er Inch.
; Adverli;:^cnie'nts niust fcach our. of-fiGe
Wcdnosdii!y noan Lo appear on
Thursday's issue. ' r
SubscruAion price, in. danada $2.00
per year,.. UnUed States-and olher
counLri('s^2.i|o por 5]|bar ?n..advance. .
Kntercil us .«^ccond class luail, luat-ter,
Doc. t; 1015, at ilic Post Olfice at
Fort Arihnrj Ontario, Canada.
THE AIM TI^E C'ANADAN
UUTISET. 1
To help presepve tJie ideals and
sacred traditions of thisj our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe its. Iaws and inspire others to
respect and obey thcim: To strive
unceasingly. tO: ;qffi(5ken. the;.pub.lic's
Bense of Civic diity: ali ways to aid
Jn making this countrij greater and
better than we found it.
4-
— Venäjän ky^^ymyksen yhtey-
(h.'s.sä piiiimässään puheessa Eng­lannin
parlamentin alahuoneessa,
lausui ])ääministeri hloydOcorj^^e
ni. m.:
" V o i k o y k s i k ä ä n j ä r j e l l i n e n i l i -
minei)neuvoa meitä otiaman osal­leni
m e . jii r jesty ksen i.)a lau tia in i -
se s 1 a n ä j äi 1 ä koi tu .\"a n h ii' v e ii n
e d es vastuu n, 11 lossa m a a ssa. j oi i ka
asioiliin. ei yksikäiin valtio ole se­lot
a n t un u 1 h a ii k k i ma 11 a on n e 11 o -
muuksia osalleen. • .Minä en pelkää
1)() 1 s' 11 e V i s m i a 1 n i ssä ä n maa ssa.. j o ta
liallitaau hyvin. : S i t ä vaslaan on
I aistell ava oikeu(.lella kaikissa, h e-j-
iilIjimällii luotiamusta kaikissa
viienluukissa, rilvkaissa ja köyhis-sii
ja laajoissa joukoissa, jotka ei-
\ ä l ole rikkaita eivälkii kciyhiä.
Minä en ))elkää vallankumoustci.
vaan pelkiiän hurjan • seikkailua
se!laisessa . maassa. • jOnka olosuli-tiHMDvat;
tvuitemattomat ja jossa
ainoastaan perikato on kohdannut
jokaista i.valtakunlaa. j a jokaista
armeijaa joka koskaan on siellä
o l l u t ."
Sen johtlosta, etiii oiktiibion ta­lloisin
sanoen; rinnastamista jat­kaaksemme
: yhtäällä hyvän lialli-tuksen,
toisaalla lujan hallituksen
politiikka. Yiitäällä suoi>eäii oi­keuden,
toisaalla ankaran oikeu-den
j)olitiikka. Yhtäällä luotta­muksen
. lierättäminen kaikkia
viiestf)kerroksia kohtaan, joka tie­tenkin
merkitsee kansan toiveiden
ja oikeuksien ajamista ja turvaa­mista
toisalla kerta kerran perästä
asettuminen kansan sunren enem­mistön
tahtoa j a toivomuksia vas­taan,
ja. .sen luonnollisten oikeuk­sien
ajamisen ei ainoastaan laimin­lyöminen,
vaan suoranainen vasr
tustaminen. " 1
Vertailua näiden katsantokanto­jen
välillä voisi jatkaa, juntta riit­täköön
tällä erää. Suomen pienen
kansan ei tosiaankaan tarvitse ol­la
kahden vaiheella, kummaltako
taholta sen sekä Venäjän sotapor
litiikkaannähden että nykyisessä
sisäpoliittisessa tilanteessa on neu­voa
kvsyttävä.
MIKÄ ON SUOMEN TYÖVÄEN
KANTA?
TAHDONVOIMA JA ROH­KEUS.
