Vapaus, March 13, 1924

              No. 32 Torstaina, maaK^ 13 II. — TOnr M a r ^ la
ii 55
Venäjän bolshevikit orat käyneet^
» k a r a » luokkataxstelukoulnä. He
oliTat pakoitetnt tekemään kaiken-
Isiaen puolnetyön salaisesti tsaarin
santarmien j a ohranan heitä, alin­omaa
rainotessa. Samallaisissa olois-ja
he joutuivat toimittamaan ja
painamaan myöskin Bhomalehte-ään.
Eäm. vuosina 1912-1913 j n l -
iaisvat nämä toverit san^malehte-läB
«Pravdaa» (Totuus) suoroalai-aenUn
mielestä vallan täyttömissä
oloissa. <
Venäläiset toverit, toimittivat, j a l -
iaisirat ja levittivät lehtensä yhtei-jestL
Useimmat tietenkin päivär
työneä oheUa j a säästäen työpalkas­taan
tarvittavat varat Lehti puo-iMtaan
saattoi antaa heille parasta
tjitä he toivoivat, mikä oli heille
iyödjksi työssä j a taistelussa. L e h -
iea ympärille olivat täten - kokoon»
tnneet kaikki TaIlankumoukseIlis-»t
työläiEet. Se muodostui eläväksi,
elimelliseksi yhdyssiteeksi heidän
TäJillään. Se kertoi heille korutto- vallankumouksellisten työläisten, työ-listinen
liikeyritys. Se ei liioip pal­vellut
kir|a«an 3^eis5n untisnälkää
tai ajanvietettä, se.ei liioin halunnt
tunnistusta ulkomuodostaan. Use­asti
oli sen pakko ilmestyä pienessä
koossa salakirjapainoissa painettuna.
Taistelevan köyhälistön sanoma­lehden
täytyy olla peili, josta työ­läisten
elämä n ä k y y . S e i i täytyy
muodostua työläisten ajatusten tul­kiksi.
Sen täytyy kertoa työläisben
kokemuksista heidän työskentelys­tään
työpaikoissa, pelloilla tai ilmais
ta • työttömien havaintoja. Kun • työ­läiset
kokoavat näitä jokapäiväisen
elämänsä tieltä j a tien vrasilta, saa­miaan
kokemuksia ja sitten niitä
yhteisesti pohtiyat, niin niistä muo­dostua
mitä arvokkmnta ainehistoa
kmkille pnoluetovereiile, joita voi­daan
käyttää arvokkaana apuna ' t i ­lannetta
arvioitaessa ja parempia
toiinintapoja suunniteltaessa.
Työväen lehden täytyy muodostua
proletaariseksi taistelujärjestöksi,
Bjasti, miten sen tai sen työpaikan
työläiset asioista ajattelivat, miten
toverit siellä täi siellä eteenpäin pyr
kivat. Se oli heille kaikki kaikessa.
Lehden ympärille muodostui täten
alitninen, uhrautuva ja toimelias
järjestö. He alkoivatkin kutsua l e h -
teään «Meidän lehdeksi». ,
•Kmä lehti ei ollut mikään kapijta-kunnaksi
:— kaikkien niitten, jotka
lehteen kirjoittavat, jotka sitä lato­vat,
painattavat, hoitavat sen talout­ta,
jakavat, myyvät, jotka kokoavat
sen sisältöä varten paikallista aine­histoa,
jotka sitä toveriryhmissä poh­tivat
j a muokkaavat, jotka sitä ali­tuisesti
levittävät.
Jotta lehti saataisiin muodostu­maan
tällaiseksi voimakkaaksi työ­kunnaksi,
onvjokaisen tySäisen heti
riennettävä niin lähelle lehteä kuin
nahdoHiata. Lehden eteen täytyy
työskennenä, muuten ei se pyisy
kunnossa. Jokaisen ^öläisen tulee
muistan, että lehti on liänen aseen­sa,
jota pitää joka päivä uudelleen
terästää j a teroittaa ollakseen käyt­tökelpoinen,
•
Puolueen jäsenten on pnolustetta-va
lehteään kaikessa kaikkia sen v i ­hollisia
vastaanT K a p i t a l i ^ s e n sa­nomalehdistön
lihjottavuus, sen v a l ­heet,
totuuden katala salaaminen ja
kalkki sen koiruudet on selvästi pal­jastettava
ja jyrkästi leimattava.