• Y1 lilolevajla otsak'ket'lla kasitter
lel^ niniiiH. l l l b l , (karis
V ä i n i ) ' l l u p i i / Siionien S
1! 1 o k r a at i ss a • p uo 1 u e k ok o 11 k S(> n k ii
si 1 el 1 ii v ai': • 1 uley a a. su u n t a k y sy -
myslii. ilij(Vinau:tctt uaaii, et t(nvät
Buonieh- : ikojin •rohkene
missääii suoraan sanoa.olevansa;
liolsheyisin i n i h a i l i j o i t a , va i)ii-:
loit t a u t u v ä t - : ; ''.va.se:i^
d e l l ' ' .iiiuLCJi-ta.a]vse poieuiisoi kir-
;roi.tXajasös.^ilenu nuorisoliitoa
väksymiä puusi la liselinia: vastaa ii.
l l i i i i sahoo. ettil iiuorisoliiton nies
net t el.yta|)ai)äii.tös
i^."^'d t'J1 ja ka n ila {t öm iiiiden inest<i-rinäyle..
S a U l a l l a lvUli:T^
taa liyviillä tahdolla tulkita; sitii
sosiaiideiuöki'iiattiseksi,, : ' kehiin
1 jasy >;it ii ^ kb lu nui uisi i.se k s i . ' ' I i r a
Uu{)li, : \'aal ii. >])tiohu^k6koiilvS(.vn.
jyi^käsli; iiiäärittel(Mini^
t ä s s ä '•suhteessa.sitliiV''hici :on
an kara • • kokem vis."' . ' l i j r \ - i l l ä vä
Ön se ed:esvastuuV> joiika.^
1 JirT/yliiriääräintrn- jjuoluekoko
kantaa ; JSudmen^
holta Suomessa vaadit t i in Suomen väenlupkan ja historian tuomion
— ^lanelier (iuaijdian. y]:si Eng­lannin
\ huomlitnimmlsia sanomä-li'lidistä..
julkaisee k:irjotuksen
Suomesta, ^jossai lausutaan se mie­lipide,
että Suomen hallitus teki
viisaasti kieltäYtyes^iään;ottamas­ta
osaa Pietarin retkeen. '/Ku­kaan
todellinen Suamen ystävä.-'
.lausuu leliti.^^ei olisi voinut toi­voa
v 'je 11 ä. S u p mi j o n i u i s i v a i k e u k -
si in sekaantumalla Veriä jän asioi­hin.
Englanti ja l^anska eivät o-lisi
voineet auttaa Suomea. Nämä^
maat eivät myöskään voi pakoit-taa
Kolshakia ja Deiliikiniä tun­nustamaan
Suomen itiienäisyyttä.
Englanti.o^n i)ykyi.'>iu aikee.ssa jät-läii,
Denikiiiinkin oillan. onnensa
nojaan, vaikka se ^ katsookin hä^
nen taistelevan hyvän ja oikean a-sian
puolesta. Suomen hallitus on
tehnyt viisaan valinnan."
— Varsovasta ilmoitetaan, että
Xeuvosto-Venäjän ^ sotaministeri
Trotski aikoo ensi keväniiä alottaa
hyökkäy«liillkeen iPiiolaa vastaan.
•Fähän sotaretkeeU aikoo Trotski
käyttiiä kiinalaisia slotilaita,-joita
nykyään, otetaan, holshevikicn ar­meijaan
kahdeksan tuhatta päi-vittäiii.
Trotskin sanotaan lausu-sekaantumista
sotaan Neuvosto-
^ ^ M l ä j ä ä vastaan — yritykseen»
johon Brilanian suurvalta päämi-
,n i s 1 A' r i n 1 a us u n n.o n m u k a an e pä i'ö i
antautua — kii-joittaa Turun Sa:
•n 0111 a t o t sa k' Ice el 1 a. " S u u r e n j a pic-nen
älyn politiikka'': • -
LJoyd Geo]'g(>mahtaa meidän oi­keiston
mielestä olla aika lyperä
]:)ol i tik ko.i. • Esi m. l']rjist Ne vanlin-na
n rinnal la suorastaa n dilettant-li.
Killan siitä ole kuin viikon
päivät, kun viimemainittu, oikeis­to
ja onnistuneista, laskelmistaan
tunnettu valtiomies vielä piti tääU.
lä Turussa suuren puheen, jonka
mukaan Suomen oli lähdettävä sii­lien
ankaraan sotaan, johon Eng-
1 a n n i n ra ukka m ai nen suurvalta ei
uskalla . antautua, vaan turhan
pä i t e n \' e t o o h i s t o r i a n A' a r o tuksi i n
VenäjäUäi jolidonihukaisesti tuho­utuneiden
vieraiden arnieijojen
kohtalosta.
Eikä tiima poliirtincii viisaus,
Englannin liallituksen ja parla­mentin
edellä, ole suotu ainoas-edessä.
Se puoluekokous teki juu­ri
sellaiseii päätöksen, jota nyt
ta^a s e.tl es va s t u u tto m ai aii i e kse t j a
a j a t te 1 e i u at t on i a t 1 o \' lU' i t • h a 1 u a v a t
uudistaa." Päiitös saatiin silloin
aikaan siten, että puoluekokouk­sen
enemmiht<) -'-narrall iin - tuo
l.>.iiätös liyväksyuiään vain sen a-
\'.u 11 a,: et t ii . me ne tt e ly ta pa \'a 1 i o -
kunta oli.miltei kokonaan dikta-luurimiesien
kiisissä. .Jo ennen
tuota .i.)uoluekokousta oli puolue­johto
noudattanut -samanlaista
kaksinaamaista . politiikkaa, huo­vannut
ja soutanut puolueen peri-aat
t.eid en j a. h a a i )a l a is t en sei kkai-lulialun
välillä. M u l t a me näem-nie
nyt, että 'tuo tinkiminen.sosia­lidemokratian
kalleimmista tuli
maamme työväenluokalle liian
kalliiksi."
. 'Kirjoittaja - vaatii sen vuoksi, et­tä
puoluekokouksen, on aivan jyr­kästi
tehtävä päätös, mitä menet­telytapaa
on tästä i)uolin nouda­tettava.
Tehtävä ])äätös ei saa
t.vydyttää kaikkia puolueen lie­peillä
liehuvia aineksia. Jos Suo­neen,
että hän uskoo bolshevi.smi-aatteen
älkay''|an versoa 'Kiinassa ryhmäpolitiikan näkökanta; joka
taan. hra Nevanlinnalle, vaan ja­kaa
sitä meillä hänen kanssaan, '"^'^ työväki tahtoo kulkea Usko
kuten tunnettu, koko äärimäinen ^otamieiien. Lassyn ja Kaar.-o
oikeisto, joka katsoo Suomen on­nettomuudeksi
jokaista ^ päivää^
jolloin täällä vieläkin viivytellään
m i e k k a a 11L t ai-11 u m a s t a, j a . o n t ä -
hän onnettomuuteen syypää maait
.hallitus, joka senvuoksi olisi ku­kistettava.
Omituiselta tuntuu todellakin
suuren ja pienen älyn, .suin-en ja
pienen vastuuntunnon:rinnastami­nen,
politiika.ssakin. Yhtäällä har­kitseva,
kaukokatseinen huolenpi­to
koko maan ja kansan edusta ja
hyvästä, toisaalla matalamielinen
ja että liolshevistineiji vallankumo­us
on siellä odotettavissa.
Moskovasta:ilmoltetaaln langat­tomalla,
että 'Neuv(j)sto-Venäjän
ulkoasiain ministeri Tshitcherin
on esittä^nytj Puolan l'i'allitukselle,
että Puyla alkaisi raiihanrieuvotte-luf
• NenvostQ-Venhljän i kanssa.