Muihin työväen oikeaa luokkataiste­lua
j a meidän järjestöjämme vas­taan
tappeleviin lehtiin on suhtau­duttava
samalla tavalla. On alitni-sesti
hyökättävä sen kimppuun, ek­symättä
kuitenkaan pikkumaiseen
nalkutukseen.
Tähän tapaan on H i r n Kommu­nistisen
Internatsionale sanonut
puolueen sanomalehdistä sekä niiden
toimittamisesta. Ja me olemme nuo
sanat omaksuneet itsellemme. Pal­jon
lehdeltämme vielä puuttuu voi­dakseen
nuo ehdot täyttää. Mutta
j o k a p äiyäisellä, uupumattomalla
ahertamisella ja työläisten, kanssa
yhteisesti toimimalla on lehtemme
yhä voimistuva sekä henkisesti että
aineellisesti.
ta jos he senkin tekisivät niin t u ­lemme
olemaan paremmalla puolella
siinä taistelussa.. Jos työnantajat
jatkavat vastustustaan nyt, niin
osoffctavat he vähemmän järl^e\^-
tä kuin koskaan ennen.
Uskomme! varmasti, että jos yh­tiöillä
olisi nodelleen tarjolla se
mahdollisuus, mikä niillä oli - kaksi
kuukautta/ sitten, niin myöntyisivät
ne vaatimuksiin empimättä. Mutta
kun he taistelivat meitä vastaan ko­ko
rekikelin ajan, niin katsomme ei
saavuttaramme^ enää suuriakaan jat­kamalla
lakkoa par'haan rekikelin
päätyttyä. -
Tulemme pitämiään ävustusasemat
käynnissä vielä muutaman päivän,
että jäsenillä on tilaisuus hankkia
itselleen työpaikka. Tulemme pitä-mään
ne käynnissä siitäkin syystä,
että jos työnantajat yrittäisivät en­sialuksi
suikea osan jäsenistämme
työstä. Jos heillä on hituistakaan
järkeä, niin eivät he yritä sellaista.
Olemme kuitenkin varustautuneet
kaiken varalle. Lakkokoneistomme
on edelleen eheä, joten._ kykenemme
muutamassa tunnissa ryhtymään
minkälaisiin keinoihin vain tarve
vaatii.
Työmaataistelijoita
odotetaan Detroi­tiin
Yköi Leiiinin ensimäi-siä
kirjotuksia
• . Pian jo 30 vuot­ta'
sitten, jouluk.
1893 oli Waldi-l^
iOät Iljitsh «Työ-v
ä e n luokan va­pautuksen
taiste-iuliiton
» jofhdossa
Pietarissa j a val­misti
lehden «Työ­väen
asia.» Toi­mittajana
Lenin;
Krisbanowski j a Martow. Kirjapai-
1 0 oli kansanvapausläisten salapaino
lieden puolella.' Lenin oli k i r j o i t -
tauttt: «Mitä ajattelevat ministerim-
«Fr. Eijgeis», «Vehäjän työvä-
«Ilei, «Jaroslawin lakko» j a 2. k i r -
joitasta Ivanovo-TVosnesenskin ku-tojain
lakoista. Mutta yöllä 8—9
p. jouluk. vangitsi poliisi Leninin
ja muita toimitsijoita, 'Eräällä, sit­ten
Siperiassa kuolleelle oli - ^ l l ut
käsikirjoitukset. Nyt onkin, poliisin
papereista löytynyt kirjotus: <£Mitä
ajattelevat ministerimme», — Siinä
selostetaan sisäministeri Durnowon
kirjettä pyhän synoodin yliproku-raattorille
Pobjeddnotshewille. M i -
Bisteri on kauhuissaan^ kun sunnun­taikouluissa
opetetaan-^Jrhteiskunnal
lisiä asioita, opettajana on — yli­oppilas,
jopa «kokonainen, kerho epä-
Inotettavia ihmisiä». — Lenin ivai-
IM, että «ministeri pitää työväkeä
ruutina ja tietoa sekä sivistystä; k i ­pinänä.