Puolan haliltiista p;^ydeti ilmoit-taniaan
rauhanneuvottelujen ajas­ta
ja- paikasta. -
', Viime^ kuun 20 p. allekirjoit­ti
Candan kenraalikuvernööri ar­mahdus
julistuksen, y oka koskee
Ijaikkia asevelvollisuuslain mur
aikaan rikollisia canadalaisia. lAr-idus
astui yoimaan seuraa vana
häikäilemättömästi ajaa asioitaaTi
piitaten viisi maan ja kansan:
kohtaloista. Sillä ovathan viimei-'
set. vaatimukset Suomen ryhtymi­sestä
Venäjän sotaan tehty «illä-kin-
uhalla, ettei mitään avustusta­kaan
saataisi.
Entäs Lloyd^ Georgen mieli]5ide
bolshevismia . vastaan taistelemi­sesta,
s. o. rauhaa hankkimisesta-yhteiskunnan
sisällä päin ?' Öy vä
hallitus, ! suopea oikeusj luotta-^
muksen herättäminen kaikkia
väestökerroksia kohtaan. Meidän
oikeistopiirien rauhoitusohjelma
supistuu ! lyhyempään ja voidaan
lausua ainoastaan yMellä isanalla.
Se on: kurinpito! .
Luodon perässä, niin on se sanot­tava
suoraan. Mutta ellei se sitä
tahdo; on sekin sanottava suo-
'ra an. 'S i 11 oi n voi j oka i n eu tietä a,
mihin j)uolue pyrkii ja sen mu­kaan
joko olla siinäniukana tai
erota pois.
Kirjoituksensa lopussa hän ar­vostelee
Turussa ja Jyväskylässä
tehtyjä päätösehdotuksia. Niirä
vastaan ei ole kovin paFjon muis­tutettavaa
siihen 'katsoen, mitä ne
sisältävät. Mutta puoluekokous­päätökseksi
ne eivät kelpaa sen
takia, että ne eivät sisäilä kaik­kea,
mitä tällä kertaa sanottava
on. Ne eivät sisällä sanaakaan
kommunistisia pyHdmyksiä vas­taan,
ne eivät nimeiiomaisesti hyl­kää
kommunistisia taistelutapoja.
Järjestöjen on nyt siis selvästi
lausuttava,: onko puoluekök-ouk-seii
hyväksyttävä tai hyljättävä
epäsosialidcmbkraattiset ^ommu-
^"^Ijsct^ .menettelytavat. Siihen
;on saatava vastaus puoluekokouk­sessa.
— Kun ihminen johonkuhun
i'yhtyy,; niin on hänelle «nemmän
mahdollista kuin luullaan; ja Ju­mala
auttaa viimeisessä hädässä.
—; Pestalozzi.
K ui la k i u i h m isel 1 ä ^ o n jouk ko
erityisiä taipumuksia eli viettejä.
Nämät tavallisesti määräävät
kaikki hänen tekonsa, ollen täten
niiden vaikiittimina tahi alkusyi­nä.
1 hmisellä on n ä e t aina jokin
päämäärä, jota kohti hän "pyrkii,
jota liän kaikin voimin koettaa
saavuttaa. Tätä varten hänen
täyt.yy usein käyttää' kaikki voi­mansa,
sekä ruumiilliset että hen­kiset,
ja jos hän järkähtämättä,
esteistä ^huolimatta pyrkii edel­leen,
sanotaan, että hänellä on lu­ja
tahto.
Uimisen tahto on kuten saiinm-jue
vapaa, hänelle on toisin sano­en
suotu va paus käyttää .sitä: mie-linmäärin,
hyvään tai pahaan.
Ti[ 11 ii tarkoitetaan e 11 ä k n n t e e m -
me jonkun päätöksen, aivan yh­tä
Il y vii s ti oi i sim i n o A:oi ne et te 1 idä
aivan, piiinvastaisen päätöksen.
Kaikki eivät tosin myönnä, et tä'
ihmisen tahto on vapaa, st.' on ni­inittä
i n, sa n oVat 110. rii|)puva -n [--
konaisista '.seikoi.sta, tahi ilimisteii'
omista intohimoista, joidenorja­na
ihminen usein on. Tämii viij-tr>
s ei kuitenkaan i>idä ])aikkaan-sa.
si 11 jL o n h a n m e i lie k u i te n k i n (
a.i 1 n e tl ii \-a pa a ta 111 o, va i k k a: j os-kus
emme osaa sitil käyttää tahi
ohjata.
Kun ihminen reippaasti tekee
l^^iiiitöksensii,. ja, nopeasti ja hor--
jumalia panee sen toimeen, ku-kisiaen
kaikki esteet tieltiiiin,,sa­notaan
eitä liänelläou .tahdon-voimaa
c l i f öisin sanoen, luja läh-
1 n. , Tii t ä i a li (i on vo im aa- ei tul c sc. -
koittaa n. s. toihiintakykyyn, sil--
] ii t ä n I ii < i n i t se a si as^a -y a an- mun­an
osu. tahdon voimasta, joka ijme-;
nee siten. (Mrii ihminen todenteol­la
i-yht.yy toimeen,^ iiinokkaasti
suoi'ittaa päiilivksensä. .
Myo.skin- lahdonvoima' on,' ku-\
ten useimmai:. niuutkin .luonteen
Olliinaisinidet, .syiinynnäinen ih,-
mises>ä — loikilla sitä on enom-niän.
loisilla, taas vähemmän. Si-,
tä voidaan niVfis kasvatuksen ja
hyvien esikuvitn avulla lisätä ja
kehittää ihmisen nuoruuden'ijäs-sii.
'Paras keino -tahdonvoiman
jisiiänriseksion se, etlä nuorukai­nen
saa luottaa omiiii: voimiinsa*'
ja jos hänellii tällöin ensi kerran,
kun - hän saa omintakeisesti toir
j i i i a , , o i i menestystä, lisiiä se suu-i'esii~
liiineTi 'itseluottamiistiian:. ja
tahdonvoimaansa/ Ja kun oppii
luottamaan voimiinsa ja; uupu­matta
pyrkimään pääinäärää
kohti, terästyy, tahdonvoimakin
tiiteii ja siitä on elämässä oleva
paljon hyötyä. Semminkin ny-k
y a i k ah i i , : j oi loin k il pa i 1 u k a k i 11 a
a loi 11 a 011 n i i n .a n kara j a : t a i s le­lu
olemisen jniolesta" niin kiivas^
vaaditaan nuorukaiselta rautaisr
ta tahdonvoimaa, jos hän- mielii
edistyä.— Jos taasen jo nuorena
on tottunut ".antamaan myö^
d e i K ' . j o s o n t o 11 n n u t ka r t.ta mä a 11
esteitä ja vaikeuksia, kadottaa
täten pian luottamuksensa itseen­sä
ja voimiijisa, ja seurauksena
tästä on se, ettei myöhemmin e-nää
ole rohkeutta eikä tahdonvoi­maa
kyllik.si, jotta voisi kiiydä
kohtaloonsa käsiksi terästetyllä
tahdonvoimalla ja luoda on­nensa
itse 1 • Onhan ihminen oman.
onnensa sei)pä, sanotaan ja tä­mä
on kyllä totta., mutta '''sepiil-l
ä " tulee olla sekä käsivarret et­tä
tahdonvoima teräksestii. • '
Eräs laji tahdonvoimaa bn '"ta­vallaan
myös itsepäisyys. Tällä
t a 1' k O i te ta an. e ttä ih mincn . ji?^y-kästi
ja itsepintaisesti pitää kihi-ni
mielipiteestään — oii se _sit'ten
okea tahi väärä --^ ainoastaan sii-
Vuodelle 1920.