Hän on vakuutettu, että
jos kipinä sattuu ruutiin, syntyy rä­jähdys.
Me emme VOI olla tyydy-tybellä
merMtsemättä, että tässä
liarvinaisessa tapauksessa olemme
% s i n ja .ehdottomasti; hänen ylhäi­syytensä
kanssa samaa^ mieltä.» —
Selostettuaan lähemmin tuon pimen-toläisministerin
pelkoa, lopettaa L e ­nin:
«Työläiset! Te näette kuinka
Iraolettavasti ministerimme pelkää­jät
tiedon liittäniistä työväkeen.
-Osoittakaa kaikille, ettei mikään voi­na
voi riistää työväeltä tietoa. Tie­tämättöminä
ovat työläiset turvat-
*o»at, tietävinä ovat Ije voima!»
lassa annetaan
palttua kansanvallalle
^ Juuri pidetyn Raivaajan yhtiöko-
«onkseii menosta kJrjottaa Eteen-
Päni kirjeenvaihtaja aeniaavaa:
^tömuutoksissa .^pähtui huvit-
« " a kohtauksia, joissa paljastui
2«kelaisten erimielisyydet j a heidän-
^Riitaisuutensa omien teoriainsa
J*Ea, Johtokunnan sääntömuu-
^«issa nimittäin esitettiin päatbi-
™«aian valinnan antamista johto-f^
nalle, Worcesterin osasto sensi-
^ vaati, että päätoimittaja vali-
^ yleisäänestyksellä
Perka
Kähkösen
^ puolusti voimakkaasti yleis-
^ t y s t ä , koska se merkitsee kan-
^aita-periaatteen toteuttamista,
^^sen £5jaan johtokunnalle Välin-
" ^°o^ttaminen meridtse-
« bol&eyismis diktatuuria. Käh-könen
ihmetteli, kuinka pimeää vä­keä
itäläiset ovat j a i i u n k a he tais­televat
omia periaatteitaan vastaan
käytännössä- Sanoi, «ttä joukot va­littavat
ettei heillä ^ mitään sa­nanvaltaa
j a että heidän puoleensa
käännytään ainoastaan silloin, kun
rahaa tarvitaan. Pekka olisi tarjon­nut
ehkä paljonkin hnyia meille va­semmistolaisille,
mutta vanha kaarti,
joka halusi saada. kokouksen suju­maan
, eiiniakolta laaditun ohjelman
mukaisesti oli rajoittanut puhevuo-rot
5 minuuttiin.
Kuitenkin sai Pekka lyhyessä pu-hevuorossaan
vanlian-kaartin mie­het
aikalnilla kuohnksiin. I ;
Viitala nousi pystyyn ensiksi. Hän
antoi palttua kansanvallalle. Sanoi
sen huseeraarnisesta olleen katkerat
kokemiikset Raivaajan liikkeelle. Sa­maa
sanoivat muut puhujat. Kan­sanvalta
ei nimittäin ole osottautu-nut
terveelliseksi noskelaisten van­han
kaartin suunnitelmille, se on
usein pyrkinyt lyömään ne nurin.
Tov. Sinisalo muistutti pilkallises­ti
mitenkä joku vuosi sitten kansan­valta
; äänesti erään , Syrjälän pois
toimituksesta, mutta siitä huolimat­ta
hän on • siellä edeBeenkin*
\ Mooses yritti rientää pelastamaan
kansanvaltaa, pahotellen että, täällä
on sitä ivattu, selittäen iettä kansan­valta
voidaan supistaa vaikka yhden
miVhen käsiin (mutta eikö tämä ole
jo miltei samaa kuin bolshevikinen
diktatuuri?).
KäMcönen ihmetteli edelleen mi­tenkä
• itäläiset (Pokka on nimittäin
länteläineri) halveksuvat j a pelkää­vät
joukkojen kontrollivaltaa.
Äänestyksessä johtolcunnan sään-töesitys
luonnollisesti hyväksyttiin.