Alkaneena jo viidennen vuositaipaleensa, pyytää CariadanuAfiset sul­keutua
edelleenkin Canadan suomalaisen yleisön suosioon, tarjoutuen tilatta­vaksi
yuodelfe 1920. Entiseen tapaansa aikoo Uutiset tehdä joka,viikkoisen
vierailunsa kansalaistemme koteihin suuren Qanadan eri perukoilla^ ja toivoo
edelleen säilyttävänsä entiset monivuotiset lukijansa ja saa^^nsa paljon uusia
lisäksi. Tätä; emnie kuitenkaan toivo ainoastaan entisten saavutusten perus­teella,
vaikka uskonimekin että lehtemme saavuttama suosit) ja runsas tilaaja-määrä
todistaa kansanime yleensä antavan niille täyden tunnustuksen, vaan^
olemme ryhtyneet erikoisiin toimenpiteisiin saadaksemme Canadan Uutiset
vuodella 1920. entistä arvolikaammaksi, pirteämmäksi ja monipuolisemmaksi,
sekä kaikin puolin Canadan suomalaisten sanomalehtitarvetta tkyttäväksi.
Kuten tämän lehden ensimmäisessä numerossa ja sitieniminkin aika-ajottainjulaistussa
ohjelmakirjoituksessa lausuttiin, on Canadan Uutiset V A - .
PAAMIELINEN JA ITSENÄINEN. Juuri tätä seikkaa pyydämme yhä pai­nostaa.,
sillä nuo kaksi ominaisuutta yhdistyneinä takaavat, että lehti tulee ^ina '
edustamaan kansan asiaa ja olemaan niin sanoaksemme kansan hengen oikea
. ja rehellinen tulkki j a väärentämättömien uutistietojen jakaja.; Ka^ikista puo­lueiltaa
riippumattomana tulee Canadan Uutiset edistämään ja tukemaan kaik­kea,
mikäon totta, hyvää ja oil^eaa.' Samasta syystä voi se maltillisesti hai'ki-ta
ja oikeamielisesti arvostella kail^kia asioita, sekä puöhieisim liatsomatta
vastustaa kaikkea, mikä on petollista ja vääi'ää ja yleisille kansaiAme eduille
vahingollista. Halpamainen solvailu, ja Mihkorniehnen ahlsrepimine'^ joka ei
mitään hyVää edistä eikä rakenna, ei kuulu Canadan Uutisten ohjelmaan. Sen­sijaan
taJitoo Canadan Uutii^Jt tehdä voitavansa tei-veeseen ajattsluun peinistu-van
yhteisymmilrryksen luomiseksi hajalle joutuneiden kansalaistem^me välille.
Omaten.sen vakuutuksen, että puhuen.asiat selvenevät, kun puhuminen
nimittäin, ei ole raMttelua, on Canadan Uutisten palstat aina avoinna asialli­sille
kirjoituksille ja eri aatesuuntia ja katsantokantoja edustavalle ja kosket-t-
elevalle ajatustenvaihdolle. Tässäkin suhteessa ovat Canadan Uutiset puo-luevapaat.
— Tutustumalla- toistemme ajatuskantoihin ja njielipitei^iin ilmanv
ennakkoluuloja ja kdilikoa, kasvaa yhteisymmärryskin.
I
Lehden sisällöstä ja sen järjestämisestä pyydämme^sanoa, että mikäli
tila sallii ja kirjotusten luonne vaatii, tullaan entisessä ; ohjelmakirjoit^uksessa
mainitut osastot edelleenkin säilyttämääh. — Yleisten uutisten osasto tuo tie-dot
viikon tärkeimmistä tapahtumista totuudenmukaisina j i ilman yhtä tai
toista puolueväritystä.—Suomen uutisilla on oma osastonsa, ja? vapaan, itse­näisen
Suomen asioita ja vaiheita seiu"ataan tarkasti. Toivonunepa saavamme ,
lehdellemme kohdakkoim oman ku'jeenvaihtajan Suomeen. — Kpjallisuus-osas-to
tulee edelleenkin säilymään lehdessä ja sisältämään puhdashenkistä, mie­lenkiintoista
jahuvittavaa lukemista. — Toimitusosastossa tiillaan seuraamaan
Canadan ja koko maailman yhteiskunnallisia rientoja ja aatevirtaiiksia, ja kä­sittelemään
kaikkia päivän kysymyksiä. Myöskin tulee tämä ösasio ^sisältä,
mään tärkeitä, valaisevia kirjotuksia yleisistä elämänkysymyksistä. Paitsi rai-
1 ä ylempänä selviää lehden kannasta, tulee työväen ja maanvijljelijäin pyrin­nöt,
raittiusasia, naisten äänioikeus ja muut terveelliset uudistukset saamaan .