Tissari Gardneristä oli toinen villi
"feilustaja, joka' vaati että johtokun­nan
sääntöesityksestä poistetaan se
kohta, jossa lausutaan, ettei yhtiö­kokousta
tee Idttomaksi se seikka
vaikkapa johtok, laiminlöisi siitä .il­moittamisen.;
Kähkönen j a Tissari
muodostivat kysymyksessä yhteis­rintaman
vanhaa kaartia vastaan.,
joka sääntöjen nojalla valmistuu pi
tämään • yhtiökokoukset ihan noin
salakähmäisesti. Johtokunnan esitys
kuitenkin hyväksyttiin 20 äänellä €
vastaan.
Kun puheenjohtaja Annala alkoi
lopettaa kokousta, nousi vielä eräs
edustaja, joka tiedusti, että merkit­seekö
tämä njrt sitten sitä, ettei
esim. toimitustakaan saa arvostella
ensinkään. Puheenjohtaja sanoi että
juuri sitä tämä merkitsee- Ja mi­täpä
srtä toimituksestakaan arvoste­lemaan
olisi rövettn kun ei kerran
johtokuntaa eikä liikkeenhoitoakaan
arvosteltu.
Näin päättyi tämä noskelaisten
ainoan lehden kustannusyhtiön ko­kous.
Kokouksessa oli munten kai­ken
aikaa läsnä eräs juutalainen
lakimies, nähtävästi «laillisella» neu­vonantajana.
Muuten meille oltiin • kokolailla
gentlemannimaisia,: ainoastaan jot­kut,
kuten Reivo j a Hedman yritti­vät
rakkikoiran tavoin pitää yllä
jonkunlaista nälviniista.
1. W. W. liiton eräs de­partementti
suljettu
Induatrialistissa kirjotetaan I. W.
W. liiton Ruokatavaratyöläisten te-ollisuusunion
lakkauttamisesta seu­raavaa:
I. W. W. liiton toimeenpanevan
komitean puheenjohtaja, työläistov.
Jos Fisher ilmottaa, että koska Ruo­katavaratyöläisten
teoUisuusunion
460 branchin nimittämät ehdokkaat
eivät ole hyväksyneet ehdokkuutta
mainitun . teoHisuusunion toimitsi-joiksi,
niin James >S. Carroll, joka
on toiminut yli sääntöjen määrää-märi
ajan sihteerinä, erosi toimes­taan
j a jätti union viraston järjes­tön
Yleiselle Toimeenpanevalle .,Ko^
mitealle. '
,Tästälähtien tuleje No. 460 sih­teerinä
toimimaan E. V . Wallis, jo­ka
nykyään . toimii toistenkin pien.
ten unioiden sihteerinä. .
Suomen armeijan tila
•Ruotsissa ilmestyvä ^Dagens N y ­heter
» mainitsee Suomen arme^ijan
tilasta j a välineistä m. m. seuraa-,
vaa: '
«Suoman armeija huonosti varus­tettu;
se ei voi ampua.»
«^Konekiväärit suureksi osaksi kel­vottomia;
patruunat eivftt syty.» ,
«Varsinkiif venäläisistä joukoista
tulleita upseereita syytetään anka­rasti,
»'; . " • , • / ;
«Taisteluosaston kuormasto on,
kuten muukin, yhä väliaikaisella
kaTinaJla, Ulkomailta- on ostettu
rattaita ja valjaita, joista ei kor­jaamallakaan
ole saatu käyttökel­poisia.
Suuri osa valjaista huomat­tiin
.sitäpaitsi aasin valjaiksi.»
•tHeinäk, 1921 särkyi koeammun-nassa
yksi rannikkopuolustuksen
suurimmista tykeistä, aiheuttaen
45,000 markan vahingon. Onnetto­muus
aiheutui siitä, että komresso-rista
puuttui öljyä»
«Jos liikekannallepano olisi 19^2
ollut suoritettava, olisi erään kone­kiväärikomppanian
yhdeksästä kone
kivääristä ollut käyttökelpoisia aino­astaan
kolme taikka neljä eli ne,
joissa vielä ole tallella alkuperäiset
venäläiset lukot,» .
Nimimerkki «tna» kirjottaa Työ-miehessä
m, m. seuraavaa:
«Työmaataistelua». Palkat auto-r
sapoissa on tämän talven aikana pol­jettu
alas, työ on paljon kovempaa
j a työnjohtaja tavallista ryöhkeäm-pi.
Tämän tilanteen, jos minkään,
luulisi pakottavan työläisiä järjesty­mään.
Olen odottanut, että koska
ne I. W. W:n pojat siirtävät sen
työmaataistelua haalilta tänne työ­maalle,
mutta > e i sitä vaan rupea
kuulumaan. Jotain olisi tehtävä,
sen kaikki myöntävät, mutta mitä
on se «jotain»? Kaikkejn ensiksi
pälkähtää päähän, että vika on työn-jofhtajassa
ja n i i n keksitään keinoja
miten saisi seii pois tieltään. Monta
huvittavaa keksintöä^ on esitetty
eräällekin Fisherin : työnjohtajalle
sopivaksi lääkkeeksi, mutta auttai­siko
se' työläisiä hituistakaan, jos
samainen mies joutaisi pois. Mitä
vielä. Sijalle talisi toinen,' joka al­kaisi
toteuttaa samoja määräyksiä,
määräyksiä, mitkä eivät ole synty­neet
minkään yksit^sen työnjoTita-jan
kalloissa, vaan tulemat ne työ­läisille
näkymättömältä haliijalta.
Jokainen työläinen tuntee .piiäkurin-'
sa, mutta ei käsitä kuka; on hänen
määrännyt piiskattavaksi. Autobo-dy-^
työläiset näyttävätkän' taas järjeB^
tymisen merkkejä. ;Äuto-workers
Unio on alkanut panna suurempaa
-huomiota m e ^ l l i - j a puutyöntekijäin
järjestämiseen. Maalarit j a trim-marit
ovat hyvin järjestyneitä ja
heidän palkkojen alennusta ei ole
tapahtunutkaan > samassa tahdissa
kuin puu- j a metallityöläisten. Auto-työläisiliä
ei ole suurimakaan valin­nan
varaa järjestöniuotoon nähden.
Auto-Worker9. Unio on teollinen
unio j a näyttää sillä olevan ainakin
Kanpanboltajan toM
Sointulan Osuuskaupassa juliste­taan
haettavaksi hohtikuan 15 p.
mennessä. Vaaditaan suomen- Ja
engl.-^elen taito sekä kaksinkertai­nen
aimerikal. kirjanipitotaito, joka
on hänen itsensä hoidettava. (Kaup­pa
on viime' vuosina ollut aviki Uo
8 a.p. klo 5 ilL,. jä on liikevaihto
ollut noin 4—6 tuh. doU kuukau­dessa.
Kaupassa on kaksi apulaista,
kaupanhoitajan valvonnan alaisina.
Hänen huolehdittavakseen knttlau
myös laivojen vastaanottaminen, joi­ta
nykyään käy 3 viikossa. Kaupan­hoitajan
on hankittava $3,000 taka
us. Irtisanomisaika molemmin puo­lin
3 kuukautta. Muuten toimii
kaupanhoitaja johtokunnan ohjeit­ten
alaisena. Toimeen oh astuttava
ensi kesäkuun 1 p. Hakemukset
suosituksineen ja palkka vaatimuksi­neen
lähetettävä osotteella:
SOINTULAN OSUUSKAUPAN
JOHTOKUNTA
Sointula, B. 6.
KiiianpMlät bQom.!
Toimeensa kykenevä kirjanpitäjä
saa paikan Nolalun suomalaisessa
osuuskaupassa. Hakemukset suosi­tuksineen
ja palkkavaatimuksincen
tulee olla sisällä t k , 16 päivään
mennessä. Valitun on kyettävä
hankkimaan tuhannen dollarin taka­us
j a on toimeen saavuttava kutsun
saatuaan. (•
THE FARMERS MERCANTILE
ASS'N LTD.