Canadan Uutisten kaniiatuksen, mikäli näissä pyrinnöissä menetellään rehelli­sesti
ja noudatetaan tervejärkistä uudistustyötä päämäärien saajvuttamiseksi—
Koti ja talousosastossa tulee olemaan-asiantuntijain kirjotuksia maanviljelyk­sen
j a taloudenhoidon eri! aloilta, sekä erikois-artikkelia useista erilaatuisista
kodin piiriin kuuluvista asioista. ^ "Vapaa Sana "-osasto on avoinna kaikille
asialliteille kirjoituksille ja '' Näin meijän kesken" osastossa saavat kevyemmät
pakinat j a tunnelmalastut sijansa. — "Meiltä ja kaikkialta"-osasto oniayoinna
uutistiedoLlle ja kirjeille kansalaistemme keskuudesta.
Useissa osastoissa tulee olemaan kirjoituksia useilta avustajilta, arvok­kaana
lisänä toimituksen ja kansan syvissä riveissä löytyvien avustajienune
tuotteille. - * \ h
Vaikkakin lehden jiUkaisemiskustannuks^t ovat täniän ja v illitsey^n
kalliin ajan vuoksi suuresti kohonneet, niin on kustantaja kiiitenkin •p9'ättänyt
olla kohottamatta tilaushintaa, vaikka useat suom/alaiset lehdet Yhdysvalloissa
ovat niin iehneet. Canadan Uutisten tilaushinnat ovat seuraavat:
Canadaan: $2.00 koko vuodelta?, $L60 9 kuukaudelta^ $1.25 puolelta
vuodelta, 65 senttiä 3 kuukaudelta ja 25 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $2.50 kokovuodelta ja $1.50 puolelU vuod. °
Monipuolisen, hyödyllisen ja arvoideaan sisältönsä, rehellis,eiii kantansa
ja kohtuullisen tila,ushintansa vuoksi toivoo Canadan Uutipet saavansa tilaa-jakseen
jokaisen aikaansa seuraavan Canadan suomalaisen. , i' ' ^
I
t ä syystä/ että se on hänennnieli-piteensä,
eikä ota kuuleviin, kor-viinsakaan
jäijkisyitä, joilla hä­nen
"vakaumustaan" (useinluin
näet itsekin tietää olevansa vää-.
rässä!) koetetaan järkyttää. Itsc-jjintainen
ihminen ei millään eh­doin
tahdo luopua päätöksestään,
"Olen kerran sen sanonut ja niin
se pitä^\ olla — sanokootpä mmtt
mitä tahansa!'' siinä on hänen
mielilauseensa. ^Moinen itsepäi­syys
ei suinkaan ole hyväksyttä­vä.
Ihmisen tulee kyllä pysyä
päätöksessään, jos se nim. on jär­kevä
ja. muuten edullinen, mutta
ei suiknaan siitä syystä^ että !hän*
sen ön päättnyt! Jos jälestäpäin
huomaa erehtyneensä, ei suinkaan
ole mikään häpeä sitä- .myöntää.
Itsepäisyys on aina' typeryyden Q-sOtteena.
.* 'v'^
On vielä ei'äitä luonteenominair:
suuksia, jotka myös ovat lujan
tahdonvoiman seurauksia, njm.
urhoollisuus, rohkeus ja uhkaroli-keus.