Nolalu, Ontario.
dollisten puoluemuodostumien kaut­ta,
kuten kirjeessä avoimesti sano­taan,
Kaikkea tätä röyhkeää kansa-iaisvapauksien
polkemista harjote-taan
aiitä huolimatta, vaikka kom­munisteja
vastaan käydyssä oikeus­taistelussa'ei
ole vielä annettu lopul­lista
päätöstä kommunistisia puolue-laitoksia
j a yksityisiä henkilöitä vaa­taan.
Ja sikäli kun jutun tähän
astinen käsittely osottaa, kuivur
vat . k o m m u n i s t e j a vastaan
esitetyt todistukset hyvin " m i ­tättömiin,
jopa niin onton olematto­miksi
j a mielivaltaisikBi, että juttua
seuraamassa ollut ruotsalainen la­kimies
Nils Söderqvist jutun^ohdos-ta
antamassaan Iausunnpssaan<m. m.
hnomauttaa, ettef voi stiinkaän kiel­tää
sitä; tosiasiaa, että koko kanne
perustuu kokonaiseen taivaaseen
huutavain laittomuuksien sarjaan,
JSäistä ovat huomattavimpia kansan­edustajain
vangitseminen—perus­tuslain
selväin säännösten j a kan­sanedustajain
oikeuksien suoranai­nen
loukkaus — j a kirjapainojen
takavarikointi, jotka yleiseen olivat
hyvä halu jär'jestää. Missä määrin
se tulee siinä onnistumaan riippuu
kokonaan työläisistä, L W . . W . liit­to
iei "näy panevan tikkaa ristiin te-ollisuustyöläisten'
järjestämisessä
muualla kuin klubin seinien sisällä.
/^Tyranni Kivihiilen''
uhrilista
Lakko siirretty työ­maalle
Industrialistin kirjeenvaihtajalta.
Cranhrook, B. C. — - E i l e n pidet­tiin
täällä konferenssi,-, johon otti
osaa eri lakkovahtikämpiltä saapu-neet
edustajat j a kaikki täällä ole­vat
jäsenet. Pitkähkön keskustelun
jälkeen, jossa kaikki seikat otettiin
huomioon päätettiin siirtää lakko
työmaalle. ;
'Katsomme olevan viisainta pala­ta
työmaalle j a päästyämme eroon
rikkureista, tulemme saattamaan
voimaan kahdeksantuntisen. päivän
niillä keinoilla, millä i . w, w.-Iäiset
ovat'muuallaKn sen tehneet — yk­sinkertaisesti
tekemällä työtä kah­deksan
tuntia päivässä, siinä kaikki.
Työmaatoiminnalla tulemme myös
sattamaan voimaan muut vaatimnk-set.
• ,
Emme usko työnantajain vastus­tavan
erikoisen paljon enää, Hst-
• Viime vuonna 'menetti 2,4S2 k a i -
vantomiestä henkensä Yhdysvaltain
hiilikaivannoissa. Näistä 2,249 me­netti
henkensä maan alla, 4^ Kaivan­non
aukossa, ja 157 maanpäällys-töissä.
Hiilen tuotanto vuoden kuluessa
oli 641, 47€,000 tonnia, joten kiiole-vaisuusprosentti
oH 3.82 kutakin
miljoonaa tonnia kohti, k u n se edel­lisenä
vuotena oli, 4.15 kutakin mil­joonaa
tonnia kohti.
' Lehdessämme julaistu Suomen
hallituksen antama ukaasi kommu­nistien
eduskuntavaalien kieltämi­sestä
on omiansa kuvaamaan sitä
mielivaltaa, minkä alaisena Suomen
työläistoverit ovat jo piteirunän a i ­kaa
toimineet j a joutuvat edelFeen-kin
toimimaan.
Samalla kun kiertokiiie ^äamät-tömästi
kieltää kommunisteja käy­mään
eduskuntavaaleihin tähänastis­ten
puoluemuotojensa nimessä ja
yhteydessä, on hallituksen, tarkotuk-sena
jcertakaikkiaan ehkäistä kom-mnnistien
vaalitaistela uusien mah-erillisiä
osakeyhtiöitä, mutta täten
estettiin ei ainoastaan painamasta
työväenpuolueen äänenkannattajia
vaan myös ylipäänsä harjoittamasta
kirjapainoliikettä., Elinkeinovapaus
on täten tällä alalla täysin lakkau­tettu.