•: •:
Urhollisuus ja rohkeus oval,
kun ne eivätmene liian- pitkälle,
miehen kunniaksi. Ne ilmenevät
siten, että ihminen, ei pelkää, joi)a
ylönkatsookin vaaroja j a vastuk-
.sia. Urhoollinen sotilas voi seis­tä
tiheiinmässä kuulatuiskussa sil-mää
räpäyttämättä, vaikka, hän
kylläkin tietää miten lähellä vaa­ra
on. Joskus .voi urhoollisuus
johtua, myös tietämättömyydestä,
kiin ihmisellä ei ole aavistusta­kaan
uhkaavasta vaarasta. Jos e-sim.
villi-ihminen hurjasti syöksee
halusta tai tullakseen kuuluisaksi,
l)anee henkensä alttiiksi tyhmän­rohkeassa
yrityksessä. Moinen
•' urhoilisuus" ei ansaitse kiitosta
— päinvastoin iulisi sitä ankaras­ti
uioittia, sillä oiilianilnnishe^^^^^^^^^
toki iiiiu kallis, .että sitit ei saa
turhanpäiten saattaa vaaran alai­seksi.
Tänimöinehuhka^^
ei sitäi>äits6 aina' ole osotteenä sii­tä
ettäihminen todella on rohkea;
t odelii sen: v a aran - uh ate ssa/sä a: u -;
sein nähdä inoisen ker.skaajan en­siksi
korjaavan luunsa [turvalli­seen
paikkaan.
rTn od1e lTlTi nen roh1 kVe us l^a Ur1h oo,1l1l l•- tavat Kalpeudlena, PiäSnvsSapynt jta aEiövttbamUtu-;
, . ., - n T -1 muut taudit
SUUS ovat aina ihmiselle kunniak- huonosta Hernliöstosta, malltsestä työnteos-
. •-, . .V . la.y^i., joista vioista johtuu taas väsvrtä;: si. Sodassa VOI ihminen nayttaa ruumii»8a.i^
tykkipatteria vastaan, jonka tu- rohkeuttaan ja urheat teot tule- na"ttia^ja"iisaäväWuSin^%^^^
kä jäseniä.i Kun hän rohkeasti
rylityy'liyöhon, kun hän urhoolli­sesti
kestää vastukset niissä sor-xtu
liatta ja aina rohkeana täyttää
vei voi lisi^uteiisa ja rohkeasti seu-
. I . - . ,
raa, omantunnon vaatimuksia, sil­loin
osoittaa hän olevansa mies, jo­hon
voi luoj^taa, ja ennemmin tai
myöhemmin on hänen "rohkeu­tensa
' • myi/s tuleva runsaasti pal­kituksi.
Ritapirit
hoavaa vaikutusta hän ei tunne,
johtuu hänen rohkeutensa tietä­mättömyydestä.
Kun sitävastoin
eurooppalainen sotilas tekee ryn­näkön
linnoitusta vastaan; johtuu'
hänen rohkeutensa velvollisuuden
tunnosta. Uhkarohkeudeksi vih-,
döin nimitämme sitä, kun ihminen
itohanpaitön, joko kertaamisen
vat myös aina palkituiksi. Samoin ^ lästd näette mitä Slskm pötiias sanoo:
on tapana antaa niille, jotka oman ^r. P. A. Ligneii. SupeSJrÄ!* "
henkensä uhalla ovat' P.elastaneet ^ K f f ^ f i Ä ^ teiiie
lähimmäisen uhkaavastii hengen- I"?'f »yt täydellisesti tem ja byn^a
Vaarasta, i vedestä, tulesta J. n. e., »^eiUeuI. Kunnioituksella, Herman Hill.
palkinnoksi kunniamitalli.—Roh- rä/sJÄet^^n posti^^^^^^^^
keutta voi ihminen osottaa taval- tSÄuo^^a.,'. ^UUD
lisessa elämässäkin, vaikka ei mi­kään
vaara uhkaakaan henkeä ei-»
1
—LlgijelUn Apteekki on enurin—
m —Suom. AptfeekU Ybdy&vaUoiasa-^ Ö .
P. A;l LIQNELI. CO., SupoflOP, Wie.