Mitä lehtien lakkauttamiseen
tulee,-säätää.iaki, että tästä on oir
keusistuimen tehtävä päätös kor­keintaan
kolmeksi kuukaudeksi.
Mutta nyt on lehdet lakkautettu hal­linnollista
tietä ja korkein -lakkaut-tamisaika
on j o aikoja ollut ohi i l ­man,
^ttä olisi .ryhdytty mihinkään
toimiin lakkautuspäätösten peruut­tamiseksi.
Sama on laita takavari­koitujen
painotuotteiden. •. Sääntö­jen
mukaan olisi oikeus istuimen
tehtävä niistä päätös kahdeLsan päi­vän
kuluessa. Mutta niin ei ole t a ­pahtunut.
Viranomaiset ovat avoi­mesti
ja raa'a8ti polkeneet jalkainsa
alle lain selvät määräykset näis-sä
kohdin.
Kaikkiaan oli vielä vangittuna 89
syytettyä. Lopullinen päätös annet­taneen
pikapuoliin.
— Minkälainen päätös?
«Jos arvioisin asiaa vain sen tyh­jyyden
perusteella, jota syyttäjän
ainehisto edustaa, j a sen argiiment-timäärän
nojalla, mitä syytettyjen
j a näiden puolustajain taholta on
esitetty syyttäjän löysiä väitteitä
vafitaän» huomaiiitti t r i S,, «niin en
voisi hetkeäkään uskoa muuta kuiny
että päätös, on täysin vapauttava.
Mutta sen pahempi on otetta
lukuun, että Suomessa vaikuttavat
eräät muutkin tekijät oikeuden pää­tökseen,
aivan samoin kuin jutun
vireillepanoonkin,»
Muuten oli tohtori ollut kutsuvie­raana
mielenkiintoisessa illanvietos­sa,
minkä syytettyjen toverit olivat
järjestäneet vapaalla j a l a l l a ' oleville
ja näiden puolustusasianajajille. Juh­lassa
oli oikeusterrorin uhrien puo­lesta
kiitetty skandinavialaisia puo­lustusasianajajia
j a kehoitettu näitä
saattamaan' Ruotsin konimunistipilo-lueelle
suomalaisten työläisten' lam­min
vallankumouksellinen tervehdys.
Canadaan
AmerikD Linja
perustaa ehsimäisen suoranaisen matkustajaliikenteen Skandinavian
maista Canadaan uudesta vuodesta alkaen hyvin tunnetuilla ja
ajanmukaisilla höyrylaivoilla.
GÖTEBORGISTA SUORAAN HALIFAXIIN, CANADA
. (ja sieltä New Y o r k i i n ).
«STOCKHOLM» 26 p. maalislc, 7 p. toukokuata.
«KUNGSHOLM» 10 p. hohttfc.. 17 p. toukok. 3 p. heinik.
Täten tarjotaan Suomesta matkustaville siirtolaisille mukava,
nopea j a suoranainen matka valtameren poikki Halifaxiin parhaira-muia
junayhteyksillä mäaräpaikkofhin saakka. EautatiepiletUen
hmnat Canadasta Qvat hyvin halvat siirtolaisille, joten säästyy r a ­hoja
etenkin länsi-Canadaan matkustavilla.
Ostakaa pilettinne sukulaisillenne ja ystävillenne Suomesta
Canadaan (eli Yhdysvaltoihin) RUOTSIN-AMERIKAN LINJALLA,
joka tarjoo heille nopean ja suoranaisen matkan.
Pilettien hinnat Helsingistä ja Turusta Halifaxiin (tahi New
Y o r k i i n ) :
Cabin ia 11 luokka $155.00; III luokka $109.50.
« U O M . ! — EI MITÄÄN SHRTOLAISVEBOA C A N A D A A N .
Saadaksenne tarkempia tietoja pileteistä y.m. kehoitamrae:
kääntymään lähimmän asiamiehemme fJuoleen, tahi
American Line
24 State St. 127 So. Third St. 115 Cherry St.
NEW YORK, N. Y. MINNEAPOLIS, MINN. SEATTLE, WASH.
PAUL GULIN & CO., G. P. A. ERICK J. KORTE.
518 St. Catharine St. We»t, Montreal, Que. Port Arthur, Ont.
J, V. KANNASTO, LOCAL AGENT.
Liberty Bldg, Lorne'Street, Sudbury, Ont., Box 60
THE STERLINl; BANK OF CANADA
SUDBURYN. ONT. HAARAKONTTORI
Avaa mielihyvällä tilejä Suomen ka osalaiiilU
TailetukBia $i.UU yiösjtUin vaHlaauotutuan. Luiuoju niyönio*
tään luotettaville henkilöille. Lähetysvekselojä ostetaan Suom« on
{a muihin vieraisiin maihin.
Arvopapereita, osakekirjoj|a oatetaan Ja myyuiiiin.'
• T. A . G A L E , Johtaja
sen jo tietävät
e t u parlMiniinat ja monipuolitemmat virvotuijuomat Thunder Bay
alueelU aaa kun tilaa ne International Bottling Worluill«.
Phone 2008 North.
International Bottling Works
157 Machar Ave. . Port Arthur, Ont.
•f
valmistaa ehdottomasti parhaat pehmeät Juomat Port Artlhurin p i i ­rissä.
Kysykää kaupoista meidän tuotteitamme. Linjolllo Ja farmJ-osaetoille
tilaukset toimitetaan nopeaan ja erityisella huolella.' —
Lähettäkää koetilauksenne. '
' O s ' ö l te: ••• . <:
Puhelin South 2100
819 Minnesota St. — Fort WilHam, Ont.
K. A. MERIKALLIO.
(Omistajat,) ; ' .
V. TUOMI
TEEN KAIKKIA
pätälinaläaD knuluvaa työtä
kohtuhinnalla, sp^
tus ja silitys tehdään huolellisesti.
O. K O I V U LA
JVILLAMETTE BLVD. SANITARIUM.
Suomalainen luonnonparantola. I*arannamme akuuttisla Jä
kroonillisia tauteja, käyttäen kiropractiikkaa, hierontaa, eähköhbi-toa
ja monipuolisia kylpyjä. Myös nusi Verta pesevä kylpy, jonka
pituus bn 1—8 tuntiin on otettu käytäntöön muun hoidon ohella,
br. PETER KOKKO Dr. ANNA KOKKO D. C. & Ph. C.
Chiropractic Speclalist,
467 Willam6tte Blvd. Puhelin Walnut 6747 Portland^ Ore.
A
JOHN AARNIO MEAT MARKET
V A N H I N SUOMALAINEN LIHAJKAUPPA.
319 Bay S^^^^^^^ Puhelin N. 1724,
Myy kaikenlaista lihatavaraa, kalaa, Norian rasvasilliä, puo­lukoita,
ynnä kaikkea ruokatavaraa päivän halvimpiin hintoihin.
Hinnat kohtuullitet ja kohtelti Uikille yhtäläinen.
John Aarnio, Port Arthur, Oht.
Kuzbasin kemiallinen
tehdas käynnissä
New Y o r k . T ä n n e saapuneitten,
tietojen mukaan suuri, kemiallinen
tehdas Kuzhasissa, j o n ^ ovat raken­taneet
Amerikasta siirtyneet työläi­set,
on nyt valmis jä alkaa käyntiin?
tällä v i i k o l l a . : iKoksiuunien sytyttä­minen.
antoi" aiheen joMalKsankpien
toimeenpanon, missä neavostohalli-tuksen
edustajat olivat läsnä. Teh­das
valmistaa 190,000 tonnia kok­sia
vuodessa j a saman määrän .ter­vaa,
ammoniaa, pensoolia j a naftaa
sivutuotteina. • '
.:• Tehtaan ylijohtajana toimii ameri-kalainen
sosialistinen "'kenusti-insiV
nööri, t r i W i l l i am äjfahlen '
t. f
lEATKAA VAPAUS